Aihe: Australian koulusysteemistä?

[outuu]

Hei,
luin tuota toista ketjua paluumuuttajien huolesta. Meillä tilanne päinvastainen.. Tytär 12 v. ja muutto Australiaan ehkä puolen/vuoden päästä. Mietimme sitä, miten lukuvuosi jakautuu - alkaako uusi vuosi aina tammikuussa? Mitenkäs ikä/luokka? Alkaako High School minkä luokan jälkeen / mikä on peruskoulun vika? Onko HS jo maksullista opiskelua??

Onko kenelläkään kokemuksia miten lapset ovat sopeutuneet Australian koulusysteemiin suomen jälkeen? Meillä tosin jo vuosi takana Saksassa kansainvälistä koulua joten englanniksi opiskelu ei ole enää ihan uutta.

Kiitollisenä tietoa vastaanotan,
Outi

[jounij]

mikä on peruskoulun vika?

Aika filosofinen kysymys!


Hymyilee

[MH]

Siinä varmasti on vikaa paljonkin mutta kysyjä lienee tarkoitti mikä on peruskoulun viimeinen luokka.

[jounij]

Ymmärsin kyllä, mutta en malttanut olla virnuilematta. Jospa joku osaisi vastata kysymykseen.


Odottamaan jää

[outuu]

  , voisin siis tiietysti lukea huolellisemmin kysymykseni!! Mutta siis viimeistä vuotta tarkoitin, en kaivella vikoja... muita kieliä opiskellessa sitä joskus miettii, että miksi ihmeessä sama sana tarkoittaa aivan jotain muuta eri yhteydessä, mutta  näinhän se on - jopa suomenkielessä!

[RUU]

Outuu, kuten varmaan olet jo muualta lukenutkin, joka osavaltiossa on vähän omat variaationsa koulujärjestelmästä --> jos osaat kertoa mihin osavaltioon tähtäätte, voimme antaa kohdennettuja kommentteja.
Lisätietona myös voit miettiä, haluatteko lapsen julkiseen vai yksityiseen kouluun? Tia minkälaisia kriteerejä haluaisitte käyttää koulun valinnassa?

[outuu]

Ai niin, unohdan aina.. Sydney on tähtäimessä ja tavoitteena olisi päästä pois kalliista yksityiskoulusta ja siirtyä julkiselle puolelle ja päästä lähikouluun. Siinäpä sitten onkin seuraava haaste löytää sopiva yhtälö - sopiva asunto - koulu - ja vielä siedettävä työmatka.. mutta yksi asia kerrallaan

[RUU]

http://www.schools.nsw.edu.au/ antaa luettavaa vahaksi aikaa... 

Se mille luokalle lapsi laitetaan riippuu syntymapaivasta, ja 31.7 mennessa syntyneet sijoitetaan ylemmalle luokalle kuin 1.8 jalkeen syntyneet. Jos tytar on syntynyt alkuvuodesta, han olisi 7. luokalla tayttaessaan 12 (virallisesti high schoolin alin luokka, koulun sisalla tunnetaan myos nimella Middle School).

High Schoolia valitessa kannattaa miettia, haluaako lapsi painottua akateemisemmin ja mahdollisesti jatkaa yliopistoon (suomalaisen lukion tapainen opintoputki), vai ammatillisesti ja saada alemman ammattitutkinnon koulusta (enemmankin ammattikoulun tapainen putki), ja valita koulua sen mukaan miten he painottavat vahvuuksiaan ja minkalaisia tuloksia on saatu.

[outuu]

Kiitos hyödyllisestä linkistä Ruu!

[ausseihin!]

Australiasta Suomeen palattuani voin todeta, että suomalainen koulujärjestelmä on järkytys sekä lapsille että sen aikanaan läpikäyneille aikuisille. Eli voisin todeta, että jos käy päinvastoin, koulunkäynti on Australiassa suomalaiseen työtahtiin tottuneelle niin sanotusti kakkupala. Toki uuteen sopeutuminen vaatii aina ylimääräistä energiaa, mutta työnmäärä ei lasta ainakaan tule vaivaamaan.

[Mesi]

Jostain syystähän se Suomen koulutusjärjestelmä on niin hyvä ja sieltä kasvaa fiksuja kouluttautuneita ihmisiä Olen kuullut, että australialaisessa koulussa on mm. kerrottu, että Suomi on osa Venäjää. Että laadukasta on

[ausseihin!]

Kyllähän sen nyt kaikki tietää, että suomessa on laadukas koulutus, eikä se ilman työntekoa sellaista voi olla. Mä en vain jaksa enää yhtään pisa-tutkimuksella päähänlyöntiä. Jos sitä tuojotetaan, niin ei ne aussitkaan siinä hirmun huonoja ole.

[sim]

Jostain syystähän se Suomen koulutusjärjestelmä on niin hyvä ja sieltä kasvaa fiksuja kouluttautuneita ihmisiä Olen kuullut, että australialaisessa koulussa on mm. kerrottu, että Suomi on osa Venäjää. Että laadukasta on

Tuollaiset "olen kuullut"-anekdootit vaan eivät anna kovinkaan luotettavaa kuvaa koko systeemistä.

Koulujen, niinkuin monen muunkin asian, keskimääräinen "laatutaso" on mielestäni Australiassa kenties hiukan Suomea heikompi, mutta skaala on paljon suurempi - ts. löytyy huonompia kouluja kuin Suomesta, mutta vastaavasti löytyy myös parempia kuin Suomesta.

Niiden valinnassa, samoin kuin monen muun jutun valinnassa, on yksilönvastuu suurempi kuin Suomessa, missä on totuttu siihen että tällaiset valinnat delegoidaan valtion/kunnan/viranomaisten harteille. Joillekin se malli sopii paremmin kuin toisille.

[ausseihin!]

Hyvä pointti sim. Huomaan, että yksilönvastuu kysymykset ovat juurikin noin. Täällä Suomessa hyvinvointivaltio imaisee kansalaisen hyrräänsä, josta on aikalailla mahdotonta hypätä pois ja toisaalta taas eipä ole mihin sitä menisikään. Vaihtoehtoja ei ole. Ja se kyllä ahdistaa aika paljon kun on elänyt useamman vuoden toisenlaisessa systeemissä.