Riivattu kantapääkipu on pilata seikkailuni!

[Mona-Lisa]

Pieni oksennus aiheesta.

Tulin Australiaan hetken mielijohteesta. Harkitsevana ja järkevänä ihmisenä päätin irrottautua jatkuvasta oravanpyörästä - irtisanoin itseni, myin asuntoni ja lähes kaiken omaisuuteni, pakkasin laukut ja lensin tänne.

Suunnitelmissa oli ensin asettua serkun luokse Canberraan tasailemaan pulssia ja sitten mennä minne nenä näyttää. Canberra oli huikea elämys. Kävelin aamusta iltaan ihmetellen maailmaa tällä puolen palloa. Oli niin paljon nähtävää! Suurena luonnon ihailijana saatoin kävellä tuntitolkulla huomaamatta ajan kulua. Kunnes jalat sanoivat sopimuksensa irti.

Jalat tulivat kipeiksi. Syytin äkisti alkanutta liikkumista (en liikkunut Suomessa juurikaan) ja päätin, että kipu lähtee millä on tullutkin - liikkumalla. Tila kuitenkin paheni ja paheni. Lopulta kipu kantapäissä esti liikkumisen ja helvetinmoinen särky itketti iltaisin. Kaksi kuukautta maahan tuloni jälkeen hakeuduin fysioterapiaan, kun oireet olivat kestäneet noin puolitoista kuukautta. Sain tietää saaneeni ristikseni plantaarifaskiitin - jalkapohjan viuhkamaisen kalvojänteen tulehdusoireiston, joka oireilee muutamasta kuukaudesta jopa 18 kuukauteen. Noin 10 % plantaarifaskiiteista kroonistuu ja päätyy leikkaushoitoon.

Nyt olen käynyt fysioterapiassa kerran viikossa ($70-80/krt) toukokuun lopusta alkaen. Eilen tein reissun Sydneyyn huomatakseni, kaksi tuntia jalkojen päällä oli jo liikaa ja neljän tunnin käveleminen sai hien valumaan otsalla, kivun takia ei pystynyt kuin keskittymään siihen, että pääsen autolle saakka. Jäi oopperatalo näkemättä. Kotona katkesi kamelin selkä. Ei tästä tule mitään.

Tullessani Australiaan oli ajatuksena tehdä muutakin kun kutoa sukkia. Nyt jalat kuitenkin kestävät niin vähän rasitusta, ettei vaihtoehtoja kovastikaan ole. Viimeisen kuukauden aikana olen Googlannut paikat missä haaveilin käyväni ja YouTubesta katsellut klippejä. Lisäksi täällä Canberrassa olen kävellyt pientä ympyrää ja istunut lukuisat tunnit serkkuni kodin vieressä olevan lammen rannalla. Kyseisen lammen elämästä tiedän kutakuinkin kaiken. Tietokoneella on satoja kuvia lammen linnustosta. WH-viisumia on jäljellä mukavasti (yli 8 kk), mutta en tiedä onko mulla mahdollisuutta tai onko mitään mieltäkään jäädä katsomaan tarinaa loppuun asti. Näkisihän tämän maan Suomestakin käsin YouTubesta.

Asenne ratkaisee - joo joo. Mutta 31-vuotiaana on hiukan vaikea asennoitua matkustelemaan kun isoäiti.

[Merja]

Mitä jos ostat fillarin? Sillä pääsee rasittamatta jalkoja lähes minne vaan. Minulla on myös ollut plantaarifaskiitti juoksemisesta ja pelkästään lepo ei auta jos et hommaa todella hyviä kenkiä. Minä käytän vain kalleimpia juoksulenkkareita, sillä kaikilla muilla jalat alkavat kipeytyä. Eli minä suosittelen fillarin ostamista ja Athletes Footissa käymistä, jossa sulle katsotaan jalkaa parhaiten tukevat kengät.

[b9leto00]

Suosittelen kokeilemaan kenkiin omien jalkapohjien mallisia pohjallisia. Itse olen käyttänyt jo vuosia sillä käveleminen on hankalaa ilman. Jakaa painon tasaisesti koko jalkapohjan alueelle joten kantapää ei rasitu liikaa. Kalliitahan nuo toki on mutta niin vaikuttaa olevan fysioterapiakin

[jounij]

Noita Merjan "mainostamia" Athlete's Foot -liikkeitä on Canberrassa ainakin Pelkosenniemen (Belconnen) Westfieldissä sekä Canberra Centre -ostoskeskuksen yläkerrassa. Sieltä minäkin olen viime aikoina hankkinut kaikki kenkäni, vaikken juoksemista harrastakaan ja vaikkei minulla olekaan mitään pahempia jalkavaivoja. Toivottavasti paranet pian, niin ei mene lomavuosi täysin pilalle!


Suosittelee

[EuroSheila]

Luupiikki kantapäässä, kuulostaa tutulta. Mulla todettiin sama 15 vuotta sitten ja ei vaivaa nykyään ollenkaan. Kävin lääkärissä joka määräsi 2 kortisoonipiikkiä jotta itku loppui ja pääsi kävelemään. Käynti ortopedilla vahvisti että vaivan aiheuttaja on kaaren laskeuma ja siitä johtuva jalan virheasento. Sain mulle tehdyt erikoispohjalliset nostamaan jalan (kaaren) oikeaan asentoon ja siihen loppui itkut ja käveleminen ei sen jälkeen ole tuottanut mitään ongelmia. Athletes Foot liike on hyvä, siellä voit testata rullaako sun jalka virheellisesti ja osaavat suositella oikeanlaiset kengät. Lääkäri, pohjalliset, kunnolliset kengät ja Australian tutkiminen voi jatkua. Apteekista voit ostaa kantapään alle geelipohjalliset kunnes saat vaivan hallintaan. Täällä saa monenlaisia kenkiä joista voit poistaa pohjallisen ja korvata sen omilla pohjallisilla.

Toivottavasti näistä vinkeistä on jotain apua ja pääset nauttimaan nähtävyyksistä ihan livenä! 

[Mona-Lisa]

Kiitos paljon neuvoistanne, muutama yksityisviestikin tuli. Kaikki oli kyllä jo kokeiltu, mutta neuvot toimivat virtuaalisena olkaan taputtamiselta ja helpottivat hiukan.

Fysioterapiasta mut passitettiin Athlete's Footiin jo melkein kaksii kuukautta sitten. Sitten kokeiltiin pohjallisia ($65), jotka muotoiltiin mulle sopiviksi, mutta jotka eivät käyneet lainkaan sillä olivat kovat kuin kivet. Ostin geelityynyt apteekista, jotka eivät kyllä pohjallisissa auttaneet, mutta sujautin ne kenkiin. Muutama viikko takaperin fysioterapeutti sanoi, että Athletes Footin kengät olivat surkeat ja kävelin ja seisoin niillä väärässä asennossa. Mimmi kirjoitti mulle saatteen, jossa kertoi kenkien vian ja sen minkälaiset kengät tarvitsen. Vein kaksi kuukautta vanhat kengät (ja sen näköiset!) kauppaan takaisin saatteen kera ja ne hyvitettin mulle kokonaisuudessaan ja kundi etsi uudet kengät ja kunnolliset geelipohjalliset. Sain vielä $10,20 takaisin.

Eilen kävin urheiluvammoihin erikoistuneella lääkärillä. Lääkäri tutki, diagnosoi ja puhui 45 minuuttia harjoituksista joita mun tulisi tehdä (referoi 2 kk:n fysioterapiakäynnit). Sanoi ongelman kestävän jopa 2 vuotta. Suositteli yölastaa ($100) - hinnan vuoksi tosin ensin vain pahempaan jalkaan. Mulla oli takki ihan tyhjä. Itkeä tihrustin ja rukoilin kortisoni injektiota. Lääkäri ei suositellut, mutta heltyi antamaan piikin pahempaan jalkaan. Mitään takeita senkään vaikutuksista tietenkään ole, mutta onpahan jotain uutta jota kokeilla.

Tänään on ensimmäinen päivä ilman kipuja yli kolmeen kuukauteen. Tiedänhän toki, että kivuttomuus johtuu puudutteesta, joka kortisonin kera injektoitiin kantapäähän, mutta kivutonta se on kemiallinenkin kivuttomuus . 6-8 viikkoa mennään näin Panadolin kanssa ja sitten mietitään injektion uusintaa mikäli oireet ovat vähentyneet injektion jälkeen 40%:lla.

Fillaria en ole hankkinut, kun ei tuota omaisuuden määrää on pitänyt hiukan rajoittaa. Mä olen aina tiennyt, että tähän Canberraan en voi jäädä. Housesitting paikassa (loka-marraskuu) mua odottaa pyörä. Lääkäri jo varoitti siitäkin ja sanoi että satulan korkeuden kanssa täytyy olla varovainen ettei tule polviongelmia. No nehän tästä puuttuisivat!

Toiset viisaat sanovat, että kaikella on tarkoituksensa. Siihen on nyt uskottava.