Jatkosota päättyi 60-vuotta sitten 4.9.1944, jota on juhlistettu täällä Suomessa juhlatilaisuuksin.

Mitä kuuluu Australian suomalaisille sotaveteraaneille? Onko tietoa siitä kuinka paljon heitä on siellä? Onko heidän "kunniansa" palautettu, kuten Suomessa tehtiin vasta kylmän sodan päätyttyä?  Osaako joku kertoa tarkemmin heidän tilanteestaan siellä? Maksaako esim. Suomen valtio mitään kuntoutuslomaa tms. heille?

Tästä tuli mieleeni myös isänmaallisuus-käsite. Sotaveteraaneja pidän varmasti isänmaallisina, mutta kuitenkin "Raukat vain menköhöt merten taa" lauletaan Kainuun maakuntalaulussa. Miten itse koette isänmaallisuuden suhteessa siirtolaisuuteen? Mitä on isänmaallisuus?

Silppu

[Otsikko editoitu]

Suomalaisten sotaveteraanien lukumäärästä ei ole tietoa, mutta kyllä heitä täälläkin vielä on. Kunnian palauttamisesta erikseen Australiassa asuville sotaveteraaneille en tiedä mennä sanomaan, kun en tiennyt kunnian heiltä menneenkään.

Suomen valtio kustantaa sotaveteraaneille anomuksesta kuntoutuslomia joko Suomeen saakka tai sitten Brisbanessa toimivaan australiansuomalaisen sotaveteraanien kuntoutusyhdistyksen aikaan saamaan erään hotellin yhteydessä toimivaan kuntoutuskeskukseen.

Joskus sotaveteraanit järjestävät paikallisia tapahtumia, ainakin täällä Canberrassa. Täällä myös ainakin nykyinen Suomen suurlähettiläs Anneli Puura-Märkälä kutsuu sotaveteraanit lähetystöön päivälliselle kerran vuodessa.

Tietysti australiansuomalaisten Suomen itsenäisyyspäiväjuhlissa muistetaan aina vähintäänkin kiitellä sotaveteraanien panosta Suomen itsenäisyyden säilyttämisessä. Joillakin paikkakunnilla on myös tapana kukittaa sotaveteraanit ja lotat heidän saapuessaan itsenäisyyspäiväjuhlille.

Ilmari Kianto, joka raapusti nuo Kainuun maakuntalaulun sanat, saa minun puolestani rauhassa olla ollut sitä mieltä. Tuskin ainakaan nykykainuulaiset enää yhtyvät tuohon lausahdukseen ainakaan kirjaimellisesti. Täytyy muistaa, että moinen värssy on kirjoitettu aikana, jolloin Kainuussa ei mennyt kovin hyvin ja väestöä olisi varmaankin tarvittu pysymään paikan päällä yhteiskuntaa rakentamassa. Nyt ei ehkä vastaavaa tarvetta ole?! Kainuu on vuosikymmenestä toiseen yksi Suomen pahimpia työttömyysalueita, ja jos maan isät eivät katso tarpeelliseksi tarjota ihmisille edellytyksiä työntekoon omalla kotiseudullaan, niin en silloin ainakaan minä katso karsaasti muualle paremman elämän perään muuttaneita.


Itsekin kainuulainen (mutta paremman elämän etsimisen sijasta vain seikkailemaan lähtenyt)

Silppu,

En näe mitään yhteistä tuon laulun ja mainitsemiesi seikkojen kanssa. Ainakaan minulle ulkomaille muutto ei ole mikään talouspoliittinen mielenilmaus, joten se ei ole vähentänyt isänmaallisuuttani vaan päinvastoin. Sota kuuluu isänmaallisuuteen vain jos itsenäisyys on uhattuna. Mielestäni näitä kahta yhdistellään väärin perustein jatkuvasti poliittisten päämäärien saavuttamiseksi.

Silppu

Olen juuri saanut Aussi kansalaisuuden - eli oikeuden toiseen passiin- mutta se ei mitenkaan vahenna isanmaallisuuden tunteitani Suomea kohtaan.

Kuten Joukokin asian ilmaitsi, niin sota ja isanmaallisuus ovat kaksi taysin eri asiaa - paitsi tietysti jos oma isanmaasi on uhattuna.

Isanmaallisuudella ja siirtolaisuudella ei ole valttamatta todellakaan yhtaan yhteista tekijaa.

Tuosta mainitsemastasi laulusta - ei kommenttia

Tämä isänmaallisuuspohdiskelu on osa omaa prosessointiani kun olen itsekin lähtemässä siirtolaiseksi.

Tällä hetkellä pelkästään Helsingissä on n. 2500 akateemista työtöntä, ja luku vain kasvaa vaikka taloudessa menee suhteellisen hyvin. Yleisesti tiedossa on myös se, että suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle kuuden vuoden päästä Suomea uhkaa jättiläismäinen työvoimapula. Kaikkia yhteiskunnan rakentajia toden totta tarvitaan silloin, mutta ei vielä. Siirtolaisia saattaa olla enää siinä vaiheessa vaikea saada takaisin. Siten tilanne ei ole suoraan verrattavissa siihen kun huonosti koulutettua väestöä muutti aikoinaan siirtolaisiksi. Kansantaloudellinen tappio on sitä suurempi mitä koulutetumpaa väestöä muutta pois. Pahoin pelkään että "aivovienti" tulee vain kiihtymään lähivuosina.

Jouko,

Liittyykö "talouspoliittiinen mielenilmaisu" mielestäsi isänmaallisuuteen?

En koe itseäni epäisänmaalliseksi vaikka olenkin muuttamassa pois kotimaastani, ja osin myös taloudellisista syistä. Isänmaallisuus liittyy mielestäni kansalliseen identiteettiin, asui sitten missä päin maailmaa tahansa ja mistä syystä tahansa.

Silppu

LainaaTämä isänmaallisuuspohdiskelu on osa omaa prosessointiani kun olen itsekin lähtemässä siirtolaiseksi.

LainaaTällä hetkellä pelkästään Helsingissä on n. 2500 akateemista työtöntä, ja luku vain kasvaa

Mikset sitten jaa sinne Suomeen ainoana "alykkaana" ihmisena pitamassa maan pystyssa

Jaaks:D

LainaaMikset sitten jaa sinne Suomeen ainoana "alykkaana" ihmisena pitamassa maan pystyssa

-Se olisi kyllä jo liian suuri uhraus isänmaan hyväksi!

Silppu

Silppu

Then get your a*s over here and stop "beating around the bush" :hahhaa:hahhaa:hahhaa

Tiedän kokemuksesta että tuo suomesta irtaantumisprosessi käynnistää mielessä prosessin jossa tulee puntaroitua tapahtumaan liittyviä seikkoja. Henkilökohtaisesti en näe ulkomaille muuton millään tavoin haurastuttavan muuttajan isänmaallisuutta. Muutto voi sen sijaan nostaa asian tietoisuuteen, kuten on tapahtunut sinullekin. Valtaosa tuntemistani siirtolaisista on erittäin isänmaallista porukkaa, tämän voit vahvistaa vierailemalla seuraavissa itsenäisyyspäivän juhlissa Suomitalolla. Mutta tämä ei tarkoita sitä etteivätkö he myös olisi lojaaleja nykyistä asuinmaatansa kohtaan.

Toisin kuin Silppu en näe että poismuuttoa noin negatiivisena seikkana. Olet näköjään unohtanut että suomeen muuttaa vuosittain suuren määrät ulkomaisia korkeasti koulutettuja työntekijöitä josta suomi hyötyy. Samoin osa suomesta pois muuttavista korkeasti koulutetuista muuttaa usein takaisin entistä korkeammin koulutettuna. Eli he ovat opiskelleet tai oppineet työn kautta uusia tietotaitoja joista on apua maan talouselämälle.

Emmehän ole kuitenkaan ole todistamassa mitään massamuuttoaaltoa joka tapahtui muutama vuosikymmen sitten. Samoin ei pidä tuijottaa itseisarvona pelkästään koulutukseen, lähteehän suomesta ulkomaille eri yhteiskuntaryhmien edustajia joiden panos maan taloudellisessa kehittämisessä on erittäin merkittävä.

Sama ongelma koskee lähes kaikkia maita, eikä Australiakaan ole sille immuuni. Maasta muuttaa vuosittain ulkomaille suuret määrät korkeasti ja matalasti koulutettuja henkilöitä.

Veikkaanpa että, henkilö joka on epäisänmaallinen suomessa asuessaan on hän sitä myös ulkomailla asuessaan, ja sama käänteisesti.

LainaaAlkuperäinen postittaja Silppu


En koe itseäni epäisänmaalliseksi vaikka olenkin muuttamassa pois kotimaastani, ja osin myös taloudellisista syistä.

Silppu

Silppu

Sanoessasi "osin myös taloudellisista syistä", niin  koetko maastamuuton  omalla kohdallasi tavallaan  pakottavana
syynä? Tarkoitan lähinnä , että onko Suomesta muutettava pois siksi, että siellä ei ole työtä?

Jouko

Lähden pohdiskelussani ennen kaikkea siitä, että puntaroin omaa isänmaallisuuttani, en muiden. Kirjoituksellani en halunnut aliarvioida muiden kuin akateemisten työpanosta.
 
Saattaa olla että katson tilannetta liian läheltä, ja siksi näen työttömyystilanteen ja poismuuton täältä Suomesta niin negatiivisesti (työskentelen tällä hetkellä työttömien parissa). Olen myös itse kokenut työttömyyttä ja sen luomaa turhautuneisuutta.

Mette

Osuit oikeaan. Suomessa työllisyystilanne heikkenee koko ajan. Laajoja irtisanomisilmoituksia on täällä lähes päivittäin, tänäänkin kerrottiin useiden satojen irtisanomisesta. Itselläni on työtä tällä hetkellä, mutta elannon hankkimisen epävarmuus ajaa etsimään muita vaihtoehtoja. -Sitä siis se "osin myös taloudellisista syistä".

Silppu

Silppu

Nakojaan on vahan samoja ongelmia Ausseissakin

Nation fails to retain its brains

09sep04

MANY of the one million Australians who live and work overseas are among the nation's best-educated and highly skilled "knowledge" workers, according to a new report.

"Beyond Brain Drain: Mobility, Competitiveness and Scientific Excellence" was released in Canberra yesterday by the Australasian Research Managers Society, with support from the federal Department of Education Science and Training, the CSIRO and the National Health and Medical Research Council.
Federation of Australian Scientific and Technological Societies president Snow Barlow, who represents 60,000 scientists working in industry, universities and government organisations, said the report highlighted the challenges of the fiercely competitive global market for the best and brightest scientists, mathematicians, engineers, technologists and innovators.

For example, Queensland Chief Scientist Professor Peter Andrews says Australia will need an additional 75,000 scientists by 2010 to build biotechnology and other knowledge-based industries and the European Union will be looking for an estimated 500,000 more researchers at the same time.

The report found that about 120,000 Australian citizens were leaving the country permanently or for the long term each year. "Young families featured predominantly among the emigrants, with managers, administrators and professionals making up more than half."

Much of the material in the report was based on papers presented at a "brain drain" conference held at the University of Queensland in February.

The report, sent to the Prime Minister's Science and Engineering and Innovation Council, suggests that a working group be established to address the problems.

Professor Barlow said a "huge pool" of talent Australian scientists were "voting with their feet and finding better opportunities overseas".

"There is a growing imperative for Australian governments, universities, schools, CSIRO and industry to meet the challenges of how to develop, attract, train and retain a highly skilled science and innovation workforce," Professor Barlow said.

"The problem is not simply lack of resources and investment in universities and public-sector research agencies, but one of a co-ordinated policy approach.

"Australia needs a coherent approach to managing science and engineering human resource requirements."

National Tertiary Education Union president Dr Carolyn Allport said current federal research funding had universities, which carried much of Australia's research effort, in a holding pattern and failed to boost Australia's declining spending on research and development relative to other OECD countries.


privacy      terms      © Queensland Newspapers

Moi!

Minusta isäinmaallisuus ei välttämättä liity paikkaan jossa asut, vaan enemminkin kulttuuriin johon kuulut. Olen tavannut useita ulkomailla syntyneitä suomalaisten jälkeläisiä, jotka on aivan pro suomi ja yllättävän isänmaallisia tyyppejä huolimatta siitä että eivät ole vakituisesti asuneet suomessa. Eivätkä välttämättä haluaisikaan sinne muuttaa. Taitaa täälläkin olla kaikissa suurimmissa kaupungeissa suomikoulu, jonne isät tai äidit tuovat lapsiaan oppimaan suomen kieltä ja kulttuuria.

Vaikka täällä muualla on helppo kritisoida suomalaisia juttuja, vaikka sitä että ollaan niin töykeitä tai että sossuyhteiskunta suomessa on joiltakin osin liioittelua, niin aina sitä silti suomalainen on suomalainen kun ulkomailla asuessa maamieheen törmää. Kaipaan suomesta selkeästi eniten sukua ja ystäviä & luontoa, en mitään poliittista ilmapiiriä ministereistä puhumattakaan. Vaikka ne omat aivonsa tai omat kätensä veisikin pois suomen rajojen sisältä, niitä voi yhtä hyvin käyttää omaksi ja muiden hyödyksi vaikka sitten isänmaallisena tyyppinä kantaen oman murunsa suomalaisesta arvokulttuurista myös muille mietittäväksi. Ainakin musta on kiva ajatella että ulkomailla asuu suomalaisia joista paikallisetkin pitää tai arvostaa.

Terkuin,
Elina

Silppu.

Huom! Aikoinaan muutti hyvin kouluttettua väkeä myös, sen ajan normien mukaan.

Vegemite

Totta puhut. Koulutusnormit vain olivat erilaiset vaikkapa 50-luvulla. Silloin jos oli pelkkä ylioppilas, oli jo todellakin jotakin.... ja kauppaopiston käynyt 70-luvulla.

Silppu