Koulut, koulut (Melbourne)

Aloittaja TiinaA, lokakuu 25, 2005, 05:21

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

TiinaA

Edessä on koulujen valinta 11- ja 14-vuotiaille murkuilleni. Asuuko Melbournen suunnalla (Blackburnissa) muita jotka voisivat ilmaista meilipiteensä alueen koulu(i)sta?

Saavumme paikan päälle 11.11, ja tarkoituksena on kiertää pari lähiön koulua ennenko valitaan. Koulujen nettisivuja on tullu katottua, mutta niistä ei välttämättä kauheesti heru kun ei tiedä onko hyvä koulu vai hyvä web-designari asialla!

Mutta jotain sieltäkin paljastuu. Yhden koulun sivuilla kerrottiin että lähettävät vanhemmille viikoittain uutislehtiä, mutta viimeisin netissä julkaistu oli kesäkuulta ja muutenkin vuodelle 2005 niitä oli kertynyt yhden käden sormilla laskettavaksi.

Mutta vaikeata tollasten sivustojen ajantasalla pitäminen kai on, varsinki kun pitäis koulua johtaa. Tai sitte ei?

TIA, etukäteen mielipiteistä/vinkeistä kiittäen
Tiina

Milka

Tiina,

Et kertonut oletko laittamassa lapsiasi valtion vain yksityiseen kouluun, joten on vaikea neuvoa.

Usein valtion koulujen koulupiirit on rajattu ja ne eivat helposti ota lapsia rajojen ulkopuolelta. Mutta aina kannattaa hakea, jos ei ole paljoa hakijoita voi hyvinkin onnistaa.

TiinaA

Milka,
Enpä usko budjettimme yksityisiin ulottuvan. Onko yksityisillä ja valtion kouluilla paljon eroa? Olen löytänyt valtion http://www.eduweb.vic.gov.au/SchoolsOnline/ sivut, mutten pihaustakaan yksityisistä kouluista.
Tiina

Svencka

Tiina

Poikani kavi Doncaster SC nimisessa koulussa (2km Blackburn:sta) luokat 10-12 ja tykkasi. Taso suomalaisiin kouluhin verrattuna on koulusta riippumatta  heikompi, mutta tekemalla hyvat ainevalinnat parjaa kylla ihan mukavasti. Box Hillissa on hyva katolilainen koulu Our Lady of Sion jonne saattaa paasta. Maksut muistaakseni siina 5000 dollarista ylospain. Uskottomuus ei ole este :hahhaa Jos rahaa on suosittelen.

Doncasteriin paasee helposti bussilla Blackburn road:a ja tietysti Box Hilliin Junalla tai bussilla.  Jos lapset parjaa edes jotenkuten englanninn kielella niin valitkaa mainstream englantia eika toisena kielena.

Svencka

Aikis

Tiina, jos haluat tietoa yksityiskouluista niin uskoisin Victoriastakin loytyvan sivuja ihan private tai independent schools hakusanalla. Tai sitten tosiaa noita catholic schools, jotka maksujen puolesta asettuvat yksityisten ja valtion koulujen valimaastoon. Ja sellaiseen voi tosiaan menna vaikka edustaisi ihan muuta kirkkokuntaa - meidan luterilaisen rovastinkin lapset ovat katolisessa koulussa!

Sen sijaan vahan paanvaivaa saattaa aiheuttaa nuo lastesi iat - jos nimittain valitsette valtion koulun. Victoriasta en tietenkaan mene takuuseen, mutta ainakin taalla NSW 11 vuotias kay viela yleensa alakoulua ja 14 v taas ylakoulua. Ja valtion kouluissa nama ovat yleensa erikseen ja eri paikoissa...Mutta tama tosin riippuu vahan siita mihin aikaan vuodesta ovat syntyneet ja selviaa sitten kylla kun paasette koulun kanssa keskusteluun, mille luokalle kannattaa menna.

Valtion kouluihin paaseminen uutena tulokkaana 'ohi jonon' riippuu vahan viisumiluokasta ts. siita paljonko teilta peritaan maksua koulutuksesta...Mutta yleensa paasemisessa ei ole mitaan ongelmaa ja nuo koulupiirirajatkin nayttelevat isompaa roolia siina vaiheessa kun ollaan siirtymassa alakoulusta ylakouluun. Tietysti joskus kertakaikkinen tilanpuute asettaa esteita...

iida

hiukan haluan kommentoida aikaihmisen vastauksia.aikaihminenhan ei asu taalla melbournessa eika victoriassakaan.asiat nimittain tuntuvat olevan vahan erilaisia joka osavaltiossa.

taalla melbournessa on muutamissa kouluissa hyvinkin tarkka alue milta ottavat lapsia(koskee siis lahinna secondary collegea).kouluista on jopa tullut niin suosittuja, etta ihmiset muuttavat alueelle saadakseen lapsensa tiettyyn kouluun.ja ainakin taalla katolisiin kouluihin ei niin vain menna rahatukkojen kanssa.ovat kuulemma jo tayttyneet oikeauskoisista lapsista. mene ja tieda.

me halusimme pelata varman paalle ja muutimme asumaan juuri eraan hyvamaineisen julkisen secondary collegen alueelle, etta ei sitten tarvitse miettia ja jannittaa paaseeko lapsi sinne vai ei.onhan se lapsi siella kuitenkin seuraavat 6 vuotta.

Aikis

Iida hyva, olet aivan oikeassa, liikenne ja koulutus ovat niita asioita joissa kai kaikkein eniten saadokset poikkeavat osavaltioiden kesken toisistaan.

Edellisesta viestistani varmaan voi aika selvasti lukea, etta kuvailinkin tilannetta New South Walesissa ja etta en ole selvilla kaikista Victorian kuvioista... jotakin lienee kuitenkin yleista ja yhtalaistakin.

iida

jep. ei siis mitenkaan henk. koht aikaihminen ja onneksi et sita niin ottanutkaan. ajattelin vain tosiaan laittaa oman ihan taalla melbournessa hankitun tiedon pohjalta tuon kommentin tanne palstalle.

itse asiassa on kylla valilla aika stressaavaa, kun pitaa miettia noita kouluasioita niin paljon enemman taalla kuin suomessa. mutta samahan se on kaikilla muillakin taalla, etta tasoissa kai ollaan. onhan niilla kouluilla iso vaikutus kuitenkin lasten elamaan eli just sen takia haluais loytaa hyvan ja sopivan koulun.

Tiina A, tervetuloa tanne melbourneen. me olemme ainakin viihtyneet hyvin.

Milka

Yhdyn Iidan mielipiteeseen Melbournen koulusysteemista. Minakin tiedan paljon ihmisia, jotka ovat valinneet asuinpaikkansa heidan haluamansa julkisen secondary collagen rajojen sisapuolelta. Eli kaytannossa ovat muuttaneet lasten koulun vuoksi. Iida ei siis todellakaan ole yksin.

Jos siis julkista koulua Tiina ajattelet niin sinun kannattaa ensin tarkastaa minka koulujen piiriin asuinalueesi kuuluu.

Myoskaan katoliseen kouluun ensisijalla ovat katoliset lapset ja jos luokka ei tayty heista koulut ottavat ns. ei katolisia. Minulla ei ole kokemusta katolisista kouluista, mutta useat ihmiset ovat sanoneet etta ne eivat ole valttamatta yhtaan julkisia kouluja parempia. Mutta naita mielipiteita ei valttamatta voi ottaa ohjenuorana ja tosissaan, silla jokaisella Melbournessa on vankka mielipide kouluista, ja toinen tykkaa aidista ja toinen tyttaresta.

Korjaa Iida jos olen vaarassa, mutta Melbournessa nuo 'ikarajat' taitavat olla seuraavat: n 6 - 12 vuoteen asti lapset ovat ns. ala-asteella ja siita eteen pain yla-asteella, mutta ikarajat on hailyvia, silla monet varsinkin pojat saattavat aloittaa koulun vasta 7 vuotiaina, joten kannattaa jutella koulun kanssa mille luokalle lapset olisi hyva laittaa. Julkisella puolella myos Victoriassa on ala- ja yla-asteet eri kouluissa ja eri paikoissa, mutta ykstyisella monesti kaikki luokat on samassa koulussa.

RUU

LainaaAlkuperäinen postittaja Svencka
Jos lapset parjaa edes jotenkuten englanninn kielella niin valitkaa mainstream englantia eika toisena kielena.

Tuo napsahti: pystyisikö Svencka tai joku muu selittämään tätä hiukan enemmän.
Meinaan siltä kannalta, että mikä olisi sellainen kelvollinen taso, jolla lapselle kannattaa harkita tuota "mainstream english" -opetusta? Ja miten kieltä käsitellään EFL-luokilla?
RUU

"The Australian native can withstand all the reverses of nature, fiendish droughts and sweeping floods, horrors of thirst and enforced starvation - but he cannot withstand civilisation."
Daisy Bates

Svencka

Roo

Tarkennusta edelliseen. Minulla on lasten kautta kokemusta seka suomen etta australian koulujarkestelmasta ja mielestani molemmissa oin hyvat puolensa. Ala-aste on taalla mielestani parempi kuin suomesa ja , yleistaen yla-aste ja lukio suppeampi kuin suomen. Tultuani tanne 4 vuotta sitten tutstuimme kaikkiin lahiseudun kouluihin (box hill alue) ja poikani (9 luokan suorittanut)  sai tarjouksen jokaisesta (suoraan 10 luokalle) eli ainakin silloin ei ollut alueesta mitaan ongelmia. Doncaster SC oli mielestani paras. Tyttaremmen lahtee nyt ala-asteelta yla-asteelle ja sai myos tarjouksen 4 koulusta (2 katolilaisesta joten uskonnon puutteesta ei ollut ongelma). Molemmilla oli toki hyvat todistukset.

Siita Englannin valinnasta niin poikani siis tuli suoraan Suomesta (kouluenglanti - arvosanalla 8) ja meni suoraan mainstream englantiin ja kirjoitti 38 pistetta englannin VCE tukinnossa. EFL on kai lahinna niille jotka eivat puhu missaan muualla englantia kuin koulussa. En osa sanoa tarkemmin sisalto eroista.

Svencka

Aikis

Hei, EFL - tarkoittanee samaa kun meilla pain puhutaan ESL, eli englannin opetuksesta toisena kielena.??? VAikka Svenckan kokemukset mainstream English ovat olleet hyvia ja hanen suosituksensa myos varmaan siten ihan perusteltu, niin haluaisin kuitenkin myos lausua muutaman sanan ESL:n puolesta... Vanhemmat toki varmaan parhaiten itse tietavat mika on omalle lapselle parasta ja arvioivathan sita opettajatkin...

Niin, siis meidan kokemukset. Tyttarelle, joka oli lukenut englantia vain pari vuotta ESL opetus puolen vuoden ajan (olikohan kaksi kertaa viikossa) oli aivan ehdoton - ei niinkaan kielen oppimisen kannalta, koska siihen han paasi kasiksi luonnostaan allistyttavan nopeasti. Mutta ESL opettajasta muodostui muutenkin sellainen 'tukihenkilo' jonka kautta uuteen oppimis- ja kulttuuriymparistoon sopeutuminen nopeutui ja helpottui huomattavasti. Kun tytar menestyttyaan erinomaisesti lahti alakoulusta, han listasi kiitettavien listaan aivan karkisijoille juuri taman ESL open. Eli 10 pointsia ESL:lle.

Tahan valiin hoksaus ja tarkennus, etta tassa tapauksessa siis mainstream ja ESL eivat ole toistensa vastakohtia, vaan muu opetus oli 'normaalia' ja sitten enkussa vaan oli tama 'tukiopetus' puoli ekaa vuotta.

No sitten poika, joka tuli 11.luokalle. Hanella ei ollut varmaankaan edes kasia englannissa eika ilmaisultaaa muutenkaan kovin runsas (!) ainakaan paikallisiin nuoriin miehiin verrattuna. Hanelle mainstream opetus olisi varmaan ollut aivan liian stressaavaa aluksi, joten kiittelen hanenkin kohdallaan ESL ryhmaa (siis osa academic opetuksesta oli erillisessa ryhmassa jossa oli vain ulkomaan kielta aidinkielenaan puhuvia). Juuri tasta syysta, etta opiskelu ei ollut liian vaativaa, han koki taman yhdne vuoden opiskelun (palasi siis Suomeen suorittamaan lukion ja yo:n) Australiassa erittain positiivisena ja lahti aina iloisena ja rentona kouluun, vaikka ei nyt tulosten puolesta niin kehuttavasti menestynytkaan. Ja sai kuitenkin sopivan kielikylvyn joka auttoi taas sitten siina suomalaisessa tutkinnossa.

Tuttavien kokemuksia: ylakouluikaiset, jotka eivat ole mitenkaan erityisen hyvin menestyneet englannin opiskelussa eivat aluksi saaneet ESL opetusta joistakin koulun systeemeista johtuen... Ensi huuman jalkeen rupesi tulemaan vahan vaikeuksia, kun toisetkin oppilaan hermostuivat kun naa suomalaiset ei ala pulisemaan totuttuun malliin...Kun sitten ESL lopulta toteutui, tilanne parani nopeasti ja huomattavasti nimenomaan sosiaaliselta kannalta.

Eli siis yksilollisia ratkaisuja. Mutta todella upeana pidan tata ESL jarjestelmaa joka on mielestani niita parhaita puolia australialaisessa koulusysteemissa.

iida

taas omia kokemuksiani. me siis tulimme tanne melbourneen viime vuonna syyskuun alussa, oltuamme sita ennen vuoden yhdysvalloissa. siis molemmilla lapsilla takana yksi lukuvuosi englannin opiskelua. he eivat paasseet esl-ryhmaan, kun parjasivat paremmin kuin keskivertoaussilapsi. yritin sita vaen vakisin saada heille, mutta ei onnistunut. nyt reilu vuosi koulua taalla takana ja ovat paljosti edella odotetusta tasosta. eli nain meilla. mutta sen sijaan jenkeista sen verran, etta siina koulussa oli aivan uskomattoman hyva esl-tukisysteemi johon lapseni silloin toki paasivat. olivathan silloin aivan ummikkoja. ehkapa se hyva pohja sielta amerikan maalta oli se ratkaiseva tekija.

tassa muuten Tiina A:llle sopiva sivu: http://www.education.vic.gov.au/ch/. voi olla etta sinulla onkin jo tuo tiedossa, mutta kaiken varalta.

"ikarajat" tosiaan ovat osittain viitteellisia, koska ainakin mina olen tormannyt useampaankin vanhempaan, joka on pitanyt lapsensa kotona "yhden ylimaaraisen" vuoden. aluksi ihmettelin sita, mutta nyt tajuan, etta sehan on oikeasti ihan fiksua. mita merkitysta silla on loppuelaman kannalta jos  aloittaa koulun vuoden myohemmin. luulen, etta siita on ennemminkin hyotya. lapset kun ovat kaikki niin omia yksiloita.

RUU

Kiitokset Aikikselle, Svenckanille ja Iidalle! :god:
Tunnen itseni taas paljon paremmin valmistautuneeksi asiaan.

Meidän lasten taustalla on englannin kieliluokka, joka tarkoittaa alkuopetuksessa (1-2 lk) johdattelua kieleen muodollisuuksien, lorujen, laulujen kautta. Vastaavasti englanti on luonnollisesti A-kieli 3. lk:sta alkaen ja vaatimustaso lienee vähän normaalia korkeampi.
Lapset tulevat ausseihin 2. ja 4. lk:n jälkeen eli vanhemmalla on jo jotain pientä tajua tuosta kielestä... Lisäksi ajattelin prepata heitä (ja itseäni :pepsodent) puhumalla ensi keväänä kasvavissa määrin englantia kotona. Jos vaikka osaisivat sentään nimensä sanoa ja katsoa 'left' eikä 'right'... :eureka
Nuo vakuuttelut ESL:n tuottamasta avusta ja ilosta olivat sen verran yhdensuuntaisia, että eiköhän suosiolla katsella sen perään. Ja jos käy niin, että se jotenkin osoittautuisi turhaksi (mitä en usko, etenkään sosiaalisten valmiuksien kasvattamisen vuoksi), niin voihan sen varmaan tiputtaa pois ohjelmasta ja jatkaa 'school as usual'.

Ja kyllä, tarkoitin ESL:llä ja EFL:llä käytännössä samaa asiaa. Täältä ulkomailta kun asiaa katsoo, englantihan ei välttämättä ole se 'second language' vaan taustalla voi olla muiden kielten opintoja. Siksi tuo geneerisempi 'foreign language'...
RUU

"The Australian native can withstand all the reverses of nature, fiendish droughts and sweeping floods, horrors of thirst and enforced starvation - but he cannot withstand civilisation."
Daisy Bates

Aikis

Ruu, se pitaa sulle viela ehdottomasti sanoa, etta ala hyva ihminen vaan 'wori' alaka stressaa itteas alaka lapsiasi etukateen taman kielenoppimisen suhteen...Ei tarvitse olla mikaan kummonenkaan ennustajaeukko sanoessaan, etta lastesi ikaisilla etenkin sopeutuminen tulee olemaa ainakin kielen puolesta yllattavan helppoa! Lapset oppivat niin mahrottoman nopeasti kun heidat heitetaan sinne kielikylpyyn...

RUU

Mitä, minäkö huolestuisin? Ehei, pois se minusta... :pyhimys
Ja tiedän kyllä, että tuo kielen oppiminen on asioista niitä pienempiä murheita. Aikuiset osaamme peruskielen OK ja vanhemmat lapset oppivat hyvin kun pohjaa jo on olemassa.
Pikkuisen kanssa voi tulla vaikeaa sitten kun hän jonain päivänä menee päivähoitoon kun poika on kova komentamaan ja säätämään mutta kaikki eivät yllättäin tottelekaan häntä... :confuse

Itselläni meni aikanaan vaihtarina muutama viikko kärryille pääsemiseen ja 2-3 kk:n jälkeen alkoivat unetkin olla "kolmannella kotimaisella". Ja muita suomalaisia vaihtareita kohdatessa tuntui luontevammalta puhua englantia. Ja tämä niin, että siihen asti olin viitannut kintaalla kieliopinnoille koulussa (sen lisäksi että opet olivat vaihtuneet usein eivätkä kaikki tosiaankaan olleet ruudinkeksijöitä työssään :peukkua). Tältä pohjalta katsellen luotan kielen oppimiseen hienosti kunhan vain mietiskelin ääneen että mitä tuo ESL mahtaa tarjota / kenelle se on iloksi.
RUU

"The Australian native can withstand all the reverses of nature, fiendish droughts and sweeping floods, horrors of thirst and enforced starvation - but he cannot withstand civilisation."
Daisy Bates

Jaaks

RUU,

EFL/ESL on iloksi tai ainakin tarjoaa mielenrauhaa epätietoisille, omaan kielitaitoonsa ja lapsiensa älykkyyteen luottamattomille vanhemmille :D

Ongelmiahan koulussa tulee lähes joka tapauksessa, mutta ovatko ne kielitaidosta tai sen puutteesta vai kotikasvatuksesta ja vanhempien ylenpalttisesta huolehtimisesta kiinni :?

Teillä vanhemmilla ja niillä vanhemmilla lapsilla tulee varmaan olemaan enemmän vaikeuksia kuin sillä "pienimmällä", joka on kuitenkin kaikista vastaanottavaisin kaikkeen uuteen, koska mitään omia paineita ei ole vaan kaikki uuden ja erilaisen oppiminen on hauskaa.

TiinaA

Upeita tarinoita, parhaat kiitokset kaikille!
Hyvä tietää että noi "mille luokalle" kysymykset eivät ole niin tärkeitä, pelivaraa löytyy.  Jäitä vaan hattuun ja kouluihin tutustumaan, Doncasteriin ja Box Hilliin asti. Onneksi nuo pojat on niin vanhoja että niillä on itelläänkin jo mielipiteitä asiasta. Luulenpa että "ongelmaksi" tulee runsaudenpula...

Mutta Jaaks! Englannin kielen apu on paikallaan sitä tarvitseville, ja omia lapsiani en laittaisi kouluun joka tarjoaa mekaanikon tutkintoa kun ruokapöytäkeskusteluja heillä on ollut linjalla kuinka paljon tyhjää tilaa on atomissa eli ovat ilmaisseet kiinnostusta fysiikkaan.

Meillä on siis alkamassa prosessi jossa seulomme mekaanikkokoulut fyssakouluista (jotka kaikki menee otsikon "secondary" alle) ja joissa olisi myös hyvä musaosasto (eli bändit on tulleet ajankohtaiseksi) ja niin edelleen. Olen saanut hyviä vinkkejä, ja nyt tiedän myös keitä kutsun kahville (se lienee australiaksi bbq?) kunhan Melbourneen saakka päästään.
:god:

KIITOS!
huutaa
Tiina