Vielä tuosta pyöräilystä kaupungissa, niin itse koen sen olevan vaivatonta. Autoille on opasteita tien antamisesta pyöräilijoille ja jostain löytyy omia pyöräkaistojakin.
Olennaista on, että ajaa liikennesääntöjen mukaan kuin autotkin, ryhmittyy kaistoille, käyttää käsisignaalia, antaa tietä, vaistää risteyksissä jos on velvollisuus jne. Hyvin saman tyyppistä kuin suurissa Euroopan kaupungeissa. Suomi on poikkeus, sillä siellä pyöräily on huoletonta sunnuntaiajelua kevyenliikenteen väylillä.
Ehdoton tapa selviytyä kiperistä tilanteista on aika ajoin vilkuilla taakse olan yli, varsinkin kun näyttää siltä että joutuu vaihtamaan kaistaa tai pientare käy ahtaaksi. Autot väistävät kun toimit johdonmukaisesti.
Autojen seassa ajelu vaatii tiettyä kylmähermoisuutta, mutta siihen tottuu muutamassa päivässä kun oppii tavoille. Myös vasemman puoleilen liikenne aiheuttaa aluksi ekstrapähkäilyä. Se ei kuitenkaan ollut niin hankalaa hallita, kuin alussa pelkäsin.
