Aihe: Australia, kehitysmaako??

[Rockola]

Muuten, paljonko on Helsingin ja Brisbanen vuoden keskilämpötilojen "oikeat arvot" ilmaistuna tavalla, kuten ne meteorologian säännöin ilmoitetaan?

Helsinki: sortseissa ja thongseissa voi kulkea keskimäärin viitenä päivänä vuodessa.
Brisbane: sortseissa ja thongseissa voi kulkea keskimäärin kaikkina paitsi viitenä päivänä vuodessa.

[arixmel]

Muuten, paljonko on Helsingin ja Brisbanen vuoden keskilämpötilojen "oikeat arvot" ilmaistuna tavalla, kuten ne meteorologian säännöin ilmoitetaan?

Helsinki: sortseissa ja thongseissa voi kulkea keskimäärin viitenä päivänä vuodessa.
Brisbane: sortseissa ja thongseissa voi kulkea keskimäärin kaikkina paitsi viitenä päivänä vuodessa.

  hienosti sanottu Rockola, oikea Maanatai paivan pelastus    hitto kun muistaisi tuon seuraavan kerran kun joku toteaa etta eikos siella suomessa ole aika kylma 

noista susista ja karhuista tuli mieleen etta pojalle eksootisempi elukka suomessa on ahma,,,johtuuko X-men vaikutteista...

 mites se nyt taas aiheeseen liittyi ? heh heh

[Aikis]

Haagalaiselle tuosta kehitysmaan määrittelyn ja autoilun koplaamisesta (jos nyt oikein ymmärsin...)...Ah miten kaipaankaan Sydneyn ennakoivaa, kohteliasta ja joustavaa liikennettä Suomen pääkaupunkiseudun ruuhkissa, jossa tuntuu että kukaan ei ole kuullutkaan sellaisesta ilmiöstä kuin kaistanvaihto.

[Tony]

Sarkasmi on vaikea kommunikoinnin laji, ja sitä valitettavasti opetetaan peruskoulussa aivan liian vähän. Kuten lukutaitoakin

.
Niinpä, voihan itse asian ytimen tällaisellakin maininnalla ohittaa.


 Vaikeaa sarkasmin ymmärtäminen voi olla silloin, kun kohteena on niinkin pyhä asia kuin australialainen elämänmuoto ja siihen liittyvät ilmiöt. Mielenkiintoista on toisaalta se, että Suomea ja suomalaisuutta voi täällä Dunderissa riepoa mielinmäärin ilman että kenenkään VB:t menisivät väärään kurkkuun .

Mitä sarkasmin opetukseen peruskoulussa tulee, en valitettavasti siihen pysty kommentoimaan, koska en ole päivääkään käynyt peruskoulua. Itselläsi on varmaankin asiasta paremmat kokemukset.

Olet ymmärtänyt väärin. Ei halvemmalla kuin naapuri, vaan paremmin.

Pohojalaisuuden ikoniksi noussut Keskisen Vesakin on mitä ilmeisemmin ymmärtänyt pohjalaisen ajatusmaailman täysin väärin, kun kyläkaupan kasvun perustana on myydä halvemmalla ja enemmän kuin muut.






Tiedän hyvin, että seuraava aiheeni on sellainen, jota ei saisi edes ääneen ajatella, mutta ajattelin kuitenkin yrittää, koska Australian tulevaisuuden suunta kiinnostaa minua erityisesti. En pitkään aikaan ole käynyt Dunderin kirjoituksia lukemassa, mutta nyt Australian vaalien jälkeen ajattelin käydä katsomassa josko siitä tai sen seurauksista olisi jotain kirjoitettu, ja huomasin ettei niinkin merkityksellinen tapahtuma ole nostattanut juurikaan puheenaihetta. En itse halua ottaa tällä kirjoituksella minkäänlaista kantaa siihen oliko valinta hyvä vai huono, vaan mielenkiintoni on lähinnä siinä, kuinka Australiassa ollaan tilanteeseen reagoitu. Onhan uuden hallituksen sitoutuminen Kioton sopimukseen niin iso asia, että sillä luulisi olevan kohtalainen vaikutus perusaussin joka päiväiseen elämään ainakin jonkin ajan kuluttua, vai onko ?
 Millaisella strategialla työvänpuolue aikoo supistaa päästöjä maassa, jonka talous on jo vuosikymmeniä ratsastanut halvalla, mutta saastuttavalla energianlähteellä, kivihiilellä?  Onko Australiassa tehty mitään tutkimuksia siitä, kuinka sitoutuneita työväenpuolueen hallitusvastuuseen nostaneet äänestäjät ovat ilmastonmuutoksen estämiseen, vai voidaanko odottaa, että  jos pääministeriltä ei löydykään sellaista taikasauvaa, jolla Murray joen pinta saataisiin nopeasti riittävän korkealle ja koralliriutat kukoistamaan, niin ovatka äänestäjät valmiita palaamaan takaisin "vanhaan hyvään aikaan", jolloin bensa, olut ja ruoka olivat halpaa.

Millaisia skenarioita eri tahot kuten tutkimuslaitokset, pankit ja oppositio, ovat tehneet Australian talouden kehityksestä? Kuinka paljon oletetaan energian, lähinnä polttoaineiden, hinnan nousevan, ja minkälaisia kerrannaisvaikutuksia sillä lasketaan olevan ruuan ja muiden tuotteiden hintaan? Minkälainen yhteisvaikutus hinnannousuilla, suhteellisen korkeilla koroilla ja yksityisten korkealla velkaantumisella on laskettu olevan?

Puhuvatko mitkään tahot Kioton sopimuksen johtavan mahdollisesti taantumaan, vai uskotaanko Australiassa optimistisesti uusien vaihtoehtoisten energiamuotojen syntyvän niin nopeasti, että yksityisten kansalaisten ostovoima säilyy vähintään ennallaan.

 Kuten jo alussa sanoin, tarkoitukseni ei ole provosoida ketään aiheesta juupas-eipäs väittelyyn, vaan mielenkiintoni on kuulla minkälaista keskustelua asiasta Australiassa käydään, vai kiinnostaako asia ollenkaan "no worries" ausseja, kun mitään suurta ja mullistavaa on tuskin vielä ehtinyt edes tapahtua.

    Tony

[jounij]

En pitkään aikaan ole käynyt Dunderin kirjoituksia lukemassa, mutta nyt Australian vaalien jälkeen ajattelin käydä katsomassa josko siitä tai sen seurauksista olisi jotain kirjoitettu, ja huomasin ettei niinkin merkityksellinen tapahtuma ole nostattanut juurikaan puheenaihetta.

Eipä täällä kuulema saa - Jaaksin suoranaisesti kieltämänä - politiikasta keskustella. Yhdellä palstalla sellaista keskustelua jo aloiteltuamme ja Aikiksen mainittua olevansa "iloinen" Australian hallituksen vaihdoksesta, tuli heti vahva kehotus olla kirjoittamatta asiasta sen enempää.


Harmittelee

[Jaaks]

Jouni,

Anna palaa vaan.  Se aikaisempi kirjoitukseni johon viittaat ja joka ei kuitenkaan ollut mikaan KIELTO on poistettu.

[Silppu]

Onhan uuden hallituksen sitoutuminen Kioton sopimukseen niin iso asia, että sillä luulisi olevan kohtalainen vaikutus perusaussin joka päiväiseen elämään ainakin jonkin ajan kuluttua, vai onko ?
 Millaisella strategialla työvänpuolue aikoo supistaa päästöjä maassa, jonka talous on jo vuosikymmeniä ratsastanut halvalla, mutta saastuttavalla energianlähteellä, kivihiilellä?  Onko Australiassa tehty mitään tutkimuksia siitä, kuinka sitoutuneita työväenpuolueen hallitusvastuuseen nostaneet äänestäjät ovat ilmastonmuutoksen estämiseen, vai voidaanko odottaa, että  jos pääministeriltä ei löydykään sellaista taikasauvaa, jolla Murray joen pinta saataisiin nopeasti riittävän korkealle ja koralliriutat kukoistamaan, niin ovatka äänestäjät valmiita palaamaan takaisin "vanhaan hyvään aikaan", jolloin bensa, olut ja ruoka olivat halpaa.

Tony 

Hyvää pohdiskelua! Kovin vähäistä on ollut mielestäni Kioton jälkeisen ajan pohdiskelu. Luulen että syynä hiljaiseloon on se, että oppositio on myös Kioton kannalla nykyään, niin ei sillä puolella ole intressejä enää maalailla mitään kauhukuvia. Varsinkin kun edellinen hallitus on osasyyllinen tilanteeseen että varsinaista hiilivoimaa korvaavaa energiastrategiaa ei ole aikaisemmin toteutettu. Eletään nyt vain siinä huumassa että Australia vihdoin on allekirjoittanut Kioton, kritiikkiä tai pelottavia laskelmia ei kannata esittää sillä äänestäjät ovat puhuneet. Kansan enemmistön ääntä vastaan ei kannata politiikassa lähteä, vaikka kansa olisi väärässäkin.

Luulenpa että aika harva aussi on loppuviimeksi valmis bensan ja sähkön roimiin korotuksiin hiilivoiman alasajon jälkeisessä Australiassa. Australian vaalijärjestelmä on myös aika mielenkiintoinen. Periaatteessa vaalivoittoon riittää voitto vaa'ankieliasemassa olevissa vaalipiireissä. Toisin sanoen vain muutaman prosentin siirtymä oppositiolle riittää hallitusvallan vaihtumiseen. Mutta paluuta aikaan ennen ilmastosopimusta ei ole. Sen sijaan ydinvoima noussee vielä vaalikysymykseksi.

Silppu

[Leokatti]

Millaisia skenarioita eri tahot kuten tutkimuslaitokset, pankit ja oppositio, ovat tehneet Australian talouden kehityksestä?

Oma järki sanoo, että tämä buumi ei voi kauan jatkua, oli ruorissa sitten mikä puolue tahansa. Ja senhän tietää, mikä sitten seuraa. Loppuu se ylämäki jossain vaiheessa väkisinkin ja sitten huristellaan alamäkeä seuraavaa buumia odotellen. Kai tuo nyt alkaa olla jo melko selvää kaikille, että korkoprosenttia ei tässä maassa kukaan pysty hallitsemaan. Omaa napaa ei Australiassa(kaan) voi tuijotella vaan ne vaikuttavat seikat tulevat ihan muualta.

Yleinen mielipide ainakin täällä lännessä taitaa olla, että vaaleissa kävi niin kuin kävi ihan vain sen takia, että oli muutoksen aika. Se muutos olisi voinut olla ihan puolueen sisäinen asia, jos sitä jatkajaa olisi alettu etsiä omista riveistä ajoissa kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa kohteliaasti ohittaen...

[rysae]

Joku jolla on kokemusta Kioton sopimuksen ratifioinnista voisi tietty pistää tähän sen, mihin Australia sopimuksen perusteella sitoutui. Samainen joku voisi myös pistää tähän sanktiot, mitkä seuraavat, jos leikkauksiin ei päästä. Eikös tuo soppari ole sellaista sorttia, missä sitoudutaan leikkaamaan päästöjä johonkin menneeseen tavoitetasoon verrattuna. Näinollen homma pelittää, kun korvataan pari hiilivoimaa ydinvoimalla ja vaihdetaan V8:it V6:siin.

Jos minä olisin valtionpäämies (en lakkaa hämmästelemästä sitä, miksen itseasiassa ole) niin minähän ratifioisin ratifioimasta päästyäni moisia sopimuksia ja pilliin vihellettäessä toteaisin vain, että "Tavoite osoittautui liian haastavaksi; yritimme kaikkemme, muttemme onnistuneet." Suomihan on tunnetusti Ruotsin jälkeen Kansainvälinen Mallioppilas joka saralla. "Mitä ne meistä ajattelee"-on se ajava voima, joka pistää suomalaiset sitoutumaan kaiken maailman miinakieltoihin, joille ydin-, taistelukaasu- ja bakteeriaseistettu naapurimme (enkä puhu nyt Ruotsista) antaa palttua. Gustav Hägglundin lanseeraama "rauhaarakastava rakentajakansa" ei yksinkertaisesti voi hankkia taisteluhelikoptereita pelkästään niiden epärauhanomaisen nimen vuoksi.

Omat kokemukseni Australiasta kolmen kuukauden asumisen jälkeen ovat, että verraten helposti meni. Maahantulo on suorastaan epäuskottavan helppo kun viisumi on passissa: viskaali lukee ja leimaa passin ja se on siinä. Byrokratiaa on vähän, mutta se ilmenee eri tavoin kuin Suomessa; mm. osoitteen todistelu on alkuun työlästä, kun siihen ei ole tottunut. Telekommunikaatioalalta puuttuu todellista kilpailua, minkä vuoksi se on toistaiseksi kallista, ja pankit pelittävät melkein siinä missä Suomessakin; pankki ja telecom ovat hyviä mittareita, koska ne jos mitkä ovat Suomessa maailmanluokkaa. Infra muuten on Suomeen verrattuna vähintään samalla tasolla. Sydney ainakin on siisti, mitä Helsingin keskustasta ei nykyään enää voi sanoa.

Vastakysymys Tonylle: Pistä tähän vielä kaiken tapiksi se business case, minkä Suomen valtion teki liittyessään Kioton sopimukseen.

[Haagalainen]

"Helsinki: sortseissa ja thongseissa voi kulkea keskimäärin viitenä päivänä vuodessa.
Brisbane: sortseissa ja thongseissa voi kulkea keskimäärin kaikkina paitsi viitenä päivänä vuodessa."

Kuljen Helsingissä shortseissa vähintään 300 pv vuodessa

"Joku jolla on kokemusta Kioton sopimuksen ratifioinnista voisi tietty pistää tähän sen, mihin Australia sopimuksen perusteella sitoutui?"

Ei sitoutunut vielä mihinkään. Kaupankäynti päästöistä alkaa vasta nyt.
Eri maille asetetaan erilaiset tavoitteet. EU'n tavoiteet ei tarvii olla samat kun Australian tavoitteet.

Asiasta pieni johdattelu

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1885&lan=fi

Australian nykyinen energiantuotanto nojaa raskaasti fossiilisiin polttoaineisiin, lähinnä kivihiileen, mutta varsinkin maakaasun osuutta kaavaillaan nostettavaksi.
Ydinkysymys on CO2, eli hiilidioksidi, ja sitä syntyy sekä kivihiilen, että öljyn ja maakaasun poltossa. Kivihiilen poltossa lisäksi rikkidioksidia ja tuhkaa, ja öljyn poltossa öljylaadusta riipuen myös enempi tai vähempi rikkidioksidia.Maakaasu on kuitenkin vähiten haitallinen, koska CO2 päästöt saman energiamäärän tuottamiseen on 40...50% pienemmät kun kivihiilellä ja öljyllä.

Koska energiankulutus - kaikista sähkönsäästöpuheista huolimatta - kasvaa edelleen Australiassa, on Australian teollisuus omissa selvityksissään kaavaillut reilua korotusta sekä kivihiilen että maakaasun käyttöön. Siis ennen Kioton sopimuksen ratifiointia.
Jos edes lisäenergian tarve halutaan saada tuulivoimasta + aurinkoenergiasta + maalämmöstä + biomassasta, lisälasku on mahtava. Ja sekään ei riitä, CO2 päästöjä on 100-varmasti saatava jo nykytasosta alas lähivuosina. Siis käytännössä vähennettävä kivihiilen käyttöä.

Itse olen ydinvoiman kannattaja, ja niin on myös Suomen valtio tällä hetkellä. 4 reaktoria tuottaa n. 1/4 Suomessa tuotetusta sähköstä, 5. reaktori on rakenteilla ja 6. reaktori on selvitysten alla. Ranska tuotaa 78% sähköstään ydinvoimalla. Suomen kohdalla Kioton sopimus CO2 päästöjen rajoittamiseksi tarkoitti - vähän kärjistäen - joko teollisuuden laajamittaista alasajoa, tai lisää ydinvoimaa.

Googlettamalla löytyy paljon juttua Australian ydinvoimakeskustelusta, ja  vähän yllättävän havainnon tein, kun huomasin, että ydinvoima torjutaan Australiassa paljolti siksi, että ydinvoimala ja käytetyn polttoaineen käsittely maksaa liikaa, ei niinkään ydinvoimaan liittyvien kiistattomien riskien takia. Tosaalta laaja uraankaivostoiminta Australiassa synnyttää jo nyt radioaktiivista jätettä, samoin Lucas Heights'in ydinreaktori.

Australian tulevat energiaratkaisut on kaikki kalliita, teki mitä vaan tai vaikka on tekemättä mitään, kaikki maksaa jossain muodossa.
Yleensä on niin, että kotitaloudet ei niinkään pistä hantiin energian hinnan nousua, teollisuus kovastikin. Kyllä Australian teollisuus lobbaa ydinvoimalat Australiaan, saatte nähdä

[Haagalainen]

Haagalaiselle tuosta kehitysmaan määrittelyn ja autoilun koplaamisesta (jos nyt oikein ymmärsin...)...Ah miten kaipaankaan Sydneyn ennakoivaa, kohteliasta ja joustavaa liikennettä Suomen pääkaupunkiseudun ruuhkissa, jossa tuntuu että kukaan ei ole kuullutkaan sellaisesta ilmiöstä kuin kaistanvaihto.

En ohjauspyörän takana havainnut ainakaan Tasmanian / Hobartin liikennettä mitenkään erityisen joustavaksi, joskohta mitään suurempia ongelmiakaan ei ollut.
Lisäksi olen kyydissäolijana katellut tieliikennettä Perth'issä, Adelaidessa, Melbournessa,
Sydneyssa, Brisbanessa ja niiden lähialueilla, ja ei niistäkään ole kotiinkerrottavaksi jäänyt mitään erityisen "ennakoivaa, kohteliasta ja joustavaa"

Ei vaihdu kaista Helsingissä?
Mitä nyt olen reilut 30 v. Helsingissä rattia pyörittänyt, en ole pahemmin ongelmia havainnut. Nopea liike vaan ohjauspyörällä, ja kaista vaihtuu

[MH]

Juu vaihtuu se ja mitä siitä nyt toisille vilkulla ilmoittamaan kyllähän mä tiedän mihin oon menossa.

[arixmel]

Joustavuudesta,,,
alkaa jo muisti haparoimaan suomen tieliikenteen joustavuuden suhteen ja onhan se voinut vaikka muuttua joustamattomaksi tai joustavaksi kumpaa se nyt sitten onkaan ollut.

Asiasta tuli mieleen vain yksi elokuinen iltapaiva Vaasassa kun silloinen natti olentoni tuli kotiin ja oli ihan itkua vaantamassa ja ovia paiskomassa, mina siihen kysymaan ja lohruttamaan etta mikas sita laivaa noin keinuttaa ja perasinta ahristaa...
no han kertoi etta kun oli yrittanyt olla ystavallinen ja olikohan kyse nyt ollut valojen rapayytamisesta tai muusta vastaavasta ystavallisesta eleesta (silloin ainakin tuo tarkoitti etta jotain on vialla, omat valot on pois paalta tms.) no vastauksena oli kuulemma tullut hyvin harkittu keskisormi ja muu manailu,,,heh heh itse koin asian hassuna ja hassun hauskana...no se nyt ei sitten ollut mikaan esimerkki joustamattomuudesta tai muustakaan,,,kuhan tuli mieleen yksittainen juttu jonka ajattelin jakaa muiden suruksi. 

Itse asiaan liittyen talla brissylassa on ollut mediassa viimeaikoina aika usein juttua kohteliaisuudesta ja liikennetavoista...eli esim jossain kyselyssa kysyttiin mika arsyttaa liikenteessa,,,epakohteliaisuus oli aika karkipaassa,,,ja siihen joustavuuteen vastaamatta jattaminen,,,eli siis pitaa myos muistaa heilauttaa sita kattaan kun paastetaan esim jumiutuneesta sisaantulosta valtatielle tms.

Omasta kaytoksestani huomasin aiemmin semmoisen luonnollisen kohteliaisuuden (joustavuuden) puuttuvan (huomaa mennyt muoto joka osoittaa etta ainakin toivon olevani joustavan kohtelias nykyaan  ) eli kun vertasin omaa kaytosta (joo olen epareilun vertailun uhri han on jo syntyjaan parempi ihminen kuin mina  )esim nykyisen kaunistukseni tyyliin niin hanelle tuntui olevan ihan ajattelematta luonnollista antaa tieta muille ja luoda tata joustavuutta...vahan sama juttu kuin puheessa,,,siis alkuaikoina tuli vain toksaytettya etta "can I have such and such",,,ja se tuntui omasta mielesta kohteliaalta kun en kerran vaatinut etta gimme that,,,ja sitten kun olin mukamas oikein kohtelias kayttelin vain "May I" have lausetta,,,,etta kesti hetken ennenkuin se please tipahti automaatisesti siihen peraan (jaa se vielakin joskus pois  )

liikenteesta lissaa
sitten vastoin omiin oppeihin (tottumuksiin) kayvat jutut tai kutsuisko niita kirjoittamattomiksi laeiksi, luovat omassa mielessa joustamattomuuden tunnetta,,paikallisilla on uskomaton kunnioitus seepra ylityksia kohtaan...eli jos kavelet ja olet edes ajattelemassa menemista semmoiselle niin jarrut alkaa kirskumaan saman tien, (ja paikalliset jalankulkijat elaa saman kaavan mukaan,,eli vaikka siella olisi tulossa taysperavaunu niin siita vaan kylla se pysahtyy,,,itse kylla ennemin odotan hetken),,kun taasen jos olet jatkamassa suoraan ja kavellen ylitat tienhaaran niin saat pitaa varasi ettei kaantyvat autot vie sinua mukanasi...No jos elaa naiden saantojen mukaan niin silloin ne toimii,,,eli seepran kun nakee niin pitaa olla varuillaan, sehan voi tulla tielle miten haluaa.

mutta kylla mielestani liikenne ja ihmiset taalla liikenteessa ovat joustavampia ja kohteliaampia kuin joustamattomassa ja epakohteliaassa paikassa tjaa...siis mielipidehan riippuu ihan omasta kokemustaustasta eli jos asuu vaikka manalassa niin saharassa voi olla ihan miellyttavan lammin...tai kuten kuulin jostain intialaiseta vai oliko se kiinalaiseta hemmosta joka asui melbournen keskustassa ja valitti aina etta oli niin hiljaista ja vahan ihmisia...kun taasen  jollekin Rayrinkilaiselle siella vois olla hyvinkin vilkasta ja meluisaa..

kai tassa tuli hiukan asiaakin kirjoitettua,,,tulihan

ai niin on tullut vain unohdettua lukemaan ja ihastelemaan muiden kauniisti kirjoitettuja ja selkeasti ajateltuja kommetteja (joiden kanssa olen suurelta osin samaa mielta) . Mutta kylla vaikeat ajat ovat edessa ja ei siihen ratifioinnit auta,,,kylla se pitaa lahtea ruohonjuuri tasolta....eli lopettaa tuhlaaminen...joten pistampa taman koneen nyt kiinni ja menen istuttamaan jotain syotavaksi kelpaavaa enka aja autolla kauppaan, siita se lahtee asia kerrallaan 

minka takia tama ilmastokokous muuten vietettiin Balilla ???mika olisi ollut lahin paikka suurimmalle osalle edustajista oletan eurooppaa??? tai miksei sita voinut tehda vaikka videokokuksena (tottumus kysymys),,,jopa olisi hiilidioksidia saastynyt. 

[Hannu]

paikallisilla on uskomaton kunnioitus seepra ylityksia kohtaan...eli jos kavelet ja olet edes ajattelemassa menemista semmoiselle niin jarrut alkaa kirskumaan saman tien

Jos puhut Brisbanesta, niin ainakin keskustan kulmilla jalankulkijoita liiskaantuu kiivaaseen tahtiin juuri suojateille.
Ks. esim. http://www.news.com.au/couriermail/story/0,20797,22154546-3102,00.html?from=public_rss
Omasta mielestäni monet autoilijat - erityisesti taksit ja muut ammattiautoilijat - survovat ennemminkin kaasua, kun näkevät jalankulkijan lähestyvän suojatietä. Tätä tapahtuu säännöllisesti Suomessakin, joten molemmilla mailla on asiassa melkoisesti petrattavaa.

[Silppu]

Tony 

Tässä kolumni Australian mahdollisuuksista täyttää Kioton sopimuksen tavoitteet:

http://www.theaustralian.news.com.au/story/0,25197,22872257-5013404,00.html

Eli ei mitään mullistavaa tiedossa. Neuvotellaan halvat sanktiomaksut, ja toivotaan että päästökaupan kiintiöiden markkinahinta pysyy matalana.

Silppu

[arixmel]

joo brissysta puhun, osaksi yleistaen muihinkin paikkoihin sopien, mielestani keskustan sisaiset kadut pitaisi olla pienemmalla nopeudella kuten ne tuossa artikkelissakin puhuvat, nama seeprojen kunnioitus kokemukset taasen otin keskustan ulkopuolelta,(omilta kotikaduiltani),,siis joskus tuntuu hullulta kun samaa kohtaa on lahestymassa 2 autoa ja yksi jalankulkija,,,ja se jalankulkija kavelee eteen???eiko han olisi voinut odottaa edes hetken?

itse en ole kokenut kaasuttelua suojateiden yhteydessa,,,kaikkialla muualla kyllakin.

Edit: valehtelin, lahimmassa valoristeyksessa iltapaivalla jos yrittaa kayttaa tietynsuuntaista ylitysta niin se on kylla kuolemaksi (aurinko paistaa autoilijoita silmiin, ja yhden viikon aikana meinasin jaada kolme kertaa yliajetuksi...sitten lopetin sen risteyksen jayton) mutta sita ei kait lasketa kaasutteluksi

tuosta linkista muuten "report found more than 300 pedestrians were hit by cars between 2001 and June last year." se artikkeli on kirjoitettu 2007 eli 6 vuoden aikana 300 onnettomuutta,,,ei kuullosta oikein luotettavalta luvulta, ehka pieni kirjoitus virhe. vaikka jokainen pienikin onnettomuus on liikaa niin niilla liikenne ja jalankulkija maarilla luulin tuon luvun jo tulevan tayteen Valleyn  viikonloppuoiden ajoradoille horjahteluista. Lisaksi tuli mieleen etta kuinka paljon noista on jalankulkijoiden virheista johtuvia (mina olen "pro-jalankulkija") eli jaywalking punaisten lapi kavelya sun muuta.,,vikaa varmaan molemmissa paissa.
xcv
xcv

[Milka]

Tony,

Eipa tarvitse olla kauaa poissa linjoilta kun taalla alkaa mielenkiintoiset keskustelut. 

Onhan uuden hallituksen sitoutuminen Kioton sopimukseen niin iso asia, että sillä luulisi olevan kohtalainen vaikutus perusaussin joka päiväiseen elämään ainakin jonkin ajan kuluttua, vai onko ?
 

En nyt ennata pidempaan kirjoittamaan, mutta aiheesta sen verran etta mielestani Aussit ovat alkaneet kantaa huolta ilmastonmuutoksesta ja ymparistoasioista muutenkin. Tai ainakin ajatuksen tasolla. Ilmastonmuutos ja Kiotonsopimuksen ratifiointi kuten myos muut ymparistoasiat kuten kuivuus ja Tasmanin sellutehdas saivat paljon huomiota vaalien aikaan ja ne melko varmasti vaikutti ihmisten aanestyskayttaytymiseen. En usko etta se olisi ollut ainoa tekija tyovaenpuolueen vaalivoittoon, mutta tyovaenpuolueen vaaliohjelma otettiin taltakin osin paremmin vastaan kuin entisen valtaapitajien vastaava.

Nyt painaa kiirus paalle. Yritan loytaa paremmin aikaa vastaamiseen myohemmin talla viikolla. Tassa ketjussa on ollut hyvia kannanottoja monelta kirjoittajalta     

[Leokatti]

Ympäristöasioiden huolettamisesta sen verran noin niinkuin käytäntöä, että naapurit rakentavat parhaillaan uutta taloa ja ympäristöasioita otetaan kovin huomioon rakentamisessa... Neliöitä yli 300 kahdelle hengelle, harmaa vesi menee puutarhan kasteluun... eikun se putki talon ali olisi maksanut ekstraa, olikohan $150 eikä rakentaja suostu laittamaan itse yksikköä, vaan sen joutuu ostamaan muualta erikseen... niin se piti jättää pois eikä niitä kaksinkertaisia lasejakaan voinut laittaa kun ne olisivat maksaneet $300/ikkuna enempi kuin tavalliset yksinkertaiset. No, tulihan niihin nyt edes tummennetut lasit niin sehän nyt vaikuttaa kovin energiankulutukseen... niin kesällähän aurinko on sen verta korkealla että laseihin ei juuri räystäistä johtuen paista muutenkaan mutta vaikuttaahan se edes talvella -  energiankulutus nousee, kun edes aurinko ei pääse lämmittämään... No, lämmittäähän se vähän seinistä läpi kun niissä ei ole eristeitä. Mutta katolle tulee aurinkokennot, joilla tuotetaan sähköä. Se taitaa mennä pelkästään keskusilmastoinnin pyöritykseen tai vaikkapa sen, ah niin tarpeellisen, kuivausrummun... Siihen vielä päälle emännän nelivetomaasturi (bensiini) työmatka-ajoon freewayta kaupunkiin ja isännän upouusi semiurheiluauto kaikilla mausteilla, ylenmääräinen polttoaineenkulutus mukaanlukien, niin Avot! jopa ympäristö nyt tykkää kun sitä on ajateltu uutta elämäntyyliä suunnitellessa...

Sori, oli pakko... 

[Haagalainen]

Tony 

Eli ei mitään mullistavaa tiedossa. Neuvotellaan halvat sanktiomaksut, ja toivotaan että päästökaupan kiintiöiden markkinahinta pysyy matalana.

Silppu

Ei kannata lähteä aussien  "kiipeämään takapuoli edellä puuhun" eli miettimään ensimmäiseksi, miten selvitä sopimuksen velvotteista lyhyessä juoksussa mahdollisimman halvalla, eli siis tekemällä mahdollisimman vähän asian eteen.

CO2 päästöoikeuksien ostaminen on vasta se vihonviimeinen keino, mutta kyllä sitäkin korttia joutuu käyttämään.

The Australian arvio "Kioto laskuksi" MAUD 150. Summa antaa totaalisen väärän kuvan asian mittasuhteista. Australian hallitus on ilmoittanut jo tämän hetken ilmastonmuutoskustannukset yli 20 kertaa suuremmiksi...
http://www.environment.gov.au/minister/env/2007/pubs/mr17july207.pdf

Laitetaan uusi elementti peliin. Liikenne. Liikenteen CO2 päästöt on Australian kokonaispäästöistä n. 15%, ja henkilöautojen osuus taas on noin puolet liikenteen kaikista päästöistä. Mahdollisuuksia siis on.
http://www.greenhouse.gov.au/

Europassa uusien henkilöautojen ostajia on alettu auttaa "oikeisiin ostopäätöksiin" auton CO2 päästöjen mukaan jyrkästi nousevalla autoverolla
Myös polttoaineen hintapolitiikalla voi "kannustaa" rajoittamaan vähemmän tärkeää autoilua.

"Polttoainetta viljasta" innostus näky iskeneneen myös Australiaan. Eli sama CO2 on pintakierrossa, ja sen kokonaismäärä ei nouse. Mutta viljan hinta nousee ja se ei miellytä kun farmareita.

[usia]

Leokatti - mutta onhan naapureilla varmasti energiansaastolamput Meilla on asunto samoilla maustella, tosin ilman noita tummennettuja ikkunoita. Ei mitaan eristyksia ja tuuli tulee lapi ikkunankarmeista. Kai sen pitaisi kesalla asuntoa viilentaa, mutta ei se tuolla ylakerrassa peltikaton alla paljon helpota ja talvella saa tumpata villaista paalle etta tarkenee.  Vuokranantaja sitten kehoitti ehdottomasti laittamaan energiansaastolamput, etta ollaan ymparistoystavallisia.

Arixmel - mina olen myos tuota paikallisten kohteliaisuuden huomioinut. Esimerkkina kerran juna-asemalla lippujonossa ollessani oli edessa sellainen 15v nuorukaisjoukkio ja keskustelu ei todellakaan mitaan kaunista kuultavaa. Sitten kun olivat vihdoin tiskilla niin kauniisti pyydettiin, "Can I please have..." . Keskustelin tasta joskus paikallisen tyokaverini kanssa ja valitin, etta ollaanpa me suomalaiset epakohteliaita. Tyokaverini kuitenkin sanoi, etta toisaalta Suomessa monikaan varmasti tarkoituksella ole epakohtelias kaupan tiskilla, vaan kayttaydymme sen mukaan mita meille on opetettu ja mihin olemme tottuneet. Eras tuttumme myos huomautti, etta jos kaupan kassa Suomessa alkaisi kyselemaan, etta mitas kuuluu jne Niin ensimmaisena tulisi mieleen, etta vittuileeko se?

Liikenteesta olen miettinyt, etta taalla Sydneyssa ainakin tuntuu, etta liikenne menee ihan jaihin, kun alkaa satamaan vetta - eika tarvitse sataa edes kovasti, kunhan tie kastuu.  Mietiskelin tata tyokavereilleni, ja he heti sanoivat, etta tietenkin sateella pitaa ajaa todella varovasti, kun tie tulee liukkaaksi oljyn takia? Muistan Suomessa kuulleeni, etta jos ajaa kovalla sateella niin voi joutua vesiliirtoon, mutta muuten en ole marasta asfaltista kuullut varoituksia enka varsinkaan oljysta. Mistakohan tama johtuu, valuttavatko autot taalla enemman, vai onko asfaltti erilaista vai mista tama oljyn pelko tulee? Toinen sateella varottava juttu on myos yllattavat montut asfaltissa, joita ei huomaa, kun ne tayttyvat vedella. Muutamaan on tullut toksaytettya ja pelattya, etta jokohan auto hajosi.

[Leokatti]

Juu, öljyä tosiaan kertyy teitten pintaan ja pöly ja suola ovat kaksi muuta, jotka tekevät teistä yllättävän liukkaita. Jossain täällä jo mainitsin, että nelipyöräluisua (ilman käsijarrun osuutta asiaan) on tullut joskus kokeiltua risteyksissä kääntyessä...

Eikös niistä energiansäästölampuista ollut vastikään juttua, kun ovat kovin herkkiä polttamaan koko talon... ja taas tuli päästöjä ilmakehään...

[Reijo]

Siihen vielä päälle emännän nelivetomaasturi (bensiini)

Kati,

Mikäs se sun oma kulkuneuvo olikaan 

[Haagalainen]

Ohessa luvut, joiden avulla jokainen voi karkeasti päässälaskien todeta, mitä autonsa saa aikaan.

Jokainen auton moottorissa poltettu bensalitra tuottaa n. 2,4 kg CO2, dieselillä vastaavasti n. 2,65 kg/CO2

Siis 100 km ajomatkalla, keskikulutuksella 8,5 l/100 km (joka on taajamassa vielä aika pieni arvo) autosi "valmistaa" reilut 20 kg CO2

Suomen nykyisen henkilöautokannan keskipäästöt on n. 180 g CO2 /km, koko EU'n alueella 160 g. Uskon että australialaiset pistää paremmaksi, vähintään 200 g?

Koska Euroopan autoteollisuus on heittänyt pöytään mm luvut 140 g v. 2008 (ei toteudu) ja 120 g v. 2012, merkinnee se kevyitä ja pienimoottorisia autoja - myös Australiaan

[Tony]

Kun ei heti seuraavana päivänä pääse lukemaan ja vastaamaan kirjoituksiin, niin nyt joutuukin oikein urakalla selaamaan viimeisiä viestejä
Asiaa koskevat linkit luettuani ainakin itselleni jäi mielikuva, että kovin tarkasti ei Kioton sopimuksesta koituvista kustannuksista ole selvyyttä, ja Australiassa eletään vielä vaalien jälkeistä krapulaa, kuten Silppu antoi ymmärtää. Eli kustannukset voivat hyvässä lykyssä jäädä suhteellisen pieniksi, mutta suurempiinkin leikkauksiin on syytä varautua, ja tuskin niistä selvitään veekaseja veekutosiksi muuttamalla.
 
Haagalaisen toteamus yksityisten henkilöiden sopeutumisesta energian hinnan nousuun pitää erittäin hyvin paikkansa ainakin täällä Suomessa. Siitä hyvänä esimerkkinä on sähkön hinnan kilpailuttaminen, mikä ei jostain syystä kiinnosta yksityisiä, vaikka sillä voisi säästää satoja euroja vuodessa. Mieluummin yritetään säästä polttoainekuluissa muutamia senttejä kituuttamalla auto huoltoasemalle, jolla bensa on pari senttiä halvempaa kuin edellisellä . Ihminen vain on tällainen ja yrittää säästää siitä, mikä tuntuu konkreettiselta. Sähkölasku ei ole yhtä konkreettista, koska ainakin valtaosalla suomalaisista se hoituu pankin suoraveloituksella, eikä laskun summia tarvitse edes näpytellä tietokoneen ruudulle muistuttamaan asiasta, josta voisi muutamalla soitolla tai nettikyselyllä säästää sievoisia summia.
Yritykset, joiden toiminta ei nykyään ole kovinkaan pitkäjänteistä eikä isänmaallista, toimivat aivan eri tavalla ja tulevat taatusti neuvottelemaan Australiassakin energian hinnasta ja jos neuvotteluissa ei päästä hyvään lopputulokseen pakkaavat ne laukkunsa ja lähtevät sinne, missä energia on halvempaa. Ja huom. Dunderissakin paljon kannatusta saaneita ydinvoimaloita ei rakenneta Australiaan aivan hetkessä, vaikka siitä olisikin jo periaatepäätös pöytälaatikossa. Pahintahan tällainen tuotantoyritysten maasta pako olisi niille perheille, joilla on kalliilla lainarahalla ostettu huippukallis asunto, joka on hankittu siinä uskossa, että talous on jatkuvassa kasvussa. Ja kukaan ei varmaan voi kiistää, etteikö tällaisia erittäin haavoittuvia kotitalouksia olisi pitkään jatkuneen talouskasvun Australiassa suunnaton määrä. Koskas Australiassa oli edellisen kerran oikea todellinen talouden taantuma, malliin Suomen 90-luvun alku, ei siis mikään pieni notkahdus?

Liikenteestä ja suojatieturmista sen verran, että itse en koskaan pysähdy ainakaan nelikaistaisella tiellä, joita monet risteysalueet ovat, antamaan tietä suojatien reunassa seisovalle jalankulkijalle, koska siinä kohteliaisuus voi käydä jalankulkijan kohtaloksi. Et voi koskaan olla varma, että viereistä kaistaa ajava kuljettaja huomaa sinun pysähtyneen suojatien eteen antamaan tietä jalankulkijalle, ja tällöin aiheutat todellisen vaaratilanteen jalankulkijalle. Vielä jos kyseessä on lapsi, saattaa hän juosten lähteä ylittämään suojatieta, eikä pysähtyneen auton takaa tulevalla kuljettajalla ole mitään mahdollisuuksia huomata häntä, varsinkin jos kuljettajan keskittyminen on kännykässä tms. Tällaisessa tilanteessa on aivan turha etsiä syyllistä, joten on vain parasta olla EPÄKOHTELIAS.

Se on aivan totta, että Australiassa märkä asfaltti voi olla pirullisen liukas, ja kyseessä ei ole vesilätäköistä johtuva vesiliirto. Muistui mieleen, kun vuonna 93 vanhalla Fordan Falconilla Melbourneen tultiin ja alamäessä olevassa risteyksessä rekka oli jostain syystä sammahtanut keskelle risteystä. Painoin tietenkin vaistomaisesti jarrut pohjaan, mutta Falcon lähtikin sateen kostuttamalla asfaltilla yllättäen täyteen liirtoon kohti rekan perää. Onneksi viereisellä kaistalla ei ollut sillä hetkellä ketään ja sain ohitettua rekän perän Tilanne oli itselleni täysin uusi, enkä ollut koskaan kokenut Suomessa samanlaista liukkautta tiellä kuin korkeintaan tiellä ollessa mustaa jäätä.

 :)Tony

[Leokatti]

Kati,

Mikäs se sun oma kulkuneuvo olikaan 

Reijo,

Kiisseli kruiseri, mutta mulla on hyvä syy: koppi ja hevoset ei liikahda kauppakassilla  Enkä kyllä aja joka päivä cityyn töihinkään... ja jos joku nyt ajattelee julkista liikennettä niin ei niitä täällä stickseissä ole vielä näkynyt... 

[jounij]

Koskas Australiassa oli edellisen kerran oikea todellinen talouden taantuma, malliin Suomen 90-luvun alku, ei siis mikään pieni notkahdus?

Laman virallinen määritelmä taitaa kuulua jotenkin näin: "jos alueen talouskasvu vuosineljänneksellä on negatiivinen, alue on lamassa". Lamaa koettiin Australiassa viimeksi vuonna 1991. Silloinkin tosin toisilla Australian osavaltioilla (tai alueilla) meni paremmin kuin toisilla. Sen jälkeenkin on ollut hitaampia talouskasvun kausia ainakin alueittain, mutta määritelmän mukaista lamaa Australiassa ei olla koettu nyt 16 vuoteen.


Vastaa

[RUU]

Jouni, jos halutaan elvistella maaritelman tarkkuudella, varpaanmitan verran eteenpain paastaan kun kerrotaan, etta
* taantumassa (recession) BKT laskee vahintaan kahtena perakkaisena vuosineljanneksena, ja
* lamassa (recession) lasku on pidempiaikainen ja/tai jyrkka.
Rinnakkainen nimitys taantumalle voisi olla myos matalasuhdanne.

[jounij]

Enpä arvaa alkaa määritelmälläni elvistellä tai muutenkaan kisailla... Tuota muististani "pulpahtanutta" määritelmää kirjoittaessani käytin tarkoituksella lieventävää ilmaisua "taitaa kuulua jotenkin näin", jotta kaikille kävisi selväksi, ettei kyseessä kuitenkaan ole ihan eksakti ja elvistelyn arvoinen järjenjuoksun näyttö, heh heh!


Tarkennuksesta kiitellen

[jounij]

* taantumassa (recession)
* lamassa (recession)

Tarkoititko muuten "lamassa (depression)", vai?


Pilkkua monopoli-termejä muistellen fiilailee

[Haagalainen]

Asiaa koskevat linkit luettuani ainakin itselleni jäi mielikuva, että kovin tarkasti ei Kioton sopimuksesta koituvista kustannuksista ole selvyyttä
Tony

Olet Tony oikeilla jäljillä; Australiankin Kioto laskussa on vielä paljon epävarmuustekijöitä.
Ja eihän koko Kioto-prosessi ole edes kunnolla lähtenyt liikkeelle, nyt vasta lämmitellään noudattamaan sopimuksen velvotteita.
Kioton sopimus määrittää 6 kasvihuonekaasua, ja toistaiseksi pöydälle on nostettu niistä vain CO2. Seuraava on ilmeisesti metaani, ja silloin pistetään Australiassa suurennuslasin alle maatalous
Hiilinielujen (=metsät) hävittämisen sanktiot ja lisäämisen palkitseminen on vielä auki.
Joku on varmaan ihmetellyt miksi CO2 on nyt ongelmaksi muodostunut, vaikka päästöjä on ollut iät ajat. Metsät on ne miljardit CO2 tonnit valtaosin syöneet, ja ylläpitäneet tasapainoa, ihan viime vuosikymmeniin asti.

Eli kustannukset voivat hyvässä lykyssä jäädä suhteellisen pieniksi, mutta suurempiinkin leikkauksiin on syytä varautua, ja tuskin niistä selvitään veekaseja veekutosiksi muuttamalla.
  :)Tony

Ei ne kustannukset jää Australiassa suhteellisen pieniksi, mutta ne jakaantuu hyvin pitkälle ajalle. Jos katsoo kuin rankasti päästöjä on vähennettävä pitkässä juoksussa, se tietää 100-varmasti hintavia investointeja. Mutta kun infrastruktuuri on kerran saatu tältäkin osin kuntoon, ei sen ylläpito ole kallista.
Australia selviää siinä kun muutkin, ei sopimuksen tarkoitus ole pistää Australiaa polvilleen.
Australian hiiliteollisuus muuten puhuu mielellään "puhtaasta hiilestä", joka minulle on samanlainen itsestäänselvyys kun äänetön suihkukonekin

Yritykset, joiden toiminta ei nykyään ole kovinkaan pitkäjänteistä eikä isänmaallista, toimivat aivan eri tavalla ja tulevat taatusti neuvottelemaan Australiassakin energian hinnasta ja jos neuvotteluissa ei päästä hyvään lopputulokseen pakkaavat ne laukkunsa ja lähtevät sinne, missä energia on halvempaa. Ja huom. Dunderissakin paljon kannatusta saaneita ydinvoimaloita ei rakenneta Australiaan aivan hetkessä, vaikka siitä olisikin jo periaatepäätös pöytälaatikossa.
 :)Tony

Rahalla ei ole kotimaata. Energian hinta on eräs kilpailukyvin elementeistä.

Siinä vaiheessa kun Australian ensimmäisen ydinvoimalaitoksen rakennustyömaalla lyödään lapio maahan, kestää 5...6 v. ennen kun sähköä lähtee tulemaan.
Ja ennen kun päästään lapiohommiin, palaa aikaa kabineteissa vähintään saman verran.

Saatan olla väärässäkin, mutta eikö vaalit juuri voittaneen puolueen ohjelmaan ole kirjattu, että ydinvoima on Australiassa poissuljettu ?
No, politiikassa takinkääntö on arkipäivää

[Haagalainen]

Eikös niistä energiansäästölampuista ollut vastikään juttua, kun ovat kovin herkkiä polttamaan koko talon... ja taas tuli päästöjä ilmakehään...

Laadukkaat energiansäästölamput on paljon paloturvallisempia kun hehkulamput.

Valitettavasti lupaavat markkinat on houkutelleet alalle myös selvän krääsän valmistajia
Huonolaatuinen energiansäästölamppu on lyhytikäinen, ja sen valovoima ei ole sitä mitä olla pitäisi. En muista Suomessa koskaan kuulleeni kuitenkaan, että ne olisi palovaarallisiksi todettu, ja energiansäästölamppujen vaihtamista hehkulamppujen tilalle suositellaan täällä myös paloturvallisuussyistä.
Tiedä liittyisikö nuo Aussilan ongelma sähköverkon heilumiseen, jonka tiedän olevan suurempaa kun Suomessa.
Pitkään energiansäätölamppujen kanssa puljanneena olen todennut laatuerot valtaviksi.
Energiansäästölampuille löytyy myös vastustusta, argumentteina esim.
- lyhyt elinikä ( hyvälaatunen energiansäätälamppu kestää 6000...8000h käytön)
- viive kirkastua täyteen kirkkauteen ( löytyy myös "hetikirkkaita")
- huono valoteho kylmässä (kylmiin olosuhteisiin on omat energiansäästölamput)
- sisältää elohopeaa, siis ei saa pistää simahtanutta lamppua normaaliin roskiin
- ei lämmitä talvella tupaa, kuten hehkulamppu
- korkea hinta hehkulamppuun verrattuna

[Silppu]

No, politiikassa takinkääntö on arkipäivää

http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id76893.html

[arixmel]

Joskus muistan tuota takinkaantoa haukutun negatiivisena asiana. Itse pidan sita hyvinkin positiivisena asiana, kun oppii lisaa niin uusien tietojen valossa mielipide voi jostakin asiasta olla taysin toinen. Toivottavasti nykyinen hallitus osaa ottaa asioista opikseen ja tehda viisaita paatoksia meidan kaikkien hyvaksi, ei vain paatoksia politiikan takia.

Leokatti,
oliko ne uutiset energiansaastolampuista jotka niita taloja polttivat?,,,taalla puolen mannerta on ollut paljon uutisointia halogeeni spotti valojen vaarallisuudesta ja niista aiheutuneista tulipaloista (kun yhteen sormella koskee, niin asian helposti ymmartaa,,,varsinkin kun lampun takaosa on yleensa kattorakenteiden sisapuolella ilman mitaan sen erikoisempaa suojaa.)

Energiansaastolamputhan ovat kylmia, ei niista tulipaloja tule...korjatkaa jos olen vaarassa,,,kaannan mielellani takkini,,,jos minulla viela semmoinen loytyy kaapin pohjalta 

[Hannu]

Joskus muistan tuota takinkaantoa haukutun negatiivisena asiana. Itse pidan sita hyvinkin positiivisena asiana

En ole ennen kuullutkaan ilmastonmuutoksesta piittaamattomuutta kutsuttavan positiiviseksi asiaksi.  Jos asiaa siis vähän kärjistetään.

Laborien piirissä jollain taisi lamppu syttyä, että Kiotoon liittyminen kohottaa energian hintaa (oi mikä yllätys!). Siitä seuraava ajatus oli todennäköisesti, että jos energian hinta nousee, Laborit eivät välttämättä voita seuraavia vaaleja. Ja kyllähän vaalit täytyy voittaa! No worries, ei se meren pinnan nousu uhkaa jo nyt muuta kuin Gold Coastia ja tuhatta muuta rantahietikolle tällättyä Aussilan kaupunkia. Rakennetaan sitten uusi Q1, kun se alkaa muistuttaa Pisan tornia. Antaa muiden hoidella nämä globaalit huolenaiheet, ja keskitytään me täällä paratiisissa vaan siihen, että tiliote näyttäisi mahdollisimman mukavalta, että voi ostella uusia V8-moottorisia citymaastureita kauppakasseiksi. Ai mikä katalysaattori?

[RUU]

Arixmel, paree on kayda vain kaantamassa hihat nurin siita takistasi. Tai ihan vain vasemmalta oikelle kyljelle.
Kylla ne saastolamputkin tuottavat lampoa, etenkin siihen keraamiseen kantaan (tai mita se sitten onkin). Sormenpaan kautta olen oppinut odottelemaan myos sastolampun lampun jaahtymista ennenkuin kaun sita napeloimassa. Itse loisteputkiosa niissa on viileampi mutta kantaa pitaa hetken vaistella.

Toki lammontuotanto tuntuu olevan paljon vahaisempi kuin hehkulampuilla ja etenkin halogeeneilla. Halogeeneista ainakin karahtaa iloisesti polyt pinnasta ja kai silla saisi jotain tarvittaessa syttymaankin.  

[arixmel]

Hannu,
Takinkaannosta puhuessani puhuin vain siita teoriana eli mielestani ihmisten on hyva niella ylpeytensa ja uusien asioiden ja oppimisen johdosta kaantaa takkinsa, en ottanut kantaa tassa ilmastonmuutos asiassa, kaikkihan siita piittaa,,,ei kukaan halua sukupuuttoon kuolla.

Ruu, minahan en takkiani kaanna      joo kylla ne saastolamputkin kuumia on mutta (kokeilin juuri, auts ouh auts @#$%)  lonkalta arvioisin etta noin puolet normaalilampusta (jostain luin etta 30% energiasta menee lammoksi kun taas normaalissa lampussa menee 90% lammitykseen) ja en vielakaan usko etta energiansaastolampulla saa aikaiseksi tulipalon.

xcv

[MH]

Hehkulanka lampun käyttämästä energiasta on 96% lämpöä ja 4% valoa. Säästölampussa tuo suhde on hiukka toinen ja lisäksi pienemmällä teholla saadaan suurempi luxi määrä aikaan. Säästölampun kanta osassa on sytytin ja kuristin laiten jotka kyllä lämpenevät reippaastikin, ite lampusta voi ottaa kiinni polttamatta sormiaan.

[jounij]

Ai mikä katalysaattori?

Australiassa katalysaattori on ollut uusissa autoissa pakollinen jostain 1980-luvun lopulta lähtien - aiemmin kuin Suomessa. Muistan, kun Suomessa katalysaattorin olemassaoloa käytettiin suorastaan markkinointikikkana (auton tyyppinimen perään lisättiin "kat" jne), mutta sellaiseen ei ollut Ossilassa mitään tarvetta, koska kaikkiin uusiin autoihin pakotettiin sellaiset laittamaan, jolloin yksikään valmistaja ei saanut sellaisen asentamisesta markkinoinnillista etua.


Huomauttaa

[Hannu]

en ottanut kantaa tassa ilmastonmuutos asiassa, kaikkihan siita piittaa,,,ei kukaan halua sukupuuttoon kuolla.

Ok. Näyttää tosin siltä, että ainakin aussipoliitikot haluavat. 

Australiassa ilmastonmuutospuheita tunnutaan käytettävän vain pelinappulana omien etujen ajamiseen. Kioton takinkääntö osoitti taas kerran, että tässä maassa ei ole todellista poliittista tahtoa ilmastonsuojeluun. En ole itseasiassa kuullut montaakaan asiaa, jotka olisi tehty kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Vai onko niitä? 
Tuolla sisämaassa on esimerkiksi aavikot täynnä aurinkoa 12/7, mutta täälläpä porskutetaan vaan kivihiilellä, koska sillä tienaa enemmän. Samaan aikaan EU suunnittelee tuovansa aurinkosähköä Saharasta (jossa sivutuotteena olisi muuten puhdasta vettä).

Minua ainakin kiukuttaa piittaamattomuus, kun kyse on yhteisistä asioista. Minulle on se ja sama haluavatko aussit muuttaa saarensa aavikoksi mieluummin kuin pistää muutaman dollarin likoon, mutta harmillista on, että tämä no worries / laid back -meininki vaikuttaa maailmanlaajuisesti 

[Hannu]

Australiassa katalysaattori on ollut uusissa autoissa pakollinen jostain 1980-luvun lopulta lähtien

Minä sain kuulla, ettei tuo olisi pakollinen kaikissa osavaltioissa. Pikaisella googlettamisella en tosin löytänyt siihen viitteitä. Yhtä kaikki, katalysaattori muuttaa muita aineita CO2:ksi ja vedeksi eli sillä ei ole sinänsä vaikutusta ilmastonmuutoskysymykseen.