Kirjoittaja Aihe: Aihetta ylpeyteen  (Luettu 6502 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa wendolene

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 147
Aihetta ylpeyteen
« : Huhtikuu 11, 2004, 02:42 »
Täytyy pistää linkki smh:n juttuun :) Suomalaista koulua kehutaan
maailmallakin.

http://www.smh.com.au/articles/2004/04/09/1081326929377.html

Poissa riaapa

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 900
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #1 : Huhtikuu 11, 2004, 12:12 »
Näitä artikkeleita on ilmestynyt kuin sieniä sateella viime syksystä lähtien. Ihmetyttää vaan, että mihin perustuu tuo väite, joka tästäkin artikkelista (ja lähes kaikista muistakin) löytyy: "All teachers must have at least a master's degree, and while they are no better paid than teachers in other countries, the profession is highly respected." Haluaisin tietää millä perusteella opettajuus on Suomessa arvostettua... (maisterintutkinto opettajilla tosiaan on, mutta Suomessahan lähes kaikki yliopistosta valmistuvat tekevät maisterin tutkinnon, eikä "pelkän" kandidaatin tutkinnon suorittaminen ole suosittua -VIELÄ. Opettajien palkoista en viitsi edes aloittaa...)

Riina.
Riina

Poissa SallaH

  • Piltti
  • *
  • Viestejä: 16
    • personal.inet.fi/private/tinky
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #2 : Huhtikuu 13, 2004, 23:55 »
Lainaus
Alkuperäinen postittaja riaapa
Haluaisin tietää millä perusteella opettajuus on Suomessa arvostettua...


Tässä on varmaan käytetty samaa arvostusmittaria kuin vastaavissa suomalaisissa raporteissa, eli lukiolaisten (?) mielipiteiden perusteella koottua listaa arvostetuimmista ammateista. Opettaja on nimittäin kirinyt tuon listan kärkeen, kirurgin ja muiden ohi. :??

Poissa mette

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 826
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #3 : Huhtikuu 14, 2004, 05:56 »
SallaH :D Miten muistaisin,että kirurgit ,lääkärit,hammaslääkärit jne olisivat  "arvostetuimpien" ammattien ykkösiä (Suomen Kuvalehdestä kenties?).Näitä tutkimuksia on tehty jos jonkinlaisia,arvostetuimmista sekä unelma-ammateista.Muistan opettajan ammatinkin olleen aina siellä kärkipäässä.

Riaapa :D  Suomen Kuvalehti(8/04) kertoo,että maisterin tutkintojen määrä on maailman korkein ja tohtorin tutkintojen neljänneksi korkein.Myös korkeakouluopiskelijoita on suhteellisesti eniten maailmassa.

Poissa riaapa

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 900
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #4 : Huhtikuu 14, 2004, 06:48 »
Juuh... milloinkahan tuo opettajan ammatin arvostus saataisiin näkymään vaikka opetuksen määrärahoissa? Esim. ryhmäkoot ovat joissain kouluissa kasvaneet jo luvattoman suuriksi.

Mette :) en yhtään ihmettele noita maisteri- ja tohtorimääriä. Niitä halutaan tietysti ennestäänkin kasvattaa, ikäänkuin se olisi jokin itseisarvo. Meille kävi pari vuotta sitten Suomen Ylioppilaskuntien Liiton koulutuspoliittisessa tapahtumassa visioimassa joku heepo jonka nimeä en enää muista, että miten hänen mielestään tulisi tavoitella sitä että 3/4 ikäluokasta olisi korkeakoulutettuja. Minun mielestäni aivan älytöntä. Lisää vaan ylikoulutettuja työttömiä työmarkkinoille? Jos tuo visio toteutuu, niin paras sijoitus tulevaisuuteensa olisikin pian hankkia vaikka kampaajan tai talonrakentajan ammatti, sillä eiväthän akateemiset työttömät osaa hiuksiaan leikata, mutta silti ne kasvavat ja jonkun ne on kuitenkin leikattava. Jos vain 25%lla ikäluokasta on osaamista "kunnon" ammatista, niin hehän voivat hinnoitella palvelunsa kattoon. Good for them!

Meneillään on kuitenkin tutkinnonuudistus (Bologna-prosessi) jonka tarkoituksena on yhtenäistää eurooppalaisia korkeakoulututkintoja, parantaa vertailtavuutta ja helpottaa Euroopan sisäistä liikkumista. Sen seurauksena Suomenkin tutkinnoista tulee aidosti kaksiportaisia, eli ensin suoritetaan kandidaatin (Bachelor's) tutkinto 3 vuotta ja sen päälle voi jatkaa kaksi vuotta maisterin (Master's) tutkintoon. Toivottavasti sen myötä myös kandin tutkinnon arvo työmarkkinoilla kasvaa, sillä nykyään sen arvo on useimmilla aloilla pieni, koska lähestulkoon kaikki tekevät sen maisterintutkinnon.

No, huomenna lähtee gradu esitarkastukseen. :D

Riina.

p.s. on kai meitä korkeakouluopiskelijoita paljon, kun niin moni (kuten allekirjoittanut) roikkuu yliopistoin kirjoissa valmistumatta reilusti pidempään kuin tuon 5 vuotta... esim. Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan mediaani-valmistumisaika on jossain 7,5 vuoden kieppeillä. Helsingissä se on vielä paljon korkeampi. Hyi meitä.
Riina

Poissa Kati

  • Piltti
  • *
  • Viestejä: 14
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #5 : Huhtikuu 14, 2004, 07:52 »
Lainaus

p.s. on kai meitä korkeakouluopiskelijoita paljon, kun niin moni (kuten allekirjoittanut) roikkuu yliopistoin kirjoissa valmistumatta reilusti pidempään kuin tuon 5 vuotta... esim. Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan mediaani-valmistumisaika on jossain 7,5 vuoden kieppeillä. Helsingissä se on vielä paljon korkeampi. Hyi meitä.


Enpä ollut tullut ajatelleeksi tuota, että kun valmistuminen kestää pitempään niin opiskelijoiden määrä on suurempi. Täytyypä pohtia tuota gradussani, jossa vertailen Suomea ja Australiaa!

Tunnustan itse myös roikkuneeni yliopistolla nyt jo 5 vuotta ja vielä menee valmistumiseen hetki. Arvostan kuitenkin suuresti vapautta opiskella ilmaiseksi ja ilman tiukkoja aikarajoja yliopistossa, enkä haluaisi Suomen systeemin muuttuvan esim. Australian kaltaiseksi opintoputkeksi. Oma valmistuminen on venynyt vaihto-opiskelun Australiassa takia ja nyt gradun teko venyy taas täältä Australiasta käsin. Suomalainen systeemi onkin mahdollistanut oman suhteeni aussipoikaystävään ylläpitämisen, tutkinto kun oli alle puolen välin silloin kuin tavattiin ja ilman omien opiskelujen joustavuutta ei koko jutusta olisi ehkä tullut mitään.

Totta myös se, että Suomessa korkeakoulutuksen arvostus on korkealla, toisin kuin täällä Australiassa, jossa annetaan huomattavan suuri arvo omalle yrittelijäisyydelle, vaikka toki koulutusta arvostetaan.

Kati

Poissa wendolene

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 147
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #6 : Huhtikuu 14, 2004, 11:43 »
Riina, tsemppiä gradun loppuvaiheeseen :XXXX Itsellä sama tilanne edessä toivottavasti viimeistään syyskuussa :sormetr

Poissa eevis

  • Global Moderaattorit
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 1457
  • välihin onku myrskymmerkki ja välihin 2 taivasta
    • Melbourne Demons
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #7 : Huhtikuu 14, 2004, 12:15 »
Jep, tsemppiä Riina viimeisiin ponnistuksiin gradun kanssa! :peukkuy

Olen voinut missata jos olet jo kertonut, mutta mihin päin Ausseja olet lähdössä?

eevis
Dees - We will bloody bounce back!!!


Poissa riaapa

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 900
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #8 : Huhtikuu 14, 2004, 13:16 »
Kati,

niin, siis opiskelijoiden absoluuttinen määrä on suurempi, mutta eihän se vaikuta siihen millainen osuus per ikäluokka on korkeakoulutuksessa. Se seikka mikä myös usein vääristää noita tuloksia, tai ainakin vaikeuttaa vertailtavuutta, on se että Suomessa ei tunneta käsitettä osa-aikainen opiskelija, tai heitä ei tilastoida erikseen, vaan kaikki läsnäoleviksi ilmottautuneet ovat automaattisesti fulltime students. Tokihan valmistuminen venyy jos käydään töissä ja opintoviikkoja kertyy vain kymmenkunta/vuosi... Kati, sama tilanne: opintoja oli takana vasta muutama vuosi kun tavattiin. Kyllä "akateeminen vapaus" auttoi suhteen ylläpitoa välillä Lontoo-Jyväskylä ennenkuin mies muutti Suomeen.

Kiitos tsempityksistä! Tässä on saanut olla itselleen tiukkana, kun tekisi mieli vaan alkaa jo keskittyä muuttopuuhiin...

Eevis: Melbourneen, eli nähdään sitten siellä!

Riina.
Riina

Poissa eevis

  • Global Moderaattorit
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 1457
  • välihin onku myrskymmerkki ja välihin 2 taivasta
    • Melbourne Demons
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #9 : Huhtikuu 14, 2004, 13:33 »
Joo Riina, mä voin sitten tuoda mukanani kaikki teiltä muuttokuormasta unohtuneet kamat! :hahhaa

eevis
Dees - We will bloody bounce back!!!


Poissa Tiimi10

  • Mänkki
  • **
  • Viestejä: 89
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #10 : Huhtikuu 17, 2004, 06:50 »
Moikka!

Kiitos smh-artikkelilinkista!

Riina kyseli perusteluja:
Lainaus

Haluaisin tiet?? mill? perusteella opettajuus on Suomessa arvostettua...


Ainakin Kari Uusikyla (kasvatustieteen professori)  perusteli asiaa silla, etta Suomessa vain erittain valikoitu joukko paasee opiskelemaan kasvatustieteita. Taisi olla niin, etta OKL:n paasykokeisiin paasee, jos kuuluu ikaluokan parhaimmiston 10% :iin.

Aussi kollegat on sanoneet, etta taalla yleinen syy paatya opettajaksi opiskelemaan on, etta arvosanat ei riita muualle.

Poissa riaapa

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 900
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #11 : Huhtikuu 17, 2004, 06:57 »
Kiitos, Tiimi10!

Kari on sen verran tuttu ett? olen joskus h?nen luennollaan istunut. Iso nimi, mutta saatiin jopa kerran h?net Jyv?skyl??n vierailemaan. Luento oli kyll? hyv?. :god:

Tuo 10% parhaimmisto oli mulle ihan uutta tietoa. Tosin peda on mulla vaan sivuaineena, joten sinne taitaa p??st? v?h?n heikompaakin ainesta, n?in niinkun sivuovesta...

Riina.
Riina

Poissa Tiimi10

  • Mänkki
  • **
  • Viestejä: 89
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #12 : Huhtikuu 17, 2004, 08:40 »
Vai heikompaa ainesta: ?l? Riina yrit?  :D. Ja sitten on meit?, jotka p??see OKL:n kautta sivuovesta lukemaan englantilaista filologiaa. :roue

No joo, toi 10% oli ehk? ep?tarkka ilmaus: Kari viittasi Opettaja-lehden artikkelissa PISA-tutkimukseen (siis se OECD-vertailu). H?n totesi, ett? Suomessa on ainutlaatuista, ett? ik?luokan parhaimmisto hakeutuu opettajan ammattiin.

En tied?, mik? nyky??n on meininki, mutta silloin kun itse p??sin viimeiselt? varasijalta OKL:??n sis??n, niin p??sykokeisiinkin p??semiseen piti olla huippukeskiarvo, hemmetisti ylioppilastodistuksen puolto??ni? ja viel? lis?ksi harrastus- tai ty?kokemuspisteit?.

Ja kuriositeettina viel?: hain samana syksyn? my?s lastentarhanopettajakoulutukseen, mutta pisteet ei riitt?neet edes p??sykokeisiin, vaikka keskiarvo oli 9.7 ja ylpp?reist? 5 ?ll?? ja magna!! :??

Poissa Tiimi10

  • Mänkki
  • **
  • Viestejä: 89
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #13 : Huhtikuu 20, 2004, 03:30 »
Moikka!

Vastaan tuli sama Suomen kouluja koskeva artikkeli laajempana.  New York Times:in versiosta loytyy myos perustelut open ammatin arvostukseen.

Mutta eikos ole omituinen tuo viimeinen kappale. Ai etta Kirsi Lindroos (OPH:n uusi paajohtaja) sanoo, etta koska liian monet haluaa opettajiksi (sosiaalisektorille), niin tavoitteena on kannustaa yrittajyyteen. :? Ehka vahan outo nakokulma.

Ma luulen, etta nyt on Alvaresin Lissulle kaynyt niinkuin itsellekin joskus, etta kun tyostaa tekstinkasittelylla artikkelia, niin peistaa aina loppuun sellaset jamalauseet, joille ei loytynyt sopivaa kohtaa tai muotoilua. Joskus ne silppulauseet unohtuu sinne...  :D

Educators Flocking to Finland, Land of Literate Children


By LIZETTE ALVAREZ

SUUTARILA, Finland - Imagine an educational system where children do not
start school until they are 7, where spending is a paltry $5,000 a year
per student, where there are no gifted programs and class sizes often
approach 30. A prescription for failure, no doubt, in the eyes of many
experts, but in this case a description of Finnish schools, which were
recently ranked the world's best.

Finland topped a respected international survey last year, coming in first
in literacy and placing in the top five in math and science. Ever since,
educators from all over the world have thronged to this self-restrained
country to deconstruct its school system - "educational pilgrims," the
locals call them - and, with luck, take home a sliver of wisdom.

"We are a little bit embarrassed about our success," said Simo Juva, a
special government adviser to the Ministry of Education, summing up the
typical reaction in Finland, where boasting over accomplishments does not
come easily. Perhaps next year, he said, wishfully, Finland will place
second or third.

The question on people's minds is obvious: how did Finland, which was
hobbled by a deep recession in the 1990's, manage to outscore 31 other
countries, including the United States, in the review by the Organization
of Economic Cooperation and Development last September? The rankings were
based on reading, math and science tests given to a sample of 15-year-olds
attending both public and private schools. United States students placed
in the middle of the pack.

Finland's recipe is both complex and unabashedly basic. It is also similar
to that in other Nordic countries. Some of the ingredients can be exported
(its flexibility in the classroom, for example) and some cannot (the
nation's small, homogenous population and the relative prosperity of most
Finns, to name two).

If one trait sets Finland apart from many other countries, it is the
quality and social standing of its teachers, said Barry Macgaw, the
director for education at the O.E.C.D.

All teachers in Finland must have at least a master's degree, and while
they are no better paid than teachers in other countries, the profession
is highly respected. Many more people want to become teachers after
graduating from upper schools than universities can actually handle, so
the vast majority are turned down.

"Teaching is the No. 1," Outi Pihlman, the English teacher at Suutarila
Lower Comprehensive School, said about a recent survey asking teenagers to
name their favorite profession. "At that age, you would think they would
want anything but to go back to school."

The Suutarila school - cheerful, well lit, nicely heated - is typical of
Finnish "comprehensive schools," which run from first to ninth grade. The
students, who number about 500, pad about in their socks. After every
45-minute lesson, they are let loose outside for 15 minutes so they can
burn off steam. Others are allowed to practice their music, and they file
into classrooms, sling electric guitars across their chests or grab
drumsticks and jam.

Children here start school late on the theory that they will learn to love
learning through play. Preschool for 6-year-olds is optional, although
most attend. And since most women work outside the home in Finland,
children usually go to day care after they turn one.

At first, the 7-year-olds lag behind their peers in other countries in
reading, but they catch up almost immediately and then excel. Experts cite
several reasons: reading to children, telling folk tales and going to the
library are activities cherished in Finland. Lastly, children grow up
watching television shows and movies (many in English) with subtitles. So
they read while they watch TV.

So long as schools stick to the core national curriculum, which lays out
goals and subject areas, they are free to teach the way they want. They
can choose their textbooks or ditch them altogether, teach indoors or
outdoors, cluster children in small or large groups.

While there are no programs for gifted children, teachers are free to
devise ways to challenge their smartest students. The smarter students
help teach the average students. "Sometimes you learn better that way,"
said Pirjo Kanno, the principal in Suutarila.

Students must learn two foreign languages - Swedish is required by law,
and most also take English. Art, music, physical education, woodwork and
textiles (which is mostly sewing and knitting) are obligatory for girls
and boys. Hot and healthy school lunches are free. There are also 90
computers scattered about the school, and students are free to attend
homework clubs staffed by assistants after school.

Despite the accolades, Finnish officials say they are far from perfect.
Boys, for example, perform much worse than girls in reading, and with so
many wanting to become teachers, too few are willing to leap outside the
social service sphere. "We're trying to get them to start their own
businesses," said Kirsi Lindroos, the national board of education's
director general.

Poissa wendolene

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 147
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #14 : Marraskuu 02, 2004, 03:51 »
Tervehdys pitkästä aikaa!

Tämän ketjun aihetta liipaten huomasin uutisen maisterien suuresta
määrästä: http://www.iltasanomat.fi/uutiset/sahkeet.asp?id=870527
Quote:
Tutkija: Kaikki maisterit eivät saa tasoistaan työtä
(1.11. 03:24)
 
Kaikki lähivuosina maisteriksi valmistuvat eivät saa koulutustaan vastaavaa työtä, arvioi professori Osmo Kivinen Turun yliopistosta. Vaikka suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen odotetaan vapauttavan valtavasti työpaikkoja, ne eivät riitä valmistuvien maisterien suurelle määrälle.

Kivinen ennakoi myös kovaa kilpailua halutuista työpaikoista ja huomattavia työllistymisongelmia maistereille, jos julkista sektoria leikataan.

Kivinen perustelee arviotaan valmisteilla olevan tutkimuksen havainnoilla. Hän sanoo, että suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle vuoden 2010 tienoilla, työelämästä poistuvista ikäluokista maistereita on vain 7 prosenttia.

Kivisen mukaan suuret ikäluokat ovat noin kaksi kertaa suurempia kuin nykyiset ikäluokat. Heidän jättämäänsä 7 prosentin suuruista maisterien tarvetta tarvitaan täyttämään pienempiä ikäluokkia noin 15 prosenttia. Maistereita kuitenkin valmistuu todennäköisesti paljon enemmän. (STT)



Ei mitenkään uusi tai yllättävä uutinen, mutta ei myöskään
tuoreen maisterin mieltä kohottava... Onneksi (?) opiskelut vielä jatkuu,
niin ei heti tarvi työnsaantia miettiä :confuse

Vasta luin uutisen myös Smh:sta, joka käsitteli aivovientiä Australiasta...
Siellä ei ilmeisesti ole samanlaista ongelmaa maisterien ylisuuren määrän
vuoksi?? Tai sitten maisterit karkaa ulkomaille:confuse

Poissa mette

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 826
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #15 : Marraskuu 05, 2004, 21:51 »
Lainaus
Alkuperäinen postittaja wendolene
Täytyy pistää linkki smh:n juttuun :) Suomalaista koulua kehutaan
maailmallakin.

http://www.smh.com.au/articles/2004/04/09/1081326929377.html


Ja mitä kerrotaan Australiasta Suomessa , ainakin kehutaan pääministeri John Howardin olevan hyvä mies. Ja myös, että Australiassa kansalaisten kyvykkyyttä vapaaseen valintaan tuetaan sillä, että rahaa siirtyy kunnallisilta kouluilta yksityisille. Ja kerrotaan hallituksen päätöksestä korottaa entuudestaankin suolaisia yliopistojen lukukausimaksuja 25 prosentilla. Opiskelijoista kerrotaan tulleen  kuluttajia, jotka ovat heräilemässä vaatimaan myös kuluttajien oikeuksia. Nuori  mies tekee valituksen saamastaan tenttiarviosta perusteluina , että ansaitsee  paremman arvosanan , koska hän on maksanut opiskelustaan isot rahat. Itse asiassa hän ei siis ole opiskelemassa , vaan ostamassa tutkintoa. Näin 29.10.2004 ilmestyneessä Suomen Kuvalehdessä.

Poissa mette

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 826
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #16 : Marraskuu 27, 2004, 03:38 »
Suomalaista koulusysteemiä jälleen kehutaan

http://news.bbc.co.uk/1/hi/education/4031805.stm

Poissa wendolene

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 147
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #17 : Joulukuu 06, 2004, 04:33 »
Tässä vielä yksi uutinen samaisesta aiheesta :peukkuy
http://www.yle.fi/uutiset/oikea/id3766.html

Poissa Jaaks

  • Global Moderaattorit
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 4386
  • Moderaattori
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #18 : Joulukuu 07, 2004, 23:48 »
Finnish students 'world's best'
From correspondents in Paris
07dec04

FINNISH students are the smartest in the world according to a survey of knowledge among 15-year-olds in 141 countries, an OECD survey said, with three Asian countries taking second through fourth place.

The Organistion for Economic Cooperation and Development's PISA survey, conducted for the second time in three years in 2003, measures the knowledge of 250,000 of the world's students in four areas: mathematics, science, reading comprehension and problem solving.
The results showed the Finns in first place followed by the South Koreans, Hong Kong Chinese and the Japanese in fourth.

The survey is based on a series of questions which give an idea of a student's ability to apply knowledge acquired in the classroom to everyday life.

The PISA (Program for International Student Assessment) survey, which includes the world's 30 industrialised or OECD nations, has also become a way for a country to measure the effectiveness of its national education system.

The Finns have been at the top overall each time the survey was carried out, while in math they came in second place, just behind Hong Kong.

Asian education systems traditionally rank high in mathematics. In 2000 Hong Kong placed first, while South Korea and Japan placed third and fifth respectively.

Hong Kong and Japan in turn did not do so well in reading comprehension.

Bringing up the rear were Tunisia, Indonesia, Brazil and Mexico.

One issue the OECD highlighted this year was a jump in the number of struggling students: from 4.2 percent in 2000 to 6.3 percent in 2003.

A drop in ratings can prompt national angst, such as is the case with Austria this year, which slipped significantly in all areas between 2000 and 2003.

Austria was the only German speaking country to show a decline.

While Germany improved its results since the last report, when the country's education system was severely criticized, it still remained below average among OECD member nations.

Germans were only 16th out of 29 in the rankings for mathematics, which is the equivalent of being a year behind the Finns.

While a country's wealth in large part determines the brightness of its pupils, it is not always the case.

South Korea's Gross National Product is only 30 percent of the average OECD nation's.


 
privacy      terms      © Queensland Newspapers

Poissa mette

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 826
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #19 : Elokuu 01, 2005, 08:35 »
Australian Reader's Digest'n elokuun numerossa (NO. 1000) Suomen koululaitosta jälleen kehutaan.

We can all learn from Finnish schools' shining example

Artikkelin lopussa kysymys: Would Finnish teaching methods improve our schools?

Poissa Andreasyan

  • Muriaanien kuninkas
  • ****
  • Viestejä: 281
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #20 : Elokuu 01, 2005, 13:26 »
;)Toivottavasti...

itse aloitin opettajan hommat( extra) ja luennoin nykyään paikallisessa yliopistossa anatomiaa, fysiologiaa ja psyk. hoitotiedettä. Mastersin suoritin Ruotsissa ja se hyväksyttiin täällä ihan mukisematta. Mielestäni luentopalkkio ei ole ihan surkeimmasta päästä, sillä päiväluennoista nettoaa 50 dollaria/tunti, ja iltaisin 80 doltsua tunnilta. 8 tuntia viikossa, ja kiva lisä taskurahaa:peukkuy:peukkuy:peukkuy En tiedä sitten miten on palkkojen laita verrattuna Suomen opettajiin? Onko isojakin eroja? Voisin nimittäin harkita siirtyväni kokopäivä opettajan hommiin:eye:

Utelee:AA