Suomea äidinkielenään puhuvien oppilaiden määrä on Suomi-kouluissa kasvanut nopeasti ja heitä on tällä hetkellä lähes kolmasosa koulujen oppilaista.
Enemmistö on kuitenkin edelleen pysyvästi ulkomailla asuvien, kaksikielisten perheiden lapsia. Valtionavustuksen ehtona opetusryhmässä tulee olla vähintään kuusi oppilasta, minkä vuoksi suomea äidinkielenä ja suomea toisena kielenä oppivia opetetaan usein samassa ryhmässä.
Suomi-koulujen toimintaedellytyksistä kartoittavassa selvityksessä ehdotetaan, että ryhmäkoon minimivaatimus pudotettaisiin neljään Suomessa vallitsevan oman kielen opetuksen käytännön mukaisesti. Samalla tulisi Suomi-koulujen valtiontukea nostaa, jotta koulutoiminta voidaan turvata ja sitä voidaan kehittää. Koulujen apuvälineistöä tulisi parantaa. Selvitykseen osallistuneista 116 Suomi- koulusta vain neljällä on mahdollisuus työskentelyyn tietokoneluokassa, televisio ja videolaitteet on käytössä vain 41 %:lla eikä CD- tai kasettinauhuriakaan ole kaikilla. Erityisen huolestuttava on Suomi-koulujen oppikirja- ja kirjastotilanne. Oppikirjat ovat usein vanhentuneita, eikä harjoituskirjoja ole ollut varaa ostaa kaikille.
Selvityksessä edellytetään kirjatilanteen nopeaa korjaamista. Selvityksessä todetaan, että Suomi-koulujen opettajien palkkioita tulisi nostaa opetustyön jatkumiseksi. Palkkioita ei ole korotettu 20 vuoteen. Lisäksi ulkosuomalaisnuorten suomen kielen oppimismotivaatiota tulee lisätä erilaisilla toimenpiteillä. Selvityksessä huomautetaan, että Suomi-koulujen työn tuloksilla voi olla tulevaisuudessa huomattava työvoimapoliittinen merkitys. Akuutti ongelma on selvityksen mukaan myös Suomi-koulujen yhteisten internetsivujen puuttuminen. Koulujen tavoittaminen on vaikeaa, eikä tiedon välittäminen kaikille kouluille, opettajille ja ulkomaille muuttaville suomalaisperheille ole nykytilanteessa mahdollista. Koulujen keskinäinen verkottuminen ja koulujen välisen yhteistyön koordinoiminen on ehdoton edellytys koulutyön kehittämiseksi, ja tähän tarvitaan valtion säännöllistä tukea.
Säännöllistä suomen kielen opetusta ulkosuomalaisille lapsille on annettu 45 vuotta. Vuodesta 1974 lähtien Suomen valtio on tukenut näitä suomen/ruotsin kielen täydentävää opetusta antavia kouluja. Suomikoululaisia on noin 3 700 ja kouluja noin 150.
Suomi-koulujen toimintaedellytyksistä kartoittavassa selvityksessä ehdotetaan, että ryhmäkoon minimivaatimus pudotettaisiin neljään Suomessa vallitsevan oman kielen opetuksen käytännön mukaisesti. Samalla tulisi Suomi-koulujen valtiontukea nostaa, jotta koulutoiminta voidaan turvata ja sitä voidaan kehittää. Koulujen apuvälineistöä tulisi parantaa. Selvitykseen osallistuneista 116 Suomi- koulusta vain neljällä on mahdollisuus työskentelyyn tietokoneluokassa, televisio ja videolaitteet on käytössä vain 41 %:lla eikä CD- tai kasettinauhuriakaan ole kaikilla. Erityisen huolestuttava on Suomi-koulujen oppikirja- ja kirjastotilanne. Oppikirjat ovat usein vanhentuneita, eikä harjoituskirjoja ole ollut varaa ostaa kaikille.
Selvityksessä edellytetään kirjatilanteen nopeaa korjaamista. Selvityksessä todetaan, että Suomi-koulujen opettajien palkkioita tulisi nostaa opetustyön jatkumiseksi. Palkkioita ei ole korotettu 20 vuoteen. Lisäksi ulkosuomalaisnuorten suomen kielen oppimismotivaatiota tulee lisätä erilaisilla toimenpiteillä. Selvityksessä huomautetaan, että Suomi-koulujen työn tuloksilla voi olla tulevaisuudessa huomattava työvoimapoliittinen merkitys. Akuutti ongelma on selvityksen mukaan myös Suomi-koulujen yhteisten internetsivujen puuttuminen. Koulujen tavoittaminen on vaikeaa, eikä tiedon välittäminen kaikille kouluille, opettajille ja ulkomaille muuttaville suomalaisperheille ole nykytilanteessa mahdollista. Koulujen keskinäinen verkottuminen ja koulujen välisen yhteistyön koordinoiminen on ehdoton edellytys koulutyön kehittämiseksi, ja tähän tarvitaan valtion säännöllistä tukea.
Säännöllistä suomen kielen opetusta ulkosuomalaisille lapsille on annettu 45 vuotta. Vuodesta 1974 lähtien Suomen valtio on tukenut näitä suomen/ruotsin kielen täydentävää opetusta antavia kouluja. Suomikoululaisia on noin 3 700 ja kouluja noin 150.