Kylla se vesi teoriassa pyorii eri suuntiin. Kaytannossa muut voimat vaikuttavat enemman.
Onko se sitten myota- vai vastapaivaan riippuu siita
miten myotapaiva maaritellaan.
Ajatteleppa seisovasi Helsingissa katsoen suoraan etelaan (tarkemmin sanoen kohden paivantasaajaa).
Aurinko nousee idasta (vasemmalta) ja laskee lanteen (oikealle) ja tama on se pohjoisen pallonpuoliskon myotapaiva (clockwise).
Siirrytaanpa Sydneyhyn ja katsotaan suoraan pohjoiseen (jalleen kohden paivantasaajaa).
Aurinko nousee idasta (oikealta) ja laskee lanteen (vasemmalle) ja tama on se etelaisen pallonpuoliskon myotapaiva (counterclockwise).
Suomalaiselle, ja kaikille pohjoisen pallonpuoliskon kulttuureille (myos Australian nykyasukkaille) myotapaiva tarkoittaa samaa kuin kellon viisareiden kulkusuunta kun termi kehittyi silloin kuin viela asuivat pohjoisessa.
Olisikin mielenkiintoista tietaa mihin suuntaan kellon viisarit liikkuisivat, jos aboriginaalit olisivat kehittaneet kellon
Eli lyhyesti pyorimissuunta 'clockwise' pohjoisessa, 'counterclockwise' etelassa ja paivantasaajalla ei pyorretta ollenkaan. Mutta voiman merkitys on niin pieni, etta sita on lahes mahdoton havainnoida.
"
The terms clockwise and counterclockwise can only be applied to a rotational motion once a side of the rotational plane is specified, from which the rotation is observed. For example, the daily rotation of the Earth is counterclockwise when viewed from above the North Pole, and clockwise when viewed from above the South Pole.
Clocks traditionally follow this sense of rotation because of the clock's predecessor: the sundial.
Clocks with hands were first built in the Northern Hemisphere, and they were made to work like sundials. In order for a horizontal sundial to work (in the Northern Hemisphere), it must be placed looking southward. Then, when the Sun moves in the sky (east to south to west), the shadow cast on the opposite side of the sundial moves with the same sense of rotation (west to north to east). This is why hours were drawn in sundials in that manner, and why modern clocks have their numbers set in the same way.
Before clocks were commonplace, the terms "sunwise" and "deiseil" and even "doecil" from the Scottish Gaelic language and from the same root as the Latin "dexter" ("right") were used for clockwise."
Asiasta kiinnostuneille on alla lyhyt kuvaus myos fysiikan ilmiosta "Coriolisvoima".
Coriolisvoima Kappaleiden Newtonin lakien mukaiset liikkeet ovat yksinkertaisia vain koordinaatistoissa, jotka eivät ole kiihtyvässä liikkeessä. Nopeus on vektorisuure, jolla on tietty suuruus ja suunta. Fysiikassa kiihtyvyys tarkoittaa nopeusvektorin mitä tahansa muutosta. Liike on siten kiihtyvää, vaikka kappaleen vauhti eli nopeusvektorin pituus pysyisikin samana, jos sen suunta muuttuu. Maapallon pyörimisen vuoksi kaikkien maapallon pinnalla olevien kappaleiden liikkeen suunta muuttuu jatkuvasti, joten niiden liike on kiihtyvää.
Pyörivässä systeemissä näyttää esiintyvän voimia, jotka mutkistavat kappaleiden liikkeitä. Tunnetuin tällainen näennäisvoima on keskipakoisvoima. Toinen on coriolisvoima, jolla on huomattava vaikutus ilmakehän liikkeisiin. Coriolisvoiman vaikutuksen esitti 1835 ranskalainen insinööri ja matemaatikko Gustave-Gaspard Coriolis (1792-1843).
Tarkastellaan esimerkkinä rakettia, joka ammutaan Kiirunasta kohti pohjoisnapaa. Pohjoiseen suuntautuvan liikkeen (musta nuoli) lisäksi raketti liikkuu myös itään (punainen nuoli) samalla nopeudella kuin laukaisupaikka. Kiirunan leveydellä maanpinnan nopeus on 174 m/s eli lähes 630 km/h. Huippuvuorten seuduilla, leveydellä 80°, maan nopeus on enää 81 m/s (290 km/h). Raketilla on siis suurempi nopeus itäänpäin kuin maapallolla, joten sen rata kaartuu itään. Lentorata näyttää siltä kuin rakettiin kohdistuisi nopeusvektoria vastaan kohtisuora sivullepäin vaikuttava voima. Maan pohjoisella pallonpuoliskolla liike kaartuu tämän voiman vuoksi oikealle. Eteläisellä pallonpuoliskolla tilanne on päinvastainen, ja liike kaartuu vasemmalle.
Coriolisvoiman suuruus riippuu kappaleen liikenopeudesta ja leveyspiiristä. Se on suurimmillaan navoilla ja häviää päiväntasaajalla. Suomessa coriolisvoima on noin 0.0001 s-1. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa 100 km/h = 28 m/s liikkuva kappale kaartaa oikealle kiihtyvyydellä 0.0001 × 28 m/s2=2.8 mm/s2. Vakuutusyhtiölle on siten aivan turha selitellä, että auto kaartoi ojaan coriolisvoiman vuoksi.
Tilannetta on hieman vaikeampi hahmottaa, jos raketti liikkuu johonkin mielivaltaiseen suuntaan. Kun avuksi otetaan hieman matematiikkaa, voidaan kuitenkin osoittaa, että pohjoisella pallonpuoliskolla liike kiertyy coriolisvoiman vaikutuksesta aina myötäpäivään. Päiväntasaajan eteläpuolella kiertosuunta on vastapäivään.
Usein on esitetty, että pesualtaasta poistuvan veden pyörimisestä voisi päätellä, ollaanko eteläisellä vai pohjoisella pallonpuoliskolla. Teoriassa näin on, mutta käytännössä menetelmä ei toimi, koska monenlaiset häiriöt vaikuttavat virtaukseen paljon enemmän kuin heikko coriolisvoima. Esimerkiksi altaan tulpan avaaminen aiheuttaa helposti pyörteitä, joiden vaikutusta coriolisvoima ei riitä kumoamaan. Coriolisvoima tulee selvästi näkyviin vasta ilmiöissä, jotka ulottuvat satojen kilometrien alueelle ja kestävät useita tunteja.
