Kirjoittaja Aihe: Laina asuntoon: Suomesta, vai Australiasta?  (Luettu 8704 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa TomiP

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 100
Laina asuntoon: Suomesta, vai Australiasta?
« : Huhtikuu 12, 2005, 07:41 »
Onkos kellään tietoa, kummasta paikasta kannattaa ottaa laina (n.100000e) ja onko se edes mahdollista helposti Australiasta ja millaisin ehdoin?

Hintapolitiikka lähinnä kiinnostaa eniten.

Kiitoksia vastauksista jo etukäteen.

t.TomiP

Poissa Elina

  • Mänkki
  • **
  • Viestejä: 50
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #1 : Huhtikuu 12, 2005, 08:46 »
Moi!

Asuntolainan korot ovat suomessa noin puolet pienempiä kuin Australiassa.

Käytännön asioina tulisi takuun järjestäminen, en siis tiedä huolisiko esim suomalainen pankki australialaista asuntoa lainan vakuudeksi tai päin vastoin ihan siitä syystä että asunnon arvottaminen ynnämuiden asioiden hoitaminen on vaikeampaa.

Terveisin,
Elina

Poissa Raiwå

  • Global Moderaattorit
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 1306
  • You go waltzin Matilda !!!!
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #2 : Huhtikuu 12, 2005, 09:37 »
TomiP ;)

Halusitko lainan Ausseista Suomeen, vai päinvastoin?

Vakuudet on ensimmäinen kynnys ylitettävänä.
Ja nehän pitää olla pankin hyväksymät lainasummaa vastaavaksi.
Maiden välinen yhteistyö näissä asioissa on niinkuin elinakin virkkasi, eli kovin tahmeaa on asioiden läpivienti.
Varsinkin kun kielimuurit tulevat ensimmäisenä vastaan virkailijoiden kesken.
Toisena on maiden eroavaisuudet lakiasioissa, eli mahdollisen ulosoton sattuessa asiat voivat mennä ristiin saajien kesken.
Suurin este asialle on lakipykälät ja asiakasta varten laaditut lakipykälät ja suojat.

Että jos tänne olet tulossa? Ota laina täältä.
Ja päinvastoin.
Verovähennykset voit tuoda rajojenkin yli, kunhan osaat oikein nuotit.


:coolh
Ray Virta
Sydney


It requires wisdom to understand wisdom: the music is nothing if the audience is deaf.

Poissa TomiP

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 100
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #3 : Huhtikuu 12, 2005, 11:13 »
Kiitos vastauksista.

Juu tosiaan Suomelle sanon morjens ja työ/virka, yliopisto-opiskelut jne. saa jäädä.

Ei jaksa tätä harmautta enää. Tuli vaan mieleen jos ostais samantien kämpän sieltä jostain. Pääasia, että on lämmintä, aurinko paistaa ja jossain voisin vaikka opetella pelaamaan tennistä. :) Onkohan tämä sitten sitä orastavaa kolmenkympin kriisiä. heh heh... Kohta on koko omaisuuskin jo myyty ja puolet kaatopaikalle. Ei tässä mitään maailmaa mullistavia suunnitelmia ole. :confuse

En usko, että mulla olis mitään vaikeuksia saada töitä, asun sitten missä tahansa. Löytyy ammattitaito opetusalalle, josta on kysyntää. Positiivisella mielellä eteenpäin...

Kesän kiertelen Amerikassa ja syksyllä ois tavoite tulla WH viisumilla kattelemaan, miltä se kengurumaa näyttää.

t.TomiP

Poissa Perth

  • Piltti
  • *
  • Viestejä: 3
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #4 : Huhtikuu 14, 2005, 13:42 »
Me taas olemme mahdollisesti menossa ehka suomeen ensi vuodeksi aurinkosta varjoon!:):) Eli Suomen kesa, sauna ja jarvi jo toivottavasti kesalla 2006!! :XXXX

Poissa Latvajo

  • Piltti
  • *
  • Viestejä: 34
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #5 : Huhtikuu 19, 2005, 13:38 »
Australiassa pitää ilmeisesti olla jonkin verran rahaa säästössä, että saa lainan. Minkähän verran on asunnon vakuusarvo?
Suomessahan se on noin 70-75% asunnon arvosta. Onko kenelläkään kokemusta talon rakennuksesta ausseissa? Onkohan tästä aiheesta muuten keskusteluja!?
Johanna

Poissa Petri

  • Mänkki
  • **
  • Viestejä: 71
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #6 : Huhtikuu 19, 2005, 14:35 »
Lainaus
Alkuperäinen postittaja LatvajoOnko kenelläkään kokemusta talon rakennuksesta ausseissa? Onkohan tästä aiheesta muuten keskusteluja!?


Luin juuri hyvät kysymyksesi toisenkin otsikon alla.

Suomessa koulutettuna arkkitehtinä Australiassa - luullakseni meitä on vain kaksi eli vaimoni ja minä - unohda kaikki mitä oletat. Tekniset jutut on hallittavissa (ainakin kaksinkertaiset ikkunat, yksiotehanat ja lämpöeristys), mutta suomalaistyyppistä, hyvinsuunniteltua taloa ei kannata rakentaa. Sitä ei kukaan tule ostamaan.

Poissa jounij

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 2453
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #7 : Huhtikuu 19, 2005, 22:09 »
Rakentamisesta on käyty melko vähän keskusteluja täällä.

Asuntolainojen omasäästöosuus kuten muutkin ehdot vaihtelevat monestakin seikasta. Se on yleensä 5% - 10%. Mitä vähemmän omaa osuutta, yleensä sitä kalliimpi laina. Pankit esimerkiksi yleensä ottavat itselleen vakuutuksen, jotta saavat vakuutusyhtiöltä rahat, jos ei lainanottaja maksakaan lainaa takaisin. Vakuutusmaksu kuitenkin maksatetaan lainanottajalla.

Brisbanen seudulla toimii myös arkkitehti Mikko Hietikko.

Talvisin viileämmässä Canberrassa tulee myös kysymykseen suomalaisempi talo. Itse itsellemme rakennuttamaamme toiseen taloomme pistettiin muun muassa nuo kaksinkertaiset ikkunat, eivätkä ne enää vuonna 2000 edes tulleet kuin noin $1500 kalliimmaksi kuin yksinkertaiset ikkunat. Vuonna 1994 rakennuttamaamme ensimmäiseen taloomme hintaero olisi ollut   noin $7000 ellei enemmänkin.

Siitä vaan kyselemään ja keskustelemaan lisää rakentamisesta,


kehottaa
Jouni
Canberra

Poissa Aikis

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 943
    • awailable
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #8 : Huhtikuu 19, 2005, 23:11 »
petri, tietenkin riippuu kuka vaimosi on, mutta yhden arkkitehtipariskunnan tiedän asuvan jossain Melbournen lähistöllä - ehkä te olette se!

Poissa Petri

  • Mänkki
  • **
  • Viestejä: 71
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #9 : Huhtikuu 20, 2005, 11:14 »
Niin, Australiassa tutkintonsa suorittaneita suomalaisperäisiä arkkitehtejä taitaa olla muutama, mutta se on taas toinen juttu. Mikko Hietikko ei ole tuttu nimi, ei ole ainakaan Suomen Arkkitehtiliiton jäsen.

Me olemme, hmm, todellakin Melbournen lähistöllä eli 3 km pääpostitoimistosta, 'Magpie'-maassa.

Poissa Urul

  • Muriaanien kuninkas
  • ****
  • Viestejä: 332
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #10 : Huhtikuu 20, 2005, 13:04 »
Täällä Brisbanen seudulla  olen nähnyt Oraksen ( keittiö ja kylpyhuoneen hanat) tuotteita Trade Linkin Showroomissa.
Toinen paikka jolla on Oraksen myyntiä Burmar Blumbing Supplies P/L http://www.burmar.com.au

Joko täällä muuten arkkitehdit käyttävät tietokoneita työssään?Kummipoikani suunnitteli meille  tiettyä hanketta muutama vuosi sitten, lähetti  suunnitelman disketillä meille tänne.Täällä päässä   ohjelman purkamiseen tarvittiin tietynlainen arkkitehtien Suomessa käyttämä ohjelma,jollaista täällä ei ollut.Kuultiin,että täällä arkkitehdit piirtävät käsin.

Poissa Urul

  • Muriaanien kuninkas
  • ****
  • Viestejä: 332
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #11 : Huhtikuu 20, 2005, 13:45 »
Arkkitehti Mikko Hietikko  valmistui arkkitehdiksi vuonna 1973. Valmistumisensa jälkeen Hietikko työskenteli 15 vuotta Arkkitehtitoimisto Erkko Virkkusen palveluksessa Helsingissä ja kuului yrityksen johtoryhmään. Hän vastasi muun muassa Olkiluodon Ydinvoimalaitoksen kokonaissuunnittelusta mukaan lukien toimisto-, sosiaali- ja väliaikaiset ydinjätehuoltorakennukset. Myös Wärtsilän Helsingin telakka-alueen rakennukset sekä Espoon Sähkön Suomenojan hiilivoimalaitos ovat Hietikon suunnittelemia. Vuonna 1985 Hietikko perusti oman arkkitehtitoimiston Vantaalle ja suunnitteli lukuisia toimisto- ja asuinrakennuskohteita.
Australiassa Hietikko toimi arkkitehtina Queensland Civic -nimisessä rakennusyhtiössä, missä hän vastaa uuden 25 000 asukkaan Flagstone-kaupunginosan suunnittelusta.
Tällä hetkellä hänellä taitaa olla oma arkkitehtitoimisto Brisbanessa.