Kysymyksiä toimeentulosta

[Vilja]

Hei kaikki Australiassa asuvat suomalaiset!!!:XXXX

Saisinkohan muutamia vastauksia tällaiseen PIENEEN yleiskysymykseen kuin että ...

Kun aikanaan menit Australiaan, oliko sulla paaaaaaaaaaaljon rahaa mukana ja sen turvin pääsit alkuun? Vai kenties silleen sopivasti ja sait pian töitä? Kun oli jo asunto ja auto, ja töitä, pärjäsitkö sitten ihan ok?

Mitenköhän kysyisi seuraavan fiksusti... Eli oletteko edes osa ihan taviksia raha-asioiden suhteen?  Kysyn tätä siksi, (jos joku ihmettelee), että yritän huomioida etukäteen asioita siellä elämän alkuunpääsemiseen. Olen nimittäin luonnostani aika huoleton ja olen vuosien varrella oppinut HUOLEHTIMAAN asioista. :hahhaa

Eli... olenko liian uhkarohkea, jos luotan 100% että kun sitten joskus olemme siellä ja miehellä on töitä (hänellä siis on oikeasti siellä nyt töitä luvattu sukulaiselta),  niin että minäkin saan kyllä töitä ja kaikki lutviutuu! (Meillä 3 lasta.)

(Kun näin sivut vasta kuukausi sitten löytäneenä en ole "tutustunut" kehenkään teistä, niin en oikein tiedä oletteko kaikki isoja johtajia ja ansaitsette viikossa mun vuosipalkkani, niin yritän niinkuin palautua maan pinnalle!:hahhaa)

Kiitosta taas etukäteen vastaamaan jaksaville!!!:peukkuy

[Heidi]

Hei Vilja

Ei todellakaan olla kaikki isoja johtajia taalla, joten ala huolehdi, sopeudut hyvin joukkoon!

Mina tulin tanne pankkilainan turvin (en tosin suosittele) ja ilman minkaanlaista omaisuutta. Tapasin (aussi)mieheni, joka hankin matkusteli silloin ja ei omistanut juuri muuta kuin vanhan auton. Vakituista tyota ei ollut kummallakaan, kun ensi alkuun matkusteltiin pari vuotta ja tehtiin milloin mitakin toita. Nyt kahdeksan vuotta myohemmin on vakituiset tyot, oma talo, pari autoa, lapsi - niin ja se alkuperainen laina maksettuna. Erona tietenkin teidan tilanteeseen on se, etta teilla on kolme lasta ja tarvitsette tietenkin hieman enemman turvallisuudentunnetta ja tiedon siita, etta toita todellakin on. Minusta taalla on helppoa paasta alkuun ja sullekin varmasti loytyy toita, eri asia on sitten se, etta saatko lapsillesi hoitopaikan, jos ovat alle kouluikaisia?

Tassa lyhyesti minun tarinani. Haluan vain antaa esimerkin, etta tassa maassa paasee tyhjasta aika pitkalle muutamassa vuodessa ja samalla kannustaa teita (ja muita samassa tilanteessa olevia) eteenpain. Muistelen lukeneeni, etta olette tulossa johonkin Melbournen lahistolle? Jos nain on, minuun voit kylla ottaa yhteytta jos tarvitset lisaa vinkkeja tai kaytannon tietoa, autan sen minka osaan!

[Aikis]

Jos ja kun näyttää olevan! nuori ja rohkea niin varmasti selviytyy tavalla tai toisella. Kuten Heidi tuossa vihjaisisikin, täällä enemmän pienten lasten äidit tosin hoitavat kotona lapsensa, mutta yhdenkin palkalla varmasti tulee toimeen kun järkevästi toimii. Ja naiset sitten usein aloittavat part-time työssä, eli ihan parista päivästä viikossa ja silleen. Tärkeintä varmaan on (kun miehen työ kerran on taattu alkuun) että lasten takia on kunnon tieto asunnosta ... kuten Heidi sanoi, turvallisuudentunne ennen kaikkea.

[Elina]

Moi Vilja!

Meitä on pariskunta ja kaksi pientä lasta 1v ja 3v Sydneyssä, ollaan oltu reilu vuosi.

Kun muutettiin, rahaa meni paljon enemmän kun missään laskelmissamme arvioitiin - sitä kului jääkapista lasten turvaistuimiin ja kaikkeen siltä väliltä. Vaikka jonkun verran oli retkeilyhenki pelissä, niin silti lasten kanssa ainakin me haluttiin että jotkut asiat on kunnossa. Eli kannattaa varautua siihen että rahaa kuluu yllättäviinkin asioihin kun tänne muuttaa. Pienistä puroista tulee suuri virta.

Meillä ainakin suurimmat yksittäiset menoerät ovat ne tutut kämppä ja auto (työmatka on pitkä joten autoa käytetään paljon ja muutenkin välimatkat on kaupungissakin pitkiä). Nämä kaksi voi sitten aika hyvin mitottaa omien tulojen mukaan.

Päiväkodit ovat markkinahintaisia, eli monilapsiselle perheelle todella kalliita käyttää. Monella onkin kotona Au Pair. Itse olen ainakin toistaiseksi kotona ja mies töissä, vaikka alunperin ajateltiin että alkaisin itsekkin näihin aikoihin etsiä työpaikkaa. Palkan eteen joutuu tekemään pitkiä päiviä ja siitä suurimman siivun (jossei koko kakkua) nappaisi päivähoito, joten ainakin toistaiseksi olen kotona. Muuten meillä kuitenkin rahaa tuntuu riittävän paremmin kun mitä suomessa sillon kun olin itse hoitovapaalla ja oli vaan yksi tienaava perheessä.

Eli jos olette vaikka molemmat töissä ja lapset koulussa, niin veikkaisin että pärjäätte taloudellisesti vähintääkin yhtä hyvin kun Suomessa!

t. Elina

[Vilja]

Tämän tyyppistä tekstiä toivoinkin saavani lukea! Kannustavaa, mutta myös relaistista!

Lisääkin on tietenkin kiva lukea, jos jollekin aiheesta tulee jotain sanottavaa mieleen ja jaksaa sen vielä kirjoittaa!

Ja Heidi, juu, Melbournen lähistölle...ensin Tooradiniin sukulaisten luo, sitten etsitään kämppä vähän työtilanteen ja asuntojen saannin mukaan.

Hyvää pääsiäistä kaikille!:)