Aihe: Huonointa Australiassa

[Silppu]

Alkuperäinen postittaja jounij


Onko sinulla - sinänsä ihan järkevän kuuloisten - perustelujesi tueksi sen kummempaa näyttöä (esim. valtion tekemiä laskelmia) kuin minullakaan?


Kysäisee

Jouni

Nuo jutut mitä kerroin eivät olleet omasta hatusta vedettyjä....

Aihetta lähellä olevaa hoivavakuutukseen liittyvää keskustelua löytyy mm. täältä:
http://www.vakes.fi/svk/suomi/index.jsp?cid=svk_fi_tied2002924a
http://www.vakes.fi/vakes.jsp?cid=svk_fi_tied20020516

ja sairausvakuutuksesta/ väestön ikääntymisestä:
http://www.vakes.fi/svk/suomi/index.jsp?cid=svk_fi_online0406

Lisäksi useat hallituksen teettämät väestön ikääntymistä koskevat raportit ovat selvittäneet asiaa. Asioita on ruodittu Suomen lehdissä viimeisten parin vuoden aikana hyvinkin tiheään erityisesti eläkevakuutuksien näkökulmasta. Mutta kuten varmaan yleisesti tiedetään, valtiovallan uudistusten suunta on aivan päinvastainen kuin Australiassa. Valitettavasti.

Onko muuten kellään tietoa tuosta hoivavakuutuksesta Australiassa?

Silppu

[jounij]

Alkuperäinen postittaja Andreasyan
Varsin selkeästi sanoin nukutuslääkärille ennen tätä farssia ettei minulle saa antaa morfiinia...

Minun lähipiiristänikin löytyy vastaava kokemus: muuan tuttu vietiin kerran QLD:ssä erään (vieläpä yksityisen) sairaalan teho-osastolle tajuttomana. Potilasta sisäänkirjattaessa kyseltiin asian mukaisesti allergiat ja muut. Ilmoitettiin, että potilas on allerginen kananmunalle. Noh, muutamaa päivää myöhemmin potilasta käytiin tapaamassa ruoka-aikaan ja siellähän tarjoiltiin vieläkin hädintuskin ymmärryskuntoon toipuneelle potilaalle leipää, jonka välissä oli kananmunaa. Oli vähän aikaa vilskettä, kun potilaan ruoat pistettiin vaihtoon.


Sairaaloissa varovaisuuteen kehoittaa

[jounij]

Alkuperäinen postittaja Silppu
Nuo jutut mitä kerroin eivät olleet omasta hatusta vedettyjä....

Aihetta lähellä olevaa hoivavakuutukseen liittyvää keskustelua löytyy mm. täältä:
...

Lukaisin nuo tarjoamasi linkit pikaisesti, mutta minusta nekin esittivät enemmän mielipidekeskustelua ja ennustelua kuin varsinaista tutkimustietoa. Saattaa silti tulevaisuudessa osoittautua, että olet oikeassa?!

Valitettavasti ainakaan minulla ei ole tarjota sinulle mitään tietoja hoivavakuutuksista. Sen sijaan tiedän, että vanhustenhoitolaitoksilla on tietty eläkkeisiin perustuva "veloituskatto", jota enempää hoitomaksuja ei saa periä. Jos hoidettavalla itsellään ei ole varaa maksaa laitoksen pyytämää maksua, niin valtio avustaa. Mutta tässähän tullaankin takaisin alkuperäisen keskustelumme aiheeseen, löytääkö (osa)valtio tulevaisuudessa resursseja maksaa alati kasvavia (tuki)maksuja.


Ennustamaan kykenemätön

[Milka]

Susuli,

Eihan kukaan ole vaittanytkaan Australiaa huonoksi paikaksi. Taman viestiketjun tarkoitus on vain kertoa asioista mitka taalla arsyttaa. Pitkan listan saa varmasti kaikista maista, Suomesta, Italiasta jne. Eihan mikaan maa tai kulttuuri ole ideaali onnela, missa mikaan ei arsyta tai kaikki olisi paremmin kuin missaan muualla.

Minun listallani kaarmeet ja hanat ovat, koska minua ne arsyttavat, mutta en niiden takia muuta maata, silla ne asiat ovat pienia ja merkityksettomia asioita, mutta silti ne arsyttavat.

[Silppu]

Jouni
En löytänyt laskelmia tähän hätään, vaikka varmasti niitä löytäisin jos viitsisin kysellä. Kaikki laskelmat kun vain eivät ole netissä. Niistä voisi joutua vielä maksamaan jonkun :taala :n  

Terveyden- ja vanhustenhuolto voidaan saada kuntoon mielestäni näillä keinoin:

1. Lisärahoitusta pelkästään julkiseen järjestelmään.
-väestön ikääntyessä kulut ja verot nousevat
-ei toimi pitkällä aikavälillä maissa joissa käänteinen väestöpyramidi (Suomi, Australia)
-riskinä että pelkkään julkiseen järjestelmään nojautuminen ei kestä väestön ikääntymistä ja kallistuvia hoitoja. Seurauksena on käytännössä pelkkään yksityiseen vakuutukseen perustuva järjestelmä. Vähävaraiset ja osa keskiluokkaisista jäävät järjestelmän ulkopuolelle, koska yksityisiä hoiva- ja eläkevakuutuksia maksetaan vuosikymmeniä, eikä viime hetken säästäjät pysty maksamaan niin suuria maksueriä kerralla.

2. Köyhille ilmainen julkinen terveyden- ja vanhustenhoito, muille maksullinen.
-kannustetaan jo hyvissä ajoin ihmisiä yksityisiin vakuutuksiin, jotta verotuloilla voidaan kattaa peruspalvelut sitä todella tarvitseville tulevaisuudessakin
-jos varakkaat kaikesta huolimatta kuitenkin käyttävät julkisia hoitopalveluja (=palvelumaksut liian alhaisia), niin yleinen palvelutaso heikkenee kaikilta. Kahden järjestelmän päällekäinen ylläpitäminen maksaa :taala
 
3. Pelkkään yksityiseen vakuutukseen perustuva järjestelmä
-johtaisi maan jakautumiseen köyhiin jotka eivät saa hoitoa ja rikkaisiin jotka saavat (USA)
-osa väestöstä sijoittaa rahansa vakuutuksen sijaan, ja saavat paremman tuoton rahoillensa, tai sitten eivät.... ja jäävät hoidotta
-vakuutuksen ottaneiden ja rikkaiden hoidon taso korkealaatuista



Pohtii kakkosvaihtoehtoon tukeutuva,

Silppu

(Pitäisiköhän terveydenhuollon tila erottaa omaksi ketjuksi..... annan omasta puolestani kaikki valtuudet moderaattoreille siistiä rönsyilevää keskustelua)

[Aikis]

Milka, erittain osuvasti ja kypsasti sanottu! Maailmahan ei ole tosiaankaan mustavalkoinen...Eika muutama huono asia tee koko kokonaisuutta kelvottomaksi (vaikka kuulemma yksi mata omena pilaakin koko laatikollisen omenoita) eika myoskaan muutama hyva asia tee kokonaisuutta taivaallisen ihanaksi! Useinhan nama nakemykset selkiintyvat ja muuttuvat varillisemmaksi ajan myota; kun kuherruskuukausi on ohi, rupeaa nakemaan eri savyja asioissa. Tietysti jollekin kay niin etta silti nakee aina vain punaista...se on kurjaa ja rasittavaa varmaankin eika ole toivottava tila. Mutta aika hassu tilanne on sillakin, joka nakee kaiken vaaleanpunaisena.

Terveydenhuollon toimivuudesta minulla olisi monen monta tarinaa, omia ja varastettuja...mutta kasi vasyisi niista kirjoittaessa. Ja sita paitsi kylla sellaisia tarinoita loytyy armaasta kotomaastakin, ehka ei ihan niin paljon kuitenkaan...

Mutta olen Jounin kanssa samaa mielta siita, etta tarkkana pitaa olla ja ottaa vastuu itsestaan (ja papereistaan), kenekaan kasiin sita ei arvaa taalla jattaa...Niinkuin ei missaan muuallakaan tietenkaan.

[mette]

Hyvä ja tervetullut aihe minustakin. Kiitos  mielenkiintoisen aiheen valitsemisesta Andreasyanille!

Moneen asiaan olisi kommentoitavaa, kun nyt tietäisin mistä alkaisin. Edellinen kirjoitukseni jo ehti katoamaan jonnekin...

Milkalle vaan tiedoksi, että hämähäkit ja käärmeet pelottavat minuakin ja siksipä kuuluvat munkin inhokkilistalle. Vaan sitä  en käsitä , että miten tuosta voi vetää sellaisen johtopäätöksen , että Australia olisi huono paikka?

Sitten Elainelle kommentoisin sen verran , että  olen kanssasi samaa mieltä siitä sanoessasi "Suomessa veroilla hoidetaan moni asia , jotka täällä menee omasta bussista".
Mitä tulee  kerjäläisiin, niin haluan  painottaa , että Australiassa(kaan) ei kenenkään tarvitse nähdä nälkää, sillä maassa on kyllä ihan toimiva sosiaalihuolto.

Täällä kiukuttaa jo usein mainittu byrokratia, ja se kun ei mitään tapahdu, vaikka paljon luvataan, kaikenlainen asioitten viivyttely ja paikallaan jurraaminen. Sekä se, ettei bussit ole koskaan ajoissa. Jonkinlainen jämptiys puuttuu.
Ympäristöasiat , niihin suhtautuminen sananmukaisesti ärsyttää, vaikka onhan täällä nyt viime aikoina jo tapahtunut muutosta parempaan.
Sekaantuminen Irakin sotaan...

Turvallisuus- lähinnä ajatellen niinkuin lasten maailmaa,  ei ole ollenkaan sellaista vapautta mitä Suomessa. Mikä on sääli. Lapsen elämä on paljon suojatumpaa täällä. Useimmat lapset viedään kouluun ja harrastuksiin. Kotipihasta ei juuri poistuta edes lähipuistoon. Toisaalta on ihan ymmärrettävää, kun seuraa näitä kidnappausyrityksiä, joita aivan viikottain on, ainakin täällä Queenslandissa.

Sitten australialaiseen koulujärjestelmään, joka on kyllä aivan eri tasoa kuin Suomessa. Mistä sitten  johtuu, mutta täällä tuntuu olevan tavattoman paljon vaikeuksia, kun  ei  osata lukea, ei kirjoittaa, eikä laskea. Kirjoittamisvaikeuksien kanssa eivät tappele ainoastaan oppilaat, vaan myös opettajat jos  uskomista uutisiin. Joo, tiedän tapauksen tuttavapiiristä, jossa opettaja oli korjannut oppilaan neljä oikein kirjoitettua sanaa vääräksi. Vikaa täytyy olla jossain, kun yksi neljästä lapsesta 14-15-vuotiaista ei osaa vielä lukea käytyään koulua yhdeksän vuotta.
Hienoltahan nämä eri koulujen vihkoset näyttävät tavoitteineen :Care and compassion, integrity, respect, responsible etc. Vaan eikö nämä pitäisi olla ihan itsestään selviä juttuja tällaiset omaksumiset?
 

Alkuperäinen postittaja riaapa

 Itse kun puuhaan lähes päivittäin eri-ikäisten koululaisten parissa, niin kyllä siellä tulee välillä vastaan ihan uskomattomia tapauksia, kuten eräs 8-luokkalainen, joka ei hallinnut edes yksinkertaista yhteenlaskua ilman sormia, ja siltikin meni puolet pieleen, vähennyslaskuista puhumattakaan.  

Voin kyllä uskoa, että tällaisia vaikeuksia on odotettavissa,jos jo ekaluokkalaisille PITÄÄ ostaa oma taskulaskin. Nimittäin kuopuksemme  aloittaessa  koulun ensi vuoden tammikuussa, niin siinä hankintalistalla, mikä annettiin  on Calculator Sharp EL231LB En takuulla aio mokomaa hankkia , enkä nyt sitä paitsi vielä tiedä päädymmekö valinnassamme tähän kouluun. Uusi koulukin aukeamassa melkein nurkalle, avajaisissa hienot juhlapuheet ja tv-kameroiden alla vakuutettiin tämän uuden koulun olevan paras Queenslandissa...
Laskimista on tietenkin paljon apua, mutta antamalla sellainen  viisivuotiaan käteen, jotka vasta oppimassa laskuopin alkeita tuntuu todellakin ihmeelliseltä

[TomiP]

Suomen koulutustaso on maailman huippua, ellei parasta. Oikeastaan lähes kaikki maailman koulut ovat suhteessa  huonotasoisempia kuin Suomessa. Syy on siinä, että Suomen koulutusjärjestelmä on vuosien, jopa kymmenien vuosien kehitystyön tulos. Kuuluisa Pisa-tutkimushan osoittaa, että Suomi on 15-vuotiaitten lukemistaidossa ja matematiikassa paras. So what sanovat jotkut ja mietitäänkin, miten Suomi voisi hyödyntää loistavaa menestystään?

Saksassa ollessani tapasin opettajan, joka kehui koulujärjestelmäämme kuultuaan, että olen Suomesta. Yliopistojen laadukkaat opettajienkoulutuslaitokset ja tasa-arvoinen järjestelmä takaavat hyvän kasvualustan lapselle Suomessa.

Rahalla saa varmasti hyvää opetusta täälläkin. Suomessa sitten valitetaan huimia veroja. Kaksteräinen miekka. Australian korruptonoisuudesta en tiedä vielä mitään, mutta Suomi on mielestäni erittäin vähän korruptoitunut.

Suomen pakolaispolitiikka on tiukkaa ja Suomessa asuu eniten suomalaisia. Täällä taas näyttää siltä, että eri kulttuurit saattavat kohdata rajullakin tavalla eri uskontojen ja käytäntöjen takia. Suomessa tosin kelien puolesta moni afrikan mustakin varmaan miettii itsemurhaa, kun aurinko paistaa tuskin koskaan ja "paskaa" sataa taivaalta.

Ihminen voi kuitenkin muokata itselleen sellaisen ympäristön kuin haluaa. Ensin opiskelee kunnon ammatin saadakseen hyväpalkkaisen työn. Tällöin voi tarjota parasta perheelleen. Voi perustaa yrityksen jne. Kaikki on mahdollista jos itse oikeasti haluaa. Mitään ei saa ilmaiseksi ja kilpailu on kovaa. Jos ei halua kilpailla pitää tyytyä yksinkertaisempaan ja vähemmän yhteiskunnan asettamilla ehdoilla olevaan elämään. Näin tämä menee. 100% varma tieto. :hahhaa

[iida]

kylla se nakojaan on tuuria, minkalaisia kokemuksia kellekin kertyy. minusta taalla on hyva laakarijarjestelma. perustelen sita silla, etta aina kun olen soittanut aikaa laakariin, minulle on ollut joku ajankohta kyseisena tai seuraavana paivana tarjolla. vastaanottovirkailijat eivat ole kiinnostuneita mihin kohtaan koskee vaan ystavallisesti vain varaavat ajan sinulle. GP laittaa aina lahetteen erikoislaakarille, ilman etta sita joutuu erikseen narisemaan. ja medicare-toimistosta saa korvauksen heti, eika monen viikon viiveella.

[Andreasyan]

:taala
Yksityisestä sairasvakuutuksesta tuli taas mieleen seuraavaa;

Mielestäni yksityisvakuutus on hieman turha ellei ole ottanut ns. Full Cover:ia. Olen nyt vuoden verran seuraillut tilastoja PAH:ssa, ja viikoittain  meillä on 3-5 potilasta joiden yksityisvakuutus ei kata sairaalassa olo aikaa, niinpä julkinen puoli ottaa heidät (usein hampaita kiristellen )vastaan. Etenkin sisä-taudeilla ja psykiatrialla sairaalassa oleminen voi venähtää useimpien viikkojen mittaiseksi. Moraalisesti tämä on melkoinen dilemma, sillä vähempi varaisilta viedään näin hoitopaikat, mutta eihän vakuutusrajan "ulkopuolisiltakaan" voida kieltää hoitoa. Ehkä juuri tästä syystä Queenslandin julkisen sektorin psyk. osastot ovat kooltaan massiivisia, meillä 64 potilasta, kun taas esim.  yksityinen New Farm Clinic omaa 20 potilaspaikkaa:confuse

General Practioners on mielestäni kyllä sekin riistoa. Eivät varmastikaan kysele vastaanotossa, että mikä vaivaa; rahaahan ne saa joka potilaasta, kilpailu on GP:llä kovaa ja harva heistä tukee ns. Bulk Billing systeemiä.  GP:n toimenkuva on  usein (ei aina)suppea, ja todellakin, lähete erikoislääkärillehän sieltä lähinnä käydään hakemassa tai monimutkaisemmassa tapauksessa antibiootteja "angiinaan". Usein on tullut myös vastaan todella sekavia, psykoosissa olevia potilaita, joiden "lääkityksen" ja "diagnoosin" on tehnyt GP, sen enempää psykiatrian erikoislääkäreitä konsultoimatta. Aika löyhäkätisiä ovat myös valiumin ja vahvojen kipulääkkeiden  suhteen... Monella vastaanotolla ei ole edes EKG laitetta, ja verikokeetkin otetaan useimmiten yksityisellä firmalla, josta seuraa kuluja kulujen päälle. Vähän tässä kyyniseksi tullut ammatin varjolla...sorry:(
AA

[Rockola]

Originally posted by TomiP
Oikeastaan lähes kaikki maailman koulut ovat suhteessa  huonotasoisempia kuin Suomessa. Syy on siinä, että Suomen koulutusjärjestelmä on vuosien, jopa kymmenien vuosien kehitystyön tulos.

Jaa, muualla ei sitten vissiin ole kouluja ollut viela kymmenia vuosia :?

Rahalla saa varmasti hyvää opetusta täälläkin. Suomessa sitten valitetaan huimia veroja. Kaksteräinen miekka.

Eihan se opetus ilmaista ole missaan. Kyse on vain siita, kuka lystin maksaa ja missa vaiheessa.

Näin tämä menee. 100% varma tieto. :hahhaa

Makin tiesin nuorena poikana miten kaikki asiat maailmassa menee 100% varmuudella, valitettavasti vain dementia on edennyt jo sen verran pitkalle etta prosentti lienee enaa jossain 95% kieppeilla :roue

[Milka]

Serkku hyva,

Terveydenhoito on kasittaakseni osavaltioiden vastuulla ja olettaisin systeemissa olevan paljonkin eroja eri osavaltioiden valilla. Sinahan olit sairaalassa toissa myos Canberrassa, joten kiinnostaisi tietaa oletko huomannut eron hoidon tasossa, systeemissa jne. naiden kahden paikkakunnan valilla.

:kysymys

[Aikis]

Tommonen kuriositeetti tuli vain mieleen, etta Suomessa peruskoululaisen kustannus on about 4-5000 euron luokkaa vuositasolla (saattaa olla muutaman vuoden vanha tieto), joka siis kustannetaan veropotista ja taalla yksityiskoulussa vanhemmat maksaa sellaisen 10-15 tuhatta aussidollaria. Plus sitten kaikki extrakurssit ja vaatteet ja retket ja kamat ja lahjoitukset paalle. Niin ja plus tietysti valtion maksama verovaroista maksama tuki.

[Andreasyan]

Parahin serkku:D

Itseasiassa kyllä, eli mielestäni ACT:ssa terveydenhuolto on korkeampi tasoista. Tokihan ACT on alueeltaan pienehkö, ja joissain erikoistapauksissa potilaita lähetettiin saamaan hoitoa Sydneystä mutta noin yleisestiottaen Canberrassa esim. GP palvelut olivat monipuolisempia, ja psykiatrian julkisella sektorilla asiat olivat paremmassa järjestyksessä. ACT:n "koko" puolestaan helpottanee tarpeiden ja epäkohtien kontrollointia. :taala:kysymys:taala Tietyillä erikoisaloilla, esim. naistentaudeissa myös yksityisen puolen Deakinissa sjaitseva sairaala on maineeltaan maan parhaita.

AA

[TomiP]

Alkuperäinen postittaja Rockola

Originally posted by TomiP
Oikeastaan lähes kaikki maailman koulut ovat suhteessa  huonotasoisempia kuin Suomessa. Syy on siinä, että Suomen koulutusjärjestelmä on vuosien, jopa kymmenien vuosien kehitystyön tulos.

Jaa, muualla ei sitten vissiin ole kouluja ollut viela kymmenia vuosia :?

Rahalla saa varmasti hyvää opetusta täälläkin. Suomessa sitten valitetaan huimia veroja. Kaksteräinen miekka.

Eihan se opetus ilmaista ole missaan. Kyse on vain siita, kuka lystin maksaa ja missa vaiheessa.

Näin tämä menee. 100% varma tieto. :hahhaa

Makin tiesin nuorena poikana miten kaikki asiat maailmassa menee 100% varmuudella, valitettavasti vain dementia on edennyt jo sen verran pitkalle etta prosentti lienee enaa jossain 95% kieppeilla :roue

No joo. Yks sana jäi pois niiltä, jotka eivät asiaa ymmärtäneet, eli Suomen ERINOMAINEN koulutusjärjestelmä on kymmeniä vuosia tehnyt hyvää työtä. Piti korjata, jos kuitenkin olit kommenttisi kanssa tosissasi. En yhtään epäile, etteikö Australialainen koulujärjestelmä olisi lähes Suomen tasoa, ellei parempi. Turha tässä on väittää, että suomalaiset olisivat jollain tavalla viisaampia/fiksumpia, kuin aussit. Parempaa musaa ne on ainakin tehnyt ja se on aika iso juttu....

[mette]

Alkuperäinen postittaja Milka
Tassa ketjussahan ei saisi verrata Suomeen, mutta teenpahan sen kuitenkin. Mina olen ollut leikkauspoydalla molemmissa maissa ja taytyy sanoa, etta Melbournen Royal Woman Hospital voittaa Helsingin Naisten klinikan mennen tullen ainakin siisteydessa, puhtaudessa ja asiakaspalvelussa.

Naistenklinikalla minua kohdeltiin kuin tapaus numero xx, eika kuten ihmista ja minulle jopa puhuttiin tahan tyyliin: "Onpas mielenkiintoinen tapaus." Taalla sen sijaan kohtelu oli paljon potilasystavallisempaa.

Tuon perusteella tuskin kuitenkaan kannattaa tehdä  sellaisia johtopäätöksiä, että Suomen sairaaloissa saisi huonompaa hoitoa, olisivat epäsiistimpiä ... Kuitenkin vain kyse yhdestä sairaalareissusta molemmissa maissa.
 
Enkä aio itsekään tehdä mitään sen isompia johtopäätöksiä, kunhan totean, että  tällaiset sairaalakokemukset voi joskus olla pienestä kiinni.

Kokemuksia sairaalaolosta on  minullakin molemmista  maista, synnytysosastolta nyt tosin, mutta voin kertoa että molemmissa olen saanut aivan yhtä hyvää hoitoa. Hilkulla se kyllä täällä päässä oli tämä minun  tyytyväisyyteni, ( voisin olla tässä yhtä hyvin haukkumassa täkäläisiä kätilöitä, mitä en tietenkään tekisi) kun oli kertakaikkisen kamala kätilö vastaanottamassa sairaalassa, mutta kaikeksi onneksi oli vuoronvaihtoaika melko pian, ja päästiin siitä noita-akasta  eroon ja saatiin maailman ihanin kätilö.

[susuli]

En malta olla mainitsematta että Suomalainen koulujärjestelmä toki on omaa luokkaansa, mutta se on ajamassa itseään p**** edellä puuhun; nyt niitetään sitä mitä on kylvetty ja jumalattoman ylikoulutuksen ja koulutuksen ihannoinnin seurauksena maassamme on kasvava ryhmä työttömiä joiden koulutuksena on esim. kauppatieteiden maisteri tai vielä pahempi, tradenomi/ restonomi ja joilla, pitkien opintojen takia, ei ole juurikaan työkokemusta jotta heistä mitään iloa olisi muilla aloilla. Sen sijaan duunarit voivat nauttia aivan käsittämättömiä palkkoja ja täystyöllisyyttä (mainittakoon ystäväni joka on ahtaajana satamassa ja tienaa moninkertaisesti näihin maistereihin ym verrattuna). Toisaalta, se ajaa työmarkkinat tilanteeseen, jossa myös työnantajalla on nyt varaa valita; törmäsin tuossa hiljan työpaikka ilmoitukseen, jossa, nimikkeestä huolimatta, oli kysymys ihan rehellisestä puhelinmyynnistä ja vaatimuksena työntekijälle oli tradenomin/ restonomin koulutus..

En väittänytkään että olen ymmärtänyt kenenkään puhuvan täällä Australiasta huonona paikkana:?

[Milka]

Mette,

En tarkoittanutkaan viestiani mitenkaan yleistavaksi ja en myoskaan tarkoittanut vaittaa etta kaikki sairaalat Suomessa ovat epasiisteja ja palvelu epakohteliasta ja kaikki taalla taas yhta hyvia kuin Royal Women Melbournessa.

Halusin vain tuoda taman positiivisen kokemukseni esille, kun taalla on naita Aussisairaaloita haukuttu edellisissa viesteissa ja varmasti aiheesta.

En ole asian asiantuntija kuten esimerkiksi Andersyan, joka on tyoskennellyt molemmissa maissa ja viela saanut kokemusta Ruotsin systeemista, mutta minua edelleen kiinnostaa osavaltiokohtaiset erot. Onko kenellakaan muulla kokemusta eri osavaltioiden terveydenhoito jarjestelmasta?

Susuli, Mina (ja Mette) taisimme sitten lukea rivien valista, silla tallaisen kasityksen sain viestistasi.

[susuli]

Muuten, Aussi sairaaloista, meillä oli tarvetta pikaiseen sairaalahoitoon parikin kertaa ja käytimme ihan julkisen palveluita Medicarella. Erittäin hyvä kokemus, en keksi mitään valittamista. Parasta mielestäni oli henkilökohtaisen kohtelun lisäksi lääkäreiden tapa abtaa lääkkeet mukaan jo sairaalassa, Suomessahan on kipittettävä apteekkiin hakemaan lääkkeensä. Lisäksi systeemi (mikä sen nimi nyt olikaan) että sairaanhoitaja "haastattelee" ja esitutkii joka potilaan heti ilmoittautumisen jälkeen ja sen perusteella laittaa kiireellisyys järjestykseen, olisi erittäin tervetullut Suomeenkin.

[Annele]

Terveydenhoidosta viela...

Ainakin omat kokemukseni Australian terveydenhoito jarjestelmasta laaketieteen opiskelijana ja myos GP palveluiden kayttajana on toistaiseksi ollut todella positiivista. Arvostan GP systeemia jossa potilas saa varata itselleen sopivan ajan eika tarvitse jonotella terveyskeskuksessa tuntikausia. Ja jos tarvitsee saada laakarilta kokeitten tuloksia, se on usein onnistunut sahkopostilla tai puhelimella helposti, kun taas Suomessa tama oli vaikeaa terv. keskuslaakaraitten soittotuntien aikana kun linjat oli ihan ruuhkassa. Paikalliset laakarit taalla myos ovat mielestani suomalaisia huomattavasti ystavallisempia ja huomaavaisempia- Jos potilaan tarvitsee riisuutua, laakari antaa tehda niin rauhassa verhon toisella puolella ja saatavilla on aina joko gown tai lakana potilaan tarpeiden mukaan. Suomen kokemukset talla saralla ovat olleet varsin painvastaisia. Tietenkin taytyy sanoa etta kaikki laakarit ovat yksiloita ja kaikki tekevat asiat omalla tyylillaan. En siis halua yleistaa...! Totta on etteivat kaupunki GPt tee valttamattra kovin vaativia operaatioita, lahinna maaraavat laakkeita ja hoitavat tavalliset tarkastukset, verenpaineet jne. Maaseudulla asiat ovat toisin, kun laakareita on vahemman. Parin kuukauden takaisella rural placementilla GP jonka kanssa istuin yhden paivan teki todella paljon pikku operaatioita, mm. otti kudosnaytteita, ompeli tikkeja, (harvat kaupunki GPt ompelee tikkeja- kuulemma koska ihmiset onniin tarkkoja kaupungissa eivatka laakarit halua oikeuteen pienen arven takia) ja sain seurata myos 4-viikkoisen vauvan ymparileikkausta joka siis tapahtui klinikalla eika sairaalassa.
Niilla GP klinikoilla joilla olen ollut placement kaynneilla on aina ollut EKG ja sairaanhoitaja joka ottaa verikokeet, antaa rokotukset ja hoitaa haavojen sitomiset. Myos happea on nailla klinikoilla mahdollisuus antaa tarvitseville potilaille. Totta on toki se, ettei pienemmilla klinikoilla valttamatta naita resursseja ole.

Listaa voisi jatkaa loputtomasti, ja kokemuksiahan kertyy jatkuvasti varsinkin kun aloitan kokopaivaiset sairaalarotaatiot ensi lukukaudella Tervetuloa Box Hillin sairaalaan, jos kukaan sinne joutuu niin mina loydyn sielta juttukaveriksi siis jos kukaan enaa naitten taman ketjun juttujen jalkeen edes harkitsee yleiseen sairaalaan hoitoon hakeutumista...

[Jouko]

Tää nyt ei tähän kuulu mutta, mutta kuin noista sairaaloista puhutaan niin menköön..

Meillä on myös hyviä kokemuksia Australiassa synnyttämisestä. Mukana olleena tunsin että olin tervetullut henkilö prosessissa enkä vai joku tyyppi joka pyörii henkilökunnan jaloissa kun nämä koettavat tehdä duunia. Sairaalan puoli oli tuolloin vanha ja epäsiisti, mutta itse synnytysosasto oli moderni ja kodinomainen. Henkilökunnan asenne teki synnynkokemuksesta ikimuistoisen. Nyt sairaalan paikalla on uusi moderni  sairaalarakennus.

Toinen lapsistamme on syntynyt Suomessa jossa paikat olivat huippu-siistit ja tip-top kunnossa, mutta henkilökunta oli ?ammattimaisen asiallisesti käyttäytyvää?. Asiasta ei välttämättä olisi osannut purnata, jos ei olisi vastaavaa kokemusta aussi ?synnytyksestä johon verrata. Eli pieni ripaus ihmislähisyyttä olisi ollut paikallaan.

Mutta jos pitää vastata mikä meikäläistä närästää niin se on tuo veronmaksajien rahojen silmitön kärrääminen yksityisille kouluille (lue yksityisyrityksille). Mielestäni julkiselle koulusysteemille tulisi ensi turvata sen tarvitsemat resurssit lasten koulutuksen hoitamiseen, jos vielä tämän jälkeen yksityiskouluille on jonkinlaista tilausta niin asiaa pitäisi katsoa uudestaan. Verojahan maksetaan/kerätään nimenomaan julkisten palvelujen ylläpitämiseksi eikä yksityisyritysten kannattavuuden tukemiseksi. Jos yritys ei kykene tuottamaan palveluja veloittamiensa maksujen turvin niin palvelujen hinnoittelua pitäisi tarkistaa.

[Pam]

Rockola. Loistavat kommentit :hahhaa, nuo kun kääntää vastakohdiksi (aurinko paistaa aivan liian harvoin, punkku on aivan liian kallista jne) niin olen vielä enemmän vakuuttunut siitä että perheemme osoite ei ole pysyvästi Hell-sinki

Mukavaa päivää teille kaikille
Pam


- aurinko paistaa ihan liian usein ja aina taytyy olla lotraamassa aurinkorasvan kanssa
- punkku on ihan liian halpaa joten sita tulee joskus juotua toinenkin lasillinen
- bensakin on liian halpaa joten helposti tulee mentya autolla vaikka vahemmankin saastuttavia liikkumistapoja kuten kavely on olemassa
- kalkkunat syo aina salaatit pihamaalta just kun ne ovat kasvaneet melkein syomakokoisiksi
- hiihtokeleja on aivan turhan harvoin
- palmut tiputtaa niin paljon lehtia etta niita saa koko ajan olla haavimassa uima-altaasta
- mistaan ei tunnu saavan kunnon kalakukkoa
- kaupan kassatkin kyselee kaikkea turhanaikaista kuten etta miten paiva on mennyt, lisaksi pakkaavat tavarat kasseihin ihan omin lupinensa

jne. jne. kylla on aivan hanurista koko Australia. [/quote]

[GurukenGuru]

Tämä on vaihto-oppilaan kokemus (olin silloin 18) monien vuosien takaa, johon kannattaa suhtautua suurella varauksella, mutta kirjoitan sen kuitenkin, jos tätä sattuu joku vaihtariksi aikova lukemaan.

1. Minun oli vaikea saada kavereita. Samanikäiset pojat tuntuivat suomalaisiin verrattuna (todella) lapsellisilta, kun tytöt taas ihastuivat (vieraaseen kansallisuuteen?), minkä vuoksi heidän kanssaan oli hankalahkoa solmia ystävyyssuhteita. Sain minä onneksi yrittämisen jälkeen ystäviäkin. He olivat paikallisesti tulkittuna jonkinlaisia friikkejä ja siksi itsekin (melko) yksinäisiä, mutta minun näkökulmastani ainoita ikäisiäni, joiden kanssa saatoin keskustella asioista syvällisemmin ja jotka ymmärsivät myös ajoittaisen ja toistuvan tarpeeni olla yksin. Yksi heistä oli hyvin haltioitunut yleistiedostani, rauhallisuudestani, kirjallisuuden ja klassisen musiikin tuntemuksestani (en ollut koulussa tuolloin kuin keskiverto-oppilas enkä harrastanut musiikkia intensiivisesti) ja olisi kovasti halunnut tulla tai muuttaa Suomeen tai Eurooppaan.

Tulin hyvin toimeen myös joidenkin keski-ikäisten miesten kanssa, erityisesti brittien, joiden kanssa minulla oli yhtenevän huumorintajumme myötä hauskaa. Aussihuumori ei uponnut. Se oli minusta räkäistä, joskin todennäköistä on sekin, etten yksinkertaisesti vuodessa päässyt siihen sisään. Huumorin ymmärtäminen vaatisi vahvaa kulttuurin tuntemusta. Lomailin myös vanhuksien luona, joiden kanssa minulla synkkasi hyvin. Itseasiassa tuntui siltä, että he itsekin vieroksuivat jotenkin nykymenoa.  

Huomasin, että samanlaisia ongelmia oli muillakin eurooppalaisilla vaihtareilla, joilta ei irronnut hymyä joka tilanteessa. Joukossa oli mm. saksalaisia.

2. En kokenut australialaisia erityisen ystävällisinä, vaan ainoastaan hyvin ulospäin suuntautuneina. Minusta ystävällisyys sisältää oletuksen halusta kuunnella ja kohdata ihminen, enkä sellaista tavannut. Australialainen ystävällisyys oli ystävällisiä puheenparsia ja sosiaalisuutta, mutta ei ihmisyyden kohtaamista.

Suomessa saatan jakaa henkilökohtaisia asioita puolitutunkin kanssa, mutta sikäläiseen elämään sellainen ei näyttänyt kuuluvan tai sitten tulkitsin päin honkia. Yritin kyllä.

Tuntui myös, että maa oli paljon rasistisempi kuin Suomi ja erilaisuuden sietäminen yleensä oli heikkoa. Jos sopi sapluunaan, niin taivas oli avoin, mutta muuten oli ajoittain hankalaa.

3. Kuumuus oli piinaavaa. Ei ainoastaan minulle, vaan myös paikallisille. Sitä kirottiin usein. Ja talvella taloissa oli sitten aivan hirvittävän kylmä.

Siis: Nämä mielikuvani ovat ajan himmentämiä - utuisia ja kaukaisia - ja lisäksi vain minun, yhden ainoan ihmisen, kokemuksia. Niissä saattaa kuitenkin olla myös ripaus totta, ja jos olet lähdössä vaihtariksi ja luonteesi on harkitseva ja rauhallinen eikä yltiösosiaalinen, niin mieti, olisiko jokin toinen maa sinulle parempi kohde. Jos saat esittää toiveita isäntäperheeseen liittyen, pyri rehellisyyteen äläkä toivo sellaista, mitä oletat sinulta vaadittavan.

Jos olet perussosiaalinen, iloinen, oikeasti ulospäin suuntautunut ja liikoja analysoimaton perusjärkevä "tavallinen" ihminen, niin luulen, että Australia on hyvä valinta. Mikään filosofian tai korkeakulttuuriharrastajan unelmamaa se ei minusta ole.

Ja vielä varoitus: Suhtaudu kirjoittamaani varauksella!

[chilifinn]

Vertailun vuoksi omia vaihtarikokemuksia kaukaa vuosien takaa:

Ilmasto: Koskaan ei ollut minulle liian kuumaa tai kosteaa rannikolla ollessa. Aavikkopöly ja kuiva kuumuus Alice Springsin seudulla ei kuitenkaan ollut minun juttuni. Tulipa kuitenkin koettua.

Ystävällisyys: Ystävien saaminen oli vaikeaa ja kritisoinkin mielessäni koulukavereita pinnallisiksi kun kyselivät vain "miten menee" ja juttelivat niitä näitä muttei syvällisiä. Olin hyvin seurallinen mutta hiukan ujo. 3-4 kk odottelun jälkeen hoksasin, että minun on ITSE tehtävä asialle jotain ja kerroin muutamalle "pinnalliselle" kaverille kuinka kaipaan omia Suomen ystäviäni ja tunnen välillä itseni tosi yksinäiseksi. Senpä jälkeen minulla olikin 2 tosiystävää, jotka kutsuivat minua kotiinsa ja puhelivat syntyjä syviä.

Sen jälkeen olen oppinut, että ystävyyssuhteiden solmimiseen tarvitaan paljon omaa aktiivisuutta ja itsensä likoon laittamista. Ei voi odottaa kovin kauaa että joku poimisi mukaansa, lukisi ajatuksia ja järjestäisi kivaa ohjelmaa vaan pitää tosiaankin kertoa ajatuksistaan ja ehdottaa itsekin tekemistä ja tapaamisia vaikka arastuttaisi.
Uusien ystävyyssuhteiden solmiminen ei muuten Suomessakaan ole helppoa, etenkään ulkomaalaiselle.

Suomalainen tykkää kehua kuinka small talk on turhaa eikä moinen pintaliito kuulu meidän tapoihimme mutta että kun sitten saat suomalaisen ystäväksi niin se on jotain ainutlaatuista.
Oma mielipide: Totta toinen puoli mutta ei kykenevyys  syvään ystävyyteen mitenkään poissulje kohteliaisuutta. Hävettää miten yleisesti täällä jätetään täysin huomiotta ulkomaalaiset työtoverit ja rasismi kyllä kukkii ja kunnolla! Edes se pinnallinen "how are you" tuntuisi varmasti ulkomaalaisista mukavammalta kuin juro ohikävely sanaakaan sanomatta.

Oma Aussi-puoliso on jo tottunut täkäläisiin tapoihin ja viihtyy työssään ja työyhteisössään.  Kansalaisuutensa puolesta hän ei joudu kärsimään rasismista ja ihmiset ovat jopa keskimäärin kiinnostuneita hänen kotimaastaan. Tuoreeltaan tänne tulleet saavat  kuitenkin usein jonkinlaisen kulttuurishokin suomalaisten viileyden ja etäisen käytöksen vuoksi, eivätkä heidän kommenttinsa ole tuulesta temmattuja.  

On hyvä että puhutaan vaihtarikokemusten huonoistakin puolista ja kritisoidaan Australiaa. On myös totta että vaihtariksi tai ulkosuomalaiseksi ryhtyvän on syytä miettiä oman luonteensa ominaisuuksia ja varautua vaikeuksiin uudessa maassa.  Kuitenkaan australialaisia ei minun mielestäni kertakaikkiaan voi leimata pinnallisiksi ja ei-ystävällisiksi joten siksi kirjoitin omaa näkökulmaa ja pohdintaa tästä aiheesta.

Huonointa Australiassa minun mielestäni on, että lento Suomeen on niin pitkä. Sitten kun asumme siellä perheeni kanssa niin keksin varmaan lisääkin huonoja puolia. Juuri nyt aika on kullannut muistot

[chilifinn]

Lisäys: Vaikka ketju on huonointa Australiassa, niin lisään vielä, että vaikka moni parjaa Australian koulujärjestelmää ja sikäläistä opetusta (mukaanlukien Aussit itse) niin oma kokemukseni on siitäkin käänteinen.
Kävin erittäin tasokasta yksityiskouolua Sydneyssä. Opetus oli erinomaisen hyvää jopa kieltenopetuksen osalta, jota Aussit itse parjaavat aina ja iäti ja yleensä riippumatta siitä minkä sortin koulussa ovat olleet.  Meillä puhuttiin tunneilla paljon ja kirjallisen kokeen lisäksi oli myös oral exam, eli pelkällä kieliopin tankkaamisella ei pitkälle pötkitty ja tunnit olivat motivoivia sekä innostavia. Saksanopettajalla oli jopa saksalaiset juuret.
Koulussa oli isot nurmikentät, tenniskentät, uima-allas, kappeli yms joten puitteet olivat niin hienot, että oli suomitytön kiva päästä tuollainenkin ihme kokemaan.

Mieheni on käynyt tavallista koulua ja menestynyt siellä erittäin hyvin, ja hänen mukaansa osataan sitä opettaa julkisellakin puolella.

Jeps, ja olen kyllä lukenut Suomen koulusysteemin PISA-menestyksestä. Hieno homma sekin mutta minä en pistäisi pahakseni vaikka täälläkin olisi enemmän myös yksityiskouluja ja suuntautumista pois putkesta, josta kaikki ajetaan läpi samalla muotilla!

[GurukenGuru]

Alkuperäinen postittaja chilifinn
Olin hyvin seurallinen mutta hiukan ujo. 3-4 kk odottelun jälkeen hoksasin, että minun on ITSE tehtävä asialle

Noinhan se on, mutta ystävyyteen tarvitaan kaksi, joilla pitää jollain lailla synkata. Ei ollut tarkoitus sanoa, että australialaiset ovat huonoja tai vääränlaisia ihmisiä, vaan yritin kertoa, että minun oli vaikea tavata ihmisiä, joiden kanssa pystyiin solmimaan kaverisuhteen.

Suomalainen tykkää kehua kuinka small talk on turhaa eikä moinen pintaliito kuulu meidän tapoihimme mutta että kun sitten saat suomalaisen ystäväksi niin se on jotain ainutlaatuista.

Ei se mitään ainutlaatuista ole, mutta erilaista kylläkin. Voin ihan suoraan sanoa, että luotan enemmän suomalaisen sanaan kuin aussin sanaan, johon jouduin pettymään monta kertaa. Oli aika vaikea nieleksiä muutenkin vieraassa maassa tilanteita, joissa lupaukset olivatkin ihan huuhaata. Tälläkään en tarkoita, että aussikulttuuri olisi huonompaa kuin suomalainen - se on vain erilaista ja lisäksi kaikki ovat yksilöitä.

Oma mielipide: Totta toinen puoli mutta ei kykenevyys  syvään ystävyyteen mitenkään poissulje kohteliaisuutta.

Kohteliaisuuskaan ei ole mikään yksiselitteinen juttu. Sitä kerrotaan ja tulkitaan eri kulttuureissa eri tavoin. Minulle kohteliaisuus merkitsee sitä, että on aidosti kiinnostunut toisesta ihmisestä ja että mitä kuuluu -kyselyyn voi vastata myös huonoja kuulumisia kertomalla. Joku toinen kokee eri tavoin.

Hävettää miten yleisesti täällä jätetään täysin huomiotta ulkomaalaiset työtoverit

En ole tuollaista huomannut.

ja rasismi kyllä kukkii ja kunnolla!

Suomi taitaa olla Australiaan verrattuna kuitenkin suht ei-rasistinen maa.

Edes se pinnallinen "how are you" tuntuisi varmasti ulkomaalaisista mukavammalta kuin juro ohikävely sanaakaan sanomatta.

Useimmat tuntemani ihmiset kyllä tervehtivät ja ottavat huomioon, mutta kaikki eivät varmasti. Niin ei kuitenkaan tehty Australiassakaan. Isäntäperheeni isä ei tervehtinyt minua koskaan, murahteli vain. Äiti oli sosiaalisempaa ja iloisempaa sorttia.    

On hyvä että puhutaan vaihtarikokemusten huonoistakin puolista

Se on erityisen hyvä siksi, että vaihtarikulttuuriin kuuluu jostain syystä - todennäköisesti bisneksen vuoksi - perusteettomien ihannekuvien maalailu, joihin monet pettyvät. Tämä ei koske vain Australiaa vaan muitakin vaihtomaita. Tiedän suuren joukon vaihtareita, joilla on ollut sellaisia ongelmia, joita järjestöt eivät tuo esiin.

ja kritisoidaan Australiaa.

En mitenkään erityisesti kritisoinut Australiaa, vaan kerroin, miten asiat koin. Voin minä kritisoida Suomeakin jos haluat. Tämän kulttuurin tunnenkin paremmin. Haluatko?

Kuitenkaan australialaisia ei minun mielestäni kertakaikkiaan voi leimata pinnallisiksi ja ei-ystävällisiksi

En leimannutkaan. Kerroin vain omista kokemuksistani.

Vaikka yritin varoittaa, että kirjoitukseni on vain yksi mielipide, niin arvasin, että siihen suhtaudutaan niin, että se koetaan leimaavaksi. Vaan minkäs sille voi. Yritin kertoa rehellisesti kokemuksistani. Niin eivät tee erilaiset esitteet ja infohenkilöt, joiden avulla firmat markkinoivat tuotettaan.

[Andreasyan]

Guru:)
Ei kai kukaan tarkoita sinun mielipiteitäsi leimaaviksi, varsin selkeästihän kerroit niiden olevan omakohtaisia kokemuksia.

Itselläni on kokemuksia sekä yli-emotionaalisista että juroimmista tai pinnallisemmista ihmisistä niin Suomesta, Ruotsista kuin Australiasta. Työni puolesta tapaan päivittäin kovin erilaisia-ja erikoisia "tyyppejä" ja mielestäni se vain rikastuttaa olemassaoloamme. Mitä ystävyys suhteisiin tulee, olen löytänyt paljon "itseni kaltaisia" kavereita joiden kanssa juttua syntyy niin syvällisimmistä kuin materialistisimmistakin asioista. En siis voi kategorisoida Australiaa tässä suhteessa huonommaksi tai paremmaksi kuin muita maita joissa olen asustellut.

Rasismi sitten. Olen nähnyt rasismia täällä, en tosin kokenut omakohtaisesti, mutta olen nähnyt rasisimia myös Tukholmassa jossa esim. turkkilaiset ja iranilaiset asuvat "omissa kaupunginosissaan" joista varoitellaan tyyliin " älä vaan muuta Rinkebyhyn tai Flemingsbergiin". Suomesta hyvänä huonona esimerkkinä on myös erään brasilialaisen ystäväni kokemukset työpaikalla syrjimisestä...että kyllähän näitä löytyy joka maan kolkasta. Eikös?

Anne

[TomiP]

Ihminen hakeutuu, tai ainakin kannattaisi hakeutua kaltaistensa joukkoon. Ausseissa on paljon sellaista mistä pidän, mutta myös ihme kyllä Usassakin. Jenkkeihin mahtuu kaikenlaista paskaa, mutta kyllä siellä paljon hienojakin juttuja on. Nämä kaksi maata on sellaisia, joista mitä ilmeisimmin valitsen itselleni sopivan kotimaan. Kyse ei ole siitä pääsenkö johonkin, vaan haluanko. Jos on tarpeeksi halua pystyy mihin vaan, mutta se ei käy "nips naps". ! Kärsivällisyys maan perii... :sormetr

[GurukenGuru]

Alkuperäinen postittaja Andreasyan
Mitä ystävyys suhteisiin tulee, olen löytänyt paljon "itseni kaltaisia" kavereita joiden kanssa juttua syntyy niin syvällisimmistä kuin materialistisimmistakin asioista. En siis voi kategorisoida Australiaa tässä suhteessa huonommaksi tai paremmaksi kuin muita maita joissa olen asustellut.

Kiitos ymmärryksestä.

Koko hyvä-huono -asetelman voisi hylätä, koska kysymys on paitsi yksilöistä niin myös näkökulmasta. Se, mistä yksi pitää, on toiselle huonoa. Kulttuureissa on kuitenkin eroja, mikä kannattaa (vaihto)maata valittaessa muistaa. On erilaista viettää vuosi Etelä-Amerikassa, Tiibetissä, Saksassa, Japanissa, Ranskassa ja Australiassa. Vaikka elämän mielekkyys pääasiassa muodostuu läheisistä ihmisistä, jotka voivat olla hyvin erilaisia kulttuurista riippumatta, niin jokaisella kulttuurilla on kuitenkin omat piirteensä.

Minulle parempi valinta olisi ehkä ollut juuri Japani tai Keski-Eurooppa, koska vaikka suomalaisittain olen sosiaalinen, niin olen kuitenkin myös hyvin analyyttis-taiteellinen, yksinäisyyttä tarvitseva ja äärimmäiseen rehellisyyteen pyrkivä. Nämä ominaisuudet eivät minun mielestäni aussikulttuuriin sopineet. Mm. rehellisyys tulkittiin usein töykeydeksi, minkä vuoksi jouduin rakentelemaan vuorosanojani kieli keskellä suuta spontaaniutta vältellen. Samoin yksinäisyyden tarpeeni koettiin epäkohteliaaksi ja tulkittiin myös niin, että minua vaivaa jokin, vaikka halusin olla vain yksin.

[Raiwå]

Kurugen

Olen jokseenkin samaa mieltä viimeisen viestisi kanssa:P

Mutta kun muistetaan ketjun teema 'Huonointa Australiassa'
Voidaan laittaa sama pystyyn Suomineidosta ja saada samanlaista ainesta lukijoiltamme.
Mutta mielipiteitähän ei voi muunnella, ja varsinkin oman elämän kokemuksia joihin on pinttynyt ympäristövaikutteet.

Joten jos sakilla menee herne nenään toisen mielipiteestä? Sehän on vaan siksi ettei se sovi heidän luomaan kantaan omista kokemuksista?

Siksikö meillä on sitte maailmassa 'monipuoluejärjestelmä'?
Eri nimellä kaikki kuitenkin hakee omaa etua ja parantaa asioita yhtä huonosti kuin vieressä istuvakin

[Jouko]

Olen samaa mieltä raivon kanssa, kyllä sitä voi rehellisesti kertoa mitkä ovat olleet omia henkilökohtaisia kokemuksia/tuntemuksia, sen verran pitää olla hyvää itsetuntoa ettei niiden takia mopo ala keulimaan. Jos homma menee ihan perusteettomaksi haukkumiseksi niin se on jo toinen juttu, ne poistetaan yleensä melko nopeasti.

Tietysti on hyvä kuulla myös siirtolaisuuden negatiivisistakin puolista, sillä kyllähän me täällä muutakin tehdään kuin nojaillaan mittapuku päällä palmuun ja nautiskella päivät pitkät tequilaa, niin kuin äkkiä voisi luulla. Kyllä siihen kovaa työntekoakin ja raakaa ?arkea normaali ongelmineen mahtuu väliin J  . Tietty mikään ei estä työpäivän päätteeksi korkkaamasta VB:tä ja nojailla (asuvapaa) siihen palmuun.

Pelkästä positiivisesta informaatiosta voi helposti tulla tunne että, siirtolaiseksi/opiskelijaksi lähtijä korjaa kaikki kotimaassaan kohtaamat ongelmat sillä että karistaa kotimaan pölyt jaloista mahdollisimman pian.
Näinhän ei välttämättä ole, vaan uudessa kotimaassa aikaisempien ongelmien lisäksi yleensä eteen tulee kassillinen siirtolaisuuden mukana tuomia pulmia, jotka pitää ratkaista jotta elämä pyörii edes välttävästi. Tämänhän me siirtolaiset jo hyvin tiedämmekin.

Eli maailma pyörii myös Australiassa perinteiseen länsimaiseen tapaan vaikka ympäristö ja kulttuuri ovatkin erilaiset. Lohkolämmin-lasinraaputus rumba vain vaihtuu auton viilennys-tuulilasin suojausrumbaan. Ja niin edespäin..

Olan huonojen puolien listaan lisäisin; autoa ei pääse pesemään kuin muutaman kuukauden välein kun se ei likaannu, ja liian paljon hyviä uimarantoja, vaikee valita mille menee...:hahhaa


Lisäilee Jouko

[Andreasyan]

En nyt malta olla kertomatta australialaisen työtoverini, Ian Atfieldin kommenttia Australian liiallisesta "länsimaistumisesta" ja aidon puskahengen katoamisesta.

Työpäivän ollessa lopuillaan kovin turhautunut Ian tuli tilittämään minulle seuraavaa: " En tiedä mihin tämä Australia on menossa. 20 sitten kukaan ei tiennyt mitä ,tai mikä on metroseksuaali, mutta nyt kun menee kahvihuoneeseen niin näkee raavaita mieshoitajia juomassa pillillä coca-colaa ja naishoitajatkin ovat niin emotionaalisia, joten kai tässä täytyy ryhtyä käyttämään estrogeeni laastareita itsekin.":hahhaa:roue:hahhaa

Miten tämän nyt sitten tulkitsisi:eye:

AA

[chilifinn]

Guru: Olet ainakin löytänyt siteeraa-toiminnon! :hahhaa
Ei olisi tarvinnut kopioida irrallisia lauseitani niin paljon jos olisit lukenut tekstini ensimmäisen lauseen:

Alkuperäinen postittaja chilifinn
Vertailun vuoksi omia vaihtarikokemuksia kaukaa vuosien takaa:

 

Minusta kritiikkiketjuun voi luontevasti laittaa myös positiivista asiaa väliin. Ketjustahan tulee vain entistä mielenkiintoisempi läpileikkaus Australia-analyyseistä.

Kaikella kunnioituksella ja mielipiteitäsi vähättelemättä Chilifinn

[zetax]

En kertakaikkiaan voi antaa omaa mielipidettäni mihinkään koska tämä nettiaika on kortilla ja tämän otsikon alla kirjoittama essee vaatisi aikaa aika paljon.. (Aikamoinen takapajula tämä jkl, netti aukeaa vasta ensi vuoden puolella vaikka tein sopimuksen syyskuun 14.) Tämä myös syys miksi täällä olen niin vähän ärsyttämässä teitä..

[Raiwå]

Tzetax :roue

Niinkuin Tzillifinn tuossa jo kirjoitti, että vähän positiivistakin aihetta välillä voi laittaa.

Olet nyt kantanut kortesi kekoon silläkin saralla

[Emppu]

Karpaset!!!!

[eevis]

Alkuperäinen postittaja Emppu
Karpaset!!!!

nain on, hullukshan tassa tulee, kohta kylla ostan semmosen hatun missa roikkuu niita korkkeja lierissa...

[texxex]

Itsekin olen joskus maaliskuun maissa ausseihin lähdössä (näillä näkymin!) kiinnostaisi tuo mielipide että joku olisi valinnut ranskan tai japanin aussilan sijasta... Onko siellä siis ihan Los Angelos asenne ihmisillä (ok, emme kaikki ole jöröjukkia täässä maailmassa, I know!) eli wide smile and good bye? Ymmärrän että asioihin ja muihin ihmisiin ei välttämättä paneuduta samalla vakavuudella kuin täällä pohjooisessa, mutta kuinka helppoa on esim solmia ystävyyssuhteita austraalin ja suomalaisen välillä?

Tällä tarkoitan nimenomaan ainakin jenkkilässä toimivaa sulkeutunutta avoimuutta. Eli tutustuuko paikanpäällä natiiveihin turisti "kunnolla" vai onko sitä juostava hangonkeksinä tuntemattoman hmisen bbq juhlasta toiseen?

Yritän hillitä matkakuumettani, ja säilyttää luontaisen epäluulon sekä pessimismin, joten mihinpä muuhunkaan ketjuun sen avausviestin kirjoittaisi...

[Silppu]

Alkuperäinen postittaja texxex
Onko siellä siis ihan Los Angelos asenne ihmisillä? Tällä tarkoitan nimenomaan ainakin jenkkilässä toimivaa sulkeutunutta avoimuutta. Eli tutustuuko paikanpäällä natiiveihin?

Toki täälläkin on small talk -kulttuuri valloillaan, mutta ihmiset ovat silti paljon aidompia kuin jenkkilässä. On siis mielestäni helppo tutustua. Kaikki kuitenkin riippuu paljon omasta asenteesta ja aktiivisuudesta.

-Silppu

[Aikis]

Hei te pitempäänkin Aussilassa tallanneet - tai siis ainakin täällä NSW kulmilla...Emppua mukaillen tarkentaisin, että onko havaintoi oikea että kärpäsiä on tänä kesänä enemmän kuin yleensä?