Kertokaa kaikkea mahdollista Australiasta

[Laru]

Heippa.

Olen ihan uusi, tulin tänne yhden toisen palstan kautta, sieltä neuvottiin tänne kun kyselin Australiasta tietoja. Eli olen tulossa, hopefully, sinne vaihtoon noin ehkä 1,5 vuoden päästä (pähkäilen tässä eri vaihtoehtomaita) ja nyt haluaisin tietää ihan tavallisesta elämästä, ihmisistä, tavoista, kulttuurista etc. Australiassa. Yksi aussi tuttu itsellä onkin, mutta mailailu on sen verran harvaa etten kundilta viitsi joka mailissa tietoja kysellä

Olen siis ihan alottelija ja nyt haluaisin vain saada mahd. paljon infoa. Tänks gais

[riaapa]

Laru.

Koska kysymyksesi on sieltä yleisluontoisimmasta päästä, niin siihen on ERITTÄIN vaikea kenenkään alkaa rustata mitenkään rakentavaa vastausta...

Paras paikka aloittaa on tuolta vasemmasta yläkulmasta biitsi-kuvan alta löytyvä HAKU. Esimerkiksi hakusanalla "elämä" löytyy paljon linkkejä, mutta varsinkin nämä kaksi voivat olla hyödyllisiä:
http://www.dundernews.com/viestitaulu/viewthread.php?tid=341
http://www.dundernews.com/viestitaulu/viewthread.php?tid=718

Myös opiskeluasioista on ollut paljon puhetta täällä. Joten ala kahlata foorumia, tai käytä hakua. Sitten kun sinulla on joku vähän kapeammin määritelty kysymys, johon et ole yrityksestä huolimatta löytänyt vastausta aikaisemmista postituksista, niin kysy uudestaan. Yleensä joku osaa vastata, tai tietää ainakin keneltä kysyä.

Lukuiloa!

Riina.

[Laru]

Kiiitti Riina. Selasin noita ketjuja, en kuitenkaan saanut luettua kaikkea vielä. *ei ollut kolmea tuntia ylimääräistä *

[ande80]

Pretty much hillbilly meininkia ellet asu Sydneyssa tai muissa isoissa kaupungeissa. Itse ole nyt Innisfail,Qld ja paikalliset ovat mita ovat. tyoskentelen banaanifarmilla ja paikallisille Eurooppa on yksi maa ja suomessa asuu vain jaakarhuja,mutta naurulla noista selviaa.
ajoin tyttoystavani kanssa n.5000 km ja kavimme/yovyimme monissa pienissa kylissa ja ihan mukavaahan se oli,mutta pidattaytyisin eastcoastin isoissa kaupungeissa.
Viiden kuukauden jalkeen tekee jo mieli kohti aasiaa. yksi asia muiden yli on aussejen niin sanottu "no worriws" attitude mika on niin tekaistu kun voi olla. Olen joutunut nakeman taman niin useasti esim. realestate agenttejen yms kanssa. Australia on hieno maa jos omaat paljon rahaa ja auton. Piis

[hanskie]

Sarahti vahan mielessa tuo sinun kommenttisi Innisfail in asukkaista: "ovat mita ovat"  

Yksi syy voisi olla se, etta siella on "hilly billy" meininki on se etta liikut alueella, missa ehka joka viides tai seitsemas ihminen on suomenrotua. Innisfall kun on entisia suomalaisasutuksen tukikohteita.

Etta otappa asioista selvaa ja kysele hieman paikallisten asukkaiten sukuhistoriaa, niin luulempa, etta loydat 3-4 polven suomalaisia runsaasti sielta. Niin taikka venalaisia. Saattaa olla etta jo tuolta venajan hallintokauden ajalta oli siella siirtolaisia suomesta ja nyt heidan jalkelaisiaan.  

Innisfail oli/on myos sokeriruoko aluetta ja suomalaisperaiset siirtolaiset asuttivat sita kylaa Italialaisten kanssa heti vuosisadan vaihteen jalkeen ja viljelivat sokeriruokoa.

Vastaavasti monet tanne tulevat luulevat Kenguroiden loikkivan keskella Sydneyta :hahhaa  :hahhaa  :hahhaa

Hyvaa reissun jatkoa ja sano terveisia banaanitertuille  

[Timo]

Tuo no-worries -meininki, niin, ei sit? kannata todellakaan ottaa ihan kirjaimellisesti. Sit? on ja sit? ei ole rippuen v?h?n ajasta, paikasta ja my?s sinusta itsest?si. Jos olet liikkeell? ylimielisell? asenteella joka asiasta nipottavana turistina ja katsot paikallisia halvelksuen nen?n vartta pitkin, asenteesi n?kyy ja silloin mets? vastaa niin kuin sinne huudetaan. Jos odotukset ovat liian ruusuiset, normaaliin el?m??n t?rm??minen onkin karvas pettymys.  Banaaninpoimintakin saattaa suomen n?k?vinkkelist? kuullostaa hyvin romanttiselta: sen kun vaan istut banaanipuun katveessa olutta h?rppien ja v?lill? poimit banaanitertun vieress? odottavaan koriin.  Tuollaistahan se saattaa olla, mutta vain mainoksissa. Todellisuus on jotain ihan muuta.

T?ll? hetkell? Innisfailissa ja muualla pohjoisen Queenslandin maaseudulla on riemu ja huolettomuus kaukana. Tilanne varmasti heijastuu my?s poimintapaikoille. Maatalous on kriisiss? ja murrosvaiheessa. Globalisaatio ja tuonnin vapautuminen uhkaavat tappaa sek? sokeriruoko- ett? banaaniviljelm?t.

Maajussin uhkakuva on se, ett? kohta kauppojen hyllyill? n?kee pelk?st??n Aasiasta tuotuja halpoja Del Monte- ja Chiquita-banaaneja ja paikallinen tuotanto kuolee pois. Monia banaani- ja sokerifarmeja on mennyt jo konkurssiin. Vaikka hallitus tarjoaakin taloudellista tukea viljelyn lopettaneille, on tilanne aussimiehelle yht? tiukka kuin suomalaismiehellekin silloin kun ty?paikka menee tai oma firma kaatuu alta. P??si?isen aikoihin Tullyssa mies surmasi itsens? ja perheens? tuollaisessa tilanteessa. Sen j?lkeen on lehdiss? keskusteltu kasvaneesta itsemurha- ja perhev?kivaltariskist?.  Hyvin synkki? ovat puheet my?s sik?li kuin itse maalla asuvana niit? olen viime aikoina kuunnellut.

Tuttu tilanne suomenkin maataloudesta. Ratkaisuyritykset ovat yht? tuttua. Jos kaikki menee hyvin, ei kohta n?y en?? sokeripeltoja eik? banaaniplantaaseja vaan niiden tilalla on jotakin muuta. Nyt etsit??n kuumeisesti uusia elinkeinoja ja viljelykasveja maaseudulle. Kohta ei en?? poimitakaan banaaja vaan ehk? kaktuksia (niit? sy?t?vi?), kenafia, taateleita, passionhedelm??, chilipippureita ...  Vaikka taitaapa muutos merkit? my?s sit?, ett? poimintaty?t v?henev?t, koska yht??lt? koneellista poimintaa yritet??n soveltaa yh? uusiin kasveihin ja toisaalta halutaan viljell? kasveja, jotka eiv?t vaadi ihmisty?voiman k?ytt??. Tuota ty?voimaa kun ei kuitenkaan ole tarpeeksi saatavissa tai sitten sit? ei ole varaa palkata.

Oiva veto, Hanskie, muistuttaa Innisfailin ja muidenkin seutujen suomalaishistoriasta. Monin paikoin on noita italialaisia ja suomalaisia farmeja ollut kyl?ll? vierekk?in, Inghamissa ja Burdekinin seudulla my?s. Hyv? my?s tiet?? ja muisstaa se, ett? ennen sokeriruoko leikattiin k?sin, mik? merkitsi sit?, ett? maaseutu oli t?ynn? el?m??. Sitten kun viljely koneellistui, tuli yht?kki? hiljaista. Nyt kun banaaninpoimijatkin kohta h?vi?v?t tulee viel? hiljaisempaa.

Hyv? vaan teid?n matkailijoidenkin muistaa, ett? el?m? paikallisen n?k?kulmasta saattaa olla ihan erilaista kuin teid?n n?k?kulmastanne. Asenteet saattavat olla hyvin jyrkki? molemmin puolin, olen itse kuullut tilanomistajien puheita sen verran, ett? tied?n heid?nkin suhtautumisessaan kunnioituksen olevan hyvin kaukana. Poimija on vain tilap?isty?voimaa, jota kohdeltaisiin kuin orjaa ellei tarjonta olisi niukkaa.

Tuo, ett? kaupunkilaiset katsovat maalaisia nen?n vartta pitkin aivan samalla tavalla kuin suurkaupunkilaiset katsovat syrj?seudun pikkukaupunkilaisia. Se n?ytt?? olevan ihan samalla tavalla joka paikassa. Ihan samalla tavalla kuin sekin,  ett? suurin osa ihmisist? haluaa nyky??n asua kaupungeissa ja maaseudusta tulee vain l?pikulku- ja lomanviettoaluetta.  

Ande80, toivottavasti nautitte sitten Aasiasta enemm?n. Ja toivottavasti my?s muistatte, ett? siell?kin ihmisill? on omanlaisensa el?m?, jota turisteina toivottavasti my?s kunnioitatte

[Jouko]

Samaan jatkaa my?s Jouko,

Tuon viljelytalouden uhkakuvia lis?? tuo viinin viljelij?iden ahdinko. Viljelij?t ovat hieman saman tilanteen edess? kuin heimoveljet Saksassa, kun he vuosia sitten alkoivat tuottaa suuren volyymin halpaviinej?.
Viel? parivuotta sitten viinin-viljelij? sai viel? tonnista viiniryp?leit? noin 1300 taalaa nyt samasta er?st? tarjotaan 200 taalaa tonni. Tilanne on tulosta viininvalmistuksen keskittymisest? (monopolisoituminen) ja ehk?p? jonkinmoisesta viiniryp?leiden ylitarjonnastakin. Sanomattakin on selv?? ettei tuota 200 taalan kilohinnalla ryp?leit? poimita k?sipelill?, vaan t?h?n tarvitaan kalliit koneet. Eli ty?paikkojen menetyksi? tulee olemaan tuollakin saralla vaikka viiniteollisuudella muuten meneekin kovaa.

[hanskie]

http://www.connectqld.org.au/asp/index.asp?pgid=2281&cid=12344&id=27587

klikaa linkist? HISTORIA

ja

http://argo.net.au/andre/redflagriotsENFIN.htm

antavat historiallista tietoa Qld in suomalaisista.

Jalkimmaisessa linkissa jaa vain arvelujen varaan kuinka monta suomalaista oli venalaisten kanssa yrittamassa kommunistihallintoa Australiaan ja Queenslandiin.  

Tama "kommariasia" on muuten ensimmainen asia minka appiukkoni (aussi, ika 89) yhdistaa suomalaisiin vaikka venalaisten asiahan se paaasiassa kai oli.   :pyhimys  :roue

[Timo]

Hannu   Kuten varmaan tied?tkin, meid?t suomalaisthan tilastoitiin ven?l?isiksi aina vuoteen 1921 saakka. Tuolta vuodelta on ?v?est?nlaskenta, jossa Suomessa syntyneiksi tilastoitiin 1358 henkil??. N?ist? suurin osa oli miehi?. Ennen 1960-luvuahan valtaosa t?nne tulleista siirtolaisista oli yksin?isi? miehi?. Voi vain olettaa, ett? he pariutuivat muiden kuin suomalaisten kanssa ja heid?n j?lkel?isens? ehk? piankin unohtivat suomen kielen ja suomalaisuutensa?

Yksi ryhm? noita kommunisteja olivat Matti kurikan seuraajat, joita tuli 1900-luvun alussa vajaa 100. Suuri osa heist? l?hti jo seuraavana vuonna Kurikan johdolla Kanadaan perustamaan Sointulan ihanneyhteiskuntaa.  Kurikan l?hdetty? Queenslandin hallitus muuten lakkautti suomalaisten ilmaiset matkat t?nne, koska suomalaiset katsottiin sopimattomiksi siirtolaisiksi.

Pohjois-Queenslandin siirtolaishistoriasta tiedet??n ainakin se, ett? suuri osa tulijoista oli pohjalaisia, erityisesti Keski-Pohjanmaalta tuli paljon miehi? isoina ryhmin?, jopa 70 s?lli? kerrallaan. Erityisesti Kokkolan seudulta ja Lohtajalta tuli paljon porukkaa. Kerrotaan, ett? syyn? siihen oli 1920-luvulta aina 1960-luvulle yhden miehen vetovoita, Suomen sis?llissodassa kunnostautunut j??k?riupseeri Nestori Karhula muutti Cairnsin l?helle, ja h?nest? tuli pohjalaisille nuorille miehille esikuva, jota seurattiin ja joka  my?s tarjosi sokerifarmillaan t?it? monille tulokkaille.

N?in kertoo Olavi koivukangas.

[Timo]

Tuohon no-worries, lucky country, kullat ja rikkaudet -mielikuviin sopiikin hyvin tuo alla oleva Koivukankaan muistiin merkitsem? Kurikkalaisten laulu runsaan sadan vuoden takaa.

Ei t?m? tosiaankaan ole kaikille ollut onnea ja lempe?? auringon paistetta, vaan on my?s petytty ja l?hdetty takaisin.
Eih?n kaikkia koskaan onnista, eik? menestyst? tule vaikka kuinka raataisi ja yritt?isi. Eik? Australiakaan ole kaikille oikea paikka.

KURIKKALAISTEN LAULU
 
Me menimme Australiaan
Menimme Australiaan
Me menimme Australiaan
tullen kohdelluksi kuin orjat

meid?n t?ytyi taistella
kaikella mahdillamme
oikeudenmukaisuudesta
ollaksemme heid?n veroisiaan
ja velji??n

Kun aussit n?kiv?t
ettemme olleet heid?n orjiaan
he auttoivat meit?
kuin olisimme olleet heid?n
kauan kateissa olleita velji??n

Me tulimme Australiaan
tulimme Australiaan
Me tulimme Australiaan
kullan ja rikkauksien maahan

Me emme l?yt?neet kultaa
emmek? l?yt?neet rikkauksia,
vain kuivuneita jokia ja kuivia kaivantoja

Me l?hdimme Australiasta
L?hdimme Australiasta
Me j?timme Australian
ja sen jumalan hylk??m?t rikkaudet

Hyv?sti Australia
Hyv?sti Australia
Hyv?sti Australia
Sin? helvetin maa !

[hanskie]

Ilolla huomaan, etta olet myos historiasta perilla ja sen harrastaja.  

Mina kun teen toita enaan vain muutaman viikon vuodessa, niin on aikaa harrastaa historian tutkintaa ja apuna kayttaen tata "tietavaa konetta".

Niin tuosta suomalaisuudesta.

Minulla on ristiriita siitta, etta mista ajanlaskusta lahtien Suomalaiset matkustivat tai omistivat Suomalaisen passin?  Sina mainitset 1921.
Mutta minulla on eras sukulaismies, joka matkusti Bostoniin USA 1919 ja dokumenttien mukaan han omisti Suomalaisen passin. Siis vuosi itsenaisyysjulistuksen jalkeen.

Kuitenkin olen loytanyt merkintoja Australian rekistereista, joissa viela 1931 takuulla Suomalainen siirtolainen on merkitty Finn-Russia. Tiedossa ei ole mika passi haltijalla on ollut.

Joo, kylla olen tietoinen Kurikan ja hanen seuraajiensa kohtaloista, mutta mina vaatimattomalla etsiinnallani yritan loytaa sellaisia suomalaisia, jotka eivat ole viela tiedossa tai mitenkaan kuuluisia historiallisesti ottaen.  Yksi muuten loytyi juuri tanaan.
 Bernard  Klem, a Russian Finn of Geraldon. Qld.  Oli kalastaja ja maineeltaan paras kalastaja ko. paikkakunnalla.  Tullut maahan venalaisen laivan kokkina ja osallistui jollakin tapaa edellamainittuun "red flag riottiin" En viela tieda enempaa.

Se kun kay samoiten taalla kuin Suomessakin, etta  vanhoja arkistoja tulee julkisuuteen karanteeniajan paatyttya, ja niin joskus loytyy mielenkiintoista aineistoa.  

Myos Nestori Karhulan historia on tuttu. Jollen vaarin muista, niin hanelle on pystytetty muistomerkkikin hanen asuinsijoilleen?

Olipa siina kerrankin laulun sanat, jotka varmuudella on tehty kokemuksen kovalta pohjalta. Ja aistia saattaa jonkinasteisen epaonnistuneisuuden  ja lievan vihan tunteen, laulun loppujaksolla.

Yllattynyt olen sitavastoin seikasta, etta monikaan taman sivuston kayttajista  ole kiinnostunut sukunsa esihistoriasta ja lahtokohdista.
Meilla kun tassa omalla sivulla "lukijoiden linkeissa" on monta hyvaa linkkia suomalaisiin sukututkimuslinkkeihin ja kun olen seurannut niissa kaynteja, niin niissa ei ole montaakaan vierailua. Ehka syyna  on taman sivuston "nuori" asiakaskunta, jota ei ko. asiat kiinnosta. Ainakaan viela. Mutta  joskun myohemmin kai jokaiselle  tulee kysymys vastaan: "Kuka mina olen ja mista mina oikeastaa tulen"
:??

[Jaaks]

Timo

Vahan ankea mielikuva Australiasta, mutta kuten totesit eihan se kaikille aina onnistukaan.

I am / We are Australian

I came from the dreamtime from the dusty red soil plains
I am the ancient heart, the keeper of the flame
I stood upon the rocky shore
I watched the tall ships come
For forty thousand years I'd been the first Australian.

I came upon the prison ship bowed down by iron chains.
I cleared the land, endured the lash and waited for the rains.
I'm a settler.
I'm a farmer's wife on a dry and barren run
A convict then a free man I became Australian.

I'm the daughter of a digger who sought the mother lode
The girl became a woman on the long and dusty road
I'm a child of the depression
I saw the good times come
I'm a bushy, I'm a battler
I am Australian

We are one, but we are many
And from all the lands on earth we come
We share a dream and sing with one voice:
I am, you are, we are Australian
I am, you are, we are Australian.

I'm a teller of stories
I'm a singer of songs
I am Albert Namatjira
I paint the ghostly gums
I am Clancy on his horse
I'm Ned Kelly on the run
I'm the one who waltzed Matilda
I am Australian

I'm the hot wind from the desert
I'm the black soil of the plains
I'm the mountains and the valleys
I'm the drought and flooding rains
I am the rock, I am the sky
The rivers when they run
The spirit of this great land
I am Australian

We are one, but we are many
And from all the lands on earth we come
We share a dream and sing with one voice:
I am, you are, we are Australian
I am, you are, we are Australian.

[mette]

ande80   Suomi-kuva p?in m?nty?.No n?ilt?h?n ei voi v?ltty?.Vaan n?iss? aina tarjoutuu  tilaisuus sivist?? heit?,saa siin? edustaa samalla maataan eik??
Tuon perusteella ei kannata generally generalize, ett? bushies olisivat jotenkin  sivistym?tt?m?mpi? ihmisi? .Sit?paitsi ei heit? niin paljon ole v?est?st?.
Australia is the most urbanised nation on the earth.Most of this country is empty.In fact,the word "urbanised "is not quite an accurate description of Australians.A better  word would be "suburbanised".Eighty -five percent of Australians live in urban areas,and the suburbs are still growing.


Ja lopuksi,t?h?n tyyliin ylisti Matti Kurikka Malkosaarta Sointulan laulukirjassa"Kalevan Kansan Sointuja II" vuodelta 1903


Ma tiedan saaren
(s?vel:M? tied?n ruusun kaunihin)

M? teid?n saaren kaunihin,
Min luonto lemmikikseen loi.
Se kaiken sai,min Luonnotar
Vain suosikilleen suoda voi.
  Se Malkosaar' on ,rauhan maa!
Kas siell' on mets?t rauhaisat.
Kas siell' on kansa raitis,uus
Ja ihanteitten uutuisuus.
  Se Malkosaar' on,rauhan maa!  


Jokin aika sitten luin jostain lehdest?,ett? Sointulassa asuu edelleen noin tuhannen asukasta joista noin puolella sukujuuret Suomeen.

[Timo]

Mette
Sointulan kotisivut l?ytyv?t osoitteessa http://www.island.net/~sointula/  
Sivujan mukaan asukkaita on n. 800 viel? j?ljell?.

Harmi tosiaan, ettei Kurikka onnistunut t??ll?, vaan piti l?hte? Amerikkaan.

Jaaks  Joo, tuo Kurikkalaisten laulu antaa todellakin ankean kuvan. Mutta kuva on tosiaan oikea.  T?nne kun tultiin Ven?j?n sortoa pakoon rakentamaan kalevalaista ihanneyhteiskuntaa, niin pettymys sen ep?onnistumiseen oli suuri. Syylliseksi ep?onnistumiseen katsotaan mm. itsens? Kurikan sinisilm?isyys ja taitamattomuus johtajana.

[Timo]

Hannu

Kyll? minua on tosiaankin historia kiinnastanut aina, sek? yleinen ett? oman suvun historia ja sen tutkimisesta. Australian osalta olen vasta alkutekij?iss?. Sin? n?yt?t p??sseen jo paljon pidemm?lle. Min? en ole t??ll? viel? lainkaan tutkinut arkistoja vaan pelk?st??n lukenut julkaistua materiaalia - en tosin sit?k??n v?h?? viel? kaikkea.

Eip? tosiaan oman suvun tai siirtolaisuuden historian tutkiminen olla dunderin k?ytt?jien suosituimpia harrastuksia. Useimpia oma historia varmasti jossain mieless? kiinnostaa, mutta syvemp??n perehtymiseen ei ole aikaa eik? ehk? ihan riitt?v?sti motivaatiota. Ja kyll? kait vanhemmankin polven siirtolaisten tarinat ja jorinat jossain mieless? nekin kiinnostavat, jos eiv?t nyt niin ainakin my?hemmin.

Vasta nelj? vuotta sitten l?ysin ensimm?isen Australian-sukulaisen ja autoin h?nt? k??nt?m??n sukunsa lyhyen historiikin Suomeksi  http://www.megabaud.fi/profilink/h_sippo.htm . Tuolloin en osannut kuvitellakaan asuvani joskus Australiassa. Min?h?n muutin t?nne vasta vajaa 2 vuotta sitten ihan yll?tt?in tiet?m?tt? juuri mit??n koko maasta siin? vaiheessa.  Tuosta linkitt?m?st?ni artikkelistakin k?y ilmi se, ett? suomalaiset laskettiin ven?l?iseksi. Simon Sippo oli kotoisin Koivistolta ja h?n tuli Australiaan Pietarin Suomen passitoimiston my?nt?m?ll? passilla. Niinp? h?nen lapsensa ja viel? lapsenlapsensakin aina vuoteen 1999 saakka tiesiv?t h?nen olevan ven?l?inen.
 
Minulla ei ole tarkkaa tietoa tuosta suomalaisesta passista. Tuo mainitsemani vuosiluku 1921 ei v?ltt?m?tt? liity lainkaan passeihin. Tuon vuosiluvun sain Koivukankaan artikkelista. Se on vuosi, jolloin Australian v?est?nlaskennassa ensimm?isen kerran tilastoitiin Suomessa syntyneet suomalaisina eik? ven?l?isin?. Sit? en tied?, mist? v?est?nlaskennan tiedot ker?ttiin tai tarkistettiin. Tuskin siin? passeja katsottiin. Liek? perustunut omaan ilmoitukseen? Olisiko tuolle Finn-Russia merkinn?lle viel? 1931 selityksen? henkil?n (itse ilmoitettu?) syntym?paikka  eik? passi?

Ymm?rsink? oikein, ett? sin? yrit?t selvitt?? kaikki t?nne tulleet suomalaiset siirtolaiset? Siis muutkin kuin oman sukusi?  Minulla on k?ynyt mieless? ainakin pohjalaisten sukujen selvitt?minen ihan siit?kin syyst?, ett? sielt? saattaa l?yty? omia sukulaisia. Minulle oli todella yll?tys kun reilu vuosi sitten muutettuani Townsvilleen, tapasin ihan sattumalta suomalaisia, jotka paljastuivat Lohtajan/Inghamin Erkkil?iksi. Heti tuli mieleen kysymys, ett? ovatkohan nuo sukua Saloisten Erkkil?ille, jotka ovat minun ?itini sukua. Ja niinh?n ne sitten olivat. Vanhojen suomalaisten tarinointia kuunnellessa on sittemmin vilahtanut tuttuja nimi?, joista on ollut m??r? ottaa tarkemmin selv??.

Meill? Australian suomalaisten sukujen tutkijoilla voisi muuten olla enemm?n yhteisty?t? tai ainakin keskustelua, eik??

[jounij]

En tied?, mist? alkaen Australia on tunnustanut Suomen itsen?isen? valtiona. T?m? tunnustaminen tai sen puute saattaa olla yksi syy eri maiden v?lill? varmaankin vaihtelevaan suomalaisten eri maalaisiksi kirjaamisk?yt?nt??n. Toinen mieleen tuleva syy on, ett? Neuvostoliiton puolelle jo tuolloin 1917 j?i paljon suomen puhuvia ihmisi?. Ehk?p? he itse ilmoittivat Australiassa olevansa ven?j?nsuomalaisia eli Russian-Finns?


Pohtii

[hanskie]

Hei, jos avattaisiin naille sukututkimus jutuille ihan oma sivu tai palsta?

Tuolla hakemistossahan on jo valmiiksi "Siirtolaistarinoita sivu", mutta mikahan olisi hyva ja sopiva nimi ko. aiheelle ja vain sukututkimus aihepiirin asioille. :?

Nain ei hairittaisi tata normaalia aussi matkailukeskustelua. Hopistaisiin  omalla sivulla uusista loydoista.  :??

Ehdotuksia.

[Timo]

Miten olisi tuolle foorumin p??tasolle vaikka sukututkimus / henkil?haku ?  
Henkil?hakua koskevat kysymykseth?n sopivat mielest?ni ihan luontevasti samaan osastoon.

[mette]

Sukututkimus

Meill? on is?ni puolelta sukupuu niin kaukaa kuin  vuodesta 1669 l?htien.Tuon aikaisemmilta ajoilta kirkonkirjoja ei liene pidetty?Mutta tiedet??n my?s ,ett? sukunime?mme on esiintynyt jo 1554.Onko niin,ett? harvinaisempi sukunimi helpottaisi sukututkimusta tehdess??


ps.Kiitos Timo tuosta Sointula-linkist

[Timo]

Mette   Sukunimi on Suomessa(kin) aika uusi ilmi?, varsinkin silloin kun puhutaan tavallisesta kansasta. Tietysti harvinaisesta sukunimest? saattaa olla apua, esim. minulla on sellainen nimi, ett? kun tapaa saman nimen kantajan, on vain kaksi vaihtoehto:  se kuuluu samaan sukuun tai sitten siihen toiseen. Todellista helpotusta tuo se, jos sattuu olemaan aatelista tai tunnettua pappissukua tai sitten esi-is?t tai ?idit ovat theneet jotakin, mik? on j??nyt historiaan.

Kirkonkirjat tosiaan loppuvat tuonne 1600-luvulle. Vanhempia tietoja saattaa l?yty? maakirjoista.  Mit? vanhempiin tietoihin menn??n sit? ep?varmemmiksi ja tulkinnanvaraisemmiksi ne yleens? muuttuvat. T?ytyy kuitenkin muistaa, ett? sukututkimus on paljon muutakin kuin pelkk?? sukupuun rakentamista ja mahdollisimman kauas ajassa taakse p?in menemist?. Minulle antoisampaa on nimenomaan sukuhistoria, ennen ja nyt el?neiden sukulaisten el?m?ntarinat.

[hanskie]

Suomalainen sukunimi on vain muutama satavuotta vanha kasite, kuten Timo tuossa edella mainitsee.
Ensin annettiin nimet asuinpaikoille eli taloille, koska verottaja tarvitsi rekisterin merkitakseen kannettujen verojen maaraan. Esim. talossa asui Esko niminen isanta tuli talosta Eskola. Varsinkin lansisuomessa yleinen kaytanto oli lisata henkilon nimeen  -la paate. Ja poikkeuksetta talon nimi tuli isannan mukaan eika esim. naispuolisen asukkaan.
Sukulaisuussuhdetta ilmaisemaan merkittiin kuka oli jonkun lapsi. Esim. Pekka Eskonpoika Eskola tai Pirkko Eskontytar Eskola. Huomioitava on kuitenkin etta kaikki nama supisuomalaiset nimet kirjoitettiin ruotsin kielella, jolloin syntyi monesti vaikeitakin nimia ymmartaa.

Toinen tapa antaa sukunimi oli huomioida asumispaikan erityispiirteita. Esim. Niitty ja jalleen tuo -la paate, Kallio, Pelto jne.....
Tai ymparoivasta luonnosta otettu elaimen tai kasvin nimi. Esim. Orava, Joutsen, Kuusi, Ruusu(nen) jne.....

Kolmas tapa oli huomioida henkilon persoonan jokin erityispiirre. Lihava, Partanen, Karvanen jne...

Neljas. Sotilasnimet jotka upseeristo antoi. Yleensa jokin sotimiseen sopiva nimi, kuten  Horn, Jousi jne.. Sotilasnimet periytyivat samassa yksikossa miehelta miehelle ja olivat yleensa ruotsinkielisia.

Viisi. Kasityolaisnimet jotka paikallinen pappi ja/tai papin kirjuri antoi. Sepat ,suutarit, raatalit  ja muut kasityolaisammatin omaavat olivat myos yleensa ruotsinkielisia nimia. Kasityolaisnimi saattoi myos periytya kisallille (oppipojalle) hanen mestariltaan, vaikka mitaan sukulaisuussuhdetta ei olisi ollutkaa.

Kuusi. Saatylais ja aatelisnimet. Tulivat kuninkaalta kiitokseksi hyvin sodituista sodista ja/tai hyvin keratyista veroista. Nimen mukana tuli myos maalaanityksia ja muuta mammonaa.

Tassa muutama peruslahtokohta sukunimien synnysta. Parhainta tietoa kuitenkin saa esin Googlesta kysymalla "sukunimen synty"

Lopuksi laitan tahan yhden parhaista suomenkielisista sukututkijoiden linkeista. Siitta loytyy kaikki tiedosto ja aineisto sukututkimuksesta kiinnostuneelle.

Kauko Kuuselan tekema sivusto on todella hyva.

http://www.tervola.fi/kuusela/sukututkimus.html

[Jouko]

Hanskie,

Kiitos oli hyv? linkki, mielenkiintoinen asia tuo sukututkimus:god:

[Heidi]

Minuakin on alkanut kiinnostaa sukuni tutkiminen ja aitini on sita harrastanut jo pitkaan. Sain juuri eilen sahkopostia aidiltani, joka kertoi, etta vastasyntyneen tyttareni toinen nimi on itse asiassa hanen isoaidin-isoaidin-isoaitinsa (syntynyt vuonna 1818) ensimmainen nimi. Tarkoitukseni oli antaa hanelle siskoni toinen nimi, mutta tietamattani nimesin hanet siis samalla kertaa edesmenneen esiaidin mukaan. Hanskin tarina sukunimien synnysta oli kiinnostavaa luettavaa, viela en ole tosin kerennyt kaikkiin linkkeihin perehtya. Oma pikainen huomioni on, etta aitini suvussa esiintyy sukunimena paljon lintujen nimia ja suku onkin peraisin Savosta jarvimaisemista. Kiinnostava keskustelunaihe!!

[hanskie]

ja pahasti :hahhaa Laru tuolla taman viestiketjun ensimmaisessa kirjeessa kyselee aussioloja ja elamaa ja me turisemme suomalaisten sukujutuista. hah. :hahhaa:hahhaa:hahhaa

Sorry Laru yrittaan siirtaa naa porinat jollekin muulle palstalle. Niin jos paaoperaattori sen sallii?  :??

[Timo]

Hanskie luin ajatuksesi ja v?h?n ennen kuin olit l?hett?nyt kirjoituksesi, loin uuden aiheen T?nne[/b]. Ja ihan ilman jumalolentojen erityist? lupaa kaiken lis?ksi

[zetax]

Minun tietojen mukaan yli puolet Tullylaisista olisi kotoisin Suomesta. Samoin puolet Inghamilaisista tulisi Italiasta.
Mita Innisfailiin ja banaaneihin tulee huomaa jossain sen kuinka suuri paniikki on ihmisilla. Tullyssakin sen huomasi, onneksi olin tosin Tullyssa sellaisessa farmissa missa todellakin osattiin ottaa rennosti.
 Olivat vasta ostaneet koko farmin ja velkaa hirveesti ja ei edes tieda kuinka on tulevaisuus. tosin taispa heilla olla aika monta muutakin yritysta..

Hedelmanpoiminnasta on paljon keskustelua. mm. Worldwideworkersin "pomo" sanoi banaaneista ja ananaksista, etta niita on helppo poimia. Ei kuulemma joudu banaaneissa kayttamaan selkaa... No joo ei, mutta kylla se 60 kiloinen terttu olkapaalla painoi kuitenkin.

Erittain arsytavana asiana pidan myos yhdessa lehdessa tata "melon picking" mainosta missa nainen on "melooneineen" pellolla ja mies siina vieressa naureskelee... Kaikenlaisia mainoksia.

[kristiina84]

Mua vaan askarruttaa t?? l?mp?.. Tietenkin australian kes? on kaikkilla paljon l?mpim?mpi kuin Suomessa(onneksi!), mutta onko kuumuus liikaa semmoiseen tottumattomalle suomalaiselle? Miten ootte p?rj?illeet? Eik?s esim. etelemm?ss? Sydneyn, Melbournin seudulla ja Tasmaniassa kes? ole v?h?n viileemp?? kuin pohjoisemmassa ja ihan siedett?v?

[Jaaks]

Kristiina

Tasmaniassa sataa luntakin - joskus

Jos olet lampimasta peloissasi tai et voi terveydellisista syista asua lampimassa, niin ala tule tanne.
Jopa niissa "kylmissa" kaupungeissa eli Sydney, Melbourne, Canberra, Adelaide lampotila usein kesalla nousee sinne johonkin +40 ja silleen (occasionally - I've heard)........ :??

[jounij]

Tasmanian s??t? olen joskus kuullut verrattavan tanskalaiseen s??h?n. Saattaa hyvinkin pit?? paikkansa. Joka tapauksessa on hieman l?mpim?mpi paikka kuin Suomi.

Sydneyn tasalla ja siit? etel??n on yleisesti ottaen varsinkin rannikolla suomalaiselle siedett?v?n l?mp?iset kes?t. Meri tasaa l?mp?tiloja, eli ?isin ei kylmene hirve?sti eik? p?ivisin vastaavasti kuumene. Silti nelikymppisi?kin kelej? tosiaan joskus koetaan, muttei sent??n joka kes?. Pitk?lti yli kolmekymment? ei kuitenkaan ole harvinaista. Meren rannalla on tosin kosteampaa, mik? ilmenee hiostavuutena. Sis?maassa on normaalisti kes?ll? asteina kuumempaa, mutta ilman suhteellinen kuivuus ja sit? seuraava hiostavuuden puute tekee tuon kuumuudenkin siedett?v?ksi. Pohjoisempana taas on sis?maassakin kosteampaa kuin etel?ss?.

Otapa t?st? nyt selv?...  


Kommentoi

[tinu]

Mit?s mielt? ihmiset on tosta work&travel paketista?? Helppous, l?hd?n l?heisyys ja uuden-seelannin lennot houkuttelevat.

ens viikolla oltais kaverin kanssa ilmottautumassa ja syyskuussa l?hd?ss? jeeeeeee!!!

[Jaaks]

Tinu

Please, lue tama ensin ja tule sitten takaisin jos on viela kysyttavaa

http://www.dundernews.com/viestitaulu/viewthread.php?tid=1032

[tinu]

Kiitti!
M? tutustun n?ihin tylsien tulevien ty?p?ivien lomassa Tuleeko muuta mieleen, kuin ty?visuumin hankkiminen (t??ll?), verokortin t?ytt?minen (siell??)..

t?ytyyk? olla paikallinen pankkitili vai voiko antaa oman suomen pankkitilin.. vai miten? Ja miss? verokorttiasiat tulee hoitaa?

[tinu]

Jaaks.

niin ja kuinka kauan kest?? suunnilleen kun hankkii sen ty?viisumin. kerkeek? se syyskuun alkuun.. on jo niin kova hinku sinne, ettei jaksais odottaa..

kaveri on roskildessa, niin ei vaan p??st? suunnittelemaan yhdess

[Jaaks]

Tinu


Taalla ei taytella mitaan verokorttia, etta unohda se Tietysti pitaa hankkia se vero numero.

Viisumin saamiseen voi menna vaikka koko paiva (jos puhut WH viisumista) tai voi menna parikin paivaa (viikonpaivista riippuen)

Lueppa taalta lisaa, niin saat muiden asian jo tehneiden kommentteja

http://www.dundernews.com/viestitaulu/viewthread.php?tid=614

[jounij]

Alkuper?inen postittaja tinu
t?ytyyk? olla paikallinen pankkitili vai voiko antaa oman suomen pankkitilin.. vai miten?

Tuskin kumpikaan - sin? tai australialainen ty?nantajasi - haluatte maksaa jopa 20-30 euroa per tilitapahtuma, mink? pankit periv?t maiden v?lisist? tilisiirroista. Siis paikallinen pankkitili tulee olla, jos meinaat palkkaa nauttia. Tuolta sivun yl?kulmasta l?ytyy linkki "HAKU". Klikkaa sit? ja kirjoita etsimisen aiheeksi vaikkapa "pankki" tai "pankkitili". Rupeaa l?ytym??n aiempaa keskustelua aiheesta.

Ei my?sk??n liene hassumpi ajatus tutustua usein kysyttyjen kysymysten palstaan t??ll?:

http://www.dundernews.com/viestitaulu/forumdisplay.php?fid=20


Neuvoo

[tinu]

Muut asiat alkaa valjeta ja j?rjest?t on j??nyt jo hieman taka-alalle

Mutta sellasta seuraavaksi, ett? mist?s kannattais katsella australia- uusi-seelanti lentoja, kun haluttais sinnekin p??st? k?ym??n?? ja tarviiko sinne jotain lis?viisumia ton wh-viisumin lis?ksi?

[Jaaks]

Tinu

Jos menet vaan turistina, niin suomen passilla et tarvitse mitaan viisumia.

Jos haluat tehda toita niin mikset hae WH viisumia sinnekin.

http://www.immigration.govt.nz/Migrant/Stream/Work/WorkingHoliday/default.htm



Yksi hyvista ja ennenkaikkea halvoista lentoyhtioista http://www.virginblue.com.au/

[tinu]

Kiitti Jaaks taas

Ihan vain k?ym??n menn??n, tuo riitti vastaukseksi.

Kiitti!

[tinu]

Onko ideoita millä kannattaa mennä tuo otsikon reitti ja mitähän tollanen bussireissu maksais suunnilleen, vaikka kilometri- bussipassilla? ja mitä bussifirmoja on tähän tarkoitukseen? ja tietysti nähtävyyksistä myös, mitä muita ehdottomia on kuin uluru ja kakadu luonnonpuisto?

Kiitti!:god:

[Silppu]

Erinomaiset sivut Australia-tietoutta haluaville:

http://www.abc.net.au/ra/australia/default.htm

-Silppu