Rakentaminen Australiassa

[chilifinn]

Täältä tulee nyt mahdollisesti hassu kysymys varsinkin kun elelette keskel kessää, mutta kysynpä kumminkin kun en hakukoneesta löytänyt vastausta.
Eli olen usein miettinyt miten talot Australiassa pitää rakentaa jotta ne ovat talvella lämpimiä ja kesällä viileitä??   Rakennusala ei ole heiniäni  mutta koska itse olen palellut elämässäni mahdollisesti eniten (!) juuri Australian talvisäässä, sisätiloissa, niin asia on jäänyt askarruttamaan. Suomessa on se hyvä puoli, että vaikka ulkona on lumimyräkkä, ja autotalliin pääsee vasta kun on hakenut varastosta suksisauvan, hakannut jäät oven edestä ja kohmeisilla käsillä kiskonut oven auki (kuten menneellä viikolla kävi), niin kaikesta huolimatta kotona sisällä on aina lämmin! Lähipiiriäni huvittaa kun minua ei Australiassa asumisessa pelota liika kuumuus vaan se että siellä pitäisi palella sisällä, hhrrrrr...
Eli kertokaas kansantajuisesti mihin hyvä rakentaminen siellä perustuu ja ovatko talot nykyisin lämpimiä talvella, vai vieläkö turvaudutaan electric blanketseihin, lämpöpulloihin jne?

[MH]

Olen ainakin matkoillani huomannut kun olen ollut siellä tuttavien luona uusissa ja vanhoissa omakotitaloissa ei ole käytetty eristeitä ollenkaan esim. seinissä eikä yläpohjassa ole villaa ollenkaan niinkuin täällä myöskin lattiat taloissa ovat eristämättä. Nykyään kai ovat ruvenneet laittamaan enemmässä määrin taloihin eristeitä sekä lämmitysjärjestelmiä. Tällaisia havaintoja olen itse tehnyt. Raivo osaa varmaan kertoa jotain nykykäytännöstä kun sillä on asioista tietoa ihan käytännön tasolla

[Jaaks]

Chilifinn

Tassa vahan tietoa Australian Building Code'sta:

http://www.abcb.gov.au/content/codes/  

http://www.greenhouse.gov.au/yourhome/

Tuo Code tietysti vaikuttaa vain uusiin taloihin tai jos teet remonttia, joten niita vanhempia viileita taloja on tietysti hyvin runsaasti.

Cheers

[Jouko]

Chilifinn,

Oikeassa olet tuon sisällä palelemisen suhteen, asia ei tosin tunnu haittaava ausseja jotka ovat kehdosta saakka palelleet sisällä. Pikemminkin uskallan väittää että, aussit ovat karaistuneet kylmää vastaan paremmin kuin me Suomalaiset jotka olemme vain värjötelleet silloin kun olemme olleet ulkona. Siinä missä asussi paineli sandaaleilla ? shortseilla ja t-paidalla, niin meikäläisellä oli päällä aluspaita, college paita, hanskat ja nahkatakki päällä ja vielä hirvitti katsella tuota  vaatetusta.

Taloissa ei tosiaan normaalisti ole eristeitä missään, ikkunat ovat hieman Morris Mini:n liukuikkunoiden tapaiset eli eivät kovin tiiviit. Toki eristettyjä taloja löytyy tosin eristys tehdään normaalisti vain kattoon??? Lämpöä/kylmyyttä tulvii sitten sisään seinistä, ikkunoista ja lattiasta.

Tietysti kannattaa muistaa että esim. täällä Queenslandissa tuota kylmää kestää hyvässä lykyssä vain kuukauden pari. Kylmäkään ei ole aivan sitä mihin olemme suomessa tottuneet, tosin lämpö voi pahimmillaan laskea lähelle nollaa. Talvipäivät ovatkin sitten vastaavaksi erittäin hyvin suomalaisille sopivia (QLD) eli siinä + 20° liikkumavaralla ± 7°.

Olen nähnyt taloja jopa täällä QLD:ssä joihin on laitettu ohuet villat seiniin ja kattoon, mikä varmasti tekeekin talosta huomattavasti miellyttävämmän niin kylmällä kuin kuumalla.

Tuo paleleminen vaihtelee vuosittain sillä jotkut talvet eivät ole ollenkaan niin kylmiä kuin taas toiset. Lämmitystä hoidellaan yleensä joko pienillä siirrettävillä 2000W sähkö lämmittimillä, kaasulämmittimillä, petrolilämmittimillä, ilmastoinnilla tai sitten aussien keskuudessa suosituilla sähköhuovilla. Kyllä noita kuumavesipulloja näkyy joka talvi kaupoissa ja tulipa yksi sellainen uteliaisuuttani hankittua kotiinkin. Lämmityksen mielekkyydestä voi olla montaa mieltä, periaatteessa lämpöä kestää vain niin kauan kuin lämmitin on päällä mutta esim. aamu-suihku on huomattavasti miellyttävämpi +25° lämpötilassa kuin +7° lämpötilassa.

[sanna77]

Jouko, olen myös sitä mieltä, että aussit ovat tottuneet kylmyyteen enemmän kuin me pohjolan asukit. Vaikka aina kuulee kommentteja "ethän sä voi olla kylmissäs, sähän oot suomesta ja te ootte tottuneet kylmään ilmaan." Mutta meidän kylmyys on todella eri asia ja Suomessa pukeudutaan kylmällä ilmalla kunnolla.

Olen usein myös miettinyt tuota talojen eritystä. Ja omasta mielestäni tiivistämällä ikkunat ja ovet kunnolla, saa jo aikaan ihmeitä. Sillä useissa taloissa huomaan vienoisen tuulen, joka puhaltaa koko talo läpi. Miten auttaisiko suomen malliin tupla ikkunat...? :?? Ilmahan on tunnetusti hyvä eristäjä...

[mette]

Asuttuani joskus nuorena Englannissa voin sanoa siellä tosissaan  palelleeni talossa. Tuolloin tulin oppimaan ,että Suomessa rakennetaan maailman parhaimmat talot!
Englannissahan yhä edelleen ihmisiä paleltuu kuoliaaksi asuntoihinsa.Ihmeenä pidän,että itse hengissä selvisin!Äidille kun kirjeessä mainitsin kylmyydestä ,niin seuraavassa postissa tuli tietenkin villasukkahousut.

Ovathan nämä Ossilan talot kylmiä, jääkaappeja muistuttavat lämpötiloiltaan talvisin,mutta enemmän tuskaa minusta on kesäaikaan kuitenkin kuumuus talossa.Kesällä saatan valittaa ja marmatankin kuumuudesta,mutta olen vannonut olla marisematta talvella kylmyydestä.Toisinsanoen kylmää on kuitenkin niin vähän aikaa ja täällä Brisbanessa tuskin pirttiinsä paleltuu.
Kuopuksen syntyessä talviaikaan pidettiin taloa tavallista lämpimämpänä sähköpatterin avulla.Myös kuivattelin makuuhuoneessa kaikki vauvan vaatteet,jotta tuli sopivasti kosteutta kuivaan huoneilmaan.

Sannan kirjoittaessa tuplaikkunoista,muistui mieleen miten työlästä olikaan pestä triplaikkunoita.Meidän viimeisimmässä  omakotitalossa sitten olikin tuollaiset lämpölasit .

Muistan muuten ihmetelleeni kaupoissa niitä "käärmeitä ",joita ovien eteen laitetaan vetoa  estämään (?)...Minä kun luulin niitä lasten pehmoleluiksi.

Olisihan se huomattava energiasäästö tuo talojen eristöinti.

[jounij]

Alkuperäinen postittaja chilifinn
Eli olen usein miettinyt miten talot Australiassa pitää rakentaa jotta ne ovat talvella lämpimiä ja kesällä viileitä??

Noh, ne pitäisi rakentaa suurinpiirtein siten kuin Suomessakin. Nyt kun ei rakenneta, niin ne ovat kesällä kuumia ja talvella kylmiä. Kesällä talojen näennäinen viileys johtuu siitä, että ne ovat vetoisia, eli jatkuva ilmavirta viilentää niitä hieman. Toinen seikka, joka vaikuttaa talojen viileänä pysymiseen on se, että aurinko paistaa kesällä niin pystysuorasta, etteivät säteet osu ikkunoihin, joista muutoin tulisi hirvittävä määrä kuumuutta sisään. Asian huomaa jokseenkin jokaisessa talossa, jossa on lännen puoleisia ikkunoita: sellaiset huoneet muistuttavat saunaa kesäiltapäivisin auringon alettua paistaa ikkunasta sisään.

Melko korkealla sisämaassa sijaitsevassa ja siten talvella kylmässä Canberrassa tuli vasta vuonna 1993 voimaan laki, joka määräsi uusien talojen ulkoseinien eristyksen pakolliseksi. Välikaton eristämiseen ei silloinkaan pakotettu, sillä "sehän on helppoa tehdä jälkeenpäinkin". Sittemmin on määräyksiä edelleen kiristetty: uusille taloille ei enää myönnetä rakennuslupaa, ellei niiden energiansäästöluokitus ulotu neljään "tähteen" (asteikko taitaa mennä 0 - 5:een tai 6:een). Vaadittua arvoa ei käytännössä saavuteta, ellei välikattokin ole eristetty.


Kommentoi kaksi talvisin lämmintä taloa Canberraan rakennuttanut

[petra]

Moi,

Yhdyn edellisiin mielipiteessa etta aussit ovat karaistuneempia sietamaan pienta kylmyytta kuin me suomalaiset. Suomessa asuessamme aussi poikaystavani ja hanen etela-afrikkalainen rugby kaverinsa paivittelivat meidan kylman herkyttaa. Siina missa nama etelaisen pallon puoliskon pojat porskuttivat syyskylmalla treeneissa t-paidassa ja shortseissa, suomalaisilla oli kaiken peittavat suojavarustukset...

Talojen rakentamisesta olen kuullut (tama on toisen kaden tietoa), etta talon sijoittaminen tontille sopivassa kulmassa auringon nousun ja laskun suhteen on oleellista. Auringon paasya sisaan voi saadella pitkilla raystailla. Kun on pitkat raystaat korkealta paistava asuntoa kuumottova kesa aurinko ei paase sisalle kun taas hieman erikulmassa tuleva talvi aurinko lammittaa asuntoa mukavasti. (huomasin vasta nyt etta jouni jo kertoilikin tata samaa)

[Jaaks]

Petra

Aurinkoisessa Queenslandissa on lain vaatima vahimmais pituus (tai oikeastaan leveys) raystaille 600 mm. Se on seka auringon, etta rankkojen sateiden takia.

Muuten toinen hyvin talon lampoisyyteen - viileyteen vaikuttava tekija on katon materiaali.  Tiili katto on hyva kylmalla talvella koska se varastoi auringon lampoa ja peltikatto hyva kuumalla kesalla koska se heijastaa suurimman osan lammosta takaisin ja viilenee heti kun aurinko laskee. Kesalla taas tiilikatto tekee talosta melkoisen saunan.
Meilla paadyttiin peltikattoon (eristettyyn kyllakin) koska kylma aika taalla on niin olemattoman lyhyt.  Katto on siis taysin eristetty ja katolla viela kolme kappaletta ulospain kuumaa ilmaa imevia imureita (eli "whirly birds" ).

Cheers
Jaaks

[chilifinn]

Kiitos kaikille monipuolisista vastauksista. Helpotti -ja ei helpottanut..  
Vastauksistanne käy ilmi että kylmiä on valtaosa taloista edelleen mutta hyvä jos parannusta kuitenkin koko ajan tapahtuu!
Jaaks, yritänpä perehtyä noihin hyviin linkkeihin ajan kanssa ja oppia aiheesta lisää.
Jouko ja muutkin, olen myös tuumaillut että Aussit ovat tottuneet siihen että muutaman kuukauden vuodessa voi vähän palellakin. Vaihdokkina ollessani perheellä oli tapana lämmittää olohuone illaksi mutta makuuhuoneiden ovet pantiin silloin kiinni eikä niitä lämmitetty kuin satunnaisesti esim läksyjen teon ajaksi. Raaka peli Ranualla, sanoisin  Ja sähköpatja oli jotensakin eksoottinen ilmiö.

Useampi australialainen on asiaa kysellessäni arvellut, että Suomen kaltainen tiivis rakentaminen takaisi lämpimän sisäilman talvella mutta että sitten talo olisi kuuma kesälläkin. Teillä tuntuu kuitenkin olevan se näkemys että eristeet auttavat viileyteenkin. Tietenkin se on halvempaa rakentaa taloja vähemmillä eristeillä ja ikkunoilla, mutta maksaa kai se ilmastoinnin täyskäyttäminenkin samoin kuin epämääräiset lämmittimet mitä talvisin käyttävät, puhumattakaan niistä kuumista suihkuista jotka ovat ainoa keino lämmitellä aamulla hyisessä kylppärissä... Ja vettäkään ei saisi tuhlata! Omat talvimuistoni ovat Sydneystä, talosta laakson pohjalla ja koulupuvusta joka oli liian kylmä mutta asu oli tarkka ja pakollinen!

Tuosta tiiviistä rakentamisesta tuli kyllä vielä sellainen näkökulma mieleeni, että kun Australiassa on niin kosteaa, että kaikenlaiset homeet varmaan riemukkaasti kasvavat niin se talojen ristiveto voinee olla siltä kantilta katsoen hyväksi? Minulla koulupuvun kesäkenkien päällä kasvoi hometta kun otin ne talven jälkeen vaatekaapista esiin! Suomessa on ollut viime vuosina lähes homehysteria. Toki hyvä että homeiset talot korjataan mutta tietääkseni siellä päin maailmaa eivät talojen kuntokartoitukset, homemittaukset, homekoirat jne ole vielä arkipäivää??

[no-worries]

Tähän väliin kommentoisin yhtä kirjaa, jossa amerikkalaisnainen kertoi kokemuksistaan 90-luvun alkupuolen Australiassa. Hän väitti, että ikkunoihin kiinnitettävät, tarpeen tullen irrotettavissa olevat puukarmiset tuuletusritilät ovat Australiassa suhteellisen tuntemattomia keksintöjä. Pitääköhän tämä paikkansa?

Siinähän olisikin ratkaisu kesien kuumuuteen: makkarin ikkunat kokonaan irti ja ritilät tilalle. Ötökätkään eivät pääsisi yöunta häiritsemään. Ikkunalasittomuus voi tosin olla vaarallista miljoonakaupungissa asuessa...

Taidan oikeasti muuttaa dormiin, jahka Aussiin asti pääsen. Keskimmäisessä kerroksessa voisi olla mukavan lämmin, kun ylä- ja alakerrassa olevat huoneet toimisivat eristävinä vyöhykkeinä!

Villasukkiaan laukkuun pakaten,
Maija

[Zende]

Tassa vahan vaihtoehtoista nakovinkkelia, vaikka periaatteessa kylla yhdynkin aiempiin mielipiteisiin.  Eli kylla Suomessa tosiaan talot rakennetaan paljon paremmin lampoeristyksen kannalta.

Mutta... Kaikkeen tottuu!  Kahdeksan vuotta sitten kun Melbourneen muutin olin minakin ihan kauhuissani kun sisalla oli viileaa, kylpparissa jaatavaa, ikkunat ihan valjyt ja oven alla viiden sentin rako.  Ekan vuoden hytisin paksuin villapaita paalla.

Nyt kun kayn Suomessa vierailuilla, ahdistaa sisatiloissa ihan vietavasti.  Tuntuu ettei saa happea, iho kuivaa karrelle, on ihan liian kuuma, ei saa nukuttua, eika pienen tuuletusrappanan auki pitaminen auta yhtaan.  Oli kesa tai talvi.  Liiikaa eristeita, sanon mina!!  

Meilla kotona kylla ollaan sikali suomalaisia, etta jokaisessa huoneessa on sahkopatteri, jota kaytetaan silloin kun kyseisessa huoneessa ollaan.  Makkaria lammitetaan pari tuntia ennen nukkumaan menoa ja koko yo, ja kylppari lampiaa ajastimen kanssa aamu-ja iltapesuja varten.  Olkkarissa hehkuu kaasulammitin, jonka edessa on mukava relata niinkuin olisi avotakka.

Kesalla kohtuullisen viileyden takaa se, etta ovet ja ikkunat pidetaan kiinni, ja verhot niiden edessa.  (Kuuma tulee ulkoa sisalle pain, eli eristeet esim. paksut verhot, auttavat pitamaan kuuman ulkona ja viilean sisalla.)  Kun alkaa tulla hiki kolmannen +35 paivan jalkeen, laitetaan hyrratuuletin eteen pyorimaan, ja ongelma selviaa silla.

Joka tapauksessa, nyt viihdyn paljon paremmin huterassa ja vetoisassa 120-vuotiaassa aussitalossani, kuin hyvin rakennetussa suomalaisomakotitalossa tai -asunnossa.  

Luulen, etta nain kay kaikille, joten ala murehdi turhia Chilifinn, kylla sinakin maan tavoille opit, jos niin paatat.

Ilman kosteudesta viela sen verran, etta se vaihtelee maanosasta riippuen.  Olit ilmeisesti jossain Sydneya pohjoisemmassa, missa on tosiaan kosteaa.  Victoriassa (Melbournessa) ja South Australiassa taas on paljon Suomea kuivempaa, ehka vuoristoseutuja lukuunottamatta.  Eli Melbournessa ei ainakaan home haittaa.

Zende

[sanna77]

Maija, Kyllä meillä ainakin kotona on sellaset ötökkä verkot jokaisen ikkunan ja oven edessä, jos niitä tarkoitit. Ja olen huomannut että ne löytyvät myös monesta muusta talosta täällä Melbournessa. Ja uskoisin myös että pohjoisempanakin nuo ötökkä verkot ovat kovassa käytössä....Missähän lienee se amerikkalaisnainen käynyt.... :??

Me toimimme samalla tavalla kuin Zende eli ikkunat kiinni ja verhot eteen kuumina päivinä. Meillä on vielä tupla verhot pitämässä lämpöä ulkona.

Mette, uskoisin että aussien innostus kokolattiamattoihin johtuu siitä, että pörröinen kokolattiamatto tuntuu kivan lämpimältä jalkoihin kun muuten koko asunto on viileä. Mutta että ihan kokolattiamatto kylppärissä.... Kylpyhuoneessa lattialämmitys olisi kiva, sen saa päälle kun sitä tarvitsee ja hyiset aamu suihkut olisivat historiaa.

[MH]

Mites sitten nämä termiitit missä alueilla niitä esiintyy vai onko koko maassa? Pari vuotta sitten tapasin QLD:ssä kaverin jolta termiitit olivat syöneet kaksi taloa ja sälli oli vaan hymyssä suin että so what ainahan voi rakentaa uuden.

[Jaaks]

MH

Tassa vahan triviaa termiiteista ja pari hyvaa linkkia

"There are over 300 species of termite in Australia, but only about 30 cause damage of any economic significance. Only Tasmania is free of "economically significant" termite attack to buildings. Other States' termites may be smaller than the species in the north of Australia but can be more numerous and just as voracious."

http://www.csiro.au/news/features/termites.html

http://www.labyrinth.net.au/~dewart/whatr.htm

http://www.greenweb.com.au/archicentre/html/guide_on_termites_and_borers.html

[headwind]

Täällä Sydneyssä pyörii eräällä radiokanavalla mainos että tummenna lasit niin autossa kuin talossa, lupaavat 65% vähemmän lämpösäteilyä sisään. Lasipalatsitoimistorakennuksissa näkee kyllä tummennettua lasia mutta OK/kerrostaloissa ei juuri.

Tästä tulee mieleen Tampereen Hervannasta eräs ilmiö: Hervantahan on valtava n. 30000 asukkaan 70-luvun lähiö, melkein pieni kaupunki. Sen suurin talo on Mikontalo. Mikontalossa asuu teekkareita. Monet teekkarit opiskelevat tietotekniikkaa. Tietotekniikkaa opiskelevat teekkarit istuvat paljon sisällä ja naputtavat tietokoneita. Silloin on hyödyllistä että teekkarin asunnon ikkunat on kesät talvet peitetty aluminifoliolla ettei sisään tule lämpöä eikä häiritseviä heijastuksia. Ja tämä tarina on tosi. Tosi monessa Mikontalon ikkunassa on foliot.

muistelee
HW

[Urul]

HW

Olen tuota foliota nähnyt täälläkin käytettävän ikkunoissa,vaikkakin harvemmin.

 Tuttavamme ,joka on ambulanssikuljettaja kertoi että useasti noiden folioilla vuorattujen ikkunoiden takana asustaa skitsofreniaa sairastava henkilö.Ja tämä tarina on myös tosi!

Myös kattotiilen värillä on vaikutusta niin,että vaaleampi katto kerää vähemmän lämpöä kuin tummempi katto.


Sanna Maija taisi puhua sellaisista puisista säleiköistä,joita voidaan sisältä talosta säädellä .Ainakin täällä Brisbanen ympäristössä näitä näkee taloissa.

[Jaaks]

HW

Meilla on kaikki ikkunat joihin aurinko voi paasta paistamaan tummennettu (eli "tinted" ).  Se tekee valtavan eron kuumuuden sisalle tulossa ja myoskin poistaa tarpeen olla verhoja ikkunoiden edessa seka lampo- etta nakosuojana
Niista kun ei nae sisaan vaikka seisoisit ihan vieressa, mutta ulos nakyy taysin yhta hyvin kuin mista tahansa ikkunasta.
Ainoa asia mika taytyy ottaa huomioon, etta ikkuna lasin kuumemmilla puolilla taloa taytyy olla vahintaan 4 - 6 mm eika se normaali 3 mm, silla auringon kuumuuden vuoksi 3 mm lasit halkeaa sen kalvon sisalla

Autossa se nyt ei ole niin tarkeaa, jos on kunnon ilmastointilaite ja se sita paitsi haittaa sitten nakyvyytta huomattavasti pimealla ajaessa.

[MH]

Meillä on täällä suomessa ikkunoissa sellaiset rullaverhot joissa ulkopuoli on foliopintainen ja auttavat kyllä huomattavasti seinustalla joka suoraan etelään

[Petri]

Kyllä me ainakin olemme palelleet ja paistuneet, mutta onneksi nyt asumme kerrostalossa, joten enää vain paistumme...

Rakentamisen perinne ja nykykäytäntö on kovin kehnoa ja ilmastoon sopimatonta (ihan niinkuin Englannissakin!) Etenkin tavalliset esikaupunkitalot on sekä suunniteltu että rakennettu ihan pässinpäisesti. No, eihän niitä ole oikeastaan edes suunniteltu... joku vain on 'laatinut piirustukset' Project Home -firmalle. Tontin ominaisuuksia kukaan ei ota huomioon!

Meillä Victoriassa lämpöeristys on pakollista, mutta aika vähäinen eristys - ja sekin usein tehdään niin huonosti ettei siitä ole mitään oleellista hyötyä. Asian tekee erityisen raivostuttavaksi se, että HIA (Housing Industry Association) nostaa aina kaamean metelin kun esim. eristysvaatimuksia hiukan kohotetaan (kuten '5 tähden' taloiksi): kuulemma maksaa keskimäärin jotain pari tuhatta taalaa lisää.

Samaan aikaan ko. yhdistyksen jäsenet innolla kauppaavat huonosti suunniteltuja, kehnosti toimivia ja ylisuuria taloja; ne täysin hyödyttömät ekstraneliöt ne vasta maksavat!

Ei, en kaipaa suomalaista ahtautta, mutta joku kompromissi siinä sentään on olemassa. Melbournen alueella uuden talon keskikoko on jo kai siinä 250 neliötä, josta 50 on sekalaisia käytäviä, omituisia nurkkia jne. Master bedroomia lukuunottamatta makuuhuoneet (joita siis exactly kuinka moni tarvitsee 4 tai 5?) ovat kirpunkokoisia.

Mutta ehdotapas jollekin että rakentaisivat vähän pienemmän talon! Ei tule kuuloonkaan. Mutta eristyksestä tingitään, kaksinkertaisista ikkunoista ei edes keskustella vakavasti jne.

Hölmön hommaa, sanoo nimimerkki
Turhautunut arkkitehti
Melbourne

[Heidi]

Suomalaisia ja australialaisia taloja ja niiden erilaisuuksia voisi verrata vaikka sadan sivun verran ja tastakin aiheesta on kylla muistini mukaan keskusteltu jo pitkat tarinat aikaisemmin. Kuitenkin tuli itsellenikin mieleen muutama kommentti oman talon (ikuisen) remontoijan nakokulmasta.

Meillakaan ei vanhassa talossa ollut mitaan eristyksia missaan, mutta remontoidessa mies on eristanyt valikaton ja seinia (myos sisaseinia) sita mukaan kun remontti etenee. Meilla lampotilanvaihtelut tuntuvat, kun joulun aikaan oli noin +40C ja talvella miinusasteita yoaikaan, joten ilmastointia ja lammitysta taalla pain tarvitaan enemman, kuin monessa muussa paikassa. Toivottavasti eristyksilla saastetaan edes vahan sahko- ja kaasulaskuissa! Ikkunat on meillakin niin huterat, etta valilla niita pestessa pelottaa, etta ne menevat rikki. Lattialla meilla on kokolattiamatot, jonka alla on jonkinlainen eristava alusmatto, mutta tarkoituksena on hankkiutua niista eroon ja hioa ja lakata puulattiat jossain vaiheessa. Jonkinlaista eristysta pitaa siis saada lattian alapuolelle, meidan talo on nimittain sellaisten polkkyjen (stumps) paalla ja muuten saattaa varpaita palella!!

Yksi asia johon mina kiinnitin alussa paljon huomioita aussitaloissa on se, etta taalla vessat ovat yleensa erikseen, eika siis kylpyhuoneessa, kuten Suomessa. Toisaalta ihan hyva juttu, mutta itse en kylla koe sita tarpeellisena. Kuten Petrikin totesi, miksi uusissa taloissa pitaa olla niin monta makuuhuonetta ja kylpparia puhumattakaan erilaisista oleskelutiloista (family room) ja muista vastaavista??? Meilla takapihan patio ajaa olohuoneen edelle kayttoasteen perusteella, seka kesalla etta talvella.

Vaikea sanoa, minkalaisen talon itse suunnittelisin, jos joskus rakentaisimme uuden talon. Meita viehattavat vanhat talot paljon enemman, mutta hommaa tietysti riittaa moninkertaisesti!

[Fr?nk]

Hölmö kysymys..

Kuinka hyvin eristäviä materiaaleja, esim. lasivillaa on saatavilla?

Vielä tyhmempi kysysmys..
Onko varaava takka aivan pois suljettu idea? Tuli mieleen että siitä saa lämpöä ihan kivasti, mutta mistäs klapit ja onko vaarana metsäpalo?

[jounij]

On täällä vuorivillaa myytävänä ihan tavallisissa rautakaupoissakin (ainakin täällä talvisin viileässä Canberrassa). Paksuudet eli eristystehot eivät kuitenkaan taida olla samaa luokkaa kuin Suomessa myytävien.

Lämmittävien takkojen rakentamisesta täkäläiset eivät ymmärrä mitään: jopa tuolla kylmällä lumivuorien seudulla jokseenkin kaikki takat on rakennettu talon ulkoseinään ja vieläpä siten että koko tulipesä ja siitä lähtevä suora(!) hormi ovat varsinaisen ulkoseinän ulkopuolella. Mutta kukaan ei varmaankaan estä rakentamasta varaavaakaan takkaa. Ei kai niistä sen pahempaa metsäpalovaaraa aiheudu kuin muistakaan takoista. Sellainen saattaa kylläkin olla suurimmassa osassa maata ja suurimmalle osalle maan asukkaita liian lämmin. Täällä kasvaneet eivät ole moksiskaan, jos talon sisälämpötila on talvisin tavallinen 17.


Havainnoi

[Fr?nk]

Kiitos Jouni vastauksesta!
Tuskinpa sitä villaa niin paksusti edes tarvitsee.

Tuli mieleen kun joskus katselin netistä kanadalaisia omakotitaloja, pisti hiukka silmään kun yhdessä luki "Finnish style heating" , tarkemmin katselin että mikäs kummajainen, niin muuten samanlainen mökki kuin muut, takka vain oli revitty ulkoseinästä keskelle tupaa..

Niin polttopuista, onko vaikeasti saatavilla? Myydäänkö esim huoltoasemilla klapeja pussissa?

[jounij]

Joo, monilta huoltiksilta saa polttopuita pusseissa. Niitä runsaamman määrän lämmitykseen tarvitsevat tilaavat talven alkaessa suoraan kotiinsa kokonaisen autokuormallisen. Mutta puun polttaminen ei ainakaan Canberrassa taida olla kaikkein yleisin lämmitysmuoto. Yleisimmäksi arvioisin maakaasulämmityksen.


Itse sähköllä betonilattian kautta lämmittävä

[Latvajo]

Onko kenelläkään kokemusta talon rakentamisesta itse ausseissa? Jos itse saisi päättää ja rakentaa tai rakennuttaa talonsa mieleisekseen. Saako siellä rahalla esim. kaksinkertaisia ikkunoita, kunnon hanoja (ei niitä kahdella kädellä ruuvattavia) lattialämmitysjärjestelmiä vaikka edes pesuhuoneeseen. Esimerkiksi vesikiertoinen lattialämmitys, lämmittää kylmällä ja viilentää kuumalla, jos siihen on vaan systeemit olemassa.

[jounij]

On täällä (ainakin Canberrassa) saatavilla ja käytössäkin noita kiertovesilämmitys-jäähdytysjärjestelmiä. Vipuhanoja (yleensä saksalaisia) saa ja uusiin taloihin tavallisesti laitetaankin, mutta yleensä vain keittiöihin. Suihkuihin en ole nähnyt myytävän termostaattihanoja, joten postitutin sellaiset itselleni Suomesta.


Vastaa

[Petri]

Originally posted by jounij
Suihkuihin en ole nähnyt myytävän termostaattihanoja, joten postitutin sellaiset itselleni Suomesta.

Kyllä niitä on, ainakin Grohella, mutta mikäs tuossa - lainrikkominen on toki aussielämää parhaimmillaan! (1: hanan saa, ainakin täällä sivistysosavaltiossa, asentaa vain lisenssin omaava putkimies; 2: vain hyväksytyn hanan saa asentaa.)

Houkutus on toki suuri, kun Grohen termostaattihana maksaa $600 ja Oraksen 100?... Oras ei, kun n. 10 vuotta sitten kysyin, ollut kiinnostunut Australian markkinoista. HYVÄ SUOMI!

[Milka]

Edellisen kotimme kylppariremontin yhteydessa asensimme vipuhanat & ns. kasisuihkun, eika se minusta tullut edes kalliiksi olisiko ollut noin $200,- kallimpi kuin "perinteinen" versio.

[jounij]

Alkuperäinen postittaja Petri
lainrikkominen on toki aussielämää parhaimmillaan! (1: hanan saa, ainakin täällä sivistysosavaltiossa, asentaa vain lisenssin omaava putkimies; 2: vain hyväksytyn hanan saa asentaa.)

Ainakin kohta 1 tuli meidän kohdallamme täyteen, sillä nuo termostaattisuihkut asensi paikoilleen rakennusfirman putkimies talon rakennusvaiheessa. Talo meni myös valtion tarkastuksesta läpi, joten arvelenpa, ettei meillä ole ongelmaa kohdan 2:kaan kanssa.


Ei lainkaan huolissaan

Jouni
Canberra


J.K. Oraksen vipuhanoja sai kerran erään täkäläisen LVI-liikkeen poistomyynnissä, joten on niitä ainakin joskus myyty täällä. Sitä en sitten osaa sano, että kuinka suuresta maahantuontierästä ja kenen tuomasta oli kyse.

[Petri]

Originally posted by jounij
Ei lainkaan huolissaan

No voi pahus - taas haaskasin ruutia!

Vai oli Oraksen hanoja saatavilla? Mielenkiintoista... Minulla silloin aikanaan oli tarkoitus tuoda niitä - siis nimenomaan termostaattihanoja - maahan, mutta eivät suostuneet myymään. Heillä oli joku 'teknologiasopimus' jonkin paikallisen firman kanssa.

[Leokatti]

Ystävät rakkaat. Palataanpas tähänkin aiheeseen ainakin 220 pv:n hiljaisuuden jälkeen.

Ikkunoista ja ovista olisin kiinnostunut.

Onko teillä kellään (Ossilan asukeilla) tuplaikkunat talossa ja jos on, niin minkä firman? Puiset? UPVC? Puu-alumiini? Soiteltiin yhteen paikalliseen firmaan ja uhkasivat laskuttaa $2600 makuuhuoneen ikkunasta yksistään... kokoluokkaa 229 cm x 152 cm... ja kallistettava tuuletusikkuna tavallisen sijaan olisi tehnyt tuohon ikkunaan lisälaskua $500 verran... Ei siis taideta lähteä ihan koko taloa noilla hinnoilla ikkunoiden osalta remonteeraamaan mutta laitettiin jo pariin toiseen firmaan kyselyitä menemään. Jos aloittaisi yhdestä päästä ja pikkuhiljaa etenisi läpi talon.

Ja entäs etuovi? Alkaa pikkuhiljaa kyrsimään nuo raot, jotka eivät häviä vaikka kuinka yrittäisi tiivistenauhalla tukkia. Osaako täällä kukaan valmistaa valmiiksi tiivistä ulko-ovea? Omiin silmiin ei ole toistaiseksi sattunut...

[MH]

Meillä on myös vuokratalossa oraksen hanat, sitä en tiedä miten ovat sinne tiensä löytäneet.

[jounij]

Meillä on tuplalasi-ikkunat alumiinikarmeilla. Valmistaja on canberralainen (tai queanbeyanilainen) Monaro Windows. En tiedä, toimittavatko ikkunoitaan Perthiin saakka ja mihin hintaan, mutta ikkunoiden hinta oli kohtuullinen verrattuna samankokoisiin yksilasisiin. Muistaakseni koko 4 mh talomme ikkunat maksoivat vuonna 2000 alle $9000.


Vastaa

[Leokatti]

Kiitos Jouni, sinua vähän ajattelinkin kun muistin, että rakentelit suomalaiseen tyyliin Täytyypä katsoa, olisiko firmalla netissä sivuja...

[lerssi]

minkälainen on omakoti rakentamisen tilanne tällä hetkellä ausseissa, ja lähinnä kiinostaa tuo brisbanen alue? tulossa sinne WH:lla.. ajattelin vaan kun on täälä koto suomessa tullu oltua töissä omakoti työmailla, jotta oisko siellä mahdollista päästä rakentaa taloa?

[Raiwå]

Lerssi 

Kiva nimi sulla

Talonrakentaminen Australia V Suomi.

Suomessa olet talorakennustyömaalla yleensä töissä rakentajalla, tai sitten timpuriryhmässä joka tekee monta vaihetta rakennuksessa.

Australiassa talorakennus toimii 90% urakkaryhmä pohjalla.
Joten pääset ehkä töihin joko gyprok asennusryhmään, tai laatoittajaryhmään tai timpuriryhmään etc ym ym ym.

Nämä ryhmät eivät ole rakentajalla vältämättä vakityössä, vaan keikalla kasaamassa runkoa, jolloin paikalle asennetaan ikkunat sekä ulkoovien karmit muurareita varten.
Jälkeenpäin he tulevat asentamaan taloon ulkoovet sekä räystäät, jonka jälkeen he odottavat sisutustöiden alkamista ja tulevat asentamaan sisälle ovet, listat, sisäänrakennettuihin kaappeihin hyllyt, sekä mahdolliset lisäkoristeet ennen maalaireita.
Kun sitten talossa on kaikki matot, laatat, kaapit, maalit & tapeetit paikallaan, he tulevat asentamaan sisäoviin lukot & stopparit sekä vaatekaappeihin henkaritangot sekä vessapaperi & pyyhetelineet.

Jos olet ammattikuntiin joihinkin omasta mielestäsi sopiva, voit paikallislehden/duuniilmoituksien kautta bongata duunipaikan.

Itse en hakisi ihan niin kohdistuvaa alaa, vaan ihan helppoa duunarin paikkaa raksalta koska palkkaerot ei ole isot, ja isommassa ryhmäss on helpompi olla.

Käytämme välillä itse WH duunareita, sen jälkeen kun se 6kk laki astui voimaan, ja emme ole katuneet toistaiseksi.

Väliin on kuitenkin lisättävä, että alamme ei ole helppoa, ja duuni on ihan tarkoitettu hyvä kuntoiselle/hermoiselle

Onnea matkallesi toivottaa

[Raiwå]

Leokatt

Kiitos Jouni, sinua vähän ajattelinkin kun muistin, että rakentelit suomalaiseen tyyliin Täytyypä katsoa, olisiko firmalla netissä sivuja...

Lasketko kuinka ison alan ikkunasi ottavat koko talossa.

Jos se on alle 30% ei sinun kannata lähteä kovin isoa rahamäärää kuluttamaan tuplalaseihin.

Jos taas haluat kuitenkin rajoittaa lämpövaihtelua talossasi, saat sen talvisin aikaan käyttämällä kangasverhoja ikkunoiden edessä, sekä kesällä kehittämällä varjon niiden eteen ulos.

Jo muutaman asteen ero estää lämmön tulon sisään kesällä, koske se kehittää ilmankierron siihen varjon kohdalle.
Talvella taas kangasverhot kehittävät sen kuuluisan ilmakerroksen verhon ja ikkunan väliin, joka eristää lämmön karkaamisen.

Jos taas olet ehdottomasti sitä mieltä että haluat kontrolloida lämpövaihtelun kaksoislasilla, ja sieltä ei löydy valmistajaa?
Voit teettää kahdella tavalla karmit jotka hoitaa asian.

Ensimmäinen vaihtoehto:

Kaikkiin ikkunoihin voit teettää niinsanotut sisälasit jotka voidaan ruuvata karmeineen vanhaan karmiin kiinni.

Toinen on että teetät alumiinikarmit jotka sopivat samoihin karmeihin poistettuasi vanhat ikkunat paikaltaan.
Se vaatii mielikuvitusta, sekä avonaista mieltä, kun etsit sitä alumiiniikkunakarmihässäkkäfirmaa joka toteuttaa toiveesi.

Aloittaisin kuitenkin tarkistamalla ikkunakarmit sekä kuvaamalla ne, sekä menemällä muutamaal alimiinisellaiseen firmaan jolle voit näyttää kuvat ja kertoa haaveesi.
Jos ne ei heti soita sirraa paikalle, ja jaksavat kuunnella loppuun asti juttusi, voit ehkä aloittaa uuden kultin jopa siellä Westissäkin.

Muistaa pitää että tuoplalasi jopa eristää ääntäkin.

Ja loppuun vielä muistutuspohjainen miete.

Kun haette itsellenne tuplalaseja, älkää hyvät ihmiset kompastuko siihen, että he yrittävät myydä teille identtisiä tuuletusaukkoja jotka teillä nyt on yksittäisillä laseilla.

Kun ikkunoita laitetaan taloon, tulee muistaa että ne aukot josta vaihdetaan ilmaa, ei välttämättä ole ikkunoita. (huom suomalaiset tuuletusluukut)

ELi älkää vaatiko aukeavia ikkunoita jokapaikkaan jos voitte esim yhdellä aukeavall hoitaa 4 työt

Kiinteät isot lasit ja pienet aukeavat sellaiset ovat huomattavasti halvempia yhdistelmiä myös täälläkin.

Onnea matkallesi ja mailaa jos tarvitset apua asian suhteen


Toivottaa

[Leokatti]

Köötös Raiwå.

Joo, ikkunaverhot on jo paksuimmat mahdolliset ja niissä on "thermal lining". Iloisesti heiluvat kun veto käy... Kesällä talo pysyy mukavan viileänä, ikkunat ovat kahta lukuunottamatta täysin varjossa. Meluhaittoja on harvemmin (sticks you know.. ), mutta silloin kun naapurin teini-ikäiset innostuvat bailaamaan, meinaa loppua huumorintaju... Kaikista eniten minua kyrsii nämä iänikuiset liukuovet ja -ikkunat. Paholaisen keksintöjä! Kuka ne "raiteet" jaksaa pitää puhtaana ympäri vuoden?? Minä innostun kerran vuoteen ja silloin höyry käy ja rapa roiskuu. YÖKS!

Prosentteja en ole laskeskellut, mutta hullun isot on ikkunat joka puolella. Olohuoneessa on enemmän lasia kuin tiiltä ulkoseinillä. Kahdet 3 m levyiset liukovet patiolle ja niitten väliinkin on vielä pitänyt tällätä iso ikkuna (äly hoi...). Se oli sitä aikaa, kun vielä sai rakentaa taloja lasista (-98), nythän täällä on säännökset tiukentuneet, kun yritetään olla vähän vihreempiä ja säästää energiaa.

Asiaa on tutkailtu ja useammastakin paikasta kyselty eri vaihtoehtoja, hintoja ja tarjouksia. Ei vaan taida kannattaa ruveta remonttiin, kun talon arvo ei nouse samassa suhteessa ja muitakin investointikohteita löytyy (kuten isännälle workshoppi, että saan potkaista sen romut tallista ulos). Nyt tosin on Robilla myös työpaikka lupaavassa kierroksessa Victoriassa, joten on hyvät mahikset, että täältä ollaan vihdoin sinnepäin tulossa...

Mutta kiitos kovasti, asiantuntijan panos on aina tervetullut!

[Raiwå]

Leåcät

Köötös Raiwå.

Meluhaittoja on harvemmin (sticks you know.. ), mutta silloin kun naapurin teini-ikäiset innostuvat bailaamaan, meinaa loppua huumorintaju... Kaikista eniten minua kyrsii nämä iänikuiset liukuovet ja -ikkunat.

Tuohon ongelmaan auttaa parhaiten Sunnuntai aamuna klo 6 suoritettavat savikiekkoammunnat 
Mieluummin noin 50 laukausta, sekä ampumasektori 20asteen sisällä naapurin ulkoseinästä

Takaa bailauiksesta aiheutuvien melujen vähenemisen.

Tervestuloa pois sieltä puhtailta ilmoilta tänne hevosnuhan vaikutuspiiriin