Oliskohan ennenkuulumatonta, että reipas eläkeläinen mies (68) muuttaisi Ausseihin
yksikseen?
Tekisi mieli jo vaihtaa ilmanalaa. Olen ehtinyt asua aikoinaan työelämässä
ulkomailla. Mutta en ole ollenkaan sosiaalinen sillei, että pitäisi aina
löytyä juttukaveria. En kaipaa suomalaiskuppikuntien seuraa ollenkaan.
Hyvin vähän ystäviä on nykyäänkään mutta arveluttaa, että tunteeko
siellä sitten itsensä tosi yksinäiseksi.
Osaako joku kertoa, mitkä ovat eläkeläisen viisumi- ja elinehdot, jos eläke tulee Suomesta. Onko vaikea saada jotain pysyvää asumis-statusta (permanent residence permit?). Tai mikä se siellä lienee.
Kun en ketään sieltä tunne, eikä ole sukuakaan siellä, niin onko suosituksia
asuinalueesta sillä perusteella, että on ainakin kohtuullisen lämmintä ympäri vuoden.
En välttämättä kaipaa jotain Darwinin olosuhteita.
Ehkä ainakin rannikolta, mutta jos joku kertoo sisämaan loistavista olosuhteista, niin
ei sekään haittaa.
Entäpäs terveydenhuolto. EU:n puitteissahan Espanja olisi meikäläiselle parempi
paikka, mutta se ei jotenkin kiinnosta. Eläkeiässä saattaa aina joskus olla
tarvetta terveydenhoitoon. Jos se osoittautuu ylettömän kalliiksi, niin ikävämpi
juttu.
Olisi kiva kuulla eläkeikäistenkin tarinaa sieltä. Useimmat tänne kirjoittajat tuntuvat olevan hädintuskin teini-iästä päässeitä kokemuksineen. Siitä huolimatta kaikki
kannanotot kiinnostavat ja ovat arvokkaita. Joten antakaapa tulla mielipiteitä puolesta ja
vastaan.