Kirjoittaja Aihe: Aboriginaalit  (Luettu 44202 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Korento

  • Piltti
  • *
  • Viestejä: 49
Aboriginaalit
« : Syyskuu 11, 2004, 08:28 »
Tämmöinen noviisin kysymys:

Yksi syistä, jotka ajavat minua Australiaan, ovat aboriginaalit. Olen äärettömän kiinnostunut aboriginaalien kulttuurista.

Kuulin, että on mahdollista työskennellä erilaisissa järjestöissä, jotka taistelevat aboriginaalien oikeuksien puolesta. Kuulemma työstä saisi hyvää palkkaakin ja he suosivat ulkomaalaisia ja eritoten ihmisoikeuksiin perehtyneitä.

Kuulin myös, että on mahdollista mennä aboriginaalien yhteisöihin vierailulle, vaikka muutamaksi päiväksi - aina keskiseen Australiaan saakka. Miten onnistuisi reissaaminen sinne yksin ja ilman järjestäjää tms? Voiko yhteisöjen päälliköiltä pyytää lupaa jäädä pariksi päiväksi?

Kiitos!

//Korento

Poissa Jaaks

  • Global Moderaattorit
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 4386
  • Moderaattori
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #1 : Syyskuu 11, 2004, 08:33 »
Korento :D

Taalta voit tiedustella ainakin Queenslandin osalta:

http://www.datsip.qld.gov.au/


Lainaus

Miten onnistuisi reissaaminen sinne yksin ja ilman järjestäjää tms? Voiko yhteisöjen päälliköiltä pyytää lupaa jäädä pariksi päiväksi?


Enpa itse lahtisi, mutta Good Luck :peukkuy

Poissa Surffari

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 231
    • www.janisaarinen.com
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #2 : Syyskuu 12, 2004, 03:20 »
Mina tiedan Sydneyssa eraan henkilon joka tekee paljon tyota abojen  hyvaksi  ja oli mm. kiertamassa maata jonkinasteisen liikkuvan kirkkokiertueen matkassa. Tytto jopa asuu Redfernissa jossa oli surullisen kuuluisa mellakka taannoin. Sehan taisi lahtea kayntiin siita, etta poliisit kehtasivat lahtea ajamaan takaa poikaa joka lahti karkuun . Tai jotain...
Nooh asiaan....

Itse kavaisin eraassa abo kommuunissa uudenvuoden vaihteessa joka muistutti tosin enemman Bronxia ainakin lasten pukeutumisen puolesta. =0)
Taalla hieman lisaa juttua siita:
http://www.janisaarinen.com/australia/index.php?DAY=1072960140&SHOW_ENTRY=Show

Henkilo joka minut ja Juhan ko. kommuuniin otti mukaan, on tehnyt paljon kaikenlaista abojen parissa joten jos tannepain eksyt niin voinen esitella teidat.

Kyssareita voi panna vaikka privaan lisaakin.

Poissa Lotta

  • Piltti
  • *
  • Viestejä: 9
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #3 : Syyskuu 18, 2004, 08:58 »
Alice on taynna aboriginaaleja. Eivat oikein tykkaa meikalaisista :) Ulurun lahella oli aika mielenkiintoinen aboriginaalikulttuuri keskus. Siina mun kokemukset

Poissa Jaaks

  • Global Moderaattorit
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 4386
  • Moderaattori
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #4 : Syyskuu 18, 2004, 13:31 »
Lotta :D


Lainaus

 Eivat oikein tykkaa meikalaisista


Mika teikalaisissa on vikana :?

Minulla on montakin hyvaa indigenous ystavaa eika ole koskaan ollut mitaan ongelmia :?

Mita ongelmia sinulla oli ???

Poissa Jouko

  • Yll?pit?j?
  • Yks styränki
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 1456
  • Jouko Laakso
    • Dundernews
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #5 : Syyskuu 18, 2004, 23:04 »
Korento,

Tässä muutama sivu joilta löytyy tietoa Aboriginaaleista, ensimmäinen on AIATSIS joka on liittovaltion alaisuudessa toimiva riippumaton Aboriginaalinen ja saarelaisten oloja tutkiva instituutio. Kuten Jonnie totesi netistä löytyy paljon infoa menneistä tapahtumista, joidenka todenmukaisuus on vähän niin ja näin. Tietoa väritetään usein poliittisten päämäärien saavuttamiseksi. Edellisellä en suinkaan tarkoita alla olevia sivuja.

http://www.aiatsis.gov.au/

http://www.reconciliationaustralia.org/

http://www.atsic.gov.au/

Aboriginaalien kohtelu nyt ja aiemmin jakaa mielipiteitä voimakkaasti, ja aiheena tämä voi olla semmoinen ettei sitä kannata ainakaan työpaikalla vetää kahvipöytäkeskusteluihin, jos ei tunne työkavereita erityisen hyvin.


- Salibandy? Brisbanessa www.qldfloorball.org

Poissa Surffari

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 231
    • www.janisaarinen.com
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #6 : Syyskuu 23, 2004, 08:51 »
Voisin tahan (hieman ehka off topiccina) lisata, etta on mielenkiintoista miten eri tavalla indigenous ihmisiin suhtaudutaan
australiassa (yleensa) ja NZ:ssa. Kun tuolla juuri nyt naista eroista puhuttiin...

Jani

Poissa Jaaks

  • Global Moderaattorit
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 4386
  • Moderaattori
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #7 : Syyskuu 23, 2004, 13:28 »
Surffari :D


Lainaus

indigenous ihmisiin suhtaudutaan australiassa (yleensa) ja NZ:ssa


The ancestors of the Maori were a Polynesian people originating from south-east Asia. Some historians trace the early Polynesian settlers of New Zealand as migrating from today's China, making the long voyage travelling via Taiwan, through the South Pacific and on to Aotearoa (New Zealand).

 Maori :
The name "Maori" originally meant "the local people", or "the original people". Maori was a word which signified "local" or "original" - as opposed to the new arrivals - white European settlers - the "pakeha". With the arrival of European settlers, the word Maori gradually became an adjective for the "Maori people". This change took place before 1815.

Tangata whenua signifies "the local people", "the local people of the land", "the local people of the ancestral land. Tangata signifies "human being", whenua signifies "land" or "ancestral land"

http://history-nz.org/maori.html

http://www.bay-of-islands.co.nz/maori.htm


Lainaus

It is generally thought that the early settlers in New Zealand, the Maori, arrived in waves of migration around a thousand years ago from the Melanesian Islands.



http://www.zealand.org.nz/history.htm

Vahan eri juttu kuin Austarlian Aboriginals, jotka on asunut maassa yli 40,000 + vuotta (ehka yli 50 K ???)

http://www.australianexplorer.com/australian_history.htm#early

Poissa Surffari

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 231
    • www.janisaarinen.com
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #8 : Syyskuu 25, 2004, 08:54 »
Juu tuo oli toisaalta tiedossa suurinpiirtein.

Valkoisethan niita viimeksi paikalle saapuneita oli melkein joka mantereella aikoinaan.

Kuulin myos sellaisen eron etteivat aboriginaalit taalla panneet paljoa hanttiin kun valkoiset tulivat.
Olisko ollut LP:n mukaan briteilla/eurooppalaisilla oli kasitys etta jollain ihmisryhmittymalla ei ollut oikeutta asuttamaansa maahan elleivat he sita puolustaneet.

Maorithan taas panivat kovastikin hanttiin valilla tuolla NZ:n saarilla.

Poissa Jaaks

  • Global Moderaattorit
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 4386
  • Moderaattori
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #9 : Syyskuu 25, 2004, 09:41 »
Surffari :D


Lainaus

Maorithan taas panivat kovastikin hanttiin valilla tuolla NZ:n saarilla.


Laittoivat hyvinkin pahasti hanttiin - ja ihmissyojiahan ne on :o

Kuitenkin Maorien historia ei Uudessa Seelannissa ala kuin noin 1000 vuotta sitten.  Onko he sitten "Aboriginal" tai ei, on jokaisen oma mielipide.

Euroopassa samanlainen vaatimusten asettelu "alkuperais kansoilta" ei tulisi varmasti edes kysymykseen - 1000 vuotta Euroopan historiassa on vasta "eilen" :D

Poissa fogs

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 146
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #10 : Syyskuu 25, 2004, 22:53 »
Lainaus
Originally posted by Jouko
 aiheena tämä voi olla semmoinen ettei sitä kannata ainakaan työpaikalla vetää kahvipöytäkeskusteluihin, jos ei tunne työkavereita erityisen hyvin.


Jouko :D

Very true! Ei tuota aihetta kannata kyllä kauppajonoissa tai lääkärinvastaanotoillakaan tuoda esille, löytää itsensä aikamoisesta sotkusta!

Poissa mette

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 826
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #11 : Syyskuu 26, 2004, 04:17 »
Test the waters  first

Oli se sitten  uskonto , politiikka tai aboriginaalit.

Onneksi asenteita tuuletetaan.

Nykyään  kouluissa jo opitaan  aboriginaaleista.

Vanhemmalla väestöllä on  aivan toisenlaiset  näkemykset alkuperäisväestöstä-heillehän ei juuri aboriginaaleista muuta opetettu kuin, että heitä pitää pelätä ja ovat pahoja ihmisiä. Näin oli poikani opettajallekin aikanaan opetettu.

Toisin sanoen nuorempi sukupolvi  jo uskaltaa puhua  tästä arasta aiheesta, mikä onkin tärkeätä koska se osoittaa tavallaan tietynlaista kypsymistä kohtaamaan menneisyyden.

Poissa no-worries

  • Mänkki
  • **
  • Viestejä: 78
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #12 : Syyskuu 27, 2004, 08:31 »
Korento,

Haluat ehkä tutustua kirjaan nimeltä The Rabbits. Se on ajatuksia herättävä aikuisten piirroskuvakirja aboriginaalien asemasta nyky-Australiassa.

Olet varmaakin jo nähnyt elokuvan Rabbit-proof fence? Se on ihan must-kamaa aboriginaaleista kiinnostuneille hyvän elokuvan ystäville.

Osittain aiheen vierestä kirjoittaen
Maija

Poissa mette

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 826
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #13 : Lokakuu 01, 2004, 05:04 »
Maija :D

Kiitos tuosta kirjalinkistä "Rabbits"! Otin heti vaarin vinkistä ja kirja on jo varattu.

Poissa mette

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 826
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #14 : Lokakuu 01, 2004, 05:37 »
Korento :D

Kirja "Teiden armoilla" on muuten mielenkiintoinen  kirja, joka kannattaa lukea. Kirja on tosin  vuodelta 1962, mutta yhä varsin mielenkiintoinen luettava. Nuori  ruotsalainen lehtimies matkustaa mm.Arnheimin maan villien heimojen pariin, eikä "viisumin"saaminen kivikauden maahan irronnutkaan ihan tosta vaan , vaikka oli suosituskirjeitä  aina Ruotsin radiosta ja Dagens Nyheterilta...

http://www.samuiman.com/matkakirja/muutmaat/australia.html

Tapio :D Oletko mahtanut lukea kirjan? Sieltä Falunin kirjastosta voisi jopa löytyä?

Poissa Aikis

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 943
    • awailable
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #15 : Lokakuu 01, 2004, 06:37 »
Hei, annatteko tuosta Rabbit teoksesta lisää bibliografisia tietoja - tekijä? En sitä ensihakemalta löytänyt.

Poissa Jaaks

  • Global Moderaattorit
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 4386
  • Moderaattori

Poissa datapair

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 173
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #17 : Lokakuu 01, 2004, 13:55 »
Mette!

Otanpa selvää josko kirjastosta vielä löytyisi. Nykyään eivät kirjat pääse paljon vanhentumaan kirjastoissa sillä hyllytiloja säästääkseen ne melko pian poistetaan uusien alta pois.

Muistatko kun puhuimme kerran (oliskohan ollut) "Laulujen polut" kirjasta jonka aioit lukea. En nyt muista kirjoittajaa, mutta voin sen kotoa tarkistaa.
Tais muuten kuolla AIDS:iin.

Kirja kertoo Aboriginaalien mm. suunnistustaidoista laulujen avulla.

Terveisin Tapio

Poissa mette

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 826
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #18 : Lokakuu 01, 2004, 22:16 »
Tapio :D

Muistan toki...Niin, sain varattua kirjan netissä (The Songlines, Bruce Chatwin)  vasta muutama päivä sitten  kirjastosta samalla , kun tein varauksen Rabbits-kirjaankin ja kahteentoista muuhun. Varaussysteemiä suosin, koska se paras tapa saada haluamansa kirja luettavaksi. Täällä Brissyssa tosin siitäkin veloitetaan 55centtiä. Kirjan/kirjojen tms.  ollessa saatavilla saat sitten puhelinsoiton tietokoneääneltä, joka muuten sanoo aivan päin honkia meikäläisen nimen ja tuon lisäksi saan sähköpostiini tarkemmat tiedot varatuista tuotteista, kirjan nimen etc. Ja postini tarkastettua arvaappas mita , yksi kirjoista on  tuo Laulujen polut :D

Poissa no-worries

  • Mänkki
  • **
  • Viestejä: 78
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #19 : Lokakuu 02, 2004, 05:59 »
Voin tarjoilla lisaakin lastenkirjavinkkeja, silla luen modernin lastenkirjallisuuden kurssia yliopistolla. Tutustumme lahinna australialaisiin kirjoihin. Laadukkaiden kirjojen nimia voi bongailla etenkin Children's Book Council of Australian kotisivulta http://www.cbc.org.au/awards.htm

Tykkaan etenkin seuraavista australialaistuotoksista:
* Watertower - Kirja, joka ei selita, mista siina oikein on kyse. Kavivatko ufot vierailulla? Onko vika juomavedessa? Kuvakirja perheen isoimmille!
* Grandad's gifts - Ehka seitsenvuotiaille ja sita vanhemmille sopiva, taika-aineksia sisaltava tarina kaappin suljetusta salaisuudesta.
* the King of Large - Young Readers -kategorian kirja, ehka kymmenvuotiaille sopiva. Kirja on itseironinen kertomus ylipainoisen pojan elamasta.
* Caleb - mielenkiintoisesti kuvitettu metamorfoositarina, joka sopii parhaiten vahan isommille lapsille.
* A diary of a Wombat - taman sopompi ei kuvakirja voi olla!
* The true story of the three little pigs - Kolmen porsaan tarina suden nakokulmasta. Lapsikin paasee nauramaan tuttuun kertomukseen perustuvalle parodialle.
* An old pig - Hellyyttava kuvakirja vanhan sian viimeisista elinpaivista. Vaikea lukea itkematta.
Maija

Poissa mette

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 826
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #20 : Lokakuu 02, 2004, 07:08 »
Diary of a wombat on ollut varauksessa jo jonkin aikaa kuin myös kirja "Why the koala cries" ja "How the kangaroos got their tails".

Omasta puolestani voin suositella seuraavia kuvakirjoja:
-How the tasmanian tiger got its stripes.Originally titled Kannenner the Brave in the television animation series The Dreaming.
-How  the birds got their colours.This book is based on a story told by Mary Albert of the Bardi tribe to Aboriginal children living in Broome,Western Australia.

Poissa datapair

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 173
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #21 : Lokakuu 02, 2004, 08:31 »
Tervehdys!

Jos jotakuta kiinnostaa, niin jossain Darwinin läheisyydessä on kylä jossa asustelee suomalaisia miehiä jotka ovat avioituneet Aboriginaali naisten kanssa.

Se ei kai ole merkillistä, mutta se että kuuleman mukaan naiset puhuvat sujuvasti suomea eri murteilla.

Jos joku haluaa lähempiä tietoja niin minulla on ainakin yksi yhteysnumero.

Terveisin Tapio.

Poissa wendolene

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 147
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #22 : Joulukuu 06, 2004, 05:19 »
Mielenkiintoinen artikkeli smh:ssa:

Life before liberty

Alkoholirajoituksia on laajalti käytössä ainakin Kanadan Arktisen eri osissa
eri (alkuperäis)yhteisöissä. Siellä alkoholin rajoittaminen näkyy huumeiden käytön yleistymisenä... :?

Poissa viajera

  • Mänkki
  • **
  • Viestejä: 87
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #23 : Joulukuu 06, 2004, 06:59 »
Luin Suomessa joskus kirjan, joka oli nimeltaan muistaakseni "Bonalbon musta Ruby". Taisi olla aboriginaalinaisen omaelamankerta.

Olin muuten nyt viikon wwoofaamassa Kurandassa ja siella naytti olevan aboja ihan valtavasti. Iltapaivisin, kun kaikki japanilaisturistit ym. olivat lahteneet ei kaduilla pyorinyt juuri muita kuin aboja. Suurin osa aikuisvaestosta naytti olevan enemman tai vahemman sekavassa tilassa. Surullista.:(

Poissa wendolene

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 147
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #24 : Joulukuu 06, 2004, 09:05 »
Viittaat varmaankin Ruby Langfordin kirjaan, joka on ilmestynyt englanniksi nimellä Don't take your love to town (Mistä tuo suomennus?? Geez...)

Tuolla Smh:n artikkelilla on ainakin provosoiva otsikko... asiaa aiheesta oli muissakin lehdissä, esim. The Australian

Yatungka

  • Vieras
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #25 : Joulukuu 06, 2004, 18:32 »
Tapio,
laitoin sinulle u2u-viestin!
Yhteystieto kiinnostaa!

Poissa datapair

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 173
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #26 : Kesäkuu 04, 2006, 10:33 »
Tervehdys!

Suomen kuvalehdessä (numero 21,   26.5.2006 )on mielenkiintoinen artikkeli 70-vuotiaasta Antti Niemelästä joka muutti Australiaan 1958 ja takaisin Suomeen 1974.

Käytyään Australiassa turistimatkalla 1993, hän kiinnoistui aboriginaaleista ja on tehnyt useita matkoja heidän luokseen.

Tämä vihjeeksi niille joita aihe kiinnostaa.

Hyvää syksyä teille kaikille, täällä kesää odotellen terveisin Tapio

Poissa sanni

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 128
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #27 : Kesäkuu 05, 2006, 11:38 »
Jos mielit hiukan kaukaisempiin aboriginaaliyhteisoihin ja maille, tarvitaan yleensa lupa, jonka kasittaakseni saat kyseisen alueen Land Councililta, joka edustaa maan traditionaalisia omistajia.

Taalla on ainakin kaikkien isoimpien kaupunkien kirjastoissa ok valikoima Aboriginal culture/history/studies -kirjallisuutta, samoin isommissa kirjakaupoissa. Paakaupunkien museoissa paasee myos perehtymaan aboriginaalikulttuureihin ja siella on kulissien takana tyyppeja toissa, jotka ovat vuosikymmenia tehneet toita naihin asioihin liittyen. Ja samoin yliopistoista loytyy ihmisia, jotka naita asioita tutkivat ja ajavat suuntaan jos toiseen.

Niista hyvapalkkaisista toista en niin tieda: remote communities -paikat ovat takuulla hyvapalkkaisia, mutta sinne mun mielestani tarvitaan lahinna sairaanhoitokuntaa ja opettajia. Muita paikkoja loytyy land rights -kysmysten parista: lakimiehia ja antropologeja. Kaikilta nailta ainakin ilmoitusten mukaan odotetaan todistettavaa kokemusta aboriginaaliyhteisoissa tyoskentelysta.
Eri asia on sitten niiden oikeuksien parissa painiskelevat kansalaisjarjestot. Takuulla sinne otetaan porukkaa mukaan, mutta siita palkkatasosta en tieda. Epailen, ettei siella dollareissa kierita, mutta varmasti mielenkiintoista hommaa.

Kylla tuo aboriginaalien tilanne on tosi vedenjakaja monessa kahvipoytakeskustelussa. Olen sen ottanut ulkomaalaisena esille monessakin paikassa, takalaiset sita aihetta kylla valttavat enka ole koskaan kuullut kenenkaan siita alkavan oma-aloitteisesti puhumaan. Mutta ulkopuolisena saa sellaisen mukavan etuoikeuden urkkia vaikeitakin asioita esille, kun ei asioita voi tietaa. Eipa siina, kylla kaikilla jarjestain taalla on siita aika vahvoja mielipiteita, eli todella mielenkiintoisia keskusteluja on syntynyt. Taytyy kuitenkin huomauttaa, etta en suuremmassa joukossa, jossa siis mahdollisesti olisi eriavia mielipiteita paikallisten valilla, ottaisi aihetta puheeksi. Varmasti moni vaivautuisi eika haluaisi ilmaista todellista mielipidettaan tai sitten syntyisi ilmiriita!

Ja joo, maorien ja aboriginaalien historia kulttuurithan ovat mielettoman erilaiset, samoin kuin nykytilanne. Esimerkiksi NZ:ssa maorikulttuuria opetetaan lapsille kouluissa, kun taas taalla ei kukaan, keneen mina olen tormannyt muista, etta koulussa oltaisiin juuri mitaan aboriginaalikultturia kasittelevaa opetettu. Taman kai voisi kuvitella johtavan jonkinasteisiin ymmartamisongelmiin kahden kulttuurin valilla?

Nyt on mentava nukkumaan.

Poissa viajera

  • Mänkki
  • **
  • Viestejä: 87
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #28 : Kesäkuu 08, 2006, 20:31 »
Carnarvon oli taynna alkuperaisvaestoa, itse asiassa he taisivat olla enemmistona verrattuna muihin asukkaisiin. Suurin osa oli selvasti rappiolla. He maleksivat paivat pitkat pitkin tuon surullisen ja ankean kaupungin katuja. Iltaisin ei ollut turvallista liikkua yksin. Abot kavivat mellastamassa parina yona myos hostellissa (sina aikana kun olin sinne majoittuneena )ja ollessani keskustan vieressa leirinta-alueella heita kurkisteli aidan valista ja itse asiassa henkilokunta varoitti pitamaan hyvaa huolta tavaroista. Parikin kertaa minulta tultiin kerjaamaan rahaa, ja eras tytto haukkui huoraksi, kun hyvaa hyvvyttani annoin rahaa, mutta vain 50 centtia. Ei tainnut tytto tietaa, etta ei minullakaan ollut montaa sataa dollaria rahaa taskussa, jos olisi ollut en olisi jaanyt kyseiseen paikkaan. Tuolla kaupungissa todella pelkasin heita, mutta toisaalta saalitti.

Poissa Aikis

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 943
    • awailable
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #29 : Kesäkuu 08, 2006, 23:24 »
En muista onko aiemmin ollut puhetta, mutta yksi mielenkiintoinen ilmiö (lähinnä Sanni sinulle, kun mietit miten aboriginaalikulttuuri on esillä valtaväestön valistuksessa) on 'aboriginal welcome' jolla useimmat kansainväliset ja muutkin tilaisuudet avataan. Useimmiten olen nähnyt didgeridoon soittajia, mutta joskus kuullut myös jonkun 'vanhimmiston' jäsenen puheen. Joku viesti sillä halutaan välittää, mutta mikä se on, jää kuulijan pohdittavaksi.

Kyllä kai nykypolitiikan mukaan allkuperäiskulttuuria jossain määrin (ainakin meidän kokemuspiirissä on ollut) pidetään esillä myös kouluissa yms. Historia se lienee paremminkin se, mistä vaietaan.

Poissa sanni

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 128
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #30 : Kesäkuu 10, 2006, 07:36 »
Jep, tuo alkuperaisvaeston kiittaminen maalleen paastamisesta nayttaa kuuluvan noihin isompien tilaisuuksien avajaisiin ja on ihan kohtelias ele tietenkin, samoin nuo didgeridoo-esitykset. Joissakin tapauksissa nama ovat jaaneet omasta mielestani ainakin aika irrallisiksi viesteiksi kuitenkin ja monesti samaa luokkaa kuin se aboriginaalikulttuuri, jota kaytetaan Aussimatkailumainoksissa. Siita valistuksesta puheenollen, niin sellaisia asioita kuin aboriginaalikulttuurin arvoja, uskomuksia, historiaa ja nykytilannetta jne ei kauheasti nayteta kasittelevan kouluissa (tai muuallakaan, paitsi onhan tuo jarkyttava nykytilanne mediassa nyt taas ollut), siis niita asioita, jotka tallaisiin kulttuurien tormayksiin ja niista aiheutuviin ongelmiin usein johtavat. Kyllahan tuo aboriginaalikulttuuri on esilla tuollaisena helposti sulatettavassa muodossa, eli didgeridoo, tanssi, taide ja kasityot ovat kai sellaisia asioita, joita on kiva katsella. Mikas siina. Tuli muuten tasta vain mieleen Suomen saamelaiset ja se, kuinka saamelaiskulttuuriakin kaytetaan Suomea matkailijoille mainostettaessa... mutta se on taas toinen aihe.

Poissa Aikis

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 943
    • awailable
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #31 : Kesäkuu 10, 2006, 07:59 »
Joo Sanni, on se ehkä eri aihe tai ei sittenkään. Samasta asetelmasta siinä on kysymys: valloittajista, valtaväestöstä ja vähemmistöön jääneestä alkuperäiskansasta...Mutta sellaisia on maapallo pullollaan ja kohtalonkysymys onkin, miten rinnakkaiselo ja kulttuurin säilyminen edes jotenkin oikeudenmukaisesti ja toinen toistaan kunnioittaen voitaisiin järjestää. Jossakin on onnistuttu paremmin, toisin paikoin huonommin.  Ja lähi-idässä tapellaan tosissaan ja alvariinsa!

Ei muuten hullumpaa luettavaa tuo Dreamworld...

Poissa Jaaks

  • Global Moderaattorit
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 4386
  • Moderaattori
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #32 : Kesäkuu 10, 2006, 08:22 »
Lainaus

Originally posted by Sanni
...(onhan tuo jarkyttava nykytilanne mediassa nyt taas ollut), siis niita asioita, jotka tallaisiin kulttuurien tormayksiin ja niista aiheutuviin ongelmiin usein johtavat


Tuolla järkyttävällä viimeaikoina mediassa olleella nykytilanteella (ie pahoinpitelyillä, lasten raiskauksilla ja muilla "heimolakeihin" eli "Aboriginal Customary Law" perustuvilla kauheuksilla) ei sitten ole yhtään mitään tekemistä eri kulttuurien törmäyksien kanssa paitsi, että ne eivät oikein sovi nykyiseen länsimaiseen sivistyneeseen kulttuuriin.  Raakojen heimolakien salliminen vieläkin nykyisessä yhteiskunnassa on täysin väärin - oli heitä sitten aikojen alussa kohdeltu väärin tai ei.



Tulee mieleen vanha kysymys "is the horse pulling the cart or the cart pushing the horse" :confuse

Poissa Aikis

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 943
    • awailable
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #33 : Kesäkuu 11, 2006, 05:57 »
Näinhän se on kuten Jaaks sanoo; joka kulttuurilla on valonsa ja varjonsa. Ja että ihmisoikeudet ennen kaikkea.

Helppoja nämä kysymykset eivät kuitenkaan ole eivätkä vanhat perinteet noin vain 'ihmisoikeuksien julistuksella' häviä, kuten on nähty vaikkapa tyttöjen genitaalien silpomisen suhteen käytävässä taistelussa...Valitettavasti.

Aboriginaalikulttuurin esillä pitämisestä vielä, että olin eilen konsertissa ihan Sydney Opera House, jossa esitettiin (tosin eurooppalaisen säveltäjän) sävellys, joka on syntynyt rakkaudesta Australian alkuperäiseen luontoon ja perinteisiin ja jonka suurimpana vaikuttimena on ollut aboriginaali musiikki ja kulttuuri, Ngangkar eli tähti.  Mielenkiintoinen kipale...ja sai raikuvat aplodit, että ainakin sitä arvostettiin.

Poissa Jaaks

  • Global Moderaattorit
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 4386
  • Moderaattori
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #34 : Kesäkuu 11, 2006, 06:40 »
Lainaus

Originally posted by Aikis
Ja että ihmisoikeudet ennen kaikkea.


Siinä se asian ydin.  Well said Aikis :peukkuy

Muista "Aboriginaalien" tai muiden alkuperäiskansojen vaatimuksista:
"Birth, ancestry and that which you yourself have not achieved can hardly be called your own"
(old Greek proverb, author unknown)

Poissa sanni

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 128
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #35 : Kesäkuu 11, 2006, 09:22 »
"Tuolla järkyttävällä viimeaikoina mediassa olleella nykytilanteella (ie pahoinpitelyillä, lasten raiskauksilla ja muilla "heimolakeihin" eli "Aboriginal Customary Law" perustuvilla kauheuksilla) ei sitten ole yhtään mitään tekemistä eri kulttuurien törmäyksien kanssa paitsi, että ne eivät oikein sovi nykyiseen länsimaiseen sivistyneeseen kulttuuriin.  Raakojen heimolakien salliminen vieläkin nykyisessä yhteiskunnassa on täysin väärin - oli heitä sitten aikojen alussa kohdeltu väärin tai ei."

Korjatkaa nyt, jos olen vaarassa, mutta mun kasittaakseni ei mikaan aboriginaalitaho ole puolustamassa naita pahoinpitelyita tai pedofiliaa eika niita olla ainakaan mun mielestani laittanut tuon customary law:n piikkiin muut kuin tuon 'kriminaalin' puolustustiimi. Eiko siita ollut just juttua, etta tallaiset jutut eivat ole puolustettavissa perinteisten lakien puitteissakaan ja ainakin naisiin kohdistuvaan vakivaltaan ollaan pyydetty yhteisoissa apua jo vuosikaudet. Kyse on kylla aika selvasti naista 'kuolemaan tuomituista' yhteisoista, missa ei ole tyota, rahaa, tulevaisuutta tai toivoa. Melkein kaikki, ainakin uutisoidut, pahoinpitelytapaukset ovat myos tehty alkoholin tai muiden aineiden vallassa. Noista aikaisemmista kommenteistakin voi jo lukea, millainen on substance abucen -tila noissa yhteisoissa, eika silla taas ole mitaan tekemista customary law:n kanssa, vaan on nimenomaan sita nykytilannetta, jonka juuret juontuu noista kulttuurien tormayksista ja menneisyydesta.

Kiitti muuten Jaaks tuosta linkista, oli mielenkiintoista lukea lainpitajien painiskelusta naiden aiheiden parissa. Aussilassa tilanne on vahintaakin mielenkiintoinen, kun naita kahta eriperustaista lakimuotoa yritetaan jotenkin yhteensovittaa. Muutenkinhan kaikki nama aboriginaalilait ja -asetukset ovat aika vaiheessa, kun mikaan ei nayta toimivan ja joskus naita procedureja jne muutellaan vuosittain! No, paaasia, etta yritetaan jotain saada aikaan, mika toimisi.

Tuo vaarinkohtelu ei kylla valitettavasti ulotu vain sinne aikojen alkuun, vaan aika uskomattomia juttuja (ja dokumetoituja myos) on jatkunut ihan lahihistoriaan saakka. Stolen generationilla viitataan lapsiin, joita riistettiin vanhemmiltaan 1970-luvulle saakka. 1960- luvulle saakka aboriginaaleilla ei ollut aanioikeutta tai laillista kansalaisuutta. Missioilla tai reservaateilla asuvat eivat voineet liikkua vapaasti, vaan olivat valtion kontrollissa ja joutuivat pyytamaan lupaa liikkuakseen vapaasti. Viimeiset taysin perinteisesti elaneet aboriginaalit 'loydettiin' vasta 1984! Sukupolvi joutui tekemaan 'orjatyota', josta palkkaa ei nahnyt. Rahaa saattoi saada anomalla esimerkiksi uusiin kenkiin. Tuossa nyt vain muutamia esimerkkeja ja lisaa loytyy historiankirjoista, arkistoista ja ihmisten tarinoista.

Naista tapahtumista ei nyt kuitenkaan ole niin kauhean kauan aikaa, joten ei ole ihmekaan, etta nykytilanne on mita on. Kun suuri osa perheista on jossakin vaiheessa ainakin osittain traumaattisesti rikottu, vanhaan elamantapaan ei ole ollut paluuta, ihmisoikeuksia ei ollut ja kulttuuria yritettiin vakivalloin tukahduttaa, kestaa varmasti kauan, ennen kuin siita kukaan tokenee. Varsinkin, kun virallista anteeksipyyntoa, joka monien mielesta toimisi edes jonkunlaisena closure:na menneisyydelle, ei kuulu eika taman hallituksen kuluessa kylla tule. Tallainen virallinen menneisyyden virheiden myontaminen on yhteisolle tarkeaa, etta voidaan katsoa eteenpain ja tuntea oikeutusta historiasta ja sen vaaryyksista. Esimerkiksi kansanmurhien ja muiden traumaattisten tapahtumien yhteydessa muualla maailmassa tama on ymmarrettavaa, miksi ei taalla?

Yksi mielenkiintoinen tietolahde tuohon historiaan on muuten vanhat sanomalehdet, joita taalla on printtailtu siita saakka, kun naita isoja kaupunkeja alettiin rakentaa, 1900-luvun alusta saakka. Silloin ei ollut puhetta poliittisesta korrektiudesta, joten suoraa puhetta sielta tulee, vuosien takaa! Sielta loytyy viralliset ilmoitukset seka yleisonosastopalstat, joista saa hyvin kasityksen, millaisia asioita ja ongelmia on ollut esilla. Ja joskus tuntuu, etta ei olla pitkalle paasty eteenpain... Noita lehtia on tullut luettua kymmenien vuosien ajalta juuri naita asioita silmalla pitaen eri projektien parissa.

Ok, nyt maa meen rauhottumaan telkkarin aareen...

Poissa sanni

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 128
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #36 : Kesäkuu 11, 2006, 10:38 »
Pakko oli viela laittaa tama edelliseen viitaten:

Wednesday, 17 May 2006

Commissioner Calma says violence and abuse has no place in Indigenous culture

?Like everyone else I am deeply concerned and outraged by violence and rape against women and children,? Aboriginal and Torres Strait Islander Social Justice Commissioner, Tom Calma, said today.

Mr Calma said this type of criminal behaviour is not accepted in non-Indigenous society nor should it be tolerated in Indigenous society.

?All people must respect and honour human rights and abide by the rule of law. Indigenous women and children are entitled to live without fear of violence or abuse and should have the full protection of the law,? the Commissioner said.

?This type of behaviour has no place in Aboriginal culture and customary law is no excuse to condone such behaviour. If an Indigenous person commits these types of offences they should be dealt with by the judicial system just as any other person would be.?

Commissioner Calma, who is an ambassador for White Ribbon Day which protests against violence against women, said while he supports Indigenous leaders standing up and voicing a clear message that violence against women and children in not acceptable, this is only the initial stage of redressing this appalling and unacceptable situation.

?If anyone has any evidence of paedophilia rings or of dope running syndicates operating in Aboriginal communities then they must report this to the police so they can take appropriate action and protect women and children,? Mr Calma said.

?Now that Mr Brough and others have brought these issues to the attention of the world, the questions are: What are they going to do about it? What is the Minister going to do to assist the victims of these crimes? Will the Minister remove the perpetrators rather than the victims? What protection services, counselling or medical support is the Minister proposing? How is he proposing to involve Indigenous people in the solutions and what mechanisms will be put in place to ensure that these long-known and widely-reported atrocities are sustainably addressed??

Mr Calma said that governments need to work with communities and families to identify solutions to the socio-economic factors that impact on violence in communities, such as improved housing and living conditions, creating meaningful employment, recreation facilities and general community health education programs.

Poissa Jukka

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 141
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #37 : Kesäkuu 11, 2006, 12:58 »
Aussit, easy going, älä turhaan kysele, unohda koko juttu, se siitä.

Poissa Aikis

  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 943
    • awailable
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #38 : Kesäkuu 11, 2006, 13:17 »
Mitääh Jaaks...tarkotatko ettei Karjalaa takaisin????

Sanni, Sanni...

Mutta älä silti unohda koko juttua. Tutki, ota selvää, lue, kritisoi, katso asiaa monelta kantilta, pidä esillä keskustelua. Hävetköön se, joka ei uskalla asiasta edes keskustella!

Poissa sanni

  • Knihti
  • ***
  • Viestejä: 128
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #39 : Kesäkuu 12, 2006, 00:46 »
Tuosta kulttuurien tormayksesta viela puheenollen: Aussilaa on kiertamassa Colliding Worlds nayttely, jossa kasitellaan (neutraalisti ja molempien osapuolten kannalta) tata aboriginaali- ja lansimaisen kulttuurin yhteiseloa alkuajoista nykypaivaan. Se on viela viimeisia viikkojaan Tandanyassa, Adelaidessa, tulee ensi kuussa Melbourne Museumiin ja ensi vuoden vaihteen jalkeen avataan Sydneyssa. Olisi muuten kiva kuulla mielipiteita, jos joku on nayttelyn nahnyt. Laittakaa vaikka u2u:ta.