Tony Rehellisesti sanottuna kertokaa mikä saa aussit niinkin sankoin joukoin hakemaan iloa elämäänsä huumeiden kautta, eikö rento australialainen elämätyyli annakaan riittävää nautintoa,
Ehkäpä on henkisesti aika raskasta kun on koko ajan niskassa paine olla rento, ystävällinen ja sosiaalinen? Vai olisikohan maan laajuudella ja ilmastollakin osuutensa? eli täällä on helppo kasvattaa satoa ja pyörittää kauppaa ilman, että lain koura puuttuu asiaan.
Eipä se taida totuus helpolla lähteä vaikka kuinka yrittäisi rehellisesti sanoa ja syvällisesti pohtia. Ihan yhtä hakuammunnaksi menee kuin senkin miettiminen, miksi suomalaisessa kulttuurissa viinalla läträäminen on niin vahvoilla.
vai voisiko sittenkin olla niin, että pakkomielteisestä kulutushysteriasta (taas kerran) ja siihen liittyvästä kiivaasta elämänrytmistä löytyykin syy tähän ...
Jospa otettaisiin kolmanneksi vertailumaaksi Singapore. Sekin on vauras länsimaisen elämäntyylin omaava maa, jossa elämän rytmi on kiivas, työpäivät pitkiä, kulutus keskeinen osa elämää, sosiaaliset paineet näyttää vaurautensa ja menestyksensä suuria. Kulttuuri ja yhteiskunta rakentuvat samalle brittiläiselle kolonialisminille kuin Australiankin... rakentuvat osittain, ja vain osittain. Vielä voimakkaampi perusta on kiinalainen kulttuuri sekä muut aasialaiset kulttuurit (sivumennen sanoen ja tuohon kuolemantuomioon liittyen, myös käsitys kuolemasta on erilainen kuin länsimainen, vrt. jälleensyntymisen tuoma uusi mahdollisuus).
Miten singaporelainen sitten rentoutuu ja latautuu? tekemällä lisää rahaa, käymällä ostoksilla, haaveilemalla isommasta ja kalliimmasta asunnosta, omasta autosta, lasten panemisesta parempaan ja kalliimpaan yksityiskouluun, siitä että saisi omat ja puolison ikääntyvät vanhemmat elätettyä ja aikanaan hoidettua kunnialla hautaan. Kuitenkin, jos tekisit vastaavan huumekyselyn siellä, saisit vastaukseksi nollaa. Onko se pelkästään tiukan huumepolitiikan ja ankarien sääntöjen ansiota? Monet ainakin väittävät, että ankarat rangaistukset eivät vähennä rikollisuutta, joten näin ei voine olla.
No, kulttuuristahan niitä eroja voi lähteä hakemaan. Singaporelaiselle ei ehkä se oman nautinnon hakeminen ole kaikkein tärkeintä elämässä, vaan hyvin paljon ajatellaan oman perheen hyvinvointia ja taloudellista selviytymistä ja vaurastumista. Nautinnoista ehdottomasti suosituin on syöminen, nimenomaan ulkona syöminen edullisissa aasialaisissa ruokapaikoissa. Niin, ja herkuista suurinpana tietysti durian... ( heureka! luulen, että ihmelääke on löytynyt
)
Takaisin Australiaan palatakseni. Huumeongelma ei kosketa minua eikä perhettäni juurikaan. Meillä kun ei ole lapsia, joiden puolesta pitäisi pelätä, eikä itselle ole kukaan vielä tullut tunkemaan sätkää suuhun tai piikkiä lihkakseen, eikä sosiaalista painetta moiseen lähipiirissämme ole. Asumme alueella, joka on huhujen mukaan yksi kaupungin kannabiskeitaista. Minuakin joku varoitti tekemästä aamulenkkejäni saarella, jossa huumekauppiaat kuulemma pesivät. Samoin aiemmissa asuinpaikoissa minua on varoitettu menemästä liian syvälle metsään, koska siellä saattaa olla jonkun viljelmä. Kerran olenkin sellaiseen törmännyt, mutta onneksi en yhtä aikaa sen omistajan kanssa. Pikku seikkoja, joista huolimatta ympärillä kukoistava huumekulttuuri ei ole paljoa minua liikuttanut.
Emäntä sen sijaan joutuu työssään kaupungin mielenterveyspalvelujen tuottajana päivittäin tekemisiin huumeiden kanssa. Sekä potilaista että kollegoista kuulemma melkein kaikki pössyttelevät eikä asiaa sen kummemmin salailla. Kannabispsykoosi on yleinen diagnoosi siinä tapauksessa kun avohoitopotilas otetaan takaisin sairaalaan.
Minä en paljoa liiku ihmisten ilmoilla, mutta sen mitä liikun, olen tuskin lainkaan törmännyt ihmisiin, joista selvästi näkee, että he olisivat jonkin aineen vaikutuksen alaisina. Edes humalaisia en paljoa näe. Sen sijaan Suomesta edelleenkin on vahvana mielikuvana etanolihöyryissään örisijät, räyhääjät ja ohikulkijoille törkeyksiä huutavat, jotka on viisainta kiertää kaukaa. Siitä olen todella onnellinen, etten täällä heitä joudu siinä mittakaavassa näkemään - asia, joka on minulle merkityksellisempi kuin mitkään käyttötilastot.
ilman parempaa tietoa taas huutelee
