Tämä nyt ei varsinaisesti liity Australian vesipulaan, mutta elämänasenteita ajatellen asiassa on paljonkin yhteyttä kuivuvaan Australiaan.
Eli nyt kysynkin teiltä varsinkin pidempään Australiassa asuneet, oletteko jo täysin tottuneet siihen, että tavarataloissa kuten Target, Kmart, BigW, Warehouse jne , joudutte etenkin myöhemmin iltapäivällä asioidessanne tarkkaan katsomaan mihin astutte, kun puolet tavaroista varsinkin vaateosastoilla on heitetty pitkin käytäviä. Minä en ainakaan viime vuoden 5kk reissulla ja tämän vuoden 2kk aikana siihen millään tottunut, ja aika härskiltä näytti , kun aussirouvat ostoskärryillä surutta jyräsivät lattialla lojuavien vaatteiden ja purkkien päältä. Herää vain kysymys, että mikä saa aussit repimään vaatteet hyllyiltä ja heittämään ne pitkin käytäviä

. En haluaisi tehdä maiden välistä vertailua, koska tiedän, että vertailu jossa jokin asia on Suomessa paremmin , herättää yleistä närää, sillä onhan Australia pyhä asia. Mutta en voi muuta kun todeta, että missään halpis Löytötexissäkään ei tavarat ole samanlaisessa sekamelskassa kuin Australian tavarataloissa. Eli mistä tämä kaikki kertoo? Onko kyseessä sama yleinen välinpitämättömyys, joka ilmenee ympäristöasioissa? Vai onko kertakaikkiaan niin, että järkyttävän kokoisiksi itsensä syöneet aussit eivät todellakaan kykene nostamaan lattialle pudottamiaan tavaroita takaisin hyllyille. Tällaisen tapauksen saimme todistaa omin silmin eräässä Kmartissa , kun olimme ostamassa Arjalle kenkiä. Samalla käytävällä keskikokoinen, noin 150 kiloinen, aussirouva tiputti kenkäparin lattialle, kokeili niitä, mutta ilmeisesti eivät olleet sopivat, joten kylmän tyynesti potkaisi ne sivuun ja poistui paikalta:itke . Oli syynä tähän käyttäymiseen sitten välinpitämättömyys taikka ylipaino, niin kyse on joka tapauksessa sairaasta ilmiöstä.
Oletteko myöskään pistäneet merkille, että aussien on vaikea viedä Mäkkäreissä ja Hungry Jackseissa tarjottimiaan ja roskiaan niille tarkoitettuihin paikkoihin. Yleensä ne jätetään pöydälle lojuamaan ja vielä niin että hampurilaisia ei ole syöty kokonaan, jolloin varsinkin ulkotiloissa alkaa ibislinnuilla herkkuhetket. Monissa paikoissa, kuten eteläisen Queenslandin teemapuistoissa( Dreamworld, Seaworld, Wet and Wild jne), on näkyvät kyltit ettei ibiksiä ja muita lintuja saa ruokailualueilla syöttää, mutta näillä kylteillä ei ole minkäänlaista vaikutusta edes aikuisten ihmisten toimintaan. Korkeintaan ne muistuttavat, että ibiksillekin pitää antaa ranskalaisia perunoita, sillä kuka nyt Australiassa tulisi toimeen ilman tätä perusravintoa, jota varmaan ollaan jo yritetty tunkea tuttipulloonkin, jotta lapset tottuisivat jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tähän tärkeään elintarvikkeeseen. :itke. Voitteko kuvitella, että kun lapselle tilaa ravintolassa pizzan niin se tarjoillaan ranskalaisten kera, mutta kaiken huippu oli se, että lasten lasagneannoksen mukanakin tuli ranskalaiset:confuse. Nyt tietenkin joku kommentoi, etteihän niitä ranskalaisia ole pakko syödä, eikä meidän pojat niitä enää jaksaneetkaan syödä. Mutta kyse onkin siitä, että aussilapset kasvatetaan sairaiksi niin fyysisesti kuin myös henkisesti, tunkemalla ranskalaisia joka paikkaan. Ei siis todellakaan ole ihme, että aussinuoret ovat maailman itsemurhatilastoissa aivan maailman huipulla ( sanottakoon, että Suomi on tullut tilastoissa alaspäin. Toki syynä tähän on ollut paljolti Neuvostoliiton hajoaminen, joka on synnyttänyt useita pieniä valtioita, joissa on korkeat itsemurhatilastot). Mutta kysymys kuuluukin, että miksi aussinuori voi nykyään niin pahoin? Maa, jonka imagoon on vuosikymmeniä yhdistetty iloiset ja onnelliset ihmiset, on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut radikaalisti. En voi olla yhdistämättä nuorten pahoinvointia vallalla olevaan kulutushysteriaan, joka näkyy niin ruokatottumuksissa kuin kaikessa pakkomielteisessä tavaran haalimisessakin. Nyt kun aussi telkkarissa mainostetaan tuotteita jo kahden vuoden korottomalla ja täysin maksuttomalla luotolla, niin voi vain kuvitella kuinka moni rahaton ostomaniasta kärsivä aussinuori vetää itsensä jojoksi kahden vuoden kuluttua, kun kaikki laskut paukahtavat maksuun. Sairasta eikö vaan.
Toivottavasti ette nyt kuvittele, että olen joku Australian vihaaja, koska siitä ei ole todellakaan kyse. Pidän maasta erittäin paljon, ja tulen vierailemaan siellä vielä useita kertoja, mutta halusin vain tuoda vähän erilaista näkökulmaa kaikkien hiekkaranta-, VB-, no worries- ja 80 asteen helle keskustelujen lomaan. Kuten Silpun kanssa asiasta Jaaksin luona keskusteltiin, olisi maasta hyvä tietää muutakin kuin pelkkiä kehuja.
Toki voisin samalla tavoin kirjoittaa Suomen yhteiskunnan ongelmista, mutta todettakoon, että suomalaisnuoret suhtautuvat tulevaisuuteen positiivisimmin koko Euroopassa.
:)Tony