Kirjoittaja Aihe: Australian vesipulasta ankeaa tekstiä lehdessä  (Luettu 30005 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa RUU

  • Global Moderaattorit
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 1301
Australian vesipulasta ankeaa tekstiä lehdessä
« : Toukokuu 28, 2005, 04:53 »
Tämän päiväisessä Turun Sanomissa on juttu Australian vesipulasta ja vähenneistä sateista. Aika ankea on jutun antama kuva asioista ja tulevaisuudesta.
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:3:0:0,4:3:1:1:2005-05-27,4:305025,1:0:0:0:0:

Miltäs asia paikan päältä katsottuna näyttää, etenkin pitkään siellä asuneiden silmin?
RUU

"The Australian native can withstand all the reverses of nature, fiendish droughts and sweeping floods, horrors of thirst and enforced starvation - but he cannot withstand civilisation."
Daisy Bates

Poissa Tony

  • Muriaanien kuninkas
  • ****
  • Viestejä: 475
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #1 : Toukokuu 28, 2005, 06:21 »
Niinpä,

Olenkin ihmetellyt ettei kyseisestä aiheesta tai Australian tulevaisuuden näkymistä yleensäkään ole täällä Dunderin sivuilla pahemmin kirjoiteltu. Sellaiset asiat kun luulisi koskettavan varsinkin pysyvästi Australiaan haikailevia.

Australiassa todellakin eletään vain tätä päivää, eikä huomisesta juurikaan murehdita. Tämä aussien tavaramerkkinä tunnettu rento elämäntyyli on valitettavasti vuosien saatossa kääntynyt itseään vastaan. 20 vuotta sitten, kun ensikerran Australiaa kiertelin, oli maa aivan toisenlainen. Ihmiset olivat aidosti rentoja ja tyytyväisiä. He tekivät kovasti töitä, mutta kulutushysteria ei ollut vielä päässyt valloilleen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana aussien talous on noussut ryminällä paljolti tämän kiihtyvän kulutuskäyttäytymisen takia, joten on hyvin ymmärrettävää ettei John Howardilla ja kumppaneilla ole varaa allekirjoittaa Kioton ympäristösopimusta, joka tarkoittaisi samalla poliittista itsemurhaa polttoaineiden hinnankorotuksen myötä. On aika ironista, että samaan aikaan itketään katoavien sademetsien ja koralliriuttojen kohtaloa, ja samalla kannetaan maailman suurimman saastuttajan titteliä. Aussit tuottavat nykyään henkeä kohden tuplasti enemmän kasvihuonepäästöjä kuin länsimaat yleensä ja 25% enemmän kuin jenkit, joten jokaisen aussin tulisi todellakin katsoa peiliin ja miettiä minkälaisessa maassa haluavat tulevaisuudessa elää.

:)Tony

Poissa RUU

  • Global Moderaattorit
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 1301
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #2 : Toukokuu 28, 2005, 06:58 »
Minua on alkanut hiljalleen kiinnostamaan, miten keskiverto aussi suhtautuu tähän? Voiko tavalliselle kadunmiehelle puhua ympäristöasioista? Mitä hän vastaa jos asian ottaa puheeksi (jätemäärän & kierrätyksen, veden kulutuksen, liikenteen & öljyn käytön, jne)?
RUU

"The Australian native can withstand all the reverses of nature, fiendish droughts and sweeping floods, horrors of thirst and enforced starvation - but he cannot withstand civilisation."
Daisy Bates

Poissa Jaaks

  • Global Moderaattorit
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 4386
  • Moderaattori
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #3 : Toukokuu 28, 2005, 07:46 »
Vähän vaikea sanoa mikä on keskiverto Aussi ?
Asuuko hän jossain suurkaupungissa ja käy suihkussa kolme kertaa päivässä vai asuuko jossain esim Queenslandin Channel Country missä sadetta ei ole nähty yli viiteen vuoteen ja kaikki tarvittava juomavesikin täytyy ostaa ?

Onhan meillä täälläkin Brisbanen kaupungissa vedensäänöstely käynnissä, vaikka sitä sadettakin kyllä riittää ihan tarpeeksi.

Tässä aika hyvät sivut keskimääräisen sateen määrästä:
http://www.meares.com.au/resource/rain01.htm


Kouluissa opetetaan nykyään kierrätyksestä ja muutenkin luonnonsuojelusta, mutta siihen menee kyllä aikaa ainakin pari sukupolvea ennenkuin mitään näkyvämpiä muutoksia tulee tapahtumaan.
Jäihän Brisbanessa jokin aika sitten City Councilin jätteenkeräys kontrahtori kiinni kierrätysjätteiden dumppaamisesta normaali jätteen kanssa, jonka he tekivät ajansäästön takia.  Autossa on kaksi erillistä tankkia joihin jätteet kerätään, mutta samalla kaatopaikalla kuitenkin tyhjennettiin molemmat ettei tarvinnut ajaa sinne kierrätysasemalle.

Kyllä Ausseille voi puhua liikenteestä, öljystä jne, mutta vastaus on varmaan vain kiroilua liikenteen hitaudesta ja öljyn kalleudesta.

Tuohon Kioton sopimukseen ja sen allekirjoittamiseen en ota kantaa, ettei tule taas vaan uusi kina aikaan :)

Poissa Tony

  • Muriaanien kuninkas
  • ****
  • Viestejä: 475
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #4 : Toukokuu 28, 2005, 09:29 »
Aikalaillakin on tullut keskusteltua tavallisten aussien kanssa ympäristö-ja kierrätysasioista, ja minulle on jäänyt sellainen kuva, että heidän mielestään kaikki on ihan kohdallaan ja että riittäähän sitä lääniä Australiassa minne kipata jätteet. Leirintäalueiden, joissa yleensä asustelimme, kierrätyspisteet tuntuivat olevan lähinnä "hölmöjä" turisteja varten. Sen verran monta kertaa kuulimme leirintäalueiden pitäjien virne silmäkulmassa informoineen, että kierrätettävät roskat voi tietenkin laittaa niille varattuihin roskiksiin, jos vain siltä tuntuu:itke
Cairnsin Coconut Resort leirintäalueella asia selvisikin, kun kaikki jätteet päätyivät loppuviimein samaan jäteauton säiliöön, niin kierrätyslasit kuin muutkin roskat:confuse.

Ja jos kyse siirtyy öljyyn, niin asia on juuri kuten Jaaks sanoi. Ainoa asia mikä aussit saa "barrikadeille" on polttoaineen hinnankorotus. Muistan kun jokunen kuukausi sitten bensan hinta nousi 98 centistä 105 centtiin, niin eipä varmaan ollut mukava olla bensa-asemalla töissä, kun tappouhkauksia sateli. Tämä vaan esimerkkinä siitä kuinka herkkä asia bensan hinta on ja aussien kulutustottumuksiin puuttuminen yleensäkin. Enpä usko, että edes työväenpuolue olisi uskaltanut puuttua tähän ongelmaan, vaikka olisivatkin voittaneet edelliset vaalit, koska se olisi tietänyt erittäin lyhyttä hallitusvastuuta.
Aussien, ja tällä tarkoitan todellakin perusausseja, kannattaisi viimeistään nyt vetää pää pois pensaasta ja miettiä tulevaisuuttaan, koska mitä myöhemmin asiaan tartutaan sitä kovemmin se kirpaisee ja käy kansan kukkarolle.

Jaaks:D, kyllä Kioton sopimuksesta voi keskustella, ja ymmärrän hyvinkin, että sen allekirjoittaminen käy Australialle kalliiksi, kun ajattelee aussien nykyistä fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Mutta kalliimmaksi se käy tulevaisuudessa, kun Australia putoaa kelkasta ajatellen vaihtoehtoisten energiamuotojen kehitystä, kuten niin monet aussitutkijatkin ovat asiasta huolestuneena todenneet. Mutta kun eletään vain päivä kerrallaan ei ole huolta huomisesta.

 :)Tony

Poissa Jouko

  • Yll?pit?j?
  • Yks styränki
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 1456
  • Jouko Laakso
    • Dundernews
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #5 : Toukokuu 28, 2005, 09:31 »
Täytyy myöntää että alusta asti on ihmetyttänyt tuo veden halpuus kun taas ajatellaan että sitä on rajoitetusti. Vedestä ei makseta kuutioittain samaan tapaan kuten Suomalaiset ovat tottuneet. Voisi kuvitella että Suomessa olisi käytössä tämä systeemi jossa ei makseta todellisesta veden käytöstä ennen kuin se menee yli tietyn määrän.

Vesihän on suurimmaksi osaksi pintavettä, eli se otetaan tekoaltaista ja käsitellään niin että siitä tulee juomakelpoista. Tietysti varma valinta on vaikkapa XXXX pullottama vesi jossa on huljutettu ohranjyviä?heh

Kyllähän nuo ympäristö asiat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana parantuneet huomattavasti. Hyvänä esimerkkinä voisi käydä jäteöljyn vienti kaatopaikalle. Tuolloin Browns Plainsin kaatopaikalla neuvottiin silmääkään räpäyttämättä kaatamaan jäteöljy maahan. Kaatopaikan työntekijä neuvoi kävelemään hieman sivummalle ja kaatamaan öljy maahan ja heittämään kannu F*** .  Mutta kun mieleen oli iskostunut hölmö päähänpinttymä, ettei tämmöisiä myrkkyjä pidä maahan mennä kaatamaan niin pienin omantunnon tuskin jätin öljyt maahan kaatamatta, ja pistin kannut kaatopaikalla olleen kumpareen taakse piiloon siltä luontoaktivistilta.

Keskustellessani asiasta silloin muutan  paikallisen kanssa, he totesivat ettei tästä ole kauaakaan kun yleinen tapa oli mennä vaihtamaan auton öljyt kadun sadevesikaivon ritilän päälle, ei tarvinnut sitten huolehtia niistä jäteöljyistä!!! Siistiiii


- Salibandy? Brisbanessa www.qldfloorball.org

Poissa RUU

  • Global Moderaattorit
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 1301
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #6 : Toukokuu 28, 2005, 10:10 »
Anteeksi, että sanon tämän ääneen mutta tuosta Joukon jutustahan tuli ihan mieleen luuloni mustasta Afrikasta. :o
Ja kyllä, tästä luulosta saatte vielä herjata meikäläistä tulevina vuosina, kun yritän saada kulttuurishokkia näistä asioista... :roue
RUU

"The Australian native can withstand all the reverses of nature, fiendish droughts and sweeping floods, horrors of thirst and enforced starvation - but he cannot withstand civilisation."
Daisy Bates

Poissa riaapa

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 900
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #7 : Toukokuu 28, 2005, 11:56 »
Ruu,

kieltämättä juuri nämä ympäristöasiat aiheuttivat minullekin jonkinasteista kulttuurishokkia, vaikken (Suomessa) pitänyt itseäni mitenkään erityisen "vihreänä" ihmisenä. Täällä kuitenkin huomasin puhuvani lähes paatoksella kierrätyksen, energiansäästön ja julkisen liikenteen puolesta.

Kuten moni foorumin vakkari tietääkin, puoliskoni vanhemmat kasvattavat appelsiineja ja avokadoja Victorian luoteisosassa Murray-joen varressa. Sen alueen maanviljelijät ovat todellisessa ahdingossa kuivuuden vuoksi, ja varsinkin viljan kasvattajat ovat joutuneet jo myymään omaisuuttaan maksaakseen maanviljelyksen kuluja. Appivanhemmilla on kuitenkin "water rights" Murray-jokeen koska asuvat sen varressa, joten heidän tiluksilleen riittää kasteluvettä kun sitä pumpataan suoraan joesta (hui hirvitys!). Meillä on parhaillaan kova painostuskampanja meneillään, jotta appiukko investoisi "drip irrigation" systeemiin nykyisen sprinklerijärjestelmän sijasta, se kun hukkaisi huomattavasti vähemmän vettä, kun kasteluvesi menisi itse puille eikä niiden väleissä kasvaville rikkaruohoile. Sitrus- ja avokadopuiden kastelua lukuunottamatta heillä kuitenkin eletään veden käytön suhteen kuten aavikolla konsanaan; tippaakaan ei hukata, juomavetenä käytetään sadevettä, puutarhassa suositaan natiivikasveja jotka eivät kastelua kaipaa jne. Eli ainakin heidän taloudessaan veden säännöstelyn kyllä huomaa (he eivät muuten ole minkään kunnallisen vesijohtoverkon piirissä, vaan ovat veden suhteen joen ja sadeveden varassa).

Kierrätystä täällä harrastetaan jonkun verran, mutta kyllä se vaikuttaa olevan vielä aika lapsenkengissä. Esim. juomapulloja uudelleen käytetään ainoastaan Etelä-Australiassa ja tiedän ihmisiä jotka eivät vaivaudu lasia edes kierrättämään, vaan nakkaavat sen muun sekajätteen sekaan. Moinen energianhaaskaus saa minut irvistämään, varsinkin kun se täällä tuotetaan lähes yksinomaan fossiilisia polttoaineita käyttäen.

Mielestäni nuoremmalle väelle voi hyvinkin puhua ympäristöasioista, ja he ovat jopa suht valistuneita (eri asia onkin sitten näkyykö se käytännössä...). Tästä on itse asiassa tullut kerran jos toisenkin keskusteltua joidenkin kavereiden kanssa, ja trendi näyttäisi olevan "vihreämpään" suuntaan. Siinä missä esim. puoliskoni vanhempien sukupolvi pitää ympäristöasioita vain vihreän puolueen  hömpötyksenä, ymmärtää nuorempi sukupolvi ettei aiheelta voi tulevaisuudessa välttyä konservatiivisinkaan puolue. Joten toivon mukaan täälläkin on kasvamassa nuori poliitikkosukupolvi joka ymmärtää ympäristön tärkeyden.

Toivossa on hyvä elää... :)
Riina

Poissa Jaaks

  • Global Moderaattorit
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 4386
  • Moderaattori
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #8 : Toukokuu 28, 2005, 12:11 »
RUU,

Jouko puhui joskus kymmenen vuotta sitten...

Nykyään saat sakot, jos peset autosi kadulla puhumattakaan mistään öljyn vaihdosta.  

Meillä on kaksois viemärisysteemi eli ns harmaa vesi (grey water = washing and toilet) menee eri viemäriin kuin sadevesi.  Sadevesi eli "storm water" menee suoraan mereen ja se muu kaupungin jätevesiverkostoon.
Rännit katolta ei saa valuttaa vettä pihallesi vaan kaikki täytyy lain mukaan olla kytketty "storm water drains".

En tiedä, jos olet koskaan ollut "mustassa Afrikassa", mutta ei asiat täällä ole lähelläkään sitä - on tullut sekin nähtyä ja koettua.

Meillä on täällä öljyn, akkujen ja kaasupullojen etc.. keräyspisteitä ihan julkisilla paikoilla, että ei enään tarvitse laittaa sinne jonnekin "piiloon".

Poissa Tony

  • Muriaanien kuninkas
  • ****
  • Viestejä: 475
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #9 : Toukokuu 30, 2005, 08:38 »
Tämä nyt ei varsinaisesti liity Australian vesipulaan, mutta elämänasenteita ajatellen asiassa on paljonkin yhteyttä kuivuvaan Australiaan.

Eli nyt kysynkin teiltä varsinkin pidempään Australiassa asuneet,  oletteko jo täysin tottuneet siihen, että tavarataloissa kuten Target, Kmart, BigW, Warehouse jne , joudutte etenkin myöhemmin iltapäivällä asioidessanne tarkkaan katsomaan mihin astutte, kun puolet tavaroista varsinkin vaateosastoilla on heitetty pitkin käytäviä. Minä en ainakaan viime vuoden 5kk reissulla ja tämän vuoden 2kk aikana siihen millään tottunut, ja aika härskiltä näytti , kun aussirouvat ostoskärryillä surutta jyräsivät lattialla lojuavien vaatteiden ja purkkien päältä. Herää vain kysymys, että mikä saa aussit repimään vaatteet hyllyiltä ja heittämään ne pitkin käytäviä :confuse. En haluaisi tehdä maiden välistä vertailua, koska tiedän, että vertailu jossa jokin asia on Suomessa paremmin , herättää yleistä närää, sillä onhan Australia pyhä asia. Mutta en voi muuta kun todeta, että missään halpis Löytötexissäkään ei tavarat ole samanlaisessa sekamelskassa kuin Australian tavarataloissa. Eli mistä tämä kaikki kertoo? Onko kyseessä sama yleinen välinpitämättömyys, joka ilmenee ympäristöasioissa? Vai onko kertakaikkiaan niin, että järkyttävän kokoisiksi itsensä syöneet aussit eivät todellakaan kykene nostamaan lattialle pudottamiaan tavaroita takaisin hyllyille. Tällaisen tapauksen saimme todistaa omin silmin eräässä Kmartissa , kun olimme ostamassa Arjalle kenkiä. Samalla käytävällä keskikokoinen, noin 150 kiloinen, aussirouva tiputti kenkäparin lattialle, kokeili niitä, mutta ilmeisesti eivät olleet sopivat, joten kylmän tyynesti potkaisi ne sivuun ja poistui paikalta:itke . Oli syynä tähän käyttäymiseen sitten välinpitämättömyys taikka ylipaino, niin kyse on joka tapauksessa sairaasta ilmiöstä.

Oletteko myöskään pistäneet merkille, että aussien on vaikea viedä Mäkkäreissä ja Hungry Jackseissa tarjottimiaan ja roskiaan niille tarkoitettuihin paikkoihin. Yleensä ne jätetään pöydälle lojuamaan ja vielä niin että hampurilaisia ei ole syöty kokonaan, jolloin varsinkin ulkotiloissa alkaa ibislinnuilla herkkuhetket. Monissa paikoissa, kuten eteläisen Queenslandin teemapuistoissa( Dreamworld, Seaworld, Wet and Wild jne), on näkyvät kyltit  ettei ibiksiä ja muita lintuja saa ruokailualueilla syöttää, mutta näillä kylteillä ei ole minkäänlaista vaikutusta edes aikuisten ihmisten toimintaan. Korkeintaan ne muistuttavat, että ibiksillekin pitää antaa ranskalaisia perunoita, sillä kuka nyt Australiassa tulisi toimeen ilman tätä perusravintoa, jota varmaan ollaan jo yritetty tunkea tuttipulloonkin, jotta lapset tottuisivat jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tähän tärkeään elintarvikkeeseen. :itke. Voitteko kuvitella, että kun lapselle tilaa ravintolassa pizzan niin se tarjoillaan ranskalaisten kera, mutta kaiken huippu oli se, että lasten lasagneannoksen mukanakin tuli ranskalaiset:confuse. Nyt tietenkin joku kommentoi, etteihän niitä ranskalaisia ole pakko syödä, eikä meidän pojat niitä enää jaksaneetkaan syödä. Mutta kyse onkin siitä, että aussilapset kasvatetaan sairaiksi niin fyysisesti kuin myös henkisesti, tunkemalla ranskalaisia joka paikkaan. Ei siis todellakaan ole ihme, että aussinuoret ovat maailman itsemurhatilastoissa aivan maailman huipulla ( sanottakoon, että Suomi on tullut tilastoissa alaspäin. Toki syynä tähän on ollut paljolti Neuvostoliiton hajoaminen, joka on synnyttänyt useita pieniä valtioita, joissa on korkeat itsemurhatilastot). Mutta kysymys kuuluukin, että miksi aussinuori voi nykyään niin pahoin? Maa, jonka imagoon on vuosikymmeniä yhdistetty iloiset ja onnelliset ihmiset, on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut radikaalisti. En voi olla yhdistämättä nuorten pahoinvointia vallalla olevaan kulutushysteriaan, joka näkyy niin ruokatottumuksissa kuin kaikessa pakkomielteisessä tavaran haalimisessakin. Nyt kun aussi telkkarissa mainostetaan tuotteita jo kahden vuoden korottomalla ja täysin maksuttomalla luotolla, niin voi vain kuvitella kuinka moni rahaton ostomaniasta kärsivä aussinuori vetää itsensä jojoksi kahden vuoden kuluttua, kun kaikki laskut paukahtavat maksuun. Sairasta eikö vaan.

Toivottavasti ette nyt kuvittele, että olen joku Australian vihaaja, koska siitä ei ole todellakaan kyse. Pidän maasta erittäin paljon, ja tulen vierailemaan siellä vielä useita kertoja, mutta halusin vain tuoda vähän erilaista näkökulmaa kaikkien hiekkaranta-, VB-, no worries- ja 80 asteen helle keskustelujen lomaan. Kuten Silpun kanssa asiasta Jaaksin luona keskusteltiin, olisi maasta hyvä tietää muutakin kuin pelkkiä kehuja.

Toki voisin samalla tavoin kirjoittaa Suomen yhteiskunnan ongelmista, mutta todettakoon, että suomalaisnuoret suhtautuvat tulevaisuuteen positiivisimmin  koko Euroopassa.



:)Tony

Poissa MH

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 1302
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #10 : Toukokuu 30, 2005, 09:03 »
Lainaus
Alkuperäinen postittaja Tony
Tämä nyt ei varsinaisesti liity Australian vesipulaan, mutta elämänasenteita ajatellen asiassa on paljonkin yhteyttä kuivuvaan Australiaan.

Eli nyt kysynkin teiltä varsinkin pidempään Australiassa asuneet,  oletteko jo täysin tottuneet siihen, että tavarataloissa kuten Target, Kmart, BigW, Warehouse jne , joudutte etenkin myöhemmin iltapäivällä asioidessanne tarkkaan katsomaan mihin astutte, kun puolet tavaroista varsinkin vaateosastoilla on heitetty pitkin käytäviä. Minä en ainakaan viime vuoden 5kk reissulla ja tämän vuoden 2kk aikana siihen millään tottunut, ja aika härskiltä näytti , kun aussirouvat ostoskärryillä surutta jyräsivät lattialla lojuavien vaatteiden ja purkkien päältä. Herää vain kysymys, että mikä saa aussit repimään vaatteet hyllyiltä ja heittämään ne pitkin käytäviä :confuse. En haluaisi tehdä maiden välistä vertailua, koska tiedän, että vertailu jossa jokin asia on Suomessa paremmin , herättää yleistä närää, sillä onhan Australia pyhä asia. Mutta en voi muuta kun todeta, että missään halpis Löytötexissäkään ei tavarat ole samanlaisessa sekamelskassa kuin Australian tavarataloissa. Eli mistä tämä kaikki kertoo? Onko kyseessä sama yleinen välinpitämättömyys, joka ilmenee ympäristöasioissa? Vai onko kertakaikkiaan niin, että järkyttävän kokoisiksi itsensä syöneet aussit eivät todellakaan kykene nostamaan lattialle pudottamiaan tavaroita takaisin hyllyille. Tällaisen tapauksen saimme todistaa omin silmin eräässä Kmartissa , kun olimme ostamassa Arjalle kenkiä. Samalla käytävällä keskikokoinen, noin 150 kiloinen, aussirouva tiputti kenkäparin lattialle, kokeili niitä, mutta ilmeisesti eivät olleet sopivat, joten kylmän tyynesti potkaisi ne sivuun ja poistui paikalta:itke . Oli syynä tähän käyttäymiseen sitten välinpitämättömyys taikka ylipaino, niin kyse on joka tapauksessa sairaasta ilmiöstä.

:)Tony



Tämä alkaa olla jokapäiväistä myös täällä Suomessa (ainakin etelä-suomessa). Ei ole montaakaan päivää aikaa kun marketissa huomautin eräälle keski ikäiselle herrasmiehelle siitä että pudottamansa tavaran voisi nostaa takaisin hyllyyn niin ainoa komentti mitä herralta tuli oli H.... V.... :?:?:?

Poissa Tony

  • Muriaanien kuninkas
  • ****
  • Viestejä: 475
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #11 : Toukokuu 30, 2005, 09:21 »
Näinhän se on MH, kyllä Suomessakin on valitettavasti sama suuntaus, mutta kyllä suomalaisten ja australialaisten kauppojen välillä on siisteydessä vielä ero kuin yöllä ja päivällä. Samoin ovat suomalaiset vuosi vuodelta aina pulskempaa kansaa, mutta tässäkin asiassa on Australia aivan omassa megaluokassaan.

 :)Tony

Poissa jounij

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 2456
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #12 : Toukokuu 30, 2005, 09:50 »
En ole vissiin juuri vieraillut noissa tavarataloissa myöhään iltapäivällä, sillä en ole koskaan huomannut tuota tavaroiden lattioille pudottelua ja kasoihin kertymistä. Macdonaldsin ja muiden vastaavien ravintoloiden tarjottimien pöytiin jättämisen olen kylläkin havainnut ja ottaa se pattiin minuakin, niin kuin kaikki muukin vastaava välinpitämättömyys. Ennen kaikkea harmittaa niiden mäkkärin kääreiden ja purkkien heittäminen minne sattuu (siis ravintolan ulkopuolelle).


Valittelee
Jouni
Canberra

Poissa Jukka

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 141
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #13 : Toukokuu 30, 2005, 11:29 »
Tony moi,

mukava kulla sun mielipitees.

Samaa mieltä, asuin 5 vuotta Ausseissa, sen jälkeen vuoden Balilla ja siellä Aussit olivat todella sikoja. On todella suuri ero eurooppalaisen ja aussituristin välillä, aussin tuntee heti siitä että se kulkee kaljapullo kädessä kadulla ilman paitaa. Ja se harmitti kun koskaan en nähnyt samaa Ausseissa, siis Aussit lähtivät sikaileen Balille.

Kun tulin tänne Bangkok:iin ja kadulla tuli vastaan tyyppi kaljapullo kädessä pysäytin kaverin ja mainitisin että oot varmaankin Ausseista - mistäs tiesit?

En myöskää aio provodoida Australiaa, ehkä jonain päivänä tuun takaisin sillä onhan mulla viisumi sinne. Onhan Ausseissa paljon hyvää, kuten bbq...
:XXXX

Jukka

Poissa Fr?nk

  • Piltti
  • *
  • Viestejä: 0
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #14 : Toukokuu 30, 2005, 11:59 »
Ja suomalaiset "porot" toimivat samalla tavalla virossa.. Ja ymmärtääkseni Britit bailaavat rajusti välimeren saarilla.. Tää on niin tätä.. Taitaa nää japsit olla ainoita "kunnon" turisteja, jos 2miljoonaa poseerattua valokuvaa per reissu ei lasketa sikailuksi ;)

Poissa zetax

  • Muriaanien kuninkas
  • ****
  • Viestejä: 386
    • Laitapuolenkulkija
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #15 : Toukokuu 30, 2005, 14:58 »
Kylla taalla muutkin osaa eksya aiheesta.

Itseani huvitti viikko sitten oltuani Riikassa kun britit pelasivat kannissa paivalla rugbya kadulla. Baltian maista on tullut aika suuri matkakohde briteille.

Poissa Fr?nk

  • Piltti
  • *
  • Viestejä: 0
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #16 : Toukokuu 30, 2005, 16:04 »
Niin on. Oli jossain dokkarissa että Britit löysi Baltian maat kun sinne alettiin tehdä halpalentoja.. Offtopiccia..

Poissa Tony

  • Muriaanien kuninkas
  • ****
  • Viestejä: 475
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #17 : Toukokuu 31, 2005, 05:05 »
Jouni:)

Alkuperäinen kysymyksenihän kuului, että oletteko jo TOTTUNEET kauppojen käytävillä lojuviin vaatteisiin/tavaroihin. Ja totuushan on se, että asioihin joihon on jo tottunut,  ei välttämättä enää huomaakaan. Toisaalta on myönnettävä, että Canberrassa ei viime reissulla tullut käytyä, joten sen alueen kaupoista ei ole kokemuksia. Tähän näkyyn kuitenkin törmäsimme lähes kaikkialla Australiassa, Adelaide, Cairns, Gold Coast, Sydney jne , joten mistään paikallisesta ilmiöstä ei näyttänyt olevan kyse. Pahin taisi olla Adelaiden Tea Tree Plazan Warehouse, jossa joidenkin käytävien lattiapinnasta vain puolet oli näkyvissä, niin paljon oli vaatteita lattialle heitettynä. Aluksi kuvittelimmekin, että paikalla olisi joku hullu käynyt riehumassa, mutta kun melkein samanlaiseen näkyyn törmäsimme muuallakin päin Australiaa, niin vääjäämättä  heräsi kysymys, että mistä  tällainen käytös johtuu.

Kertokaapa minulle, mistä ihmeestä johtuu ettei Australiasta vieläkään löydy poliittista tahtoa pullojen ja tölkkien kierrätykseen (paitsi SA) eikä valaiden mahalaukkuun päätyviä muovipusseja saada pois kaupoista. Onko niin, ettei 9 aussia kymmenestä vaan kertakaikkiaan suostu luopumaan näistä ihanista pienistä muovipusseista, joihin mahtuu korkeintaa yksi mehupullo:confuse. Tällainen kävi mielessä kun vain yhdellä asiakkaalla kymmenestä näytti olevan Go Green ostoskassi, joita kylläkin näkyi leirintäalueilla lähes joka perheellä kätevinä piknikkasseina.

Ja jos vielä palataan tähän allekirjoittamattomaan Kioton ympäristösopimukseen, niin väitän ettei perusaussi ole juuri kuullutkaan asiasta, koska valtaapitävien etuna on se ettei asiasta juuri puhuta, jottei ihmisten tarvitsisi asiaa edes ajatella. Maasta ei taida löytyä mitään varteenotettavaa poliittista tahoa, joka toisi asiaa esille ja pistäisi aussit miettimään maansa tulevaisuutta. Se kun ei riitä, että jotkut rastatukkaiset ympäristöjärjestöjen edustajat tiedottavat asiasta ostoskeskusten käytävillä. Tavallinen perusaussi kuittaa tällaisen pelkkänä huumehörhöjen vouhottamisena, eikä vaivaudu edes ajattelemaan koko asiaa. Pääasiahan on ettei bensan hintaa vaan nosteta.

Moikka Jukka,
Näinhän se on, että näitä sikoja ja poroja löytyy kyllä jokaisesta kansakunnasta.

Tässä on ote mielenkiintoisesta tutkimuksesta, joka käsittää aussien kulutustottumuksia http://users.bigpond.net.au/patbruce/wastenot.htm

:)Tony

Poissa mette

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 826
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #18 : Toukokuu 31, 2005, 07:17 »
Niin on minultakin  jäänyt   huomaamatta  vaatemytyt kauppojen lattioilla. En silti usko , että olisin voinut  tuolla tavoin muuttua, niin   välinpitämättömäksi , että tavarataloissa jyräisin kärryilläni lattialla lojuvien vaatteiden päältä. Sellaiseen en TOTTUISI ikinä!

Muovikassien säätämistä maksulliksi suunniteltiin jo parisen vuotta sitten. Silloin jopa ehdoteltiin  $1  maksua muovikassille, jotta saataisiin  muovikassien käyttö vähentymään. Mutta  kovin kiirettä ei olla asiassa pidetty muovikassien edelleenkin ollessa ilmaisia :(
Ikeassa sentään tällaiset asiat koetaan tärkeiksi; niillä on ollut maksulliset muovikassit jo jonkin aikaa.

Poissa zetax

  • Muriaanien kuninkas
  • ****
  • Viestejä: 386
    • Laitapuolenkulkija
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #19 : Toukokuu 31, 2005, 08:09 »
Toivottavasti Aussit vaan ei sitten oman maan tuhottuaan tule tuhoamaan maailman muita kolkkia. Ihan jos ajattelee asiaa parin sadan vuoden paahan.

Poissa Tony

  • Muriaanien kuninkas
  • ****
  • Viestejä: 475
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #20 : Toukokuu 31, 2005, 08:26 »
No jo nyt on ihme, jos vain meidän matkareitille on osunut näitä kauppoja, joissa vaatteet lojuavat lattialla:? Viimeisin "sotkula" , jossa kävimme oli Runaway Bayn Target Surfersin pohjoispuolella, mutta se ei todellakaan ollut mitään verrattuna tähän Adelaiden Warehouseen, jossa oli vaikea kulkea astumatta vaatteiden päälle.



:)Tony

... ja takaisin sorvin ääreen.

Poissa iskater

  • Muriaanien kuninkas
  • ****
  • Viestejä: 309
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #21 : Toukokuu 31, 2005, 08:37 »
Tony, et ole yksin. kyllä minäkin muistan törmänneeni vaatekasoihin erinäisissä halpahalleissa eri puolilla australiaa. :confuse

mutta muovikasseista. muistin ihan oikein että tasmanian coles bay julistaa olevansa " Australia's First Plastic Bag Free Town"

http://www.planetark.com/campaignspage.cfm/newsid/58/newsDate/7/story.htm

Poissa Annele

  • Piltti
  • *
  • Viestejä: 13
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #22 : Toukokuu 31, 2005, 09:08 »
Munkin nyt pitaa tahan kauppa aiheeseen kommentoida, olenhan ehta Coles supermarketin Grocery Filler ja toissa pari kertaa viikossa. Mun 8 kk uran aikana olen huomannut tosiaankin sen miten laiskoja ja valinpitamattomia asiakkaat voi olla. Jaatelot, maidot ja muut kylmatuotteet jatetaan lampimiin hyllyihin vaik lahin jaakappi olis metrin paassa ja tavaran saastaminen pilaantumiselta ois helppoa. Samoin kaikki paketit pitaa avata, mut eihan kukaan itse niita avattuja pakkauksia halua ostaa. Myos varkaita meilla liikkuu todella paljon. En tietysti voi suomeen verrata kun en siella ollessani koskaan ollut toissa kaupassa, mut kun sunnuntaisin teen "facing", hyllyista loytyy uskomaton maara tyhjia paketteja. Ihmiset varastavat kaikenlaista tavaraa...Jopa pesupulverit ja vauvan maitojauheet varastetaan omiin muovipusseihin ja tyhjat purkit jatetaan hyllyyn.Olen myos loytanyt mm. tyhjan mustan muovisen liha paketin, josta oli raa'at pihvit viety. Etta nain meilla Colesilla. Ja sanonpa viela etta kaikki tama vaiva pakettien kanssa, vaikka meilla ei edes ole oikeutta tarkastaa asiakkaiden kasseja tai muita tavaroita...Seuraavan kerran kun  ostoksilla ollessanne kuulette kuulutuksen "sercurity section a, secutiry section a" niin sehan vaan tarkoittaa et me yritetaan saikytella varas pois, muita keinoja kun meillaei juurikaan ole. Eli no hata, ei sinne mitaan turvamiesta ryntaa/...

:) Coles-making you save, every day

Poissa Tony

  • Muriaanien kuninkas
  • ****
  • Viestejä: 475
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #23 : Toukokuu 31, 2005, 10:36 »
Tänks Iskater, mä jo hetken ajattelin, että olin nähnyt vain pahaa unta:D

Maihtoiko tuo mainitsemasi kaupunki Tasmaniassa olla myös NAPALM FREE TOWN. Sitähän siellä kylvetään muinaisiin sademetsiin ihan olan takaa:itke http://www.tasmaniantimes.com/jurassic/flanaganlost.html

Annele,
Onko tosiaan niin, että Colesin turvamiehilläkään ei ole mitään valtuuksia puuttua asiaan, vai haahuilevatko he hyllyjen välissä ja pääovella pelkkinä peloitteina:confuse

:)Tony

Milka

  • Vieras
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #24 : Toukokuu 31, 2005, 12:02 »
Nyt pitaa kylla myontaa etta en ole huomannut mitaan vaatekasoja lattioilla, joiden paalta ihmiset ajavat karryilla ja vaitan etta en koskaan voisi moiseen tottua. :o En ole huomannut moista edes ns. tehtaan myymaloissa.

Tosin myos myontaa taytyy etta minun shoppailut rajoittuu vain paaosin Melbourneen ja taallakin vain muutaman kaupunginosan ja keskustan kauppoihin. Joten en todellakaan vaita omia kokemuksiani yleisiksi.

Annele, ystavani, joka on Suomessa suuressa citymarketissa toissa valittaa ihan samaa kuin sina. Ihmiset varastavat mita ihmeellisimpia asioita ja mita ihmeellisin konstein. MH varmaan osaisi antaa muutaman mehukkaan esimerkin...

Mita kierratykseen tulee, niin siitakin minulla on erilaisia kokemuksia kuin muilla. Silla ainakin minun tuttava ja perhepiiriini kuuluu kierratysnatseja. Anoppikin lukee kunnalta saamansa kierratysvihkosta kuin piru raamattua ja muutama viikko sitten ihmetteli etta voisikohan sellaiset karkkiaskin paalla olleen rapisevan muovin kierrattaa...

Muutamassa kuukaudessa olen myos alkanut huomaamaan vihreiden kierratettavien ostoskassien alkavan tehda kasilaukun virkaa ja niita nakee nykyaan melkein joka toisella vastaantulijalla.

Kaikissa osavaltioissa nakyy olevan erilaiset systeemit, silla Melbournessa kylla veloitetaan vedesta kulutetuiden kuutioden mukaan. Tiedan sen tasan tarkaan, silla meilla oli pihalla vuotava putki kuukauden verran ennen kuin se huomattiin ja laskua tuli paata huimaava summa. :nuttu:

Mielenkiintoista luke teidan muiden kommentteja, silla mita ilmeisemmin minun kokemukset poikkeavat aika paljon teidan muiden kokemuksista.
;)

Poissa jounij

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 2456
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #25 : Toukokuu 31, 2005, 13:09 »
Lainaus
Alkuperäinen postittaja Milka
Kaikissa osavaltioissa nakyy olevan erilaiset systeemit, silla Melbournessa kylla veloitetaan vedesta kulutetuiden kuutioden mukaan.


Niin meilläkin ACT:ssä. Täällä veden kuutiohinta vielä kallistuu jonkun tietyn kuutiomäärän ylityttyä. Ei tosin ole meidän kahden kulutuksella koskaan ylittynyt, eli toistaiseksi olemme maksaneet vesikuutioistamme aina sen halvimman tariffin mukaan.


Toteaa
Jouni
Canberra

Poissa Tony

  • Muriaanien kuninkas
  • ****
  • Viestejä: 475
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #26 : Toukokuu 31, 2005, 19:35 »
Niin, en minäkään muista Melbournen keskustassa nähneeni kaupoissa epäjärjestystä, mutta siitä onkin jo kulunut 11 vuotta, kun viimeksi Melbournessa kävin. Tosin enpä nähnyt silloin sotkuja muuallakaan Australiassa. En todellakaan väitä enkä usko, että te arvon rouvat jyräisitte ostoskärryillä lattialla lojuavien vaatteiden päältä. Mutta pakko on todeta, että sellaisissa Targeteissa ja Kmarteissa tuli käytyä, joissa kukaan meistä ei olisi pystynyt pujottelemaan ostoskärryllä vaateosaston käytävän läpi ilman pientä auraustoimenpidettä tai sitten työntämällä reilusti vaatteiden päältä.

Näillä omakohtaisilla kokemuksillani ja muutamalla tutkimustuloksella tarkoitukseni oli antaa laajempaa näkökantaa RUU:n esittämään kysymykseen, kuinka perusaussit suhtautuvat ympäristökysymyksiin. Minäkin tunnen Australiassa useita todellisia ympäristöfanaatikkoja, esim. Melbournessa, ja toisaalta tunnen Suomessa monia sellaisia henkilöitä, jotka vähät välittävät ympäristön tilasta. Mutta kun kyse on perusausseista taikka perussuomalaisista (ei siis kyseisen puolueen jäsenistä) niin emme voi takertua minkään  yksittäisen henkilön  kantaan ympäristöasioissa. Asia täytyy nähdä suurempana kokonaisuutena, ja koska Australia on ymmärtääkseni demokraattinen valtio, niin kysynkin ketkä valitsivat John Howardin ja liberaalit jatkamanaan maansa johtoa? Vastaus: PERUSAUSSIT, jotka pitävät häntä halvan bensan ja nykyisen kulutusjuhlan takuumiehenä. Sillä ei tunnu olevan mitään väliä vaikka luonto kärsii kunhan sama railakas meno saa jatkua.......niin kauan kun se tätä menoa enää jatkuu, mutta eihän PERUSAUSSI ole tottunut murehtimaan huomisesta :XXXX

Kysymys johon todellakin haluaisin vastauksen: Mikä antaa rikkaalle länsimaiselle teollisuusmaalle Australialle oikeuden jatkaa maailman saastuttamista kiihtyvällä tahdilla vaikka lähes kaikki muut teollisuusmaat ovat sitoutuneet vähentämään päästöjä? Antaako tähän oikeutuksen se, että isovelikin (USA) tekee niin? Pääministeri Howardin mukaan työllisyys on ympäristöasioita tärkeämpää ja siksi maa ei pysty allekirjoittamaan Kioton sopimusta. Australian toiminta antaa aika selvän signaalin lähialuuen köyhille kehitysmaille kohentaa omaa  talouttaan luonnosta piittaamatta.  Eikö kellojen pitäisi jo ruveta soimaan, kun maan vesivaratkin ovat jo lähes lopussa? Toisaalta eihän ne kellot vielä soi kun tavallisille kaupunkilaisille vedenpuute ilmenee lähinnä vain siinä ettei autoa saa pestä juoksevalla vedellä ja nurmikon kastelua tulee rajoittaa, ei siis mitään hirvittävän dramaattista vielä tässä vaiheessa.

Vai mahtaako kaikki nämä puheet veden vähyydestä olla pelkkää Howardin vastustajien propagandaa:o:o:o:o:o

:)Tony

Poissa Tony

  • Muriaanien kuninkas
  • ****
  • Viestejä: 475
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #27 : Kesäkuu 01, 2005, 20:49 »
Ymmärrän hyvin että Australian ympäristöpolitiikka ja päästöt, ja etenkin niihin  johtavat syyt ovat niin arkoja aiheita, tabuja, että niistä on parasta vaieta, varsinkaan kun asiaan liittyvät faktat eivät Australiaa liiemmin mairittele. Onhan paljon mukavampaa kehua välittömiä ja mukavia australialaisia.

Ehkä on parempi siirtyä takaisin keskustelemaan kumpi on parempaa olutta VB vai Tooheys New. Kyllähän sellainenkin keskustelu avartaa Australiaan muuttavien mielikuvaa kyseisestä maasta ja sen kansalaisista.

:(Tony

Poissa jounij

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 2456
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #28 : Kesäkuu 01, 2005, 22:36 »
Heh, positiivisista asioista keskustelu olisi toki helpompaa! Sitä vain kokee itsensä sen verran vähäpätöiseksi, kun ei näihin esitettyihin negatiivisiin asioihin kuitenkaan voi itse vaikuttaa. Niiden kanssa on vain täytynyt oppia elämään kiukkunsa niellen.


Keskustelun vähäisyyttä selittelee
Jouni
Canberra

kravattimies

  • Vieras
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #29 : Kesäkuu 01, 2005, 23:23 »
Toni Cairnsin leirintäalueen asioista: "jätteet päätyivät loppuviimein samaan jäteauton säiliöön, niin kierrätyslasit kuin muutkin roskat."

Jaaks Brisbanesta: "Autossa on kaksi erillistä tankkia joihin jätteet kerätään."

Ajattelin vaan, että olisiko Cairnsissa sama systeemi kuin Brisbanessa, siis näin: jäteauto pysähtyy kohdalle, kuljettaja painaa nappia, harmaakantinen roskis nousee ja tyhjentyy, kuljettaja painaa toista nappia, keltakantinen kierrätysroskis nousee ja tyhjentyy ihan samaan säiliöön, mutta sen eri osastoon. Minuutin sisällä tulohetkestä matka jatkuu.

Tässä samalla haluan mainita, ettemme ole vaimoni kanssa koskaan nähneet kauppojen lattioilla sellaista sotkua kuin mitä on yllä kuvailtu. Sellainen kauppa on taatusti lopettamassa toimintansa, menossa konkurssiin tai jotain vastaavaa, kun ei enää välitetä siivotakaan.

Positiivisia uutisia: Brisbane ostaa 180 uutta luonnonkaasulla (CNG - Compressed Natural Gas) toimivaa bussia, jotka toimitetaan kolmen vuoden sisällä, mukana on mahdollisuus ostaa 120 bussia lisää kahden vuoden aikana. Viimeisen vuoden aikana matkustajien määrä on noussut busseissa 10 % ja lautoilla yli 30 %. (Courier Weekly)

Poissa Jaaks

  • Global Moderaattorit
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 4386
  • Moderaattori
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #30 : Kesäkuu 02, 2005, 00:25 »
Lainaus

Ymmärrän hyvin että Australian ympäristöpolitiikka ja päästöt, ja etenkin niihin johtavat syyt ovat niin arkoja aiheita, tabuja, että niistä on parasta vaieta...


Ei nyt sentaan Tony.  Kylla taalla luonnonsuojelusta puhutaan paljonkin ja onhan meilla Dr Aila Keto, joka on tehnyt valtavasti tyota luonnonsuojelun eteen ja tekee edelleen.

Dr Keto nimettiin eilen "Greats of Queensland 2005".  Vuonna 2000 han oli Queenslander of the Year.


Lainaus

Achievers have greatness thrust upon them

TWO were sportsmen who put Queensland on the world map.
One has given the state a thriving arts culture.
One has devoted her life to the state's iconic natural assets, and the other has promoted those assets to the world.
Premier Peter Beattie yesterday announced the five Queensland "Greats" for 2005 ? Test cricketer Bill Brown, tennis legend Rod Laver, arts administrator Tony Gould, environmentalist Aila Keto and tourism boss Terry Jackman.
But Dr Keto warned Queenslanders could not continue to take for granted their "iconically beautiful environments".
"We have lost a lot of Queensland and a lot of it has been scarred by the way we've done things," she said.



http://www.couriermail.news.com.au/common/story_page/0,5936,15470198%255E3102,00.html

http://www.alumni.uq.edu.au/?page=17169

Poissa Tony

  • Muriaanien kuninkas
  • ****
  • Viestejä: 475
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #31 : Kesäkuu 02, 2005, 07:10 »
Hyvät ystävät, yritin vain kirjoituksillani herättää keskustelua siitä miksi Australia VALTIONA suhtautuu välinpitämättömästi kasvihuonepäästöihin ja pitää itsellään oikeuden olla maailman pahin saastuttaja, kun lasketaan päästöjä per asukas. Ymmärrän hyvin Jouni, että asia kiukuttaa, eikä näillä asioilla todellakaan kannata omaa elämäänsä pilata, mutta kuten jo olen tässä monesti sanonut niin valtaosa ausseista hyväksyy tilanteen tai sitten ovat täysin epätietoisia siitä eivätkä vaivaudu edes ajattelemaan asiaa.
 
Viimeisen 7kk Australiassa olon aikana tuli tv-uutiset katsottua lähes päivittäin, ja vain kerran kuulin puhetta Kioton sopimuksesta, kun pääministeri Howard sanoi ettei sitä voida allekirjoittaa työllisyyteen vedoten. Jos suurella kansanemmistöllä olisi tahtoa asian muuttamiseen, niin kyllähän niin tapahtuisi, mutta sillä olisi tietenkin vaikutusta nykyiseen elintasoon ja kulutuskäyttäytymiseen. Saavutetuista etuisuuksista on ymmärrettävästi erittäin vaikea luopua, mutta kysymys onkin siitä minkä kustannuksella nämä etuisuudet on hankittu.

On aika pelottava skenario, että vasta kahden sukupolven päästä aussit muuttaisivat kulutustottumuksiaan. Todennäköisesti ei tarvitse odottaa niinkään kauan, koska muutos tulee tapahtumaan pakon edessä jo paljon aiemmin.

Tässä Cairnsin leirintäalueen tapauksessa ei ollut kyse jäteautosta, jossa on kaksi erillistä säiliötä, vaan  leirintäalueen henkilökunta tyhjensi kaikki kierrätyslaatikot ja sekajäteroskikset yhteen ja samaan lavaan täysin sekaisin.


En tiedä oliko Runaway Bayn Target lopettamassa toimintaansa tai menossa konkurssiin, mutta jos joku sattuu ajamaan Gold Coastilla Labradourin lähellä niin käykää tarkistamassa ja mielellään myöhemmin illalla ennen sulkemisaikaa, niin nähdään onko siellä edelleen vaatteita ja tavaroita pitkin käytäviä.

 :)Tony

Poissa Jouko

  • Yll?pit?j?
  • Yks styränki
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 1456
  • Jouko Laakso
    • Dundernews
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #32 : Kesäkuu 02, 2005, 07:31 »
Tuosta vedestä viellä, Vettä varastoidaan pintavesialtaisiin josta se tuodaan puhdistus-prosessin jälkeen koteihimme. Tässä muutamia aatteita vedestä?

Tilastojen mukaan,
35% menee nurmikolle
26% kylpyhuoneeseen
19% lasketaan vessasta alas
15% vaatteiden pesuun
4% ruuanvalmistukseen

Mikä tarkoittaa karkeasti sitä että lähes 95% juomakelpoiseksi pintavedestä käsitellystä vedestä menee suunnilleen vessasta alas tai muuhun vastaavaan. Tuosta puhdistetusta vedestä ainoastaan 1% käytetään siihen mihin sen puhdistuslaatu on tähdätty.

The Australian Bureau of Statistics mukaan kansakuntana käytimme vettä 22,189 mcm(million cubic meters)/vuodessa (josta maatalous käytti 15,522) Samojen tilastojen mukaan per asukas käytimme [1,000 m3/cap/year] joka on lähes puolet enemmän kuin Euroopassa käytettiin samaan aikaan. Tässä voisimme ottaa esimerkkiä Israelista jossa vettä käytetään 110-120 m3/cap/year eli murto-osa siitä mitä käytämme täällä.

Samaan aikaan kun tuotamme puhdasta vettä kaukaa asuntoihimme ja laskemme siitä 95% viemäristä läpi keskiverto Canberran talon katolle putoaa lähes 50 000 litraa vettä taivaasta.

Eli vettähän olisi vaikka hur mycket kun sitä vain hyödynnettäisiin täysipainoisesti. Jos vaikka pistäisi noi Georgen hännystelyyn käytetyt energiat ja rahat tähän niin eiköhän sillä jo jotain saataisi aikaan...:confuse

No nyt pitää taas mennä?


- Salibandy? Brisbanessa www.qldfloorball.org

Poissa concept-

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 131
    • www.dash05.tk
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #33 : Kesäkuu 02, 2005, 13:18 »
Onhan se totta etta australiassa ei ymparisto asiat ole ehka niin suuressa arvossa kun suomessa. Itse huomasin jo ekalla viikolla muovipussien maaran. Jos suomessa mahtuu ostokset 2 kassiin niin taalla niita muovipusseja saa 10 kappaletta.

Kamppis opiskelee ymparisto asioita ja niilla oli just luennolla katsastus suomen ymparisto jarjestelmiin ja kui hyvin ne toimii.

Ainoa kerta ku kuulin jotain tosta vesi ongelmasta oli kun alotin yliopiston ja meille kerrottiin etta pitais kayttaa sita jarkevasti koska talla hetkella sita riittaa 22 miljoonalle ihmiselle ja ihmisia taalla on noin 21 miljoonaa.

Poissa Fr?nk

  • Piltti
  • *
  • Viestejä: 0
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #34 : Kesäkuu 02, 2005, 14:36 »
Lainaus
Alkuperäinen postittaja Jouko
Samaan aikaan kun tuotamme puhdasta vettä kaukaa asuntoihimme ja laskemme siitä 95% viemäristä läpi keskiverto Canberran talon katolle putoaa lähes 50 000 litraa vettä taivaasta.

Eli vettähän olisi vaikka hur mycket kun sitä vain hyödynnettäisiin täysipainoisesti.


Noin yleisesti,
meneekö taivaalta tuleva vesi rännien kautta viemäriin/ojaan vai ottavatko jotkut teistä sitä talteen? Tuosta jos osan ottaa talteen, niin kait sillä muutaman kerran kukkapuskat kastelee..

Poissa jounij

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 2456
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #35 : Kesäkuu 02, 2005, 22:59 »
Vasta viime vuosina (tämän nyt noin kolme vuotta jatkuneen "kaikkien aikojen pahimman" kuivuuden aikana) tästä asiasta on alettu toitottaa meille kaupunkilaisillekin. Maallahan sadevettä on jouduttu säilömään yleisesti ottaen aina.

Nykyään esimerkiksi Canberrassa ei saa enää rakennuslupaa uudelle talolle, jos siinä ei ole sadevesisäiliötä. Sitä talteen otettua vettä sitten käytetään vessan huuhteluun ja/tai puutarhan kasteluun.

Minäkin olisin mieluusti vuonna 2000 taloa rakennuttaessani ottanut tällaisia asioita huomioon, mutta silloin ei ollut vedestä puutetta, eikä kukaan edes tiedostanut koko tulossa olevaa ongelmaa - ainakaan julkisesti. Ainakin tietoisuus näyttää olevan lisääntymään päin koko ajan.


Toteaa
Jouni
Canberra

Poissa RUU

  • Global Moderaattorit
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 1301
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #36 : Kesäkuu 03, 2005, 05:30 »
Noita juttuja kun tässä kuuntelee, alkaa tulla sellainen fiilis, että parhaassa tapauksessa aussilan ympäristöasioissa tapahtuu jossain vaiheessa täyskäännös (breakthrough) ja ekologisuus nousee muotiin.

Balttiassa (ja muuallakin itäisemmässä Euroopassa) on esim ICT:n kanssa käynyt positiivisesti: kun pohjalta on lähdetty nykyisen teknologian kelkkaan, ei ole ollut vanhoja käyttötapoja eikä laitehistoriaa rasittamassa vaan on hypätty suoraan edistyksen kärkeen (resurssit nyt huomioiden).
Tässä voi aussien kanssa käydä vielä yhtä iloisesti ympäristöasioissa: kertaheitolla ryhdytään ottamaan käyttöön kunnon teknologiaa ja valinnoissa tähdätään pitkälle, paljon pidemmälle kuin esim täällä "vanhalla manterella", jossa asia kehittyy hitaasti evoluutiona.
Brisbanen kaasubussit ja Canberran talojen sadevesisäiliöt hyvinä esimerkkeinä: eipä tällaisista paljon Suomessa puhuta, jotain pientä tapahtuu sentään Ruotsissa.

Tosin huono vaihtoehto on paljon laiskempi ja seurauksiltaan ikävämpi skenaario, ja totuus lienee jossain siellä välissä... :coolh

Joukon esittämä tilasto vedenkulutuksen jakautumisesta oli metka. Tarpeellistahan siellä on oikeastaan vain se alin 19% (vaatteet ja ruoka), niistäkin vain se ruoka todella välttämätön. Aika paljon vesivarantoja voisi siis säästää, jos muu vedentarve voitaisiin tyydyttää sadevedellä. Ja tietty jo nurmikoiden kuivumaan päästäminen auttaisi asiaa paljon - tosin kuka sitä palanutta käppyrää haluaa katsella omalla nätillä pihallaan... :?
RUU

"The Australian native can withstand all the reverses of nature, fiendish droughts and sweeping floods, horrors of thirst and enforced starvation - but he cannot withstand civilisation."
Daisy Bates

Poissa Fr?nk

  • Piltti
  • *
  • Viestejä: 0
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #37 : Kesäkuu 03, 2005, 08:58 »
Lainaus
Alkuperäinen postittaja RUU

Tässä voi aussien kanssa käydä vielä yhtä iloisesti ympäristöasioissa: kertaheitolla ryhdytään ottamaan käyttöön kunnon teknologiaa ja valinnoissa tähdätään pitkälle, paljon pidemmälle kuin esim täällä "vanhalla manterella", jossa asia kehittyy hitaasti evoluutiona.
Brisbanen kaasubussit ja Canberran talojen sadevesisäiliöt hyvinä esimerkkeinä: eipä tällaisista paljon Suomessa puhuta, jotain pientä tapahtuu sentään Ruotsissa.


Onhan Helsingillä ollu jo vuosia maakaasudösät käytössä. Ja Vermoon on valmistumassa hevosenlanta voimala! :hahhaa:hahhaa Siitä nyt en ota kantaa onko se luonnon säästämistä vai lähialueen tuhoamista hajulla..

Yleisesti ottaen Suomenlahden alueen maat ovat tehneet jotakin todella väärin, kun meillä on kohta maailman suurin lieteallas. Joskus se oli kuulemma meri, nykyään se on enemmän hapetonta murtovettä.  Rakkolevää & kaloja ei sieltä tahdo oikein löytyä. Toista oli vielä 5 vuotta sitten..  Silloin saattoi nähdäkkin jopa sukellusparinsa, nykyään parin metrin näkyvyys on jo hyvä... Ainoa hyvä asia on että rantatonttien hinnat saattaa tippua, laiha lohtu.

Milka

  • Vieras
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #38 : Kesäkuu 13, 2005, 05:00 »
Tony voimme toki keskustella ymparistoasioista ja minulla on niista paljonkin mielipiteita. Mutta sinun kaikkia Australialaisia syyttava asenteesi ei johda rakentavaan keskusteluun. Voin ainoastaan puhua omiin kokemuksiini vedoten ja minun tuttavapiiriini koostuu suurimmaksi osaksi ihmisista, jotka ovat hyvinkin ymparistoasioista valistuneita. Toisin sanoen minun tuntemat "keskiverto Aussit" eroavat paljonkin sinun tuntemista.

Vertaisin etta Australia kansakuntana on ehka 20 vuotta Suomea jaljessa ymparistoasioista puhuttaessa. Ns. vihrea puolue on viela nuori ja tosin se saa joka vvaaleissa enemman ja enemman kannatusta isoissa kaupugeissa. Kuten Suomessa 80-luvulla. Jossain vaiheessa sen kannatus noussee sellaisiin lukemiin, etta valtapuolueiden on otettava ymparistoasiat vakavasti.

Edellisissa vaaleissa ei Howardia valittu uudelleen bensan hinnan alhaisena pitamisen tai Kiotoon liittymattomyyden takia, vaan syysta etta han onnistui pelottelemaan asuntovelalliset mahdollisella korkojen nousulla, jos hanta ei valittaisi. Toinen erittain painava syy lienee toisen valtapuolueen ns. hajonneet rivit.

Myoskaan eivat kaikki osavaltiot hyvaksy Australian valtion hallituksen toimia. Kioton sopimukseen sen verran etta Victorian osavaltion hallitus on tutkinut mahdollisuutta liittya sopimukseen ilman federal governmentin hyvaksymista. Tosin ongelmia saattaa tulla perustuslain kanssa ja jos liittymista yritetaan niin pitkahko oikeustaistelu lienee luvassa.

Jouni: Myoskaan Melbournessa ei useissa kunnissa saa rakennuslupaa, jos ei ole suunnitelmissa sadevesisailiota. Meilla on niita taloudessa nykyisin kaksikin kappaletta ja kaikki huom! kaikki talossa kaytetty vesi on suodatettua sadevetta.

Poissa Elaine

  • Piltti
  • *
  • Viestejä: 22
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #39 : Kesäkuu 13, 2005, 06:56 »
Kuukauden verran olen täällä Perthissä nyt kauppoja kierrellyt ja täytyy sanoa entisenä myyjänä että todellakin on hyllyt ja lattiat sotkuisia. Ainakin enemmän kuin Helsingin kaupoissa/halpahalleissa konsanaan. Ihan tuon lähi Targetin ja Kmartin lattiat oli vaateosastoilla juuri Tonyn kuvailemia, ja mitä ruokakauppoihin tulee, niin samaa sotkuisuuttaa siellä on kautta linjan.

Täällä ruokakaupat yrittävät markkinoida vihreitä kestokauppakasseja pyytämällä asiakkaita "auttamaan vähentämään muovikasseja 25%", ei siis mitenkään hirveän isot tavoitteet ole. Silti tuntuu että niitä muovikasseja tuputetaan kamalasti, ja jos kassaneidille sanot että ei tarvitse pakata, minulla on kassi, saa lähinnä ihmettelevän ilmeen ja vaivautuneen katseen.

Meidän talossa on onneksi kierrätysmahdollisuus, lasi, tölkit ja pahvi kerätään erikseen, tosin en tiedä minne ne eri säiliöistä lopulta päätyy... Tuosta kulutushysteriasta oli muuten tän aamun Sunrise ohjelmassa juttua, muistaakseni nimellä Affluenza disease (jonkinlaiseksi taudiksi sitä todella kuvattiin). Tosin eihän se ollut kuin 5minuutin "asiantuntijat keskustelee" insertti, mutta juuri tämmöinen yltiökuluttaminen oli aiheena.

Hieman offtopicina, en tiedä olenko etsinyt vain aivan vääristä kaupoista, mutta tuntuu että keskihintaisia hyvälaatuisia vaatteita on hankala löytää. Tiedän että keskihintainen ja hyvälaatuinen on vaikeita määritellä, mutta ajattelen esimerkiksi villapaitoja tai tavallisia t-paitoja. Esimerkiksi villapaitoja en ole oikein löytänyt kuin myerilta, david jonesilta tai joistain up-grade vaateketjuista. Jos menee nuorten vaateketjuihin tuntuu että "villa"paidat on aina akrylliä ja t-paidat huonosti tehtyjä. Esim H&M myy sentään akryllin ohella myös parempilaatuisista materiaaleista valmistettuja vaatteita. Luulenkin että halvan tuotannon (aasian maat) ollessa lähellä, kaikki halpa on suhteessa halvempaa, eikä keskiverto aussin kannata panostaa kestävään, vaan ostaa uudet "villapaidat" sitten vaikka kaksi kertaa vuodessa. Tai ehkä olen vain käynyt väärissä kaupoissa... Kertokaa.