Spouse migration

[artell]

Hehkutusta: Jihuu, sain vihdoinkin spouse visan toisen osion hyväksytyksi!! Seuraavan viiden vuoden ajan voin siis tulla ja mennä australian rajojen yli ihan miten vain.. Sen jälkeen on hyvä olla kansalaisuus tai RRV-viisumi takataskussa.

Edit: Tämän kunniaksi kävin hakemassa Brisbanen Scandinavian Bakerysta riisipiirakoita ja jutustelin myyjätädin kanssa suomeksi.

[eevis]

Onnea onnea! Ja kiitos hyvästä ideasta, pitääpä tehdä myös pikku excu tuonne Scandinavian Bakeryyn vihdoin!

[Silppu]

Onnittelut 

Tuohon riemunt tunteeseen on helppoa samastua kaikkien niiden, jotka ovat joskus saaneet myönteisen viisumipäätöksen. Seuraava vastaava riemun paikka onkin 4-5 vuoden päästä kansalaisuusseremoniassa.

Silppu

[maijjup]

Maijjup haluaa jakaa ilonsa;

prospective marriage visa myönnettiin viime viikolla vajaassa kuudessa viikossa

ja australia kutsuu 3 viikon päästä      jeeeeeee 

[abc]

Onnea vaan!Siitä onkin 14v kun olin samaisessa tilanteessa.Ymmärsinkö siis oikein että kansalaisuuden saamiseksi maassa tulee nykyään oleskella 4-5v??ennen se oli muistaakseni 2v.

[cienega]

Heippa! Nyt on itsellani edessa de facto -viisumin hakeminen. Olen lukenut koko taman viestiketjun ja immin nettisivuilta asista, mutta viela jai hieman ihmeteltavaa, kun tietty haluan etta kaikki on kohdallaan ennen kuin haen tuota viisumia! Olen ollut yhdessa australialaisen poikaystavani kanssa reilu kaksi vuotta.

Eli olin vaihto-oppilaana Australiassa kaksi vuotta sitten, jolloin tapasin poikaystavani. Asuimme jo silloin yhdessa 6 kk. Sitten menin takaisin Suomeen valmistumaan... Olimme vuoden erossa, ja tana aikana poikaystava teki kaksi kuukauden mittaista visiittia luokseni. Tulin tanne takaisin WH-viisumilla 5.9.2009. Ja ollaan asuttu paivasta yksi yhdessa eli noin 8 kk.

Nyt kun olen lukenut naita nettisivuja olen ymmartanyt etta olisin voinut jo pari kuukautta sitten hakea de facto -viisumia??? Kun mina luulin etta pitaa yhdessa asua 12 kk ilman taukoja, mutta tama 12 kk tarkoittaa siis vain sita etta seurustelee? Mina kun olen kituuttanut itseani talla WH-viisumilla ja tehnyt vain lyhytaikaisia paskaduuneja ja odottanut etta 5.9.2010 tulee jolloin voisin hakemuksen jattaa sisalle.

No, jos siis jatan hakemuksen sisalle esim. elokuussa , ja kasittelyaika menee yli tuon 5.9 niin myonnettaanko minulle automaattisesti bridging visa, vai taytyyko sita hakea? Ja jos minulla on tuolla hetkella tyo niin voinko jatkaa sita ihan tavallisesti?

Kuinka kauan kestaa ennenkuin viisumin saa? Tiedan taalta lukemastani etta voi menna muutamasta paivasta muutamaan kuukauteen, mutta olisi kiva kuulla ihmisten kokemuksia, varsinkin Brisbanen toimistosta, silla asumme Brisbanessa.

Olisin viela halunut tietaa onko tuossa viisumissa jotain tiettyja rajoituksia, esim. maasta poistumisen suhteen? Me kun suunnittelemme parin kuukauden reissua Suomeen ensi jouluksi... Onko joku erityinen viikkomaara jonka pitaa olla maassa tuon kahden vuoden temporary residencyn aikana?

Kiitos kaikille 

[Kottarainen]

Heippa!

Tässä muutamia vastauksia joita itse sain samanlaisiin kysymyksiin, mutta kehotan kyllä käymään Immin Brisbanen toimistossa kyselemässä myös niin saa vielä pätevämpiä vastauksia - tosin mitään et saa kirjallisena.

Sun nimenomaan TÄYTYY asua partnerisi kanssa vähintään 12 kk yhdessä, mutta sen ei tarvitse olla yhteen putkeen. Myös muutaman viikon tai peräti kuukauden tauot lasketaan mukaan siihen, jos voit osoittaa että kyse oli tilapäisestä matkasta tms. Esimerkiksi mun 3kk marjanpoimimisreissu pohjois-Queenslandiin laskettiin mukaan (tosin meillä meni muutenkin ihan reilusti yli sen 12 kk yhteisasumista). Asuminen yhdessä ilman todisteita on yhtä tyhjän kanssa - tarvitset vuokrasopimuksen tms, tai ainakin valaehtoisia lausuntoja esim vuokraisännältä. Viralliset paperit tuntuivat merkitsevän muutenkin paljon enemmän kuin epävirallisemmat, kuten kirjeenvaihto tms. Kyseltiin kovasti yhteistä testamenttia, ollaanko toistemme super fund saajina jne.

Bridging visa myönnetään automaattisesti, mutta on hyvä varmistaa Immin kanssa että homma on hoidossa. Siitä voi helposti kysyä sitten kun jätätte hakemusta. Työtä voit jatkaa normaalisti, paitsi jos olet menossa yli sen 6kk WH-säännön. Poikkeusluvan myöntämiseen tarvitset eri lomakkeen, joka löytyy Immin sivuilta.

Käsittelyaika on joko muutama tunti tai muutama kuukausi riippuen mitä reittiä menet. Jos soitat Immille (tai menet käymään) ja varaat ajan, jossa sun viisumihakemus käydään läpi, ja JOS sulla on kaikki mahdolliset tarvittavat lärpäkkeet ja todisteet niin saat viisumin paikan päällä. Peruutusaikoja voi saada jopa samalle viikolle, muuten aika sovitaan muutaman viikon päähän. Pyydä samalla Immin kattava lista Spouse Visaan vaadittavista dokumenteista. Se on nelisivuinen lista kaikista mahdollisista dokumenteista, joita teiltä voidaan vaatia, ja paljon kattavampi kuin itse hakemuksessa lueteltava document checklist.

Jos lähetät hakemuksen postissa, käsittelyaika on useita kuukausia Brisbanen toimistossa (tai näin meille siellä tapaamisessa sanottiin).

Temporary residencyn kanssa saa tulla ja mennä niinku haluaa.

Lykkyä tykö!

Muistathan, että käsittelymaksua ei saa takaisin jos viisumia ei hyväksytä, joten itse odottelisin vielä sen pari kuukautta ja pelaisin varman päälle. Lisäksi hakemuksen valmisteluun saa helposti kulutettua kuukauden tai pari, kun alat jahdata jotain virallisia dokumentteja Suomesta...

[cienega]

Kiitos vastauksesta! Naita kysymyksia nayttaa tulevan lisaa mita pidemmalle paasen taman hakemuksen kanssa  Nyt ihmettelen hakemuspapereissa olevaa kysymysta missa pitaa kertoa kaikki maat joissa on vieraillut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Siis pitaako oikeasti tietaa tarkat paivamaarat jokaiselle reissulle minka on tehnyt? Miten voi oikeasti muistaa jokaiset Ruotsin- ja Vironristeilyt joita on tullut tehtya monta kertaa vuodessa? 

[Nipsu]

Juu, kyllä se kysymys koskee kaikkia matkoja, joilla olet astunut vieraan maan kamaralle. Itse vedin rajan siihen, että mitään miniristeilyjä, joilla en ole laivasta milloinkaan poistunut, en maininnut. Myös mulla oli matkoja, joiden tarkkoja päivämääriä en enää muistanut enkä niitä voinut enää mistään tarkistaa, ja nämä merkitsin kuukauden ja vuoden tarkkuudella. Lomakkeen lopussahan on se kohta, jonne voi sitten vapaamuotoisesti kirjoittaa lisätietoja, kuten vaikkapa merkinnän, ettet muista (tarkkoja) päivämääriä enää.

Lisäksi en myöskään listannut joka ikistä asuinpaikkaani viimeiseltä 10 vuodelta, vaan vain ne, joihin olin tehnyt virallisen muuttoilmoituksen ja vaihtanut kotikuntaa... Viisumi myönnettiin eikä kukaan kysellyt sen tarkempia selvityksiä. 

[Kottarainen]

Sama täällä, kirjoittelin elämäni kaikista matkakohteista vain ne, jotka mieleen tulivat 10 minuutin muistelun aikana, ja osalta muistin vain vuoden ja joiltakin jopa kuukauden. Sitä sivua katsoi virkailija ehkä 0.4 sekuntia.

[brisbaneturku]

Moi,
Olen tässä lueskellut tätä ketjua koska olen hakemassa de facto viisumia Australiaan ja keräämässä kaikkia tarpeellisia papereita sitä varten.
Poikaystäväni on muuttamassa takaisin Australiaan ensi viikolla töiden takia mutta itse joudun odottamaan viisumin saamista täällä Suomessa. Hieman huolettaa että mahdanko saada de facto viisumia. Olemme seurustelleet melkein 2 vuotta josta asuttu virallisesti (siis molempien nimi vuokrasopimuksessa) 10kk ja sitä ennen viime kesänä asuttiin yhdessä suomessa n 2.5 kk  ennen kuin poikaystäväni lähti ennalta sovittuun työhön 3 kk Englantiin. Tuolta 2,5 yhdessä asumiselta ei ole kunnon todisteita paitsi lentolippuja, yhteisiä matkoja ja valokuvia. Miten on mahtaako riittää todisteeksi viisumihakemukseen? Onko kellään kokemuksia??
Muuten alkaa olla kaikki paperit kunnossa hakemusta varten. Vielä odottelen police checkiä australiasta ja englannista mutta heti kun saan ne niin laitetaan hakemus menemään!
Jännittää!! Toivottavasti kaikki menee hyvin koska odotan todella paljon muuttoa takaisin Down underiin!

[Dakozy]

Täällä yksi De Facto-viisumin uhri... :D

Ehkä kerron vähän taustoja ensin: Oon ollut oman australialaisen poikkikseni kanssa yhdessä tammikuusta 08, jolloin oltiin molemmat vaihtareina jenkeissä ja siitä asti pidetty yhtä, eli 2,5 vuotta noin. Itse kotiin tultuani (elokuu 08) edessä oli vielä kaks vuotta lukiota, eli siis ei olla pystytty asumaan yhdessä läheskään sitä 12 kk. Oon käynyt siellä viitisen kertaa, poikkis täällä kaks kertaa. Yhteensä ollaan pystytty olosuhteiden pakosta asumaan yhdessä ainoastaan joku 5 kk. ELI, tämä vastalauseena viimeaikaiselle spekulaatiolle siitä, kuinka kauan on pitäny asua-asua yhdessä ennen ku voi viisumia hakea:D Itse laitoin hakupaperinivaskaan messiin englanninkielisen opiskelijatodistuksen lukiosta todisteena sille, ettemme ole voineet asua yhdessä vaikka sitä oltais haluttukin. Lisäksi meillä tulee poikaystäväni luona laskut kummankin nimeen ja vuokrasopimukset on kirjotettu myös molempien allekirjoituksin. Eli yhdessä maksellaan laskuja ja muita sillon ku siellä olen. Oon myöskin siellä ollut töissä kuukauden, josta niin ikään heitin palkkakuitteja todisteeksi. Tässä siis muutamia raskauttavia asianhaaroja:D

Hakupaperit lähtivät tuntemattomille vesille siis maaliskuun alussa ja tänään (tai no eilen, näyttää olevan past midnight) oli sitten tämä kuuluisa puhelinhaastattelu (jos joku on kiinnostunut siitä, millasia kysymyksiä kysyttiin, niin kertokaa:>) ja käskettiin lähettämään passi Berliiniin. En siis vielä ole saanut sitä sähköpostia, missä kuulutetaan viisumin hyväksymisestä, ilmeisesti on vielä jotain paperihommia kesken ja odotetaan placementia (jos joku tietää että mikä ihme se on ni kertokaa, case officerin huono englanti ei lukuisista lisäkysymyksistä huolimatta paljastanut sen merkitystä... :/) eli "week or two" menee kuulemma vielä. Ikinä ei oo raivostuttanut näin paljon fraasi "viikko-pari". Tässä vaiheessa (= 5 kk kypsempänä) ja valmiimpana lähtöön kuin partiolainen, viikko ja pari viikkoa ovat käsitteinä yhtä kaukana toisistaan kuin Suomi ja Australia.

Käytin sanaa uhri viestin alussa Berliinin pään häsläysten takia.. Ensinnäkin, ensimmäinen Case Officerimme lupaili kahteen otteeseen viimeistelevänsä hakemukseni heinäkuun aikana. Asia tuntui selvältä kuin pässinliha. Ei, en varannut lentolippuja mutta suunnittelin lähtöä kaikin muin tavoin. Henkisesti varsinkin:D Noh, heinäkuu vieri vaarallisen nopeasti kohti loppuaan ilman minkäänlaisia yhteydenottoja Saksasta. Siispä huolestuneena soitin toimistolle, josta minulle kerrottiin, ettei case officerimme ole enään töissä koko helvetin lähetystössä. Eikä minua oltu MITENKÄÄN informoitu asiasta. Tsiksi siellä puhelimen toisessa päässä ei osannut edes kertoa kuka meidän keissiä hoiti. Sanoivat että soittavat minulle seuraavana päivänä ja antavat uuden case officerin nimen. Ei soittoa, eli soitin niille. Sain nimen. Tässä vaiheessa mietin vaan, milloin tämä entinen case officer oli lähtenyt paikasta ja kuinka helvetin kauan meidän hakemus oli ollut ilman eteenpäinvientiä. Sain sellaisen käsityksen, että aika kauan, koska seuraavana päivänä soitin tälle uudelle case officerille ja kysyin hakemuksen progressista (mikä se sana on suomeks:D) ja hän tokaisi ettei ollu vielä ehtinyt edes vilkasta hakemustani. Ette usko miten jouduin puremaan hammasta ja pitämään mölyt mahassani. Ihan käsittämätöntä. Tällä viikolla hänen piti soittaa "alkuviikosta". Keskiviikko tuli. Ei soittoa. Minä soitin hänelle, ei vastausta, jätin viestin ja soittopyynnön. Onneksi soitti sitten eilen, eli torstaina.

Tarinan opetus: PITÄKÄÄ HUOLI HAKEMUKSENNE EDISTYMISESTÄ KUIN LEIJONAEMO POIKASESTAAN. Oikeesti. Olkaa yliparanoideja ihan hyvällä omallatunnolla. Kenellekään muulle teidän hakemus ei ole yhtä tärkeä kuin teille itselle, kuten partnerini minulle yrittää aina muistuttaa...

[riaapa]

Hei Dakozy,

Kiitos kun kerroit kokemuksestasi - siitä on varmasti hyötyä muille vastaavassa tilanteessa oleville! Ja jokohan uskaltaisi onnitellakin... kuulostaa ainakin erittäin lupaavalta jos ovat pyytäneet lähettämään passin. ONNEA siis!!  

Kuulostaa siltä että Berliinissä on ihan eri meininki kuin vielä 6-7 vuotta sitten, jolloin ainakin mun de facto -hakemus meni tosi nopeasti ja kivuttomasti läpi. Voiskohan johtua siitä että suomalaisillekin tuli mahdolliseksi tuo WH-viisumi, joten aussikärpäsen puremia nuoria on varmaan enemmän Suomessa? Ja sen lisäksi tietysti kaikki muut maat joiden hakemukset hoidetaan Berliinin lähetystössä... hmmm... spekuloin vaan!

Lycka till! Se Australiaan muutto vaatii (varsinkin) henkistä valmistautumista!

[RUU]

Pyynto lahettaa passi oli lupaava merkki. Eivat he sita olisi tarvinneet jos hakemus olisi viela pahasti kesken tai hylatty. Joten ennakoivia onnitteluja! 

Jos saan todeta virkamiehen nakokulmasta, niin tuo homma eteni ihan normaalisti. Tata se sitten tulee olemaan aussilandiassakin, joten rauhassa vaan hengittelemaan syvaaaaan siiiiiiisaaaan ja siiiiitteeen uuulooos.
Lahetystossakin on tietenkin miehitys optimoitu ja jos joku lahtee niin hetki menee ennenkuin tyokuorma on tasattu muille ja homma rullaa taas. Ja kukapa sita nyt kovin aikaisin poislahtoaan toissa toitottelisi. Meilta lahtee vakea valilla vain parin paivan varoitusajalla. Siina harva pomo ehtii edes kissaa sanoa kun tekija on jo muualla.
Lomakkeet muutenkin kasitellaan era kerrallaan. Kylla se kunkin oma paperi sielta sitten aina jossain kohtaa vastaan tulee...

[jounij]

Sanoivat että soittavat minulle seuraavana päivänä...
<snip>
...Ei soittoa, eli soitin niille....
<snip>
seuraavana päivänä soitin tälle uudelle...
<snip>
Tällä viikolla hänen piti soittaa "alkuviikosta". Keskiviikko tuli. Ei soittoa. Minä soitin hänelle, ei vastausta, jätin viestin ja soittopyynnön. Onneksi soitti sitten eilen, eli torstaina.

Opettavat sinua näköjään jo Berliinistä käsin aitoon aussimeininkiin... Tuleepahan sitten pehmeä lasku!


Onnea ja kärsivällisyyttä matkaan toivottaen

[Mesi]

Dakozy: Kiinnostaa ne puhelinhaastattelukysymykset juu 

[Dakozy]

SIIIIS onko tosiaan tänään se päivä kun voin vihdoin käyttää tota ärsyttävää kaljankilkottelu-hymiötä??

ON!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! 

Olivat siellä Berlussa vähän skarpanneet ja viisumin hyväksymisilmoitus löysi tiensä sähköpostilaatikkoonni ennemmin kuin odotinkaan: tänääääään!;D Joten kiitos onnitteluista, kohtalonveljet ja -siskot, olivat ihan ajankohtaisia:)

Uskomaton fiilis, ikinä en oo kuullostanu niin skitsolta ku juuri tuon emailin sydän pampattaen luettuani, sain maailman vuolaimman itkukohtauksen ja hysteerisimmän naurunremakan samaan aikaan. God bless my neighbors... Sit vaan poikaystävä hereille autuaan rauhallisista yöunista Australian päässä, sieltäkin tuli reaktiona aika puhdasta huutomerkkiä. Hiton hieno fiilis, it was all worth it. Tsemppiä ihan hirveesti kaikille viisumia odotteleville:) Ja juurikin sitä kärsivällisyyttä. Mutta ei liikaa, muistakaa kovistella niitä virkamiehiä;) Ja kyselkää tyhmiä täällä.

Mesi: Selevä, kerron niitä kyssäreitä, ainaki niitä mitä muistan:D Puhelu kesti siis 15 min, ihan kuriositeettina.
-Työskenteleekö partnerisi?
-Millaisena näet yhteisen tulevaisuutenne?
-Mitä aiot tehdä kun pääset Australiaan? (vastasin työskennellä, myöhemmin opiskella)
-Milloin tarkalleen aiot aloittaa opinnot?
-Milloin näit partnerisi viimeksi?
-Onko hän tavannut perheesi?
-Missä maissa olet käynyt viimeisen 10 vuoden aikana? Et siis ole ollut missään enemmän kuin 12kk?
-Mitä mieltä perheesi on muutostasi?
-Miten pidät yhteyttä partneriisi? Milloin viimeksi?
-Miten sun raha-asiat?
-Mitä olet tehnyt valmistuttuasi lukiosta?

Öö, en taida muistaa muita... Mut jotkut oli sellasia "Onko totta, että..." ja sitä seuras sit joku kohta sielt hakemuksesta. Esim. se kysy että onko totta että olette molemmat allekirjoittaneet vuokrasopimuksen. Mulla oli edessä paperilla haastattelun aikana tärkeet päivämäärät ja sit sen 47SP (olikse?) hakemuksen sivu 5, jota sit loppujen lopuks tarvitsinkin:)

RUU: Tottakai ymmärrän myös sitä toimiston väkeä, mutta kun on tällasesta elämänmullistavasta asiasta kysymys, on vaikee antaa armoa:D Se on näissä viisumijutuissa valitettavaa, että toimistotyöntekijälle jokainen hakemus on vaan yksi työrupeama, kun taas hakijalle se on elämää suurempi asia. Ärsyttävintä mun mielestä oli just se informaatiokatkos ja tyhjät lupaukset. Muttah, ainakin opin olemaan ehkä ihan vähän naiivimpi koko hakuprosessin läpikäytyäni.

Ah, oon niin fiiliksissä. Niin fiiliksissä, että pyöräytin itselleni vohvelikakun. Megabileet alkakoooon!

[brisbaneturku]

Ensinnäkin oikein paljon onnea viisumin johdosta Dakozy! Mahtaa olla helpottava tunne. Ja kiitos vinkeistä haastattelu kysymysten suhteen.

Itsellä on tuo kaikki odottaminen ja jännittäminen vielä edessä. Melkein kaikki tarvittavat paperit on kasassa viisumihakemusta varten. Eilen kävin varaamassa lääkäriajan sitä tarkastusta varten. Sain sen vasta elokuun loppuun kun lekuri on lomalla.
Odottelen vielä rikosrekisteri otteita Australiasta ja Englannista mutta heti kun ne saapuu laitan hakemuksen menemään.

Ei millään jaksaisi odottaa että pääsen Australiaan ja poikaystäväni luo. Ikävä on iso vaikka ollaankin oltu erossa vasta muutama päivä. Onneksi omien asioiden järjestrly täällä suomessa pitää sen verran kiireisenä ettei jää aikaa ikävöidä liikaa.

[Mesi]

ONNEA!!!  Kiitos kysymyslistasta. Ei kovin pahoja kysymyksiä Odotan jotain paljon pahempaa 

[cienega]

Heippa kaikki. Saisiko taalta hieman vastauksia (=lohdutusta) minun viisumihakemuksesta.

Sain elokuun puolessavalissa vihdoinkin hakemuksen valmiiksi ja soitin Immille kysyakseni etta miten minun nyt kannattaa edeta hakemuksen kanssa. Sielta sanottiin etta vie hakemus Brisbanen toimistoon (ei edes ehdotettu tuota Kottaraisen mainitsemaa kasittelytapaamisen varaamista). Menin sitten Brisbanen toimistoon josta sain jonotusnumeron. Kun oli vihdoinkin minun vuoro, minua palveli mies joka ei ollut ikina ennen vastaanottanut de facto -hakemusta eika tiennyt mita tehda (yritti lueskella jotain manuaalia). Lopulta minulla ei ollut tarpeeksi rahaa tililla joten se tyssasi siihen ja jouduin tulemaan uudestaan seuraavana paivana. Kun talla kertaa pyysin jonotusnumeroa sain vain vastauksen etta kaikki de facto -hakemukset pitaa lahettaa postitse! Sain kuin sainkin sitten vakuuteltua etta kylla mina eilen paasin tuonne jonottamaan. "Hmm...that's odd", sanoi mies. Suostui sitten lopulta antamaan minulle jonotusnumeron ja sain jatettya hakemuksen sisalle.

No, nyt on kulunut kuukausi enka ole mitaan vastausta saanut. Soitin viime viikolla Immiin ja kyselin miten hakemukseni etenee. Nainen puhelimessa sanoi etta kasittelyaika on 6-8 kk. Kun sanoin etta tiedan monia jotka ovat saaneet viisumin parissa viikossa, nainen NAUROI ja sanoi etta jos joku on sanonut nain niin se ei ole totta. Kuulemma pelkan case officerin saaminen kestaa 6-8 viikkoa ja koko hakemuksen kasitteleminen vahintaan kuusi kuukautta. En oikeasti usko etta ystavani (ja talle palstalle kirjottaneet) valehtelisivat tallaisesta asiasta. Entinen kamppikseni sai viisumin kumppanilleen kolmessa paivassa...

Nyt siis ihmettelen etta olenko tehnyt jotain vaarin kun kasittely kestaa niin kauan? Mina kun luulin etta meidan parisuhde on maailman selvin juttu, hakemus oli noin 120-sivuinen ja yhdessakin ollaan asuttu yli puolitoista vuotta (kaikesta on todistukset laitettu hakemukseen). Enko nyt sit voi tehda muuta kuin vaan odotella? 

[hmclehto]

Kylla se taitaa olla totta tuo kuukausien odotus talla hetkella...mina sain alle viikossa permanent residencyn, mutta tuo oli jokunen vuosi sitten. Nyt tuttava pariskunta mies enkku nainen aussi hakevat spouse visaa ja heilla on kaksi lasta ja ovat olleet viisi vuotta naimisissa. Odotus jatkuu talla hetkella noin kolme kuukautta takana paperien sisaan jatosta. Eli lykkya tyko kylla se sielta ajan kanssa tulee.

[RUU]

Cienega, sitten kun saat kirjeen, jossa on Client Reference Number, tiedät että hakemus on vastaanotettu ja jonossa odottamassa käsittelyä. Sen jälkeen alkaa sinnikäs odottelu. Tämän hetkiset normaalit käsittelyajat ovat DIACin sivulla ja sen mukaan voit kalenteroida viisuminsaamisbileet tuonne keski-loppukesään.

Puolisoviisumin hakemuksen voi jättää myös 'in person' DIACin toimistoon. Tosin yleensä ne jätetään Mailing Room'iin sen sijaan että vietäisiin virkailijalle. Virkailijat ovat enemmänkin jo avattujen hakemusten käsittelyä varten. Itse esim kävin kesken hakemuksen todistamassa kielitaitoni ja siten välttämässä IELTS-jonotuksen.

Hang in there, kyllä se sieltä tulee!

[Jaaks]

Cienega,  Tokihan tiedät, että meillä oli juuri Federal vaalit ja koko ministeriö on uusittu mukaanlukien Immigration Minister eli kaikki liittovaltion toimistot ovat tyhjäkäynnillä tällä hetkellä eli yhtään mitään ei käsitellä.  Uusia hakemuksia tulee ja on tullut sitten vaalien ilmoituksen jälkeen Heinäkuussa jolloin hallitus meni ns "caretaker" muotoon.  Uudet ministerit eivät ole edes vannoneet valaansa vielä ja eduskunta istuu ensimmäisen kerran 28 Syyskuuta eli ennen sitä ei tapahdu yhtään mitään.  Sitten he alkavat purkaa niitä jo aikaisemmin tulleita hakemuksia joita ei ole vielä edes käsitelty.  Kun saat vahvistuksen, että hakemuksesi on kirjattu saaduksi, niin sitten vaan odottelet. Kyllä se sieltä tulee, vaikka se 6-8 kuukautta voi hyvinkin olla se minimi.

[Paula_Liina]

Tama ei nyt paljoa lohduta sinua Cienega, anteeksi  , mutta ajattelin kirjoittaa kuitenkin josko joku toinen olisi viela prosessin alussa... Kun nuo Immin touhut riippuu niin siita kenet sattuu samaan virkailijaksi  . Kun hain omaa spouse visaani vuosi sitten, ekan kerran kun soitin immiin jotain kysyakseni, ei puhelimessa ollut henkilo maininnut mitaan ajanvarauksesta, sanoi vain etta 6 kk on kasittelyaika ja sille ajalle saa bridging viisumin. Sitten kun soitin uudestaan jonkun toisen kysymyksen kanssa, nuori mies puhelimessa sanoi taas etta 6 kk kasittelyaika, mutta jos varaat ajan Immin toimistolle niin voit huomattavasti nopeuttaa viisuminkasittelya. Soitin ja varasin ajan, kuukausi oli jonotusaika silloin, sitten sinne piti marssia hakemuksen ja miehen kanssa. Ja nopeni huomattavasti kasittelyaika silla sain viisumin mukaani tuolla kaynnilla!

Joten jos tata lukee joku joka on laittamassa hakemusta sisaan Ausseissa, niin soittakaa paikalliseen Immin toimistoon, pyytakaa aika puolisohakemuksen jattamista varten, menkaa sinne puolison ja papereiden kanssa (Tarkeaa! Meidan virkalija sanoi etta vain 11% hakemuksista on complete, tietenkaan keskeneraisille hakemuksille ei voida paatosta antaa heti). Jos hakemuksen laittaa postissa, niin odotteluaika voi olla pitka.

Ajanvarauksen tekeminen ei ole tae siita etta viisumin heti saisi, mutta kannattaa ehdottomasti kokeilla!

PS: Disclaimer - tasta on tosiaan vuosi aikaa, joten en ota vastuuta neuvoistani jos systeemit on taysin muuttuneet sen jalkeen 

PPS: Cienega, toivottavasti saisit vauhdikkaan kasittelijan viisumillesi

[Kottarainen]

Joo, komppaan Paula_Liinaa. Käsittelyajat postihakemuksille on yli 6kk, mutta meille jopa ehdotettiin tapaamisen varaamista Brisbanessa. Se oli tosin useista puheluista ja tiedonhakumatkoista ainoa kerta, kun kukaan edes mainitsi että olisi mahdollista varata tapaaminen immille. Tämä on ainut syy, että saimme viisumin niin nopeasti. Saimme varattua tapaamisen 3 viikon päähän, tosin myös heti seuraavalle päivälle oli vapaana peruutuspaikka.

[arozzz]

Moi kaikille!

Oon lueskellut palstaa, mut en löytänyt kun sivuviittauksen mun ongelmaan, joten parempi kai laittaa kyssäriä kun täällä niin kauniisti ja perusteellisesti on ihmisille vastattu

Me ollaan hakemassa De Facto visaa ens vuoden alussa, mut mun ongelma siis, mulla on diabetes ja sitä kysytään tossa health checkissä ihan suoraan. Minä sain ainakin kuvan, että visan saaminen ei ois kovinkaan todennäköistä, buuhuu. Kaiken lisäksi sattuu olemaan vielä astma, niin näyttää vielä huonommalle :/ Onko kellään siis asiasta omakohtaista kokemusta, onko joku diabetikko (1-tyyppi) onnistunut saamaan visan?

Tässä ois vielä muutama kuukausi aikaa yrittää kääntää siipan mieli Suomeen muutosta, kun ei oikeen viittis maksaa sitä $2500 varmasta kiitosei:stä..

[typsy]

arozzz, tämä ei nyt ole ihan suoraa kokemusta, mutta student visaa hakiessani muutama vuosi sitten kysyin lääkäriltä, mitä tapahtuisi jos olisi jokin pitkäaikaissairaus kuten diabetes. Sanoi silloin, että pitäisi listata tarkasti hoitohistoria ja todistaa oman lääkärin/panel doctorin kanssa, että tila on hallinnassa ja on ollut jatkuvassa hoidossa niin pitkään että siitä ei aiheutu yllättäviä kustannuksia Medicare -systeemille tai omalle toimintakyvylle. Siis että saattaa olla vaikutusta viisumin saamiseen, mutta ei toivotonta? Ehkä jollakulla on tarkempaa tietoa?

Kysy rohkeasti lääkäriltä (panel doctor), tai soita Immigration viranomaisille. Ainakin mun kohdalle on sattunut tosi ystävällisiä tapauksia. Ja suomalaiset panel doctor -lääkärit ovat olleet tosi yhteistyöhaluisia ja tehneet positiivisia arvioita :-)

[arozzz]

Kiitti typsy! Noin mä koitin omia hermoni kanssa vähän lepuuttaa, että jos onnistuisi jotenkin osoittamaan, että on ihan hyvässä hoidossa tän kanssa   Ehkäpä sitä pitää ottaa luuri kouraan ensimmäiseksi ja soitella Immiiin. Sitä mä en kyllä tajua mistä hitsistä mä oikeen keksin mun koko sairaskertomuksen, jos olen Australiassa visaa hakiessa, kääk! Ja kiva käännöstyö edessä, jos paperit saakin Ehkä pitää alkaa jo ahdistella jotain viranomaisia Suomessa, ettei jää viime hetkeen. Muutaman tonnin reissu siitäkin tulee, jos pitää Suomeen asti mennä hakemaan kaikki..

Jos jollain omakohtaista kokemusta, tai tuntee jonkun jolla on, niin edelleen oisin kovin kiitollinen kaikista neuvoista

[Veli123]

Tämä on hieman jobin postia, mutta Berliinin in-person lodgement, eli "pikaviisumi" haastattelut ovat jäädytetty. Itseasiassa se tapahtui jo pari kuukautta sitten. Ottavat siis hakemukset ainoastaan postitse. Seuraillaan tilannetta, sillä sanoivat uudelleen arvioivan tätä palvelua. Ehkäpä haluavat hieman jäähdytellä maahanmuuttoa näinä talousvaikeuksien aikana.

[Mesi]

Otetaanko permanent visa hakemuksia tällä hetkellä ollenkaan vastaan? Hakijan ammatti löytyy critical skills listalta.

[RUU]

Mesi, hakemuksia otetaan vastaan mutta kasittely on varsin hidasta. Jos olet nykyisella Critical Skills List'alla, kasittely kestanee muutaman kuukauden, ehka puoli vuotta. Muussa tapauksessa varaudu 1-2 vuoden odotteluun...

[Mesi]

Ammatti on sairaanhoitaja (ei minun vaan puolisoni) eli voidaanko olettaa, että käsittely olisi suht vikkelää?

[RUU]

Ammatti on sairaanhoitaja (ei minun vaan puolisoni) eli voidaanko olettaa, että käsittely olisi suht vikkelää?

Jos paahakijan ammatiksi hyvaksytaan Registered Nurse (eli skills assessment menee lapi tuolla nimikkeella) homma nayttaa paallisin puolin lupaavalta (kunhan vaaditut pisteet tulevat muuten tayteen).

Huomaa, etta hakemusten priorisoinnissa ei puhuta mitaan Critical Skills listasta. Ensin kasitellaan sponsoroidut (ENS, Regional) ja vasta sen jalkeen independent GSM-hakemukset. Ennenkuin alatte valmistelemaan hakemusta ja polttamaan rahaa siihen, kannattaa varmaan kilauttaa Berliiniin ja varmistaa mihin kategoriaan hakemus tulee kuulumaan.

[Mesi]

Ok, kiitos vinkistä  Käsittääkseni puolisoni on ensin rekisteröidyttävä Queenslandissä nurseksi ja sitten vasta sen päätöksen tultua pistetään hakemus postiin, joten on sitten tämä registered nurse status.

[Jaaks]

Mesi,

Tuo koko sairaanhoitajien rekisteröinti systeemi on muuttunut.  Enään ei ole osavaltio kohtaisia rekisteröintejä vaan se on nyt national Australian Nursing and Midwifery Council (ANMC)

Lisää tietoa: Working in Australia as a Nurse

Uudesta systeemistä on ollut paljon täällä lehdistössä, sekä hyvää, että pahaa mutta varsinkin "virastomaisesta" toiminnasta, jonka takia homma on kuulemma vaikeutunut huomattavasti ?

[Mesi]

Hmm..Mielenkiintoista. Taitavat ne sikäläiset tehdä kaikesta mahdollisimman vaikeaa ja hankalaa. No täytyy tutkailla ANMC:n sivuja ja koittaa selvittää mistä tässä pitäisi lähteä liikkeelle.

[Jaaks]

Mesi,

Yksi suurimmista ongelmista on ilmeisesti se kielitesti, josta hoitsujen kait täytyy saada 7 tai jotain sinne päin ja jopa jos tulevat englanninkielisestä maasta ?

Tässä muutama artikkeli ko asiasta:


Nurse Joanne Hening from New Zealand denied registration until she passes English test


Australian denied nurses registration until he passes English test

Irish nurses stuck with English language test

Siis itse asiassa aivan täysin uskomatonta, mutta niin on paljon muutakin Labor hallituksen ollessa voimassa

Intialaiset, kiinalaiset, afgaanit, pakistaanit ja monet muut tulee tänne ensin lomaviisumilla eikä lähde koskaan pois tai tulevat jopa ihan ilman viisumia ja valtio pitää kyllä heistä huolen ?

[Mesi]

No kuullostaa kyllä todella uskomattomalta, että englantia äidinkielenään puhuvienkin pitää vielä todistella taitojaan!  

Ihmeteltiinkin Ausseissa reissatessa, miten aasialaiset sinne saavat viisumin surkealla kielitaidollaan ja suomalaisten on läpäistävä testit korkealta ja kovaa, että voi edes ajatella asiaa. No kun näitä asioita hankaloitetaan tarpeeksi, erotellaan joukosta ne jotka oikeasti sinne ovat motivoituneita muuttamaan ja jaksavat prosessin käydä läpi, kun loput jäävät rannalle laiskuuttaan  

Ymmärsin artikkeleista, että ensin täytyy suorittaa testi, sitten rekisteröityä ja sen jälkeen voisi hakea viisumia. No ei kai tuossa sitten muuta, kuin jäjestys vähän muuttui...Testihän nyt täytyy anyway suorittaa, sama kai se missä välissä.

Tuo tiedettiinkin, että pisteitä nursen pitää saada 7 ja mennä academic testiin. Ja minulle de factona mukaan tulevalle riittänee pointseiksi 4,5 ja general testi? Näin olen immin sivuilta ymmärtänyt.

[Merja]

Ne monet aasialaiset, jotka täällä elävät surkean kielitaitonsa varassa, ovat todennäköisesti tulleet opiskelijaviisumilla. Meillä on ollut opiskelijoita, joiden kielitaidossa on todellakin parantamisen varaa (enemmän kuitenkin puhutussa kielessä kuin kirjallisissa kyvyissä), mutta hallitus pitää lypsävän lehmän vaikka mikä olisi. Vaikka itse asiassa opetuksen taso isojen ryhmäkokojen myötä on laskenut ja australialainen koulutus on kohta naurunalainen maailmalla, kun opiskelijoita ei saa hylätä (näin kävi omalla kohdallani sillä olisin hylännyt erään kansainvälisen opiskelijan kurssin, mutta yliopistolta sanottiin että ei käy, ne maksavat niin paljon rahaa meille, ne päästetään läpi...).

[Mesi]

Vai ei saa hylkyä antaa. Sillä lailla...Toivottavasti siellä sitten osataan arvostaa suomalaista koulutusta tarpeeksi korkealle