Australian Viestitaulu

Olen jo pidempään pistänyt merkille näistä eri viestiketjuista sellaisen seikan että väistämättä tulee mieleen tuo otsikon hieman provosoivakin luonne.

Hirveästi on ollut viimeaikoina kysymyksiä joissa epäillään palveluiden tai ylipäätänsä normaaliin länsimaiseen yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä ja asioiden toimivuutta.

Useimmiten ne koskevat aivan jokapäiväisiä toimintoja joihin suomessakin ollaan totuttu. Vaikka Australian sijaitseekin maailman "laidalla" ei se tarkoita etteikö sivistys olisi sinnekin saapunut. Kaikki tarpeellinen löytyy ja palvelut toimivat kuten suomessakin osa paremmin osa huonommin.

Oman kokemukseni mukaan (joka tosin on vielä pieni) en ole törmännyt mihinkään mikä puuttuisi siihen verrattuna mitä suomessa on totuttu paitsi lunta ja jäätä on ollut vain pakastimessa, sen sijaan olen törmännyt lukuisiin seikkoihin jotka ovat yllättäneet positiivisesti ja kun on avoimella asenteella ja maassa maan tavalla tyylillä liikkeellä niin pärjää hienosti.

Kuvittelenko vai onko joku muu pistänyt merkille saman. Suomessa kuitenkin yleissivistävä koulutus on aika hyvällä tasolla joten ihmetyttää asioiden kyseenalaistaminen vai ovatko ihmiset nyky yhteiskunnassa vain niin epävarmoja itsestään että epäilevät kaikkea.


Ps. Tämä kirjoitus on kirjoitettu osittain kieliposkessa ja sitä ei pidä ymmärtää väärin.  :pepsodent

Satunnaisena Australian matkaajana - vasta 8 aussilomaa takana - en voi kovin
syvällisiä analyysejä tehdä, mutta kaiken näkemäni ja kokemani perusteella
epäilen, että Australia EI ole kehitysmaa:)

Pientä kehittymättömyyttä on ilmastopolitiikassa kyllä ollut. Ainakin virallinen Australia on CO2 päästöjen rajoittamisessa ajanut viime vuodet ns."käsijarru päällä" :(
Toivon ettei Kevin Rudd nyt sorru "vauhtisokeuteen" Kioton sopimuksen
tiimoilta; (kustannus)hallittu ilmastopolitiikan muutos vie aikansa.

Suomessa on totuttu siihen etta asiat pelaavat ja arki rullaa. Sen lisaksi etta asiat tosiaan rullaavat keskimaarin kohtuullisen hyvin niin sita hoetaan jatkuvasti etta Suomi on maailman paras maa, oli sitten kyse opetuksesta, terveydenhuollosta tai mista vaan. Kaipa siina moni alkaa uskoa todeksi sen ettei muualla osata mitaan. Uskon etta tallaista ajattelua on silti monessa muussakin maassa. Tuntematon pelottaa.

"Sivistys" on niin hankala sana... Kyllä minua vaan aina jaksaa ihmetyttää se, että peruskoulutuksensa juuri päättäneet nuoret eivät tiedä, missä Suomi on  :nuttu: Toistaiseksi en ole törmännyt yhteenkään suomalaiseen, jolla ei ole käsitystä siitä, mistä päin maailmaa Australia löytyy  :confuse

Ehkä nyt ei ihan kehitysmaa, mutta kehitettävää kuitenkin on.

Jotenkin sita ihmiset tuntuvat olevan aina kovin varmoja siita, etta se oma maa on se, missa asiat tehdaan oikein. Lisaksi yleensa pidetaan suurempaa metelia siita, mika on toisessa maassa mahdollisesti huonommin. Itsekin on tullut mekkaloitua niista asioista, mitka taalla Australiassa ottavat paahan. Muut sitten kuuntelevat naita negatiivia kommentteja ja alkavat luulla, etta taalla on kaikki asiat huonosti. Pitaisi varmasti muistaa pitaa yhta suurta aanta niista paremmista ja hauskemmista asioista, ettei ala nayttaa silta, etta tama on yksi karsimysnaytelma taalla puolella palloa. Toisaalta pitaa muistaa, etta samalla lailla sita Suomessakin ihmiset valittavat monista asioita, jotka voisivat olla paremmin. Eika silti kukaan pida Suomea kehitysmaana.

Suomessa ollaan kovasti varmoja siita, etta sita ollaan huippumaa vahan alalla kuin alalla. Enka nyt sano, etteiko se varmasti monessa asiassa pidakin paikkaansa. Mutta ehka siita syntyy ihmisille kuva, etta muualla ollaan kaikessa vahan jaljessa, mika taas ei varmasti pida paikkaansa. Mutta kun joka tuutista kerrotaan, etta meilla on paras koulusysteemi ja paras terveydenhoitosysteemi ja paras neuvolasysteemi ja paras herra-ties-mika-systeemi, niin ehka ihmisille syntyy semmoinen kuva, etta muualla ei osata mitaan. Eika tulla ajatelleeksi, etta ehka se toiseksi, kolmanneksi tai kymmenenneksi paraskin systeemi voi olla viela ihan yhta hyva.

Australia on sivistysvaltio siina missa Suomikin. Jotkin asiat ovat minun mielestani huonommin jarjestettyja. Mutta moni asia on myos paremmin. Ja suurin osa asioista on vaan erilaisia, mika aluksi aiheuttaa hammennysta ja paan vaivaa. Tama koetaan varmaan aluksi huonona asiana, koska se on rasittavaa ja vie aikaa ja vaatii selvittelytyota. On niin rasittavaa selvittaa asioita, mitka tahan saakka on vaan tiennyt ja ne ovat olleet itsestaan selvia. Mutta kun ajan myota oppii kuinka systeemi pelaa ja miten asiat hoituu, niin sitten ne lakkaavat arsyttamasta ja muuttuvat normaaleiksi ja positiivisiksi asioiksi. Uuteen maahan muuttaminen on suuri askel ja varsinkin ensimmaisella kerralla se on aika pelottavaakin, tuntematon pelottaa aina. Toisella kertaa sita jo tietaa, etta alku on hankalaa, mutta siita voi selvita. Paras asenne minusta on se, etta asiat eivat ole aina huonompia vaikka ne ovatkin erilaisia.

Olemme olleet taalla nyt puoli vuotta, mika on viela aika lyhyt aika. Pikkuhiljaa vasta ollaan kotiuduttu. Yhtaan ei ole kaduttanut. Paljon on hakattu paata seinaan, mutta paljon on nautittukin elamasta. Mutta niinhan se oli Suomessakin. Kaikkea ei voi saada. Missaan ei ole taydellista systeemia tai elamaa. Aina on hyvaa ja huonoa samassa paketissa. Jos haluaa uima-altaan ja palmuja takapihalle, niin luultavasti ei voi saada valkoista joulua.... ;) Kovasti tama on minun mielesta kehityksen puolesta samanlainen maa kuin Suomi. Helppo tanne on kotiutua. Suurempi kulttuurishokki minulle oli muuttaa Etela-Suomesta Pohjanmaalle. Sama maa, mutta ihan eri ihmisrotu. (Alkaa nyt Pohojalaaset kayko kimpppuun....kivaa siellakin oli) Yritan vaan sanoa, etta ei se valimatka valttamatta tarkoita suurta muutosta, lahempaakin voi loytaa ihan erilaisia elinymparistoja.

Ja minusta on hyva, etta kysytaan, jos jokin asia askarruttaa ja tuntuu, etta on vaikea tehda paatosta esim. muuton  suhteen. Taalta foorumista olen itsekin saanut valtavan maaran tietoa seka hyvista etta huonoista puolista. Ja kylla minusta niista negatiivisistakin asioista pitaa puhua, ettei synny sellaista kuvaa, etta elama on yhta linnunlaulua taalla Australiassa. Liian ruusuisissa tunnelmissa kun lahtee uutta maata valloittamaan, niin siina tulee akkia jyrkka pudotus maantasalle. Ja luultavimmin johtaa helpommin kotiinpaluuseen, kuin realistisempiin odotuksiin pohjautuva muutto.

Tammoista pohdiskelee ja aaneen ajattelee,

Rayha

Australia ei ole minusta missaan nimessa kehitysmaa. Kehitettavaa tietenkin loytyy, mutta mista ei loytyisi? Huolestuttavaa olisi, jos ei loytyisi. Kuten MH sanoi, jotkut palvelut ja toiminnot toimivat paremmin ja jotkut huonommin (kuin vaikka Suomessa), riippuu kai siita mihin vertaa ja mika on itselle tarkeaa. Monesti aivan peruspalveluiden kohdalla olen miettinyt, miten paljon ystavallisempaa ja tehokkaampaa toiminta on kuin mita muistan sen Suomessa olleen, vai onko aika vain kullannut muistot... Tuntematon pelottaa, kuten sanoi chilifinn edella, etenkin jos ei ole tottunut muuhun kuin siihen, miten vaikka Suomessa asiat ovat.

Saamaani terveydenhuoltoon olen ollut tyytyvainen, vaikka sen tasosta aina valitetaan ja ainoa asia, mika ehka talla hetkella henkilokohtaisella tasolla huolestuttaa tai mietityttaa on peruskoulutuksen taso. Meilla on kaksi ala-astetta 100m paassa kotiportilta, iso julkinen ja pienempi yksityinen, ja alustavasti tekemani tutkimuksen mukaan meidan lapset laitetaan sinne yksityiseen, maksoi mita maksoi. Isompana saavat sitten menna Suomeen vaihto-oppilaiksi sivistymaan oikein kunnolla!  ;)

tjaa eriava mielipire

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - marraskuu 29, 2007, 10:17
"Sivistys" on niin hankala sana... Kyllä minua vaan aina jaksaa ihmetyttää se, että peruskoulutuksensa juuri päättäneet nuoret eivät tiedä, missä Suomi on  :nuttu: Toistaiseksi en ole törmännyt yhteenkään suomalaiseen, jolla ei ole käsitystä siitä, mistä päin maailmaa Australia löytyy  :confuse

Ehkä nyt ei ihan kehitysmaa, mutta kehitettävää kuitenkin on.

Toivottavasti on ihan normaalia jos ei tieda missa suomi on peruskoulutuksensa jalkeen? (jos ei ole suomessa tai euroopassa koulussa) Eihan se suomi niin hirvean merkittava (muiden kuin suomalaisten mielesta) ole maailman poliitiikassa tai taloudessa ja ei kait enaa hiihdossakaan :pepsodent

toisaalta Australia taasen on jessuksen iso osa maapalloa, joten se kuuluu jo maanosien panttaykseen,,,kun taas en nae syyta opettaa suomen sijantia muutenkuin vahingossa.

Mina ainakaan en osannut kaikkia maailman maita luetella kun tulin koulusta ulos,,enka osaa vielakaan

Itsella voisi tulla ihmetysta vastaan kysyttaessa vanhoista "lahinaapureista", vanhan neuvostoliiton alueen uusista maista kyrkyztan ja mita kaikkea siella on. Puhumattakaan afrikan lukuisista maista. Ilman netin apua Benin ja Burkina Faso olisi ehka unohtuneet. :pepsodent

jaa kuinkahan monta maata siita melkein 200 listasta edes osaisin sanoa puhumattakaan niiden sijainnin tietamisesta.Dijboutista en ole kuullutkaan ja Cape Verdella on hieno nimi,,,missahan sekin on? :pepsodent

En myoskaan osannut osavaltioita ameriikasta (joista moni on jo suurempi vaikutukseltaan kuin suomi) en muista tiesinko australian paakaupunkia (oletan etten) jne jne,,,noh mina olinkin aika hunsvontti oppivuosinani ja keskityin lahinna kalastuksen kaytannon harjoitteluun :pepsodent (kasi ylos jos joku osaa luetella maat ja vaikka maanosan tarkkuudella sijainnin? tai edes puolet,,,sita vois jo yrittaa),,

Luulempa etta jos ihmisilta kysyttaisiin Ruotsista niin vastauksia jo alkaisi tulemaan,,,elikka suurempi osa ihmisita tuntisi ruotsin  johtuen heidan suuremmasta koostaan ja paremmasta media nakyvyydestaan.

notta totta maar pohojalaaset on eri ihmisrotu, moon ylypiana se vasta parreemmanpuolehinen rotu ollahankiin kaet pestaan verella ja haat paatetaan puukko hippasiin

m'oomma oikias, t'ootta vääräs :pepsodent :pepsodent

turhia puhelee

Lainaus käyttäjältä: arixmel - marraskuu 29, 2007, 11:58
tjaa eriava mielipire

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - marraskuu 29, 2007, 10:17
"Sivistys" on niin hankala sana... Kyllä minua vaan aina jaksaa ihmetyttää se, että peruskoulutuksensa juuri päättäneet nuoret eivät tiedä, missä Suomi on  :nuttu: Toistaiseksi en ole törmännyt yhteenkään suomalaiseen, jolla ei ole käsitystä siitä, mistä päin maailmaa Australia löytyy  :confuse

Ehkä nyt ei ihan kehitysmaa, mutta kehitettävää kuitenkin on.

Veikkaisin että Leokatti käytti tuota esimerkkinä tietynlaisen yleissivistyksen puutteesta. Itse olen samaa mieltä, maailman tapahtumat tuntuvat olevan vähän hakusessa. Ei tietysti ole kovinkaan suuri ihme jos katsoo channel ninen tai tenin uutisia.
Ausseilla ja suomalaisilla on yhteistä ainakin kova usko oman maansa ylivertaisuuteen.

Niin ja ei ole kehitysmaa.

Njaa... no kun näille onnettomille sitten selittää, että siellä Ruotsin ja Venäjän välissä ja naamataulusta edelleen näkee, että jossain lyö tyhjää niin meinaa loppua usko! Kyseessä nyt kuitenkin on yksi alueeltaan Euroopan suurimmista maista, ystävät hyvät. Pitäkää nyt edes huolta siitä, että oma jälkikasvunne tietää maailmasta muutakin kun Australian capital cities (jos siis niitäkään...).

Niin ja käsi on pystyssä. Kyllä maantietotunnilla joutui opettelemaan maita ja mantuja. Merkonomin aluille iskettiin sitten vielä opistossa eteen maailmankartta, jossa pelkät maitten rajat, ja käskettiin kirjoittamaan nimet niiden rajojen sisään. Niin paljon on maailma kyllä siitä muuttunut, että noinkohan enää onnistuisi...  ;)

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - marraskuu 29, 2007, 12:42
Kyseessä nyt kuitenkin on yksi alueeltaan Euroopan suurimmista maista, ystävät hyvät.

Ja siellä asuu pirusti susia ja karhuja, hirvistä nyt puhumattakaan. Kuinka paljon keskivertosuomalainen tietää Queenslandista? Kyseessä nyt kuitenkin on yli viisi kertaa suurempi alue kuin Suomi.

Viimeksi parturissa käydessäni parturin täti tiesi Suomesta, että siellä on jääkarhuja ja että sieltä tulevat ne Duudsonit.

Lainaus käyttäjältä: Leokatti
Niin ja käsi on pystyssä. Kyllä maantietotunnilla joutui opettelemaan maita ja mantuja.

Tähän sopii mielestäni hyvin lainaus Richard P. Feynmanilta:

Lainaa
One Sunday kids were walking in little parties with their fathers in the woods. The next monday we were playing in a field, and a kid said to me, "What's that bird? Do you know the name of that bird?" I said, "I haven't the slightest idea". He said, "Well, it is a brown-throated thrush. Your father doesn't teach you anything."

But my father had already taught me about the names of birds. Once we walked, and he said, "That is a brown-throated thrush. In German it is called the Pfleegelflügel. In Chinese it is called Keewontong. In Japanese a Towhatowharra, and so on. And when you know all the names of that bird in every language, you know nothing, but absolutely nothing, about the bird."

So I had learned already that names don't constitute knowledge.

nimim. Myöskin maantiedon tunnilla istunut

Lainaus käyttäjältä: Rockola - marraskuu 29, 2007, 14:16
Kuinka paljon keskivertosuomalainen tietää Queenslandista? Kyseessä nyt kuitenkin on yli viisi kertaa suurempi alue kuin Suomi.

Kysymys kuuluu: kuinka paljon keskivertoaussi tietää Queenslandista (jos ei siellä satu asumaan - tai wth - vaikka siellä asuisikin  >:D)??

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - marraskuu 29, 2007, 14:20
Kysymys kuuluu: kuinka paljon keskivertoaussi tietää Queenslandista (jos ei siellä satu asumaan - tai wth - vaikka siellä asuisikin  >:D)??

Varmaan suunnilleen saman verran kuin keskivertosuomalainen Lapista.

Mutta mutta...tassahan aletaan paasta tunnelmaan! :pepsodent Olen kylla vahan samaa mielta siina Rockolan kanssa, etta ei se tiettyjen asioiden ulkoa opettelu viela sita takaa, etta asiasta jotain oikeasti ymmartaisi. Suomalainen kouluhan ainakin viela silloin minun kouluaikoinani kovasti painottui siihen kirjaviisauteen ja ulkolukuun. Tietyt asiat pitaa osata luetella ulkomuistista koska vaan, niin johan olet varsin viisas ja kouluja kaynyt. Kaytannon taidot ja ymmarrys voikin sitten olla hakusassa. Tasta paastaan nyt siihen ikuisuuskysymykseen, etta mika on tarkeaa? Minulla ei siihen vastausta ole... :confuse

Ja Arixmel moon sita mielta notta moon oikias  :D

Rayha

Lainaus käyttäjältä: Räyhä - marraskuu 29, 2007, 15:03
ei se tiettyjen asioiden ulkoa opettelu viela sita takaa, etta asiasta jotain oikeasti ymmartaisi

Kiitos...

Lainaus käyttäjältä: Räyhä - marraskuu 29, 2007, 15:03
Tasta paastaan nyt siihen ikuisuuskysymykseen, etta mika on tarkeaa? Minulla ei siihen vastausta ole... :confuse

Veikko Huovinen totesi novellikokoelmassaan "Mikäpä tässä", että tärkeää on, ettei kummittele kuoltuaan. Allekirjoitan.

Lainaus käyttäjältä: chilifinn - marraskuu 29, 2007, 10:08
Sen lisaksi etta asiat tosiaan rullaavat keskimaarin kohtuullisen hyvin niin sita hoetaan jatkuvasti etta Suomi on maailman paras maa, 

Just valmistu YK:n tekemä tutkimus missä on paras elää niin Australia oli listalla sijalla 3 ja Suomi 11 eli se siitä paremmuudesta. Tähän toteamukseen ei liity mitään kaunaa Suomea kohtaan, itselle vaan Australia tuntuu paremmalta vaihtoehdolta.

http://hdr.undp.org/en/media/hdr_20072008_presskit.pdf

Tuo pitää myöskin paikkansa mitä joku tuolla sivusi, että suomessa koulutustaso on korkealla tasolla, väitän myös että ulkoa opettelu on se mikä on on hyvällä tasolla mutta se että oikeasti tietää asioita on vielä kaukana siitä.

Voit saada hyvän numeron todistuksiin sillä että osaat asiat ulkoa, mutta ei se tarkoita että ymmärtäisi tai osaisi ko. asian.


Keskustelun avauksen pointti oli siinä että mistä ihmisille syntyy kuva että mikään ei toimi ja kaikkea pitää epäillä. Edelleenkin epäilen että syynä on suomalaisten "perisynti" eli epävarmuus omasta olemisestaan. Se taitaa olla niin syvällä juurissa ettei sitä tämä sukupolvi pysty korjaamaan.

Mikä on kehitysmaa? Täyttääkö Australia "viralliset kriteerit"? :pepsodent
Onko oleellisin asiako maantiedon hallitseminen? :o

Wikipediasta.
"Kehitysmaa ei ole saavuttanut tiettyä yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystasoa, joka olisi tuonut mukanaan materiaalisesti korkean elintason. Tunnusomaisia piirteitä ovat alhainen bruttokansantuote, kansalaisten enemmistön vähäinen varallisuus, puutteellinen koulutustaso, etenkin heikko lukutaito, ja terveydenhuollon pulmat, erityisesti korkea lapsi- ja tautikuolleisuus sekä matala elinajanodote, ja siitä seuraava suuri syntyvyys. Demokratiaa sekä siihen liittyvää vakaata poliittista ja oikeudellista yksilönoikeuksien, vapauden, tasa-arvon ja yhteiskuntaluottamuksen ilmapiiriä ei ole usein ole, tai se on varsin vakiintumatonta."

Määritelmä lähtee - tietysti - valtaosin ihmisten olosuhteista. Ihmisten elin-olosuhteiden erot ovat useimmissa maissa suuret. Australiassa erittäin suuret.
Kokonaisuutena Australia on minusta teollistuneen maailman keskikastia, parantamisen varaa löytyy osin rankastikin, mutta enpä ole noiden n. 50 maan joukosta joissa olen käväissyt, vielä mitään ihanneyhteiskuntaa löytänyt. Enkä tule semmoista löytämäänkään.
Energian tuotannossakin itse toimivana pidän Australian suurinpana miinuksena tosiasiaa, että per asukas Australian CO2 päästöt on teollistuneen maailman korkeimmat :o. 226 miljoonaa tonnia/v. >:(, esim. englanti 212 miljoonaa tonnia, Suomi vajaa 32 miljoona tonnia/v.

Vaan mitä vitsin väliä sillä on, mitä toiset ajattelee jonkun maan hyvyydestä tai
huonoudesta? Tärkeintä on miten itse kokee maan jossa asuu :XXXX

Täsmennetään nyt noita CO2 lukuja, että ei ne ole per asukas, vaan
ko maan kokonaispäästöt.

Lähde

http://carma.org/

LainaaFor several thousand power plants within the U.S., CARMA relies upon data reported to the Environmental Protection Agency by the plant operators themselves as required by the Clean Air Act. CARMA also includes many official emissions reports for plants in Canada, the European Union, and India. For non-reporting plants, CARMA estimates emissions using a statistical model that has been fitted to data for thousands of reporting plants in the U.S., Canada, the EU, and India. The model utilizes detailed data on plant-level engineering and fuel specifications.

Eli niin tarkkaa ja luotettavaa tietoa  :D

No, oli miten oli, niin Australia on silti tosi hyvä paikka asua ja ne "saastuttavat" energian tuottolaitokset ovat hiilivoimaloita, koska meillä on niin paljon hiiltä (tarpeeksi ehkä n 200 vuodeksi on kuulemma varovainen arvio  Black Coal Resources in Australia (http://www.australiancoal.com.au/resources.htm)) ja vaikka on myöskin yksi maailman suurimmista uraanivaroista (ja kaikkea ei ole edes vielä löydetty), niin ei silti ole yhtään ydinvoimalaa eikä myöskään yhtään ydin jätettä  8)

Öljyä löydetään koko ajan lisää ja tietysti kaasua joka on ilmainen sivutuote.

öljyn ja kaasun käytön lisääminen ei ole oikea lääke Australian ympäristöpolitiikkaan. Ne on fossiilisia polttoaineita >:(

Odotan mielenkiinnolla miten Australia aikoo selviytyä Kioton sopimuksen
tulevista velvotteista. Lisäämällä öljyn ja kaasun käyttöä? :D Sama kun sammuttaisi
tulta bensalla.

No, hyviä yrityksiä parempaan suuntaan on jo tekeillä, mutta ratkaisu on monen
asian summa.
Olen käynyt WA'n kohtalaisen kokoisessa tuulimyllypuistossa, auringon energiaa
voi hyödyntää, kaikki vaan perinteiseen nähden kallista energiaa.

Vanhat rakennukset Aussilassa on harakanpesiä, kokemusta on. ilmastointiin
kesällä ja lämmitykseen talvella menee useamman kivihiilivoimalan koko teho.
Rakennuskannan uudistuminen korjaa tilannetta ajan kanssa.

Aika näyttää, mutta olen aikas varma, että alle 20 v. kuluttua ensimmäinen
australialainen ydinvoimalaitos - muu kun Sydney'n jo toimiva koereaktori -
on toiminnassa.

Kyllä Australia on kiistatta jäänyt m.m. Yhdysvaltain kanssa energia-asioissa
jälkijunaan, mutta kirivaihde on jo ainakin melkein menossa päälle :)

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - marraskuu 29, 2007, 15:29

Lainaus käyttäjältä: Räyhä - marraskuu 29, 2007, 15:03
ei se tiettyjen asioiden ulkoa opettelu viela sita takaa, etta asiasta jotain oikeasti ymmartaisi

Kiitos...

Enkä tarkoittanut tällä ketään henkilökohtaisesti!!! Enkä tarkoittanut myöskään, että se ulkoa opettelu olisi itsessään huono asia. Itse olen pärjännyt ulkoluvulla aivan loistavasti koulussa...Yritin vaan sanoa, etta oppia voi monella tavalla. Myös esim. kielten opettelu perustuu aika suuresti sanojen ulkoa opetteluun, ja on siinä jopa välttämätöntä. Mutta oppimiseen ja sivistykseen nyt varsinkin kuuluu niin paljon muutakin!! Älkää nyt vetäkö kovin suuria herneitä nenään tästä.

Väärinymmärretty,

Räyhä

Lainaus käyttäjältä: MHHirveästi on ollut viimeaikoina kysymyksiä joissa epäillään palveluiden tai ylipäätänsä normaaliin länsimaiseen yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä ja asioiden toimivuutta.

Ihan nyt vaan takaisin tuohon alkuperäiseen MH'n kommenttiin palatakseni, niin johtuukohan uusien tänne tulokkaiden epäilyt ja joidenkin "huonot kokemukset" palveluksista huonosta kielitaidosta ja/tai epävarmuudesta sekä tiedonpuutteesta täkäläisistä palveluista eli ei olla osattu kysyä oikeaa asiaa, kun se ei olekaan sama suomeksi tai sillä suomessa opitulla "koulu englanilla" ?

Itse en tiedä ainoatakaan julkista palvelua mitä saisit Suomessa, mutta et täällä.  Joistakin julkisista palveluista joudut täällä maksamaan, mutta niin joudut Suomessakin ja jos et muuten niin ainakin veroissa   :pepsodent

Hienoa ja onneksi olkoon! 'Kehitysmaa' Australia on OECD:n PISA-tutkimuksessa parantanut asemiaan edellisestä mittauksesta muutaman pykälän - ja alkaa uhkaavasti saavuttaa ykkössijaa pitävää piskuista Suomea! Pitää vissiin tarkistaa noita lausuntojaan opetuksen tehokkuudesta...

Enpä nyt tästä selityksestä tiedä...

Lainaus käyttäjältä: Jaaks - marraskuu 29, 2007, 22:19

Ihan nyt vaan takaisin tuohon alkuperäiseen MH'n kommenttiin palatakseni, niin johtuukohan uusien tänne tulokkaiden epäilyt ja joidenkin "huonot kokemukset" palveluksista huonosta kielitaidosta ja/tai epävarmuudesta sekä tiedonpuutteesta täkäläisistä palveluista eli ei olla osattu kysyä oikeaa asiaa, kun se ei olekaan sama suomeksi tai sillä suomessa opitulla "koulu englanilla" ?

Eiväthän monen teidän Suomeen tympääntyneidenkään 'huonot kokemukset' entisestä kotimaasta kai johdu mistään kielitaidosta...

Eiköhän se epävarmuus ole juuri tuota yleistä tiedonpuutetta - joka koskee ihan kaikkia kansoja kun on kyseessä vieras maa ja kulttuuri.

Ja sitten siitä, että ihmisillä on erilaisia oppimistyylejä uusissa kulttuureissa; yksi havainnoi ja reflektoi, toinen suojautuu ja etenee hitaasti, kolmas sopeutuu helposti ja neljäs on seikkailunhaluinen, ennakoiva ja aktiviinen uuden suhteen. Sanoo mm.http://www.pico-global.com/ (http://www.pico-global.com/)

No se maantieto nyt oli vain yksi esimerkki, kuten joku oli jo ymmärtänytkin. Kyllä se minusta kuuluu yleissivistykseen, että tietää vähän mistä päin palloa mikin maa löytyy... ja kun pääsee geologian tohtorismiehet päihittämään niinkin yksinkertaisessa tehtävässä niin ei voi kuin ihmetellä... >:D Toinen hyvä on englannin kielioppi, josta paikallisilla ei tunnu olevan hajuakaan. Puhua ja kirjoittaa kyllä osataan ja lukeminenkin sujuu, mutta kysypäs heiltä, MIKSI joku asia menee juuri niin. Aussit kai opettelee sitten kielenkin ulkoa... :pepsodent

Eipä silti, on tässä tullut törmättyä suomalaisiin ylioppilaisiinkin, jotka eivät osaa jakaa 140 neljällä ilman laskinta... :nuttu:

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - marraskuu 30, 2007, 06:54
Toinen hyvä on englannin kielioppi, josta paikallisilla ei tunnu olevan hajuakaan.

Niinpä! Mainitsepa täkäläisille kieltä koskevassa keskustelussa vaikkapa kieliopin perustermistöön kuuluvat sanat "verb" tai "noun", niin tavallisesti saat vastineeksi varsin tyhjiä katseita.

Aikoinani ekoja Canberran Suomi-Seuran Uutukaisia toimittaessani (tai ehkä se olikin Uutukaista edeltäneen Canberran Suomalaisen klubin uutislehti Tervetuloa) käänsin minulle yleensä vain suomeksi toimitettua tekstiä enkuksi, minkä jälkeen vein tuloksen naapurini tarkistettavaksi. Jos tämä naapuri ensinkään löysi minkäänlaisia virheitä tekstistäni, niin ei hänellä kyllä ollut mitään aavistusta, miksi kyseiset kohdat eivät olleet oikein. Aika pian luovuin tekstien ennakkotarkistuksesta, koska mutu toimii ihan hyvin itsellänikin. Eikäpähän niitä mahdollisia virheitä ole kukaan tullut jälkikäteenkään kommentoimaan.


Leokattia säestäen

Lainaus käyttäjältä: MH - marraskuu 29, 2007, 16:47
Just valmistu YK:n tekemä tutkimus missä on paras elää niin Australia oli listalla sijalla 3 ja Suomi 11 eli se siitä paremmuudesta. Tähän toteamukseen ei liity mitään kaunaa Suomea kohtaan, itselle vaan Australia tuntuu paremmalta vaihtoehdolta.

http://hdr.undp.org/en/media/hdr_20072008_presskit.pdf

Paras paikka elää ISLANTI :o ?

Pieni saari keskellä jääkylmää ja usein myrskyisää Pohjois-Atlantia. Kesällä voi sentään
mennä ulos ilman turkishaalareita :pepsodent, pitkänä talvena päivänvaloa joku tunti, lumimyrskyjä yhtenään, ja hyytävän kylmää. No, lumesta ei pulaa.
JA PARAS PAIKKA ELÄÄ :D OMG!

Kuka tämmöisiin "tutkimuksiin" uskoo, uskoo myös joulupukkiin >:(

Esimerkki, että todellinen elämisen laatu ei valkene YK'ssa kirjoituspöydän takana.

Islanti isännän kanssa ykkösenä lomakohteeksi - ollut jo vuosia...

Lainaus käyttäjältä: Räyhä - marraskuu 29, 2007, 15:03
Tietyt asiat pitaa osata luetella ulkomuistista koska vaan, niin johan olet varsin viisas ja kouluja kaynyt. Kaytannon taidot ja ymmarrys voikin sitten olla hakusassa. Tasta paastaan nyt siihen ikuisuuskysymykseen, etta mika on tarkeaa?
Rayha

Mielestäni Suomessa opiskellaan siksi, että meille on opetettu että koulutus ja oppiarvot ovat kaiken a ja o jotta voisi menestyä. Australiassa opiskellaan siksi ja vain sen verran että päästään töihin ja tienaamaan että saisi unelmat toteutettua.

Toisin sanoen Suomessa tutkinto ja ura (mielekäs työ) ovat opiskelijoille itse tarkoitus, kun taas Australiassa opiskellaan ja tehdään töitä unelmia varten (oma koti), jolloin työ ja opiskelu ovat vain välineitä unelmien toteuttamiseksi.

Seurauksena on, että Suomessa on maistereita niin että päät kolisee, kun taas Ausseissa maisterin tutkinnon suorittanut on harvinaisuus. Niinpä Tall poppy syndroomasta kärsivät Aussit katsovat maistereita nenän vartta pitkin tyyliin "Mikähän toikin luulee olevansa?".

http://en.wikipedia.org/wiki/Tall_poppy_syndrome

Lainaus käyttäjältä: Silppu - marraskuu 30, 2007, 11:32
Seurauksena on, että Suomessa on maistereita niin että päät kolisee, kun taas Ausseissa maisterin tutkinnon suorittanut on harvinaisuus. Niinpä Tall poppy syndroomasta kärsivät Aussit katsovat maistereita nenän vartta pitkin tyyliin "Mikähän toikin luulee olevansa?".

Jaa, näinkö? Minä olen elänyt siinä uskossa, että täällä on helpompi lukea pitemmälle eivätkä tutkinnot vaadi aivan yhtä paljon kuin esim. Suomessa. Ettei vaan olisi kysymys siitä, että Aussit ajattelevat tyyliin "maisteri - so what??"  ??? Ainakin PhD tuntuu olevan melko lailla yleinen meidän teollisuudessamme...

hmmm, aloin miettimaan tall poppy termille suomalaista vastinetta ..."pappa betala" oli paras mika tuli mieleen  :pepsodent
vai onkos sille klassiselle naapurien auton vertailulle ja paremmaksi pistamiselle mitaan termia. Periaatteessahan siina on kyse samasta asiasta.

Silppu en mina usko Aussien maistereita nenanvartta pitkin katsovan, painvastoin olen huomannut ihmisten vahattelevan saavutuksiaan ja olevan hyvinkin (humble) leppoisia mahdollisesta menestyksestaan (vai johtuuko se juuri leimautumisen pelosta??)  tuossa wikin linkissa tall poppy oli mielestani hyvin sanottu.

"Apparent cases of tall poppy syndrome can often be explained as resentment not of success but of snobbery and arrogance; many Australasians have achieved success and wealth without attracting such hostility, such as Dick Smith and Stephen Tindall"

eli lahinna se on mielestani syvien rivien harrastamaa tuomitsemista ylimielisesti kayttaytyville kasnssaihmisille

:pepsodent teoreettista  :pepsodent

Edit: aloin miettimaan etta kuka tuo Tindall on,,,han on the warehousen perustaja mutta kasittaakseni kiwi,,,eli tuossa wikissa toisena esimerkkina sopisi paremmin ehka vaikka Gordon Merchant (billabongin perustaja) joka tuntuu kylla tosi mukavalta hemmolta...tai jaa no ei ehka sittenkaan siinahan puhutaan "Australasians" eli sopii kiwitkin sekaan no jatan tan turhana tietona tahan
???

Lainaus käyttäjältä: arixmel - marraskuu 30, 2007, 12:00

...eli lahinna se on mielestani syvien rivien tuomitseminen ylimielisesti kayttaytyville kasnssaihmisille

Arixmel  :pepsodent Itsekin pohjanmaalla asuneena tuo kuvauksesi kyllä muistuttaa minua pohjalaisten  suhtautumisesta "pappa betalar, bättre folk" -suomenruotsalaisiin, ja saattaa olla muuten juuri samasta ilmiöstä kyse. Lisäksi ainakin historia tuntee "herravihan", eli sen kuinka "herrat" oli niitä joita kadehdittiin ja vihattiin. Eniten tällaisesta käytöksestä kuitenkin kärsii tuomitseva ihminen itse, ja vastaus ongelmiin löytyy peilistä.

Tjaa, niin paljon kuin pidänkin tästä maasta ja sen ihmisistä, niin olen joskus törmännyt outoihin tilanteisiin.

Ehkä tuo syndrooma tulee parhaiten esiin silloin kun haet töitä ja olet monin verroin koulutetumpi kuin vaikkapa tuleva esimiehesi (huom! et ole välttämättä pätevämpi). Ei siinä ole mistään ylimielisyydestä kyse, vaan että jotkut vain alitajuisesti kokevat huonommuutta jos alainen tai kanssatyöntekijä on pätevämpi. Voi olla että tällaiset ihmiset tulkitsevat asiat ylimielisyytenä, mutta tosiasiassa kyseessä lähes aina henkilön oma ongelma. Kuitenkin tilanteita tulee esiin harvoin, ja asian kanssa oppii kyllä elämään (  ;) kun laittaa työhakemukseen bachelorin maisterin sijaan  ;) ).

Tämä sama tilanne on joskus myös Suomessa. Syyksi voi löytää jonkun yleisesti hyväksyttävän koulutuksen puutteen (esim. eivät ole "kuin vain" ylioppilaita). Mutta tällaiset ihmiset keksivät kilpailtavaa ihan mistä vaan, ja siksi toista pitää painaa alas.

Tiedättekö muuten mikä on savolaisen ja pohjalaisen kateuden ero. Savolainen sanoo, että jos naapuri menestyy, niin teen kaikkeni että hän ei menestyisi. Pohjalainen sanoo, että jos naapuri menestyy, niin minä menestyn vielä paremmin. En tiedä sopiiko tämä tähän, mutta pohdittavaksi heitän kuitenkin. Niin ja lisäksi luulen että kaikilla narsistisen luonnehäiriön omaavilla ihmisillä on myös tämä Tall Poppy syndrooma.

Silppu

Ps. En muuten sanonut että kaikki aussit katsoisivat kieroon, vaan ainoastaan syndroomasta kärsivät.

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - marraskuu 30, 2007, 08:06
Islanti isännän kanssa ykkösenä lomakohteeksi - ollut jo vuosia...

Islanti, Suomen Lappi, Färsaaret, Grönlanti, Huippuvuoret, Lofootit tms on sopivaan aikaan vuodesta tosiaan upeita lomakohteita 8)

Vaan kuinka monessa niistä haluaisit pysyvästi asua? :D
Todennäköisesti yhtä halukkaasti jokaisessa kun mitä perussuomalainen haluu asua Kreetalla :pepsodent

Vaan eihän tuolla YK'n tutkimuksella tietenkään ollut mitään tekemistä sen kanssa, mikä on "paras maa". Se rankkasi maat muutaman hassun kriteerin pohjalta. "Paras maa asua" on pikkuisen monitahoisempi juttu, ja moni Suomestakin lähtenyt on ihan vilpittömästi todennut jonkin kehitysmaan - jollainen Australia ei ole - tai maan jossa asioiden hoituminen ei aina ole niitä juoheimpia - jollainen Australiakin on, hänelle parhaaksi maaksi asua...

Lainaus käyttäjältä: Silppu - marraskuu 30, 2007, 12:56
Tiedättekö muuten mikä on savolaisen ja pohjalaisen kateuden ero.

Samaa vertailua kerrottiin joskus kauan(?) sitten aivan yleisesti suomalaisen ja amerikkalaisen kateuden erona. Kuulemissani vertauksissa amerikkalaisilla oli Silpun mainitsemia pohjalaisia ja suomalaisilla savolaisia ominaisuuksia. Mene ja tiedä!


Haukotellen (kello 0:50)

Lainaus käyttäjältä: Rockola - marraskuu 29, 2007, 14:16


Ja siellä asuu pirusti susia ja karhuja, hirvistä nyt puhumattakaan. Kuinka paljon keskivertosuomalainen tietää Queenslandista? Kyseessä nyt kuitenkin on yli viisi kertaa suurempi alue kuin Suomi.

Onneksi olkoon Rockola  :pepsodent :pepsodent! Olet esimerkillisellä tavalla sisäistänyt australialaisuuden syvimmän olemuksen. Sinä siis ymmärrät, että maan ulkopoliittista painoarvoa ja paremmuutta mitataan neliökilometreissä. Jos et vielä ole hakenut Australian kansalaisuutta, mutta aiot sen tehdä, niin muistathan mainita näkökantasi haastattelussa, koska siitä saat runsaasti lisäpisteitä. Parastahan tietysti olisi, jos pystyisit todistamaan lähettäneesi Suomeen, Euroopan perimmäiseen kolkkaan, useita postikortteja, joissa Australian kartta symbolisesti peittää alleen koko Yhdysvallat ja toisessa kuvassa Euroopan. Tosin Euroopan kartasta puuttuvat kaikki pohjoismaat, mutta eihän niistä kukaan mitään tiedä.

Olenkin suuresti ihmetellyt miksei alemmuuskompleksista kärsivät suomalaiset ole keksineet painattaa aussien tapaan vastaavanlaisia postikortteja ja myydä niitä kaikissa turistimyymälöissä. Kyllä siinä itsetunto kummasti kohoaisi, kun Suomi-neidon rajojen sisäpuolelle jäisivät niin mitättömän Pieni-Britannia kuin onneton Italiakin,  kääpiövaltio Hollannista puhumattakaan.

Mitä eroa on Australialla ja Sudanilla? No, australialaisilla on tietenkin suurempi hiekkalaatikko missä leikkiä, ja niistä miljardeista kuutioista hiekkaa kannattaakin olla ylpeä, koska ne kasvattavat kansallista itsetuntoa.

Jouni ja Silppu,

Itse olen kuullut ja kokenut varsinkin etelä-pohjalaisten kateuden niin, että he ryhtyvät heti tekemään tismalleen samaa tuotetta kuin naapuri, mutta vain halvemmalla. Olen aikanaan ollut Jurvassa veistämässä perinnehuonekaluja, ja nähnyt kuinka lukuisat pienet verstaat vääntävät samoja tuotteita vain ja ainoastaan hinnalla kilpaillen. Etelä-Pohjanmaata ei voi varsinaiseksi innovaatiokeskukseksi kutsua.

  ;)Tony

jos et muusta tiedä oletko tullut kehitysmaahan, tiedät sen aika varmasti, kun olet ajanut siellä autoa muutaman kilometrin. :pepsodent

Omat autoilukokemukseni Australiassa rajoittuvat Tasmaniaan, ja ainoa mikä pisti silmään oli, että aika raskaalla jalalla moni autoaan käskytti. Sen muutaman päivän aikana kun siellä olin, 2 ihmistä kuoli liikenteessä, ja auton karkaaminen käsistä oli lehtien mukaan syynä molemmissa tapauksissa.
Autoilijoiden asenteissa on kehittämisen varaa sekä Suomessa että Australiassa, Australiassa tilastojen valossa kuitenkin hieman enemmän. ;)

Australian liikenneonnettomuustilastotkaan ei täytä autoistuneen kehitysmaan tunnusmerkkejä, mutta TIETYSTI ne on huonommat kun Suomen, kuolleita 1601 v. 2006, Suomi 336. Per 100 000 asukasta Australia 7,8 , Suomi 6,3.
Mutta positiiviseen suuntaan on kehitys Australiassakin kulkemassa :peukkuy

http://www.atsb.gov.au/publications/2007/mrf_2006.aspx

Australiassako siis turistille riittää autovuokraamoissa normaali suomalainen ajokortti, jossa ei ole yhtä englannin sanaa, vaikka onkin EU-formaatin mukainen? Muistaakseni tälläkin foorumilla on muuta väitetty? Riitti ainakin Hobartissa.

NoJooo, noi tilastot Suomen ja Aussilan onnettomuuksien suhteen on täyttä puppua. Jokainen täkäläisen ajokortti-autokoulusysteemin tunteva osaisi ennustaa miltä tilastot näyttäisivät, jos keliolosuhteet täällä olisivat vaikkapa vain yhden vuoden samat mitkä ne ovat suomessa. Eli räntää, jäätä, sohjoa, lunta jne... Eli fraasi emävale, vale, tilasto

Tilastoista on muuten ihan konkreettistakin hyötyä. Nimittäin ennen tänne muuttoa vertasimme keskilämpötiloja Helsingin ja Brisbanen välillä ja vuoden keskilämpötila Helsingissä tais olla jossain +6 paikkeilla ja Brizpleasant +20. Eli noi emävaleet on ilmeisesti vaikuttaneen päätöksiin koska nyt ollaan Brisbanessa.

Mutta ihan vakavasti, ei tämä nyt mikään täydellinen paikka ole, mutta jokainen täällä asuva on mitä ilmeisemmin löytänyt maasta jotain mikä täällä pitää. Oli se sitten noi tosimakeet biitsit, ilmasto tai elämänmeno ihan sellaisenaan. Niin ja sit tietysti jos noi puutteet vaivaavat niin sitähän voi aina mennä suomeen. :D

Haagalainen,
Jos sulla toisiaan on ajokortti jossa ei ole englannin sanaakaan niin siitä pitää olla käännös eli kansainvälinen ajokortti.

Budgetin säännöt:
Q. Can I rent a car with an International drivers license?
A. If you have a valid International Drivers Licence or a Licence which is in English then you are able to drive in Australia. You are unable to drive in Australia if your Driver's licence is in another language other than English. Your international drivers license must include a photo of yourself and you will be required to present your passport with your license.

Jouko,

Jos nuo Australian ja Suomen tilastokeskusten liikennekuolemaluvut 1601 / 336 v. 2006 on emävale, niin kerropa oikeat luvut >:(
Ja faktat mihin "lukusi" perustuvat :pepsodent

Itse kuulun siihen vähemmistöön, joka ei koskaan väitä jotain tietoa valheeksi, jos ei pysty perustelemaan väitettään - muullakin kun lumisohjolla :D

Jos Australiassa olisi - eräiden vuoristoalueiden lisäksi - osan vuotta ns. talviset olosuhteet, oppisi aussit niissä ajamaan siinä kun suomalaisetkin on oppineet.

KOKEMUSTENI mukaan auton saa vuokrattua Australiassa - virallisesta autovuokraamosta - ajokortilla jossa ei ole yhtään englannin sanaa. Sanoi säännöt mitä tahansa. Tai ainakin minä olen saanut. Tai jos ollaan oikein tarkkoja, niin suomalaisen ajokortin kääntöpuolella on sanat "Vehicle Administration"
Jos kerran virallinen tulkinta kuitenkin on toinen, en yllytä muita yrittämään.

Muuten, paljonko on Helsingin ja Brisbanen vuoden keskilämpötilojen "oikeat arvot" ilmaistuna tavalla, kuten ne meteorologian säännöin ilmoitetaan?
Tilastot harvemmin on vääriä, mutta tilastojen tulkinta onkin taitolaji :pepsodent

NoDiiin,

En antanut minkäänlaisia lukuja joten en voi kommentoida niitä sen enempää, ja en ole hetkeäkään väittänyt etteivätkö esittämäsi luvut ole tilastokeskuksen ilmoittamia lukuja, eli matemaattisesti ne ovat varmaan ihan ok... :peukkuy

Et ole tainnut käydä tuolla vuoristoalueella kun siellä sataa lunta?  :pepsodent

OK. Puhumme samasta asiasta vain hieman eri termein :)

Tilasto ei valehtele, mutta tilasto ei kerro useinkaan riittävästi asioiden taustoja, ja siksi tulkinnat samastakin tilastosta saattavat olla hyvin erilaiset.

Valitettavasti en ole Australian Alpeille vielä kerinnyt, mutta olosuhteiden lumisuutta ja tiekelien hankaluutta siellä en epäile hetkeäkään. Siis yritin edellisessä mailissani sanoa, että siellä esiintyy talvisia (=lumisia) olosuhteita.
Oliko se Australiassa vaiko NZ'ssa kun oli lumisille vuorille menoon jotain extra vaatimuksiakin, lumiketjua, 4-vetoa tms?

Lainaus käyttäjältä: Tony - joulukuu 01, 2007, 22:38

Lainaus käyttäjältä: Rockola - marraskuu 29, 2007, 14:16
Ja siellä asuu pirusti susia ja karhuja, hirvistä nyt puhumattakaan. Kuinka paljon keskivertosuomalainen tietää Queenslandista? Kyseessä nyt kuitenkin on yli viisi kertaa suurempi alue kuin Suomi.

Onneksi olkoon Rockola  :pepsodent :pepsodent! Olet esimerkillisellä tavalla sisäistänyt australialaisuuden syvimmän olemuksen. Sinä siis ymmärrät, että maan ulkopoliittista painoarvoa ja paremmuutta mitataan neliökilometreissä.

Sarkasmi on vaikea kommunikoinnin laji, ja sitä valitettavasti opetetaan peruskoulussa aivan liian vähän. Kuten lukutaitoakin.

LainaaJos et vielä ole hakenut Australian kansalaisuutta, mutta aiot sen tehdä, niin muistathan mainita näkökantasi haastattelussa, koska siitä saat runsaasti lisäpisteitä.

Kiitos vinkistä, pidetään mielessä. Ilmeisesti sinulla on paljonkin kokemusta Australian kansalaisuuden hakemisesta?

LainaaItse olen kuullut ja kokenut varsinkin etelä-pohjalaisten kateuden niin, että he ryhtyvät heti tekemään tismalleen samaa tuotetta kuin naapuri, mutta vain halvemmalla.

Olet ymmärtänyt väärin. Ei halvemmalla kuin naapuri, vaan paremmin.

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - joulukuu 02, 2007, 18:13
Muuten, paljonko on Helsingin ja Brisbanen vuoden keskilämpötilojen "oikeat arvot" ilmaistuna tavalla, kuten ne meteorologian säännöin ilmoitetaan?

Helsinki: sortseissa ja thongseissa voi kulkea keskimäärin viitenä päivänä vuodessa.
Brisbane: sortseissa ja thongseissa voi kulkea keskimäärin kaikkina paitsi viitenä päivänä vuodessa.

Lainaus käyttäjältä: Rockola - joulukuu 03, 2007, 09:55

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - joulukuu 02, 2007, 18:13
Muuten, paljonko on Helsingin ja Brisbanen vuoden keskilämpötilojen "oikeat arvot" ilmaistuna tavalla, kuten ne meteorologian säännöin ilmoitetaan?

Helsinki: sortseissa ja thongseissa voi kulkea keskimäärin viitenä päivänä vuodessa.
Brisbane: sortseissa ja thongseissa voi kulkea keskimäärin kaikkina paitsi viitenä päivänä vuodessa.

:pepsodent :pepsodent hienosti sanottu Rockola, oikea Maanatai paivan pelastus  :peukkuy  :D :D hitto kun muistaisi tuon seuraavan kerran kun joku toteaa etta eikos siella suomessa ole aika kylma  :pepsodent :pepsodent

noista susista ja karhuista tuli mieleen etta pojalle eksootisempi elukka suomessa on ahma,,,johtuuko X-men vaikutteista...

mites se nyt taas aiheeseen liittyi ? heh heh

Haagalaiselle tuosta kehitysmaan määrittelyn ja autoilun koplaamisesta (jos nyt oikein ymmärsin...)...Ah miten kaipaankaan Sydneyn ennakoivaa, kohteliasta ja joustavaa liikennettä Suomen pääkaupunkiseudun ruuhkissa, jossa tuntuu että kukaan ei ole kuullutkaan sellaisesta ilmiöstä kuin kaistanvaihto.

LainaaSarkasmi on vaikea kommunikoinnin laji, ja sitä valitettavasti opetetaan peruskoulussa aivan liian vähän. Kuten lukutaitoakin

.
Niinpä, voihan itse asian ytimen tällaisellakin maininnalla ohittaa.


Vaikeaa sarkasmin ymmärtäminen voi olla silloin, kun kohteena on niinkin pyhä asia kuin australialainen elämänmuoto ja siihen liittyvät ilmiöt. Mielenkiintoista on toisaalta se, että Suomea ja suomalaisuutta voi täällä Dunderissa riepoa mielinmäärin ilman että kenenkään VB:t menisivät väärään kurkkuun .

Mitä sarkasmin opetukseen peruskoulussa tulee, en valitettavasti siihen pysty kommentoimaan, koska en ole päivääkään käynyt peruskoulua. Itselläsi on varmaankin asiasta paremmat kokemukset.

LainaaOlet ymmärtänyt väärin. Ei halvemmalla kuin naapuri, vaan paremmin.

Pohojalaisuuden ikoniksi noussut Keskisen Vesakin on mitä ilmeisemmin ymmärtänyt pohjalaisen ajatusmaailman täysin väärin, kun kyläkaupan kasvun perustana on myydä halvemmalla ja enemmän kuin muut.






Tiedän hyvin, että seuraava aiheeni on sellainen, jota ei saisi edes ääneen ajatella, mutta ajattelin kuitenkin yrittää, koska Australian tulevaisuuden suunta kiinnostaa minua erityisesti. En pitkään aikaan ole käynyt Dunderin kirjoituksia lukemassa, mutta nyt Australian vaalien jälkeen ajattelin käydä katsomassa josko siitä tai sen seurauksista olisi jotain kirjoitettu, ja huomasin ettei niinkin merkityksellinen tapahtuma ole nostattanut juurikaan puheenaihetta. En itse halua ottaa tällä kirjoituksella minkäänlaista kantaa siihen oliko valinta hyvä vai huono, vaan mielenkiintoni on lähinnä siinä, kuinka Australiassa ollaan tilanteeseen reagoitu. Onhan uuden hallituksen sitoutuminen Kioton sopimukseen niin iso asia, että sillä luulisi olevan kohtalainen vaikutus perusaussin joka päiväiseen elämään ainakin jonkin ajan kuluttua, vai onko ?
Millaisella strategialla työvänpuolue aikoo supistaa päästöjä maassa, jonka talous on jo vuosikymmeniä ratsastanut halvalla, mutta saastuttavalla energianlähteellä, kivihiilellä?  Onko Australiassa tehty mitään tutkimuksia siitä, kuinka sitoutuneita työväenpuolueen hallitusvastuuseen nostaneet äänestäjät ovat ilmastonmuutoksen estämiseen, vai voidaanko odottaa, että  jos pääministeriltä ei löydykään sellaista taikasauvaa, jolla Murray joen pinta saataisiin nopeasti riittävän korkealle ja koralliriutat kukoistamaan, niin ovatka äänestäjät valmiita palaamaan takaisin "vanhaan hyvään aikaan", jolloin bensa, olut ja ruoka olivat halpaa.

Millaisia skenarioita eri tahot kuten tutkimuslaitokset, pankit ja oppositio, ovat tehneet Australian talouden kehityksestä? Kuinka paljon oletetaan energian, lähinnä polttoaineiden, hinnan nousevan, ja minkälaisia kerrannaisvaikutuksia sillä lasketaan olevan ruuan ja muiden tuotteiden hintaan? Minkälainen yhteisvaikutus hinnannousuilla, suhteellisen korkeilla koroilla ja yksityisten korkealla velkaantumisella on laskettu olevan?

Puhuvatko mitkään tahot Kioton sopimuksen johtavan mahdollisesti taantumaan, vai uskotaanko Australiassa optimistisesti uusien vaihtoehtoisten energiamuotojen syntyvän niin nopeasti, että yksityisten kansalaisten ostovoima säilyy vähintään ennallaan.

Kuten jo alussa sanoin, tarkoitukseni ei ole provosoida ketään aiheesta juupas-eipäs väittelyyn, vaan mielenkiintoni on kuulla minkälaista keskustelua asiasta Australiassa käydään, vai kiinnostaako asia ollenkaan "no worries" ausseja, kun mitään suurta ja mullistavaa on tuskin vielä ehtinyt edes tapahtua.

    :) Tony

Lainaus käyttäjältä: Tony - joulukuu 04, 2007, 08:46
En pitkään aikaan ole käynyt Dunderin kirjoituksia lukemassa, mutta nyt Australian vaalien jälkeen ajattelin käydä katsomassa josko siitä tai sen seurauksista olisi jotain kirjoitettu, ja huomasin ettei niinkin merkityksellinen tapahtuma ole nostattanut juurikaan puheenaihetta.

Eipä täällä kuulema saa - Jaaksin suoranaisesti kieltämänä - politiikasta keskustella. Yhdellä palstalla sellaista keskustelua jo aloiteltuamme ja Aikiksen mainittua olevansa "iloinen" Australian hallituksen vaihdoksesta, tuli heti vahva kehotus olla kirjoittamatta asiasta sen enempää.


Harmittelee

Jouni,

Anna palaa vaan.  Se aikaisempi kirjoitukseni johon viittaat ja joka ei kuitenkaan ollut mikaan KIELTO on poistettu.

Lainaus käyttäjältä: Tony - joulukuu 04, 2007, 08:46
Onhan uuden hallituksen sitoutuminen Kioton sopimukseen niin iso asia, että sillä luulisi olevan kohtalainen vaikutus perusaussin joka päiväiseen elämään ainakin jonkin ajan kuluttua, vai onko ?
Millaisella strategialla työvänpuolue aikoo supistaa päästöjä maassa, jonka talous on jo vuosikymmeniä ratsastanut halvalla, mutta saastuttavalla energianlähteellä, kivihiilellä?  Onko Australiassa tehty mitään tutkimuksia siitä, kuinka sitoutuneita työväenpuolueen hallitusvastuuseen nostaneet äänestäjät ovat ilmastonmuutoksen estämiseen, vai voidaanko odottaa, että  jos pääministeriltä ei löydykään sellaista taikasauvaa, jolla Murray joen pinta saataisiin nopeasti riittävän korkealle ja koralliriutat kukoistamaan, niin ovatka äänestäjät valmiita palaamaan takaisin "vanhaan hyvään aikaan", jolloin bensa, olut ja ruoka olivat halpaa.

Tony  :pepsodent

Hyvää pohdiskelua! Kovin vähäistä on ollut mielestäni Kioton jälkeisen ajan pohdiskelu. Luulen että syynä hiljaiseloon on se, että oppositio on myös Kioton kannalla nykyään, niin ei sillä puolella ole intressejä enää maalailla mitään kauhukuvia. Varsinkin kun edellinen hallitus on osasyyllinen tilanteeseen että varsinaista hiilivoimaa korvaavaa energiastrategiaa ei ole aikaisemmin toteutettu. Eletään nyt vain siinä huumassa että Australia vihdoin on allekirjoittanut Kioton, kritiikkiä tai pelottavia laskelmia ei kannata esittää sillä äänestäjät ovat puhuneet. Kansan enemmistön ääntä vastaan ei kannata politiikassa lähteä, vaikka kansa olisi väärässäkin.

Luulenpa että aika harva aussi on loppuviimeksi valmis bensan ja sähkön roimiin korotuksiin hiilivoiman alasajon jälkeisessä Australiassa. Australian vaalijärjestelmä on myös aika mielenkiintoinen. Periaatteessa vaalivoittoon riittää voitto vaa'ankieliasemassa olevissa vaalipiireissä. Toisin sanoen vain muutaman prosentin siirtymä oppositiolle riittää hallitusvallan vaihtumiseen. Mutta paluuta aikaan ennen ilmastosopimusta ei ole. Sen sijaan ydinvoima noussee vielä vaalikysymykseksi.

Silppu

Lainaus käyttäjältä: Tony - joulukuu 04, 2007, 08:46
Millaisia skenarioita eri tahot kuten tutkimuslaitokset, pankit ja oppositio, ovat tehneet Australian talouden kehityksestä?

Oma järki sanoo, että tämä buumi ei voi kauan jatkua, oli ruorissa sitten mikä puolue tahansa. Ja senhän tietää, mikä sitten seuraa. Loppuu se ylämäki jossain vaiheessa väkisinkin ja sitten huristellaan alamäkeä seuraavaa buumia odotellen. Kai tuo nyt alkaa olla jo melko selvää kaikille, että korkoprosenttia ei tässä maassa kukaan pysty hallitsemaan. Omaa napaa ei Australiassa(kaan) voi tuijotella vaan ne vaikuttavat seikat tulevat ihan muualta.

Yleinen mielipide ainakin täällä lännessä taitaa olla, että vaaleissa kävi niin kuin kävi ihan vain sen takia, että oli muutoksen aika. Se muutos olisi voinut olla ihan puolueen sisäinen asia, jos sitä jatkajaa olisi alettu etsiä omista riveistä ajoissa kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa kohteliaasti ohittaen...

Joku jolla on kokemusta Kioton sopimuksen ratifioinnista voisi tietty pistää tähän sen, mihin Australia sopimuksen perusteella sitoutui. Samainen joku voisi myös pistää tähän sanktiot, mitkä seuraavat, jos leikkauksiin ei päästä. Eikös tuo soppari ole sellaista sorttia, missä sitoudutaan leikkaamaan päästöjä johonkin menneeseen tavoitetasoon verrattuna. Näinollen homma pelittää, kun korvataan pari hiilivoimaa ydinvoimalla ja vaihdetaan V8:it V6:siin.

Jos minä olisin valtionpäämies (en lakkaa hämmästelemästä sitä, miksen itseasiassa ole) niin minähän ratifioisin ratifioimasta päästyäni moisia sopimuksia ja pilliin vihellettäessä toteaisin vain, että "Tavoite osoittautui liian haastavaksi; yritimme kaikkemme, muttemme onnistuneet." Suomihan on tunnetusti Ruotsin jälkeen Kansainvälinen Mallioppilas joka saralla. "Mitä ne meistä ajattelee"-on se ajava voima, joka pistää suomalaiset sitoutumaan kaiken maailman miinakieltoihin, joille ydin-, taistelukaasu- ja bakteeriaseistettu naapurimme (enkä puhu nyt Ruotsista) antaa palttua. Gustav Hägglundin lanseeraama "rauhaarakastava rakentajakansa" ei yksinkertaisesti voi hankkia taisteluhelikoptereita pelkästään niiden epärauhanomaisen nimen vuoksi.

Omat kokemukseni Australiasta kolmen kuukauden asumisen jälkeen ovat, että verraten helposti meni. Maahantulo on suorastaan epäuskottavan helppo kun viisumi on passissa: viskaali lukee ja leimaa passin ja se on siinä. Byrokratiaa on vähän, mutta se ilmenee eri tavoin kuin Suomessa; mm. osoitteen todistelu on alkuun työlästä, kun siihen ei ole tottunut. Telekommunikaatioalalta puuttuu todellista kilpailua, minkä vuoksi se on toistaiseksi kallista, ja pankit pelittävät melkein siinä missä Suomessakin; pankki ja telecom ovat hyviä mittareita, koska ne jos mitkä ovat Suomessa maailmanluokkaa. Infra muuten on Suomeen verrattuna vähintään samalla tasolla. Sydney ainakin on siisti, mitä Helsingin keskustasta ei nykyään enää voi sanoa.

Vastakysymys Tonylle: Pistä tähän vielä kaiken tapiksi se business case, minkä Suomen valtion teki liittyessään Kioton sopimukseen.

"Helsinki: sortseissa ja thongseissa voi kulkea keskimäärin viitenä päivänä vuodessa.
Brisbane: sortseissa ja thongseissa voi kulkea keskimäärin kaikkina paitsi viitenä päivänä vuodessa."

Kuljen Helsingissä shortseissa vähintään 300 pv vuodessa :pepsodent

"Joku jolla on kokemusta Kioton sopimuksen ratifioinnista voisi tietty pistää tähän sen, mihin Australia sopimuksen perusteella sitoutui?"

Ei sitoutunut vielä mihinkään. Kaupankäynti päästöistä alkaa vasta nyt.
Eri maille asetetaan erilaiset tavoitteet. EU'n tavoiteet ei tarvii olla samat kun Australian tavoitteet.

Asiasta pieni johdattelu

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1885&lan=fi

Australian nykyinen energiantuotanto nojaa raskaasti fossiilisiin polttoaineisiin, lähinnä kivihiileen, mutta varsinkin maakaasun osuutta kaavaillaan nostettavaksi.
Ydinkysymys on CO2, eli hiilidioksidi, ja sitä syntyy sekä kivihiilen, että öljyn ja maakaasun poltossa. Kivihiilen poltossa lisäksi rikkidioksidia ja tuhkaa, ja öljyn poltossa öljylaadusta riipuen myös enempi tai vähempi rikkidioksidia.Maakaasu on kuitenkin vähiten haitallinen, koska CO2 päästöt saman energiamäärän tuottamiseen on 40...50% pienemmät kun kivihiilellä ja öljyllä.

Koska energiankulutus - kaikista sähkönsäästöpuheista huolimatta - kasvaa edelleen Australiassa, on Australian teollisuus omissa selvityksissään kaavaillut reilua korotusta sekä kivihiilen että maakaasun käyttöön. Siis ennen Kioton sopimuksen ratifiointia.
Jos edes lisäenergian tarve halutaan saada tuulivoimasta + aurinkoenergiasta + maalämmöstä + biomassasta, lisälasku on mahtava. Ja sekään ei riitä, CO2 päästöjä on 100-varmasti saatava jo nykytasosta alas lähivuosina. Siis käytännössä vähennettävä kivihiilen käyttöä.

Itse olen ydinvoiman kannattaja, ja niin on myös Suomen valtio tällä hetkellä. 4 reaktoria tuottaa n. 1/4 Suomessa tuotetusta sähköstä, 5. reaktori on rakenteilla ja 6. reaktori on selvitysten alla. Ranska tuotaa 78% sähköstään ydinvoimalla. Suomen kohdalla Kioton sopimus CO2 päästöjen rajoittamiseksi tarkoitti - vähän kärjistäen - joko teollisuuden laajamittaista alasajoa, tai lisää ydinvoimaa.

Googlettamalla löytyy paljon juttua Australian ydinvoimakeskustelusta, ja  vähän yllättävän havainnon tein, kun huomasin, että ydinvoima torjutaan Australiassa paljolti siksi, että ydinvoimala ja käytetyn polttoaineen käsittely maksaa liikaa, ei niinkään ydinvoimaan liittyvien kiistattomien riskien takia. Tosaalta laaja uraankaivostoiminta Australiassa synnyttää jo nyt radioaktiivista jätettä, samoin Lucas Heights'in ydinreaktori.

Australian tulevat energiaratkaisut on kaikki kalliita, teki mitä vaan tai vaikka on tekemättä mitään, kaikki maksaa jossain muodossa.
Yleensä on niin, että kotitaloudet ei niinkään pistä hantiin energian hinnan nousua, teollisuus kovastikin. Kyllä Australian teollisuus lobbaa ydinvoimalat Australiaan, saatte nähdä 8)

Lainaus käyttäjältä: Aikis - joulukuu 03, 2007, 22:33
Haagalaiselle tuosta kehitysmaan määrittelyn ja autoilun koplaamisesta (jos nyt oikein ymmärsin...)...Ah miten kaipaankaan Sydneyn ennakoivaa, kohteliasta ja joustavaa liikennettä Suomen pääkaupunkiseudun ruuhkissa, jossa tuntuu että kukaan ei ole kuullutkaan sellaisesta ilmiöstä kuin kaistanvaihto.

En ohjauspyörän takana havainnut ainakaan Tasmanian / Hobartin liikennettä mitenkään erityisen joustavaksi, joskohta mitään suurempia ongelmiakaan ei ollut.
Lisäksi olen kyydissäolijana katellut tieliikennettä Perth'issä, Adelaidessa, Melbournessa,
Sydneyssa, Brisbanessa ja niiden lähialueilla, ja ei niistäkään ole kotiinkerrottavaksi jäänyt mitään erityisen "ennakoivaa, kohteliasta ja joustavaa" :D

Ei vaihdu kaista Helsingissä? :o
Mitä nyt olen reilut 30 v. Helsingissä rattia pyörittänyt, en ole pahemmin ongelmia havainnut. Nopea liike vaan ohjauspyörällä, ja kaista vaihtuu :pepsodent

Juu vaihtuu se ja mitä siitä nyt toisille vilkulla ilmoittamaan kyllähän mä tiedän mihin oon menossa. :pepsodent :pepsodent :pepsodent

Joustavuudesta,,,
alkaa jo muisti haparoimaan suomen tieliikenteen joustavuuden suhteen ja onhan se voinut vaikka muuttua joustamattomaksi tai joustavaksi kumpaa se nyt sitten onkaan ollut.

Asiasta tuli mieleen vain yksi elokuinen iltapaiva Vaasassa kun silloinen natti olentoni tuli kotiin ja oli ihan itkua vaantamassa ja ovia paiskomassa, mina siihen kysymaan ja lohruttamaan etta mikas sita laivaa noin keinuttaa ja perasinta ahristaa...
no han kertoi etta kun oli yrittanyt olla ystavallinen ja olikohan kyse nyt ollut valojen rapayytamisesta tai muusta vastaavasta ystavallisesta eleesta (silloin ainakin tuo tarkoitti etta jotain on vialla, omat valot on pois paalta tms.) no vastauksena oli kuulemma tullut hyvin harkittu keskisormi ja muu manailu,,,heh heh itse koin asian hassuna ja hassun hauskana...no se nyt ei sitten ollut mikaan esimerkki joustamattomuudesta tai muustakaan,,,kuhan tuli mieleen yksittainen juttu jonka ajattelin jakaa muiden suruksi.  :pepsodent

Itse asiaan liittyen talla brissylassa on ollut mediassa viimeaikoina aika usein juttua kohteliaisuudesta ja liikennetavoista...eli esim jossain kyselyssa kysyttiin mika arsyttaa liikenteessa,,,epakohteliaisuus oli aika karkipaassa,,,ja siihen joustavuuteen vastaamatta jattaminen,,,eli siis pitaa myos muistaa heilauttaa sita kattaan kun paastetaan esim jumiutuneesta sisaantulosta valtatielle tms.

Omasta kaytoksestani huomasin aiemmin semmoisen luonnollisen kohteliaisuuden (joustavuuden) puuttuvan (huomaa mennyt muoto joka osoittaa etta ainakin toivon olevani joustavan kohtelias nykyaan  ;)) eli kun vertasin omaa kaytosta (joo olen epareilun vertailun uhri han on jo syntyjaan parempi ihminen kuin mina  :peukkuy :god:)esim nykyisen kaunistukseni tyyliin niin hanelle tuntui olevan ihan ajattelematta luonnollista antaa tieta muille ja luoda tata joustavuutta...vahan sama juttu kuin puheessa,,,siis alkuaikoina tuli vain toksaytettya etta "can I have such and such",,,ja se tuntui omasta mielesta kohteliaalta kun en kerran vaatinut etta gimme that,,,ja sitten kun olin mukamas oikein kohtelias kayttelin vain "May I" have lausetta,,,,etta kesti hetken ennenkuin se please tipahti automaatisesti siihen peraan (jaa se vielakin joskus pois  :pepsodent)

liikenteesta lissaa
sitten vastoin omiin oppeihin (tottumuksiin) kayvat jutut tai kutsuisko niita kirjoittamattomiksi laeiksi, luovat omassa mielessa joustamattomuuden tunnetta,,paikallisilla on uskomaton kunnioitus seepra ylityksia kohtaan...eli jos kavelet ja olet edes ajattelemassa menemista semmoiselle niin jarrut alkaa kirskumaan saman tien, (ja paikalliset jalankulkijat elaa saman kaavan mukaan,,eli vaikka siella olisi tulossa taysperavaunu niin siita vaan kylla se pysahtyy,,,itse kylla ennemin odotan hetken),,kun taasen jos olet jatkamassa suoraan ja kavellen ylitat tienhaaran niin saat pitaa varasi ettei kaantyvat autot vie sinua mukanasi...No jos elaa naiden saantojen mukaan niin silloin ne toimii,,,eli seepran kun nakee niin pitaa olla varuillaan, sehan voi tulla tielle miten haluaa.

mutta kylla mielestani liikenne ja ihmiset taalla liikenteessa ovat joustavampia ja kohteliaampia kuin joustamattomassa ja epakohteliaassa paikassa tjaa...siis mielipidehan riippuu ihan omasta kokemustaustasta eli jos asuu vaikka manalassa niin saharassa voi olla ihan miellyttavan lammin...tai kuten kuulin jostain intialaiseta vai oliko se kiinalaiseta hemmosta joka asui melbournen keskustassa ja valitti aina etta oli niin hiljaista ja vahan ihmisia...kun taasen  jollekin Rayrinkilaiselle siella vois olla hyvinkin vilkasta ja meluisaa.. :pepsodent :pepsodent

kai tassa tuli hiukan asiaakin kirjoitettua,,,tulihan :pepsodent :pepsodent

ai niin on tullut vain unohdettua lukemaan ja ihastelemaan muiden kauniisti kirjoitettuja ja selkeasti ajateltuja kommetteja (joiden kanssa olen suurelta osin samaa mielta) . Mutta kylla vaikeat ajat ovat edessa ja ei siihen ratifioinnit auta,,,kylla se pitaa lahtea ruohonjuuri tasolta....eli lopettaa tuhlaaminen...joten pistampa taman koneen nyt kiinni ja menen istuttamaan jotain syotavaksi kelpaavaa enka aja autolla kauppaan, siita se lahtee asia kerrallaan  :peukkuy :peukkuy

minka takia tama ilmastokokous muuten vietettiin Balilla >:D???mika olisi ollut lahin paikka suurimmalle osalle edustajista oletan eurooppaa??? tai miksei sita voinut tehda vaikka videokokuksena (tottumus kysymys),,,jopa olisi hiilidioksidia saastynyt.  :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: arixmel - joulukuu 05, 2007, 10:06
paikallisilla on uskomaton kunnioitus seepra ylityksia kohtaan...eli jos kavelet ja olet edes ajattelemassa menemista semmoiselle niin jarrut alkaa kirskumaan saman tien

Jos puhut Brisbanesta, niin ainakin keskustan kulmilla jalankulkijoita liiskaantuu kiivaaseen tahtiin juuri suojateille.
Ks. esim. http://www.news.com.au/couriermail/story/0,20797,22154546-3102,00.html?from=public_rss (http://www.news.com.au/couriermail/story/0,20797,22154546-3102,00.html?from=public_rss)
Omasta mielestäni monet autoilijat - erityisesti taksit ja muut ammattiautoilijat - survovat ennemminkin kaasua, kun näkevät jalankulkijan lähestyvän suojatietä. Tätä tapahtuu säännöllisesti Suomessakin, joten molemmilla mailla on asiassa melkoisesti petrattavaa.

Tony  :pepsodent

Tässä kolumni Australian mahdollisuuksista täyttää Kioton sopimuksen tavoitteet:

http://www.theaustralian.news.com.au/story/0,25197,22872257-5013404,00.html

Eli ei mitään mullistavaa tiedossa. Neuvotellaan halvat sanktiomaksut, ja toivotaan että päästökaupan kiintiöiden markkinahinta pysyy matalana.

Silppu

joo brissysta puhun, osaksi yleistaen muihinkin paikkoihin sopien, mielestani keskustan sisaiset kadut pitaisi olla pienemmalla nopeudella kuten ne tuossa artikkelissakin puhuvat, nama seeprojen kunnioitus kokemukset taasen otin keskustan ulkopuolelta,(omilta kotikaduiltani),,siis joskus tuntuu hullulta kun samaa kohtaa on lahestymassa 2 autoa ja yksi jalankulkija,,,ja se jalankulkija kavelee eteen???eiko han olisi voinut odottaa edes hetken?

itse en ole kokenut kaasuttelua suojateiden yhteydessa,,,kaikkialla muualla kyllakin.

Edit: valehtelin, lahimmassa valoristeyksessa iltapaivalla jos yrittaa kayttaa tietynsuuntaista ylitysta niin se on kylla kuolemaksi (aurinko paistaa autoilijoita silmiin, ja yhden viikon aikana meinasin jaada kolme kertaa yliajetuksi...sitten lopetin sen risteyksen jayton) mutta sita ei kait lasketa kaasutteluksi

tuosta linkista muuten "report found more than 300 pedestrians were hit by cars between 2001 and June last year." se artikkeli on kirjoitettu 2007 eli 6 vuoden aikana 300 onnettomuutta,,,ei kuullosta oikein luotettavalta luvulta, ehka pieni kirjoitus virhe. vaikka jokainen pienikin onnettomuus on liikaa niin niilla liikenne ja jalankulkija maarilla luulin tuon luvun jo tulevan tayteen Valleyn  viikonloppuoiden ajoradoille horjahteluista. Lisaksi tuli mieleen etta kuinka paljon noista on jalankulkijoiden virheista johtuvia (mina olen "pro-jalankulkija") eli jaywalking punaisten lapi kavelya sun muuta.,,vikaa varmaan molemmissa paissa.
xcv
xcv

Tony,

Eipa tarvitse olla kauaa poissa linjoilta kun taalla alkaa mielenkiintoiset keskustelut.  :peukkuy

Lainaus käyttäjältä: Tony - joulukuu 04, 2007, 08:46
Onhan uuden hallituksen sitoutuminen Kioton sopimukseen niin iso asia, että sillä luulisi olevan kohtalainen vaikutus perusaussin joka päiväiseen elämään ainakin jonkin ajan kuluttua, vai onko ?

En nyt ennata pidempaan kirjoittamaan, mutta aiheesta sen verran etta mielestani Aussit ovat alkaneet kantaa huolta ilmastonmuutoksesta ja ymparistoasioista muutenkin. Tai ainakin ajatuksen tasolla. Ilmastonmuutos ja Kiotonsopimuksen ratifiointi kuten myos muut ymparistoasiat kuten kuivuus ja Tasmanin sellutehdas saivat paljon huomiota vaalien aikaan ja ne melko varmasti vaikutti ihmisten aanestyskayttaytymiseen. En usko etta se olisi ollut ainoa tekija tyovaenpuolueen vaalivoittoon, mutta tyovaenpuolueen vaaliohjelma otettiin taltakin osin paremmin vastaan kuin entisen valtaapitajien vastaava.

Nyt painaa kiirus paalle. Yritan loytaa paremmin aikaa vastaamiseen myohemmin talla viikolla. Tassa ketjussa on ollut hyvia kannanottoja monelta kirjoittajalta  :peukkuy  :peukkuy  :peukkuy

Ympäristöasioiden huolettamisesta sen verran noin niinkuin käytäntöä, että naapurit rakentavat parhaillaan uutta taloa ja ympäristöasioita otetaan kovin huomioon rakentamisessa... Neliöitä yli 300 kahdelle hengelle, harmaa vesi menee puutarhan kasteluun... eikun se putki talon ali olisi maksanut ekstraa, olikohan $150 eikä rakentaja suostu laittamaan itse yksikköä, vaan sen joutuu ostamaan muualta erikseen... niin se piti jättää pois eikä niitä kaksinkertaisia lasejakaan voinut laittaa kun ne olisivat maksaneet $300/ikkuna enempi kuin tavalliset yksinkertaiset. No, tulihan niihin nyt edes tummennetut lasit niin sehän nyt vaikuttaa kovin energiankulutukseen... niin kesällähän aurinko on sen verta korkealla että laseihin ei juuri räystäistä johtuen paista muutenkaan mutta vaikuttaahan se edes talvella -  energiankulutus nousee, kun edes aurinko ei pääse lämmittämään... No, lämmittäähän se vähän seinistä läpi kun niissä ei ole eristeitä. Mutta katolle tulee aurinkokennot, joilla tuotetaan sähköä. Se taitaa mennä pelkästään keskusilmastoinnin pyöritykseen tai vaikkapa sen, ah niin tarpeellisen, kuivausrummun... Siihen vielä päälle emännän nelivetomaasturi (bensiini) työmatka-ajoon freewayta kaupunkiin ja isännän upouusi semiurheiluauto kaikilla mausteilla, ylenmääräinen polttoaineenkulutus mukaanlukien, niin Avot! jopa ympäristö nyt tykkää kun sitä on ajateltu uutta elämäntyyliä suunnitellessa...

Sori, oli pakko...  :nuttu:

Lainaus käyttäjältä: Silppu - joulukuu 05, 2007, 12:55
Tony  :pepsodent

Eli ei mitään mullistavaa tiedossa. Neuvotellaan halvat sanktiomaksut, ja toivotaan että päästökaupan kiintiöiden markkinahinta pysyy matalana.

Silppu

Ei kannata lähteä aussien  "kiipeämään takapuoli edellä puuhun" >:( eli miettimään ensimmäiseksi, miten selvitä sopimuksen velvotteista lyhyessä juoksussa mahdollisimman halvalla, eli siis tekemällä mahdollisimman vähän asian eteen.

CO2 päästöoikeuksien ostaminen on vasta se vihonviimeinen keino, mutta kyllä sitäkin korttia joutuu käyttämään.

The Australian arvio "Kioto laskuksi" MAUD 150. Summa antaa totaalisen väärän kuvan asian mittasuhteista. Australian hallitus on ilmoittanut jo tämän hetken ilmastonmuutoskustannukset yli 20 kertaa suuremmiksi...
http://www.environment.gov.au/minister/env/2007/pubs/mr17july207.pdf

Laitetaan uusi elementti peliin. Liikenne. Liikenteen CO2 päästöt on Australian kokonaispäästöistä n. 15%, ja henkilöautojen osuus taas on noin puolet liikenteen kaikista päästöistä. Mahdollisuuksia siis on.
http://www.greenhouse.gov.au/

Europassa uusien henkilöautojen ostajia on alettu auttaa "oikeisiin ostopäätöksiin" auton CO2 päästöjen mukaan jyrkästi nousevalla autoverolla :pepsodent
Myös polttoaineen hintapolitiikalla voi "kannustaa" rajoittamaan vähemmän tärkeää autoilua.

"Polttoainetta viljasta" innostus näky iskeneneen myös Australiaan. Eli sama CO2 on pintakierrossa, ja sen kokonaismäärä ei nouse. Mutta viljan hinta nousee ??? ja se ei miellytä kun farmareita.

Leokatti - mutta onhan naapureilla varmasti energiansaastolamput :god: Meilla on asunto samoilla maustella, tosin ilman noita tummennettuja ikkunoita. Ei mitaan eristyksia ja tuuli tulee lapi ikkunankarmeista. Kai sen pitaisi kesalla asuntoa viilentaa, mutta ei se tuolla ylakerrassa peltikaton alla paljon helpota ja talvella saa tumpata villaista paalle etta tarkenee.  Vuokranantaja sitten kehoitti ehdottomasti laittamaan energiansaastolamput, etta ollaan ymparistoystavallisia. ???

Arixmel - mina olen myos tuota paikallisten kohteliaisuuden huomioinut. Esimerkkina kerran juna-asemalla lippujonossa ollessani oli edessa sellainen 15v nuorukaisjoukkio ja keskustelu ei todellakaan mitaan kaunista kuultavaa. Sitten kun olivat vihdoin tiskilla niin kauniisti pyydettiin, "Can I please have..." . Keskustelin tasta joskus paikallisen tyokaverini kanssa ja valitin, etta ollaanpa me suomalaiset epakohteliaita. Tyokaverini kuitenkin sanoi, etta toisaalta Suomessa monikaan varmasti tarkoituksella ole epakohtelias kaupan tiskilla, vaan kayttaydymme sen mukaan mita meille on opetettu ja mihin olemme tottuneet. Eras tuttumme myos huomautti, etta jos kaupan kassa Suomessa alkaisi kyselemaan, etta mitas kuuluu jne Niin ensimmaisena tulisi mieleen, etta vittuileeko se?

Liikenteesta olen miettinyt, etta taalla Sydneyssa ainakin tuntuu, etta liikenne menee ihan jaihin, kun alkaa satamaan vetta - eika tarvitse sataa edes kovasti, kunhan tie kastuu.  Mietiskelin tata tyokavereilleni, ja he heti sanoivat, etta tietenkin sateella pitaa ajaa todella varovasti, kun tie tulee liukkaaksi oljyn takia???? Muistan Suomessa kuulleeni, etta jos ajaa kovalla sateella niin voi joutua vesiliirtoon, mutta muuten en ole marasta asfaltista kuullut varoituksia enka varsinkaan oljysta. Mistakohan tama johtuu, valuttavatko autot taalla enemman, vai onko asfaltti erilaista vai mista tama oljyn pelko tulee? Toinen sateella varottava juttu on myos yllattavat montut asfaltissa, joita ei huomaa, kun ne tayttyvat vedella. Muutamaan on tullut toksaytettya ja pelattya, etta jokohan auto hajosi.

Juu, öljyä tosiaan kertyy teitten pintaan ja pöly ja suola ovat kaksi muuta, jotka tekevät teistä yllättävän liukkaita. Jossain täällä jo mainitsin, että nelipyöräluisua (ilman käsijarrun osuutta asiaan) on tullut joskus kokeiltua risteyksissä kääntyessä...

Eikös niistä energiansäästölampuista ollut vastikään juttua, kun ovat kovin herkkiä polttamaan koko talon... ja taas tuli päästöjä ilmakehään... :nuttu: :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - joulukuu 05, 2007, 17:54
Siihen vielä päälle emännän nelivetomaasturi (bensiini)

Kati,

Mikäs se sun oma kulkuneuvo olikaan  :pepsodent

Ohessa luvut, joiden avulla jokainen voi karkeasti päässälaskien todeta, mitä autonsa saa aikaan.

Jokainen auton moottorissa poltettu bensalitra tuottaa n. 2,4 kg CO2, dieselillä vastaavasti n. 2,65 kg/CO2

Siis 100 km ajomatkalla, keskikulutuksella 8,5 l/100 km (joka on taajamassa vielä aika pieni arvo) autosi "valmistaa" reilut 20 kg CO2 :o

Suomen nykyisen henkilöautokannan keskipäästöt on n. 180 g CO2 /km, koko EU'n alueella 160 g. Uskon että australialaiset pistää paremmaksi, vähintään 200 g? 8)

Koska Euroopan autoteollisuus on heittänyt pöytään mm luvut 140 g v. 2008 (ei toteudu) ja 120 g v. 2012, merkinnee se kevyitä ja pienimoottorisia autoja - myös Australiaan :pepsodent

Kun ei heti seuraavana päivänä pääse lukemaan ja vastaamaan kirjoituksiin, niin nyt joutuukin oikein urakalla selaamaan viimeisiä viestejä :nuttu:
Asiaa koskevat linkit luettuani ainakin itselleni jäi mielikuva, että kovin tarkasti ei Kioton sopimuksesta koituvista kustannuksista ole selvyyttä, ja Australiassa eletään vielä vaalien jälkeistä krapulaa, kuten Silppu antoi ymmärtää. Eli kustannukset voivat hyvässä lykyssä jäädä suhteellisen pieniksi, mutta suurempiinkin leikkauksiin on syytä varautua, ja tuskin niistä selvitään veekaseja veekutosiksi muuttamalla.

Haagalaisen toteamus yksityisten henkilöiden sopeutumisesta energian hinnan nousuun pitää erittäin hyvin paikkansa ainakin täällä Suomessa. Siitä hyvänä esimerkkinä on sähkön hinnan kilpailuttaminen, mikä ei jostain syystä kiinnosta yksityisiä, vaikka sillä voisi säästää satoja euroja vuodessa. Mieluummin yritetään säästä polttoainekuluissa muutamia senttejä kituuttamalla auto huoltoasemalle, jolla bensa on pari senttiä halvempaa kuin edellisellä . Ihminen vain on tällainen ja yrittää säästää siitä, mikä tuntuu konkreettiselta. Sähkölasku ei ole yhtä konkreettista, koska ainakin valtaosalla suomalaisista se hoituu pankin suoraveloituksella, eikä laskun summia tarvitse edes näpytellä tietokoneen ruudulle muistuttamaan asiasta, josta voisi muutamalla soitolla tai nettikyselyllä säästää sievoisia summia.
Yritykset, joiden toiminta ei nykyään ole kovinkaan pitkäjänteistä eikä isänmaallista, toimivat aivan eri tavalla ja tulevat taatusti neuvottelemaan Australiassakin energian hinnasta ja jos neuvotteluissa ei päästä hyvään lopputulokseen pakkaavat ne laukkunsa ja lähtevät sinne, missä energia on halvempaa. Ja huom. Dunderissakin paljon kannatusta saaneita ydinvoimaloita ei rakenneta Australiaan aivan hetkessä, vaikka siitä olisikin jo periaatepäätös pöytälaatikossa. Pahintahan tällainen tuotantoyritysten maasta pako olisi niille perheille, joilla on kalliilla lainarahalla ostettu huippukallis asunto, joka on hankittu siinä uskossa, että talous on jatkuvassa kasvussa. Ja kukaan ei varmaan voi kiistää, etteikö tällaisia erittäin haavoittuvia kotitalouksia olisi pitkään jatkuneen talouskasvun Australiassa suunnaton määrä. Koskas Australiassa oli edellisen kerran oikea todellinen talouden taantuma, malliin Suomen 90-luvun alku, ei siis mikään pieni notkahdus?

Liikenteestä ja suojatieturmista sen verran, että itse en koskaan pysähdy ainakaan nelikaistaisella tiellä, joita monet risteysalueet ovat, antamaan tietä suojatien reunassa seisovalle jalankulkijalle, koska siinä kohteliaisuus voi käydä jalankulkijan kohtaloksi. Et voi koskaan olla varma, että viereistä kaistaa ajava kuljettaja huomaa sinun pysähtyneen suojatien eteen antamaan tietä jalankulkijalle, ja tällöin aiheutat todellisen vaaratilanteen jalankulkijalle. Vielä jos kyseessä on lapsi, saattaa hän juosten lähteä ylittämään suojatieta, eikä pysähtyneen auton takaa tulevalla kuljettajalla ole mitään mahdollisuuksia huomata häntä, varsinkin jos kuljettajan keskittyminen on kännykässä tms. Tällaisessa tilanteessa on aivan turha etsiä syyllistä, joten on vain parasta olla EPÄKOHTELIAS.

Se on aivan totta, että Australiassa märkä asfaltti voi olla pirullisen liukas, ja kyseessä ei ole vesilätäköistä johtuva vesiliirto. Muistui mieleen, kun vuonna 93 vanhalla Fordan Falconilla Melbourneen tultiin ja alamäessä olevassa risteyksessä rekka oli jostain syystä sammahtanut keskelle risteystä. Painoin tietenkin vaistomaisesti jarrut pohjaan, mutta Falcon lähtikin sateen kostuttamalla asfaltilla yllättäen täyteen liirtoon kohti rekan perää. Onneksi viereisellä kaistalla ei ollut sillä hetkellä ketään ja sain ohitettua rekän perän :god: Tilanne oli itselleni täysin uusi, enkä ollut koskaan kokenut Suomessa samanlaista liukkautta tiellä kuin korkeintaan tiellä ollessa mustaa jäätä.

:)Tony

Lainaus käyttäjältä: Reijo - joulukuu 05, 2007, 20:57
Kati,

Mikäs se sun oma kulkuneuvo olikaan  :pepsodent

Reijo,

Kiisseli kruiseri, mutta mulla on hyvä syy: koppi ja hevoset ei liikahda kauppakassilla  :pepsodent Enkä kyllä aja joka päivä cityyn töihinkään... ja jos joku nyt ajattelee julkista liikennettä niin ei niitä täällä stickseissä ole vielä näkynyt...  :confuse

Lainaus käyttäjältä: Tony - joulukuu 06, 2007, 07:17
Koskas Australiassa oli edellisen kerran oikea todellinen talouden taantuma, malliin Suomen 90-luvun alku, ei siis mikään pieni notkahdus?

Laman virallinen määritelmä taitaa kuulua jotenkin näin: "jos alueen talouskasvu vuosineljänneksellä on negatiivinen, alue on lamassa". Lamaa koettiin Australiassa viimeksi vuonna 1991. Silloinkin tosin toisilla Australian osavaltioilla (tai alueilla) meni paremmin kuin toisilla. Sen jälkeenkin on ollut hitaampia talouskasvun kausia ainakin alueittain, mutta määritelmän mukaista lamaa Australiassa ei olla koettu nyt 16 vuoteen.


Vastaa

Jouni, jos halutaan elvistella maaritelman tarkkuudella, varpaanmitan verran eteenpain paastaan kun kerrotaan, etta
* taantumassa (recession) BKT laskee vahintaan kahtena perakkaisena vuosineljanneksena, ja
* lamassa (recession) lasku on pidempiaikainen ja/tai jyrkka.
Rinnakkainen nimitys taantumalle voisi olla myos matalasuhdanne.

Enpä arvaa alkaa määritelmälläni elvistellä tai muutenkaan kisailla... Tuota muististani "pulpahtanutta" määritelmää kirjoittaessani käytin tarkoituksella lieventävää ilmaisua "taitaa kuulua jotenkin näin", jotta kaikille kävisi selväksi, ettei kyseessä kuitenkaan ole ihan eksakti ja elvistelyn arvoinen järjenjuoksun näyttö, heh heh!


Tarkennuksesta kiitellen

Lainaus käyttäjältä: RUU - joulukuu 06, 2007, 13:57
* taantumassa (recession)
* lamassa (recession)

Tarkoititko muuten "lamassa (depression)", vai?


Pilkkua monopoli-termejä muistellen fiilailee

Lainaus käyttäjältä: Tony - joulukuu 06, 2007, 07:17
Asiaa koskevat linkit luettuani ainakin itselleni jäi mielikuva, että kovin tarkasti ei Kioton sopimuksesta koituvista kustannuksista ole selvyyttä
Tony

Olet Tony oikeilla jäljillä; Australiankin Kioto laskussa on vielä paljon epävarmuustekijöitä.
Ja eihän koko Kioto-prosessi ole edes kunnolla lähtenyt liikkeelle, nyt vasta lämmitellään noudattamaan sopimuksen velvotteita.
Kioton sopimus määrittää 6 kasvihuonekaasua, ja toistaiseksi pöydälle on nostettu niistä vain CO2. Seuraava on ilmeisesti metaani, ja silloin pistetään Australiassa suurennuslasin alle maatalous :pepsodent
Hiilinielujen (=metsät) hävittämisen sanktiot ja lisäämisen palkitseminen on vielä auki.
Joku on varmaan ihmetellyt miksi CO2 on nyt ongelmaksi muodostunut, vaikka päästöjä on ollut iät ajat. Metsät on ne miljardit CO2 tonnit valtaosin syöneet, ja ylläpitäneet tasapainoa, ihan viime vuosikymmeniin asti.

Lainaus käyttäjältä: Tony - joulukuu 06, 2007, 07:17
Eli kustannukset voivat hyvässä lykyssä jäädä suhteellisen pieniksi, mutta suurempiinkin leikkauksiin on syytä varautua, ja tuskin niistä selvitään veekaseja veekutosiksi muuttamalla.
  :)Tony

Ei ne kustannukset jää Australiassa suhteellisen pieniksi, mutta ne jakaantuu hyvin pitkälle ajalle. Jos katsoo kuin rankasti päästöjä on vähennettävä pitkässä juoksussa, se tietää 100-varmasti hintavia investointeja. Mutta kun infrastruktuuri on kerran saatu tältäkin osin kuntoon, ei sen ylläpito ole kallista.
Australia selviää siinä kun muutkin, ei sopimuksen tarkoitus ole pistää Australiaa polvilleen.
Australian hiiliteollisuus muuten puhuu mielellään "puhtaasta hiilestä", joka minulle on samanlainen itsestäänselvyys kun äänetön suihkukonekin :D

Lainaus käyttäjältä: Tony - joulukuu 06, 2007, 07:17
Yritykset, joiden toiminta ei nykyään ole kovinkaan pitkäjänteistä eikä isänmaallista, toimivat aivan eri tavalla ja tulevat taatusti neuvottelemaan Australiassakin energian hinnasta ja jos neuvotteluissa ei päästä hyvään lopputulokseen pakkaavat ne laukkunsa ja lähtevät sinne, missä energia on halvempaa. Ja huom. Dunderissakin paljon kannatusta saaneita ydinvoimaloita ei rakenneta Australiaan aivan hetkessä, vaikka siitä olisikin jo periaatepäätös pöytälaatikossa.
:)Tony

Rahalla ei ole kotimaata. Energian hinta on eräs kilpailukyvin elementeistä.

Siinä vaiheessa kun Australian ensimmäisen ydinvoimalaitoksen rakennustyömaalla lyödään lapio maahan, kestää 5...6 v. ennen kun sähköä lähtee tulemaan.
Ja ennen kun päästään lapiohommiin, palaa aikaa kabineteissa vähintään saman verran.

Saatan olla väärässäkin, mutta eikö vaalit juuri voittaneen puolueen ohjelmaan ole kirjattu, että ydinvoima on Australiassa poissuljettu >:(?
No, politiikassa takinkääntö on arkipäivää :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - joulukuu 05, 2007, 19:11

Eikös niistä energiansäästölampuista ollut vastikään juttua, kun ovat kovin herkkiä polttamaan koko talon... ja taas tuli päästöjä ilmakehään... :nuttu: :pepsodent

Laadukkaat energiansäästölamput on paljon paloturvallisempia kun hehkulamput.

Valitettavasti lupaavat markkinat on houkutelleet alalle myös selvän krääsän valmistajia >:(
Huonolaatuinen energiansäästölamppu on lyhytikäinen, ja sen valovoima ei ole sitä mitä olla pitäisi. En muista Suomessa koskaan kuulleeni kuitenkaan, että ne olisi palovaarallisiksi todettu, ja energiansäästölamppujen vaihtamista hehkulamppujen tilalle suositellaan täällä myös paloturvallisuussyistä.
Tiedä liittyisikö nuo Aussilan ongelma sähköverkon heilumiseen, jonka tiedän olevan suurempaa kun Suomessa.
Pitkään energiansäätölamppujen kanssa puljanneena olen todennut laatuerot valtaviksi.
Energiansäästölampuille löytyy myös vastustusta, argumentteina esim.
- lyhyt elinikä ( hyvälaatunen energiansäätälamppu kestää 6000...8000h käytön)
- viive kirkastua täyteen kirkkauteen ( löytyy myös "hetikirkkaita")
- huono valoteho kylmässä (kylmiin olosuhteisiin on omat energiansäästölamput)
- sisältää elohopeaa, siis ei saa pistää simahtanutta lamppua normaaliin roskiin
- ei lämmitä talvella tupaa, kuten hehkulamppu
- korkea hinta hehkulamppuun verrattuna

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - joulukuu 07, 2007, 00:34
No, politiikassa takinkääntö on arkipäivää :pepsodent

http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id76893.html

Joskus muistan tuota takinkaantoa haukutun negatiivisena asiana. Itse pidan sita hyvinkin positiivisena asiana, kun oppii lisaa niin uusien tietojen valossa mielipide voi jostakin asiasta olla taysin toinen. Toivottavasti nykyinen hallitus osaa ottaa asioista opikseen ja tehda viisaita paatoksia meidan kaikkien hyvaksi, ei vain paatoksia politiikan takia.

Leokatti,
oliko ne uutiset energiansaastolampuista jotka niita taloja polttivat?,,,taalla puolen mannerta on ollut paljon uutisointia halogeeni spotti valojen vaarallisuudesta ja niista aiheutuneista tulipaloista (kun yhteen sormella koskee, niin asian helposti ymmartaa,,,varsinkin kun lampun takaosa on yleensa kattorakenteiden sisapuolella ilman mitaan sen erikoisempaa suojaa.)

Energiansaastolamputhan ovat kylmia, ei niista tulipaloja tule...korjatkaa jos olen vaarassa,,,kaannan mielellani takkini,,,jos minulla viela semmoinen loytyy kaapin pohjalta  :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: arixmel - joulukuu 07, 2007, 11:30
Joskus muistan tuota takinkaantoa haukutun negatiivisena asiana. Itse pidan sita hyvinkin positiivisena asiana

En ole ennen kuullutkaan ilmastonmuutoksesta piittaamattomuutta kutsuttavan positiiviseksi asiaksi.  :pepsodent Jos asiaa siis vähän kärjistetään.

Laborien piirissä jollain taisi lamppu syttyä, että Kiotoon liittyminen kohottaa energian hintaa (oi mikä yllätys!). Siitä seuraava ajatus oli todennäköisesti, että jos energian hinta nousee, Laborit eivät välttämättä voita seuraavia vaaleja. Ja kyllähän vaalit täytyy voittaa! No worries, ei se meren pinnan nousu uhkaa jo nyt muuta kuin Gold Coastia ja tuhatta muuta rantahietikolle tällättyä Aussilan kaupunkia. Rakennetaan sitten uusi Q1, kun se alkaa muistuttaa Pisan tornia. Antaa muiden hoidella nämä globaalit huolenaiheet, ja keskitytään me täällä paratiisissa vaan siihen, että tiliote näyttäisi mahdollisimman mukavalta, että voi ostella uusia V8-moottorisia citymaastureita kauppakasseiksi. Ai mikä katalysaattori?

Arixmel, paree on kayda vain kaantamassa hihat nurin siita takistasi. Tai ihan vain vasemmalta oikelle kyljelle.
Kylla ne saastolamputkin tuottavat lampoa, etenkin siihen keraamiseen kantaan (tai mita se sitten onkin). Sormenpaan kautta olen oppinut odottelemaan myos sastolampun lampun jaahtymista ennenkuin kaun sita napeloimassa. Itse loisteputkiosa niissa on viileampi mutta kantaa pitaa hetken vaistella.

Toki lammontuotanto tuntuu olevan paljon vahaisempi kuin hehkulampuilla ja etenkin halogeeneilla. Halogeeneista ainakin karahtaa iloisesti polyt pinnasta ja kai silla saisi jotain tarvittaessa syttymaankin.  :peukkua

Hannu,
Takinkaannosta puhuessani puhuin vain siita teoriana eli mielestani ihmisten on hyva niella ylpeytensa ja uusien asioiden ja oppimisen johdosta kaantaa takkinsa, en ottanut kantaa tassa ilmastonmuutos asiassa, kaikkihan siita piittaa,,,ei kukaan halua sukupuuttoon kuolla. :peukkuy :)

Ruu, minahan en takkiani kaanna  >:D  :pepsodent  :pepsodent joo kylla ne saastolamputkin kuumia on mutta (kokeilin juuri, auts ouh auts @#$%)  :pepsodent lonkalta arvioisin etta noin puolet normaalilampusta (jostain luin etta 30% energiasta menee lammoksi kun taas normaalissa lampussa menee 90% lammitykseen) ja en vielakaan usko etta energiansaastolampulla saa aikaiseksi tulipalon.

xcv

Hehkulanka lampun käyttämästä energiasta on 96% lämpöä ja 4% valoa. Säästölampussa tuo suhde on hiukka toinen ja lisäksi pienemmällä teholla saadaan suurempi luxi määrä aikaan. Säästölampun kanta osassa on sytytin ja kuristin laiten jotka kyllä lämpenevät reippaastikin, ite lampusta voi ottaa kiinni polttamatta sormiaan.

Lainaus käyttäjältä: Hannu - joulukuu 07, 2007, 12:52
Ai mikä katalysaattori?

Australiassa katalysaattori on ollut uusissa autoissa pakollinen jostain 1980-luvun lopulta lähtien - aiemmin kuin Suomessa. Muistan, kun Suomessa katalysaattorin olemassaoloa käytettiin suorastaan markkinointikikkana (auton tyyppinimen perään lisättiin "kat" jne), mutta sellaiseen ei ollut Ossilassa mitään tarvetta, koska kaikkiin uusiin autoihin pakotettiin sellaiset laittamaan, jolloin yksikään valmistaja ei saanut sellaisen asentamisesta markkinoinnillista etua.


Huomauttaa

Lainaus käyttäjältä: arixmel - joulukuu 07, 2007, 13:28
en ottanut kantaa tassa ilmastonmuutos asiassa, kaikkihan siita piittaa,,,ei kukaan halua sukupuuttoon kuolla. :peukkuy :)

Ok. Näyttää tosin siltä, että ainakin aussipoliitikot haluavat.  ;)

Australiassa ilmastonmuutospuheita tunnutaan käytettävän vain pelinappulana omien etujen ajamiseen. Kioton takinkääntö osoitti taas kerran, että tässä maassa ei ole todellista poliittista tahtoa ilmastonsuojeluun. En ole itseasiassa kuullut montaakaan asiaa, jotka olisi tehty kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Vai onko niitä?  :confuse
Tuolla sisämaassa on esimerkiksi aavikot täynnä aurinkoa 12/7, mutta täälläpä porskutetaan vaan kivihiilellä, koska sillä tienaa enemmän. Samaan aikaan EU suunnittelee tuovansa aurinkosähköä Saharasta (jossa sivutuotteena olisi muuten puhdasta vettä).

Minua ainakin kiukuttaa piittaamattomuus, kun kyse on yhteisistä asioista. Minulle on se ja sama haluavatko aussit muuttaa saarensa aavikoksi mieluummin kuin pistää muutaman dollarin likoon, mutta harmillista on, että tämä no worries / laid back -meininki vaikuttaa maailmanlaajuisesti  :nuttu:

Lainaus käyttäjältä: jounij - joulukuu 07, 2007, 15:46
Australiassa katalysaattori on ollut uusissa autoissa pakollinen jostain 1980-luvun lopulta lähtien

Minä sain kuulla, ettei tuo olisi pakollinen kaikissa osavaltioissa. Pikaisella googlettamisella en tosin löytänyt siihen viitteitä. Yhtä kaikki, katalysaattori muuttaa muita aineita CO2:ksi ja vedeksi eli sillä ei ole sinänsä vaikutusta ilmastonmuutoskysymykseen.

Lainaus käyttäjältä: Silppu - joulukuu 07, 2007, 10:01

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - joulukuu 07, 2007, 00:34
No, politiikassa takinkääntö on arkipäivää :pepsodent

http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id76893.html

Odotinkin mielenkiintoisia käänteitä hetikohta kun muste on allekirjoituksesta kuivunut, mutta tämä näyttääkin menevän vielä mielenkiintoisemmaksi kun olin ennakoinut :pepsodent
Innokkaana onkijana olen kyllä havainnut, että koukkuun pistetty mato on siitä irti luikerrellut, mutta taitava on Kevin, jos tuolta polulta kunnialla kuiville pääsee...

Lainaus käyttäjältä: Hannu - joulukuu 07, 2007, 17:09

Lainaus käyttäjältä: jounij - joulukuu 07, 2007, 15:46
Australiassa katalysaattori on ollut uusissa autoissa pakollinen jostain 1980-luvun lopulta lähtien

Minä sain kuulla, ettei tuo olisi pakollinen kaikissa osavaltioissa. Pikaisella googlettamisella en tosin löytänyt siihen viitteitä. Yhtä kaikki, katalysaattori muuttaa muita aineita CO2:ksi ja vedeksi eli sillä ei ole sinänsä vaikutusta ilmastonmuutoskysymykseen.

Ohessa lyhyt oppimäärä asiasta

http://www.edu.fi/oppimateriaalit/ymparistokemia/katalysaattori.html

Katalysaattorin tarkoitus on, kuten Hannukin mainitsi, muuttaa hiilidioksidia - terveysmielessä -haitallisempia kaasuja hiilidioksidiksi, eli kasvihuoneilmiön pelastajaksi siitä ei ole :(

Suomessa ei auton vuosikatsastuksessa hyväksymisleimaa heru, ellei katalysaattori toimi kunnolla (pakokaasuanalyysi). Yksikin tankkaus lyijyllistä, ja katalysaattori on entinen. Samoin väärä polttoaineseos voi vaurioittaa katalysaattoria.
Mitenkäs Australiassa toimitaan tässä asiassa?

En silti usko edes poliitikkojen ajattelevan noin omaan napaansa tuijottaen. Itse uskon aina ihmisessa olevaan hyvyyteen ja en usko poliitikkojemme ajattelevan etta kaytetaan esim kivihiilta koska silla tienataan enemman kuin muilla vaihtoehdoilla.

Politiikkojen on periaattessa tehtava kansan tahto,,,ja jos ei menna mitenkaan yksityiskohtiin ja puhutaan vain yleistaen (mina en asioita tarkemmin tieda kunhan spekuloin) niin silloinhan olisi joka maassa vihrea puolue taysvallassa, taystyollisyys, ilmaiset palvelut ja ei veroja.

Mielestani emme voi osoittaa politiikkoja ja vaatia heita tekemaan jotain asioiden parantamiseksi, muutos lahtee yksityisista ihmisista ja heidan mielipiteistaan ja teoistaan, ja jos heidan teot ja mielipiteet ovat riittavan hyvia, muut kanssaihmiset tekevat heista hallitsijoitaan.

Katsoisin politiitikkojen tarkeimmaksi tehtavaksi valistaa ja luoda mahdollisuudet meille muille naiden asioiden parantamiseksi.

Jos nyt otetaan vaikka tuo energia ja paastot...miksi me vaadimme puhtaampaa energiaa ja valitamme etta poliitikkomme eivat ratifioi tai ratifioivat jotain,,,kun samalla voimme itse tehda radikaaleja muutoksia elaman tapaamme. eli jos sita energiaa ei kuluteta niin ei sita kylla tuotetakaan...tama taasen vaatisi viimeisen sadan vuoden aikana vaivalla luomamme yhteiskuntamallin ja elaman tavan muuttamista enemman luontolaheiseksi.


Mutta kuinka monta prosenttia meista on valmis luopumaan nykyajan mukavuuksista? Itsekin vain spekuloin ja unelmoin omavaraisesta farmista jossain vihreilla kukkuloilla auringon luodessa merenrantaan siltaa.

Uusimmassa Choice lehdessa (tanaan tulleessa) oli minua yllattava tieto eli Meidan "greenhouse" paastot lajettain:


talous kaytto (sahko lammitys jne) 20% KULJETUS (mukaanlukien bensa bussit ja lentaminen) 10.6% ruoka 28.2% tavara ja palvelut 29.7% rakentaminen ja remppaaminen 11.8%

yllattava tuo autoilu??

Itse olen aina yrittanyt vahentaa autolla ajamista ja pitanyt sita suurimpana pahana...mutta samalla kulutan ostan ja syon ...

he olivat saanett tietonsa WWW.acfonline.org.au raportista

heilla on mielen kiintoinen atlas http://www.acfonline.org.au/consumptionatlas/ jossa voi katsoa oman postinumeron perusteella hiilidioksiide paastot,,,meidan postinumerolla esim 22 tonnia vuodessa,,,itse kaytin joskus manuaalista laskukaavaa ja taisin laskea itselleni 13 tonnia vuodessa,,,

itse ihan omassa mielessa ajattelin etta ei ehka haittaa ole jos seuraavan kerran kun kaupassa asioin niin jatan sen uuusimman hilvitkuttimen ostamatta ja vitkutan vaikka kasin ja ehka huomioin myos etta onko se ruoka tuotettu lahella vai kaukana ja valitsen sen lahella tuotetun, siihen asti kunnes saan sen oman farmin paratiisista.

No kylläpä te jaksoitte takertua noihin säästölamppuihin...  :D Jutun pointti oli se, että niiden tuoma hyöty taitaa olla aika pieni kun ottaa huomioon kaiken tuhlauksen. Naapurin isäntäkin niin tohkeissaan kertoi, kuinka ilmastointilaitteeksi heille tulee teknologian viimeisin viritys, joka käyttää x verran vähemmän sähköä kuin "vanhanaikainen" laite. Hienoahan se on, että mennään eteenpäin ja kehitetään uutta, mutta minusta tässäkin asiassa säästetään väärästä päästä. Eristäisi ennemmin lattiat ja seinät sekä laittaisi kaksinkertaiset lasit taloonsa.  :confuse

Lainaus käyttäjältä: arixmel - joulukuu 07, 2007, 17:42
Uusimmassa Choice lehdessa (tanaan tulleessa) oli minua yllattava tieto eli Meidan "greenhouse" paastot lajettain:

talous kaytto (sahko lammitys jne) 20% KULJETUS (mukaanlukien bensa bussit ja lentaminen) 10.6% ruoka 28.2% tavara ja palvelut 29.7% rakentaminen ja remppaaminen 11.8%
yllattava tuo autoilu??

Tässä tuli jo joku aika sitten todettua, että tilastoja on monenlaisia 8)

En ota vahvemmin kantaa mikä on oikein, mikä väärin ja mikä oikein väärin :pepsodent

Jos johonkin pitää uskoa, uskon Australian Greenhouse Officen tilastoihin. Tuoreimmat luvut on tosin v. 2005 ???, mutta energiajuna ei parissa vuodessa ole Australiassa mihinkään kääntynyt, ja ko officen mukaan liikenteen päästöt on eräät kaikkein lujinta vauhtia kasvavat.
Australian Greenhouse Office'n luvut CO2 v. 2005. Tuo "tonni" on tässä ekvivalenttitonni.

Liikenteen päästöt 80,4 miljoona tonnia, 15,4%
Tieliikenteen päästöt 70,7 miljoonaa tonnia, 13,5 %
Henkilöautojen päästöt 43,7 miljoonaa tonnia, 8,4%
Kuorma-autojen ja bussien päästöt yhteensä 15,7 miljoonaa tonnia, 3,0%

http://www.greenhouse.gov.au/inventory/2005/national-report.html

Eli ajatte jatkossa siellä 1,2 ... 1,6 litraisilla koneilla. No, hevoskärryjen eteen voisi ehkä pitkin hampain sallia 1,9 litran dieselin :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - joulukuu 07, 2007, 18:19
No kylläpä te jaksoitte takertua noihin säästölamppuihin...  :D Jutun pointti oli se, että niiden tuoma hyöty taitaa olla aika pieni kun ottaa huomioon kaiken tuhlauksen. Naapurin isäntäkin niin tohkeissaan kertoi, kuinka ilmastointilaitteeksi heille tulee teknologian viimeisin viritys, joka käyttää x verran vähemmän sähköä kuin "vanhanaikainen" laite. Hienoahan se on, että mennään eteenpäin ja kehitetään uutta, mutta minusta tässäkin asiassa säästetään väärästä päästä. Eristäisi ennemmin lattiat ja seinät sekä laittaisi kaksinkertaiset lasit taloonsa.  :confuse

Energiansäästö on kun iso joki, joka muodostuu lukemattomista pienistä puroista. 8) Kun ei ole eikä tule sitä yhtä isoa asiaa, jolla tilanteen korjaisi. Energiansäästölamppu on yksi "puro". Sen hyöty Australiassa on vielä hieman suurempi kun Suomessa, kun Australiassa tuo lämmitystarve on pienempi. Mutta ostakaa laatutavaraa!
LED-lamppu korvaa ainakin osin nykyiset energiansäästölamput lähivuosina, ja LED-lampun energiatehokkuus on erinomainen. Saahan niitä jo nytkin ostaa kaupasta, mutta valotehot ei ole vielä huippuluokkaa. Ensimmäiset LED-lamput olen jo ottanut käyttöön.

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - joulukuu 07, 2007, 17:39
... auton vuosikatsastuksessa ... Mitenkäs Australiassa toimitaan tässä asiassa?

Eri osavaltioissa on katsastuksen suhteen eri säännöt, mutta en voi kokemuksen syvällä rintaäänellä kommentoida edes oman territorioni (ACT) sääntöjä, koska en ole täällä 14.5 vuotta auton (jos toisenkin) omistaneena vielä käyttänyt autoani katsastuksessa. Auton katsastus tulee kyseeseen ainoastaan yli 4 vuotta vanhojen autojen omistajanvaihdoksen yhteydessä, jolloin tällaisen vanhan auton ostanut joutuu katsastamaan auton seuraavan rekisteröinnin umpeen mennessä. Auton omistajat voivat maksaa rekisteröintimaksuna tunnetun veron oman valintansa ja budjettinsa mukaan joko kolmen, kuuden tai 12 kuukauden välein.

Väitetään, että joskus puhallusratsioiden yhteydessä tehdään pintapuolisia pikakatsastuksia. Jos tätä oikeasti tapahtuu, niin lähinnä taitanevat tutkia renkaiden kulutuspintoja. Jos julkiselle paikalle pysäköidyssä autossa renkaat tai joku muu päällepäin näkyvä auton turvallisuudelle tärkeä osa on huonossa kunnossa, niin pysäköijää saattaa autolle palatessa odottaa korjausmääräys ja kehoitus saapua katsastukseen parin viikon kuluttua.

Minun autoani ei ole koskaan syynätty tien päällä ja tuskin kovin usen parkkipaikoillakaan. En siis tiedä täkäläisestä katsastuksesta yhtään mitään.


Ei voi auttaa

Lainaus käyttäjältä: HaagalainenJos johonkin pitää uskoa, uskon Greenhouse Officen tilastoihin. Tuoreimmat luvut on tosin v. 2005 Huh?, mutta energiajuna ei parissa vuodessa ole Australiassa mihinkään kääntynyt, ja ko officen mukaan liikenteen päästöt on eräät kaikkein lujinta vauhtia kasvavat.

Kuten sanoitkin Huh ?  ja perustat oletuksesi nykyisestä tilanteesta vuoden 2005 luvuille ?

Olethan lukenut tämän:

LainaaCattle-rearing generates more global warming greenhouse gases, as measured in CO2 equivalent, than transportation, and smarter production methods, including improved animal diets to reduce enteric fermentation and consequent methane emissions, are urgently needed, according to a new United Nations report (http://www.un.org/apps/news/story.asp?NewsID=20772&Cr=global&Cr1=warming)

Lainaus käyttäjältä: JouniMinun autoani ei ole koskaan syynätty tien päällä

Queenslandissä kyllä tehdään OVERT (http://www.transport.qld.gov.au/Home/General_information/Environment/Aircare/Aircare_vehicle_emissions_testing) (On-road Vehicle Emissions Random Testing)

LainaaThis is a free service offered by Queensland Transport and involves motorists being randomly pulled over to have their exhaust tested by the Aircare team of transport inspectors.

Minut kerran pysäytettiin kyseiseen testiin 'museo autollani" BMW 633 csi vuosimallia -76 ja sain täysin puhtaat paperit ja testaajat vielä sanoivat, että eivät saa yhtä hyviä lukuja monesta 30 vuotta nuoremmasta autosta  :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: Jaaks - joulukuu 07, 2007, 20:38

Kuten sanoitkin Huh ?  ja perustat oletuksesi nykyisestä tilanteesta vuoden 2005 luvuille ?

Olethan lukenut tämän:

LainaaCattle-rearing generates more global warming greenhouse gases, as measured in CO2 equivalent, than transportation, and smarter production methods, including improved animal diets to reduce enteric fermentation and consequent methane emissions, are urgently needed, according to a new United Nations report (http://www.un.org/apps/news/story.asp?NewsID=20772&Cr=global&Cr1=warming)

Prosenttiosuudet ei ole käytännössä muuttuneet mihinkään parissa vuodessa ???
Peruste: katsomalla miten liikenteen %-osuus on aikaisemmin parissa vuodessa muuttunut. Sitäpaitsi tuorein tilasto joka edes teoriassa olisi ollut käytettävissä, olisi vuoden 2006 tilasto.
%-osuuksistahan tässä oli kysymys enempi kun absoluuttisista luvuista, ja energiantuotannon suuri painoarvo ja vakaa kasvu takaavat, että liikenteen suhteellinen osuus on pysynyt suht vakiona.
Hyvä yritys, Jaaks :pepsodent

Olen lukenut nuo maatalouden tms luvut. Tietysti 8). Moneenkin kertaan.
Enempi osa australialaisista ja foorumilaisistakin asuu vissiin 8) kaupungeissa, mutta onhan se on tietysti makuasia, aloitetaanko urbaanin aussin asennekasvatus autoista vaiko lehmistä :pepsodent :pepsodent :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: HaagalainenProsenttiosuudet ei ole käytännössä muuttuneet mihinkään parissa vuodessa Huh?
Peruste: katsomalla miten liikenteen %-osuus on aikaisemmin parissa vuodessa muuttunut. Sitäpaitsi tuorein tilasto joka edes teoriassa olisi ollut käytettävissä, olisi vuoden 2006 tilasto.
%-osuuksistahan tässä oli kysymys enempi kun absoluuttisista luvuista, ja energiantuotannon suuri painoarvo ja vakaa kasvu takaavat, että liikenteen suhteellinen osuus on pysynyt suht vakiona.

% - osuuksista  :confuse  Kumpi on parempi: saada 100% voitto $1 kaupasta vai saada 10% voitto $100 kaupasta  :confuse  Hello ??? prosenteilla on vähän huono käydä ostamassa ruokaa ja mitä tulee tuohon "liikenteen suhteelliseen" osuuden pysymisenä suht vakiona - mikä on 'suht vakio" ?? 
Mikä on % ja varsinkin noin maailmanlaajuisesti perustuen joihinkin Greenhouse Office ??? tekemiin tutkimuksiin.  Onko mikään maailman valtio tai muu virallallinen instanssi jotenkin tukenut tai vahvistanut noita tilastoja ?

Lainaus käyttäjältä: HaagalainenOlen lukenut nuo maatalouden tms luvut. Tietysti Cool. Moneenkin kertaan.
Enempi osa australialaisista ja foorumilaisistakin asuu vissiin Cool kaupungeissa, mutta onhan se on tietysti makuasia, aloitetaanko urbaanin aussin asennekasvatus autoista vaiko lehmistä

Onko sillä aatteelliselle ihmiselle mitään merkitystä missä ihmiset asuu tai onko ne jotain "foorumilaisia" ?

Oletat, että me kaikki asumme "Cool kaupungeissa" ? Väärin.
Oletat, että kaupungeissa asuvilla ei ole intressejä maaseudulla ? Väärin

Siis haluat vain kasvattaa urbaaneja ihmisiä Aussit mukaanlukien ja kuitenkin toivottavasti tiedät, että Australia on yksi maailman suurimpia lihakarjan tuottajia.

LainaaStanbroke has 24 cattle properties covering 10 million hectares (24 million acres) and carrying 435,000 head of cattle. Whoever controls Stanbroke is the world's biggest cattleman  Shy Australian now world's biggest cattle baron (http://www.forbes.com/markets/newswire/2004/05/04/rtr1357607.html)

Eli eiköhän kaikki aleta kasvis syöjiksi ja lopeteta ne tyypilliset Aussi BBQ't, niin sitten kaikilla on parempi maailma kun ei ne lehmät saastuta niin paljon.  Silti voidaan ajaa sinne Vegie BBQ'lle sillä V8'lla  :peukkua

Jaaks, rauhoitu 8)
Tommonen vuodatus :peukkua kuuluu foorumin "dynamiittiosastolle"
Minä puolustan näkemyksiäni, ja siitä ei kannata noin perusteellisesti hermostua ???

Mutta vastauksena tuohon "viralliseen instanssiin", niin Greenhouse on Australian hallituksen virallinen instanssi :pepsodent

http://www.greenhouse.gov.au/

Mutta Jaaks, kyllä me varmaan molemmat kannatetaan puhtaampaa Australiaa, ja uskotaan että siitä semmoinen vielä tuleekin, eikö vaan? :XXXX
Ehkä ei kuljeta ihan samaa polkua, eikä ajatella ihan joka asiasta samalla tavalla, mutta minä ainakin kunnioitan sinun näkemyksiä, ja toivon että sinäkin toimisit jatkossa samalla tavalla :XXXX

Toivon että asiaa ei enempää tarvii repostella.

Hmm, Australian maahanmuuttoviranomaisten kannattaisi ehdottomasti harkita kansalaisuuden ja pidempien viisumien eväämistä kaikilta maitolaktoosi-intoleranssista kärsiviltä, jotta turhilta "käymis"päästöiltä Australian maaperällä säästyttäisiin. Tämähän tietysti heikentäisi suomalaisten pääsyä Australiaan :nuttu:

No jo on Australiassa asiat huonolla mallilla, kun bensan hinta vielä nousee ja pihvejäkään ei kohta enää saa syödä. Vielä kun huomataan, että oluen valmistuksessa syntyvät "käymis"kaasut ovat kaikkein pahimpia ilmaston lämpenemiseen vaikuttavia kaasuja, niin silloin Australiaan tulisi jo julistaa kansallinen hätätila.

:) Tony

Ei hätää, BBQ:t on pelastettu:

Kengurun suolikaasuista apua ilmastonmuutokseen  :pepsodent

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1463526 (http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1463526)

Oli pakko linkittää  >:D

Häiriköi Jurttis

No nyt löytyi sellainen pieni puro, johon minäkin osallistun mielihyvin  :god: :god: Nautaa en osta BBQta varten, kenguru on pop!  :XXXX On se hyvä, että niitten pierutkin on Kioton mieleen...

LainaaPRIME Minister Kevin Rudd last night did an about-face on deep cuts to greenhouse gas emissions, days after Australia's delegation backed the plan at the climate talks in Bali.
A government representative at the talks this week said Australia backed a 25-40 per cent cut on 1990 emission levels by 2020.
But after warnings it would lead to huge rises in electricity prices, Mr Rudd said the Government would not support the target.

Herald Sun 07.12.07 (http://www.news.com.au/heraldsun/story/0,21985,22883548-662,00.html)

Oliko tämä nyt sitten se ensimmäinen suuri "Takinkääntö" uudelta hallitukselta ?

Lainaus käyttäjältä: Tony - joulukuu 08, 2007, 06:50
Hmm, Australian maahanmuuttoviranomaisten kannattaisi ehdottomasti harkita kansalaisuuden ja pidempien viisumien eväämistä kaikilta maitolaktoosi-intoleranssista kärsiviltä, jotta turhilta "käymis"päästöiltä Australian maaperällä säästyttäisiin. Tämähän tietysti heikentäisi suomalaisten pääsyä Australiaan :nuttu:

:) Tony

Suomalaiset ei taida kärsiä laktoosi-intoleranssista, vaan suomalaisen karja ja maitotalouden maidon manipuloinnista. Vai miten on selitettävissä se että suomessa kun juo lasin maitoa on maha kuin jalkapallo ja kaasunmuodostus suurta. Australiassa kun juo maitoa vaikka 1litran ei vastaavia ongelmia esiinny ollenkaan. Molemmat ns. normaali maitoja ei hyla.

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - joulukuu 08, 2007, 12:06
No nyt löytyi sellainen pieni puro, johon minäkin osallistun mielihyvin  :god: :god: Nautaa en osta BBQta varten, kenguru on pop!  :XXXX On se hyvä, että niitten pierutkin on Kioton mieleen...

minakin ajattelin osallistua siihen puron tekoon,,grillaamalla paljon nautaa,,,lihoiksi vain ilmastoa pilaamasta  >:D :pepsodent >:D

Lainaus käyttäjältä: arixmel - joulukuu 08, 2007, 16:46

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - joulukuu 08, 2007, 12:06
No nyt löytyi sellainen pieni puro, johon minäkin osallistun mielihyvin  :god: :god: Nautaa en osta BBQta varten, kenguru on pop!  :XXXX On se hyvä, että niitten pierutkin on Kioton mieleen...

minakin ajattelin osallistua siihen puron tekoon,,grillaamalla paljon nautaa,,,lihoiksi vain ilmastoa pilaamasta  >:D :pepsodent >:D

Haasteellinen homma tuo lehmän vatsan muuttaminen ???
Luulisin että nopeimmin pääsee kehitystyön alkuun risteyttämällä lehmä ja kenguru :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: Jaaks - joulukuu 08, 2007, 13:12

LainaaPRIME Minister Kevin Rudd last night did an about-face on deep cuts to greenhouse gas emissions, days after Australia's delegation backed the plan at the climate talks in Bali.
A government representative at the talks this week said Australia backed a 25-40 per cent cut on 1990 emission levels by 2020.
But after warnings it would lead to huge rises in electricity prices, Mr Rudd said the Government would not support the target.

Herald Sun 07.12.07 (http://www.news.com.au/heraldsun/story/0,21985,22883548-662,00.html)

Oliko tämä nyt sitten se ensimmäinen suuri "Takinkääntö" uudelta hallitukselta ?

Tällä kerralla asian voi vielä nähdä "aikalisänä", mutta itse en usko, että luvattujen päästövähennysten kustannusvaikutukset tuli Ruddille yllätyksenä. Joku vaan suositteli ns. pistämään käsijarrun päälle, ja etenemään hieman hitaammin ???

No, onhan toimenpiteitä pakko alkaa tehostaa, koska pitkän aikavälin päästötavoitteet on niin haastavia, että niiden saavuttaminen edes teoriassa ei ole mahdollista, jos "pidättää" liian kauan, siinähän käy tunnetusti hullusti :pepsodent

Eli annetaan Kevinille nyt muutama vk aikaa totutella "Kioto-realismiin" vaalipuheiden sijaan :D

Lainaus käyttäjältä: MH - joulukuu 08, 2007, 15:24
Australiassa kun juo maitoa vaikka 1litran ei vastaavia ongelmia esiinny ollenkaan. Molemmat ns. normaali maitoja ei hyla.

MH, tuosta väitteestä olen täysin samaa mieltä, koska henkilökohtaista kokemusta löytyy. Ja eikös tästä aiheesta  täällä Dunderissakin joskus muinoin höpisty. Jostain kyllä muistan lukeneeni, että Suomessa olisi tavallista enemmän oikein diagnosoituja maitolaktoosista kärsiviä.

Eikös tämä uusi ympäristöministeri rockmies Peter Garrett jo ennen vaaleja todennut, että hallituksessa  tehdään sitten aivan toisin kuin vaalikampanjassa luvataan. Onko tietoa mikä on Peterin kanta ydinvoimaan? Jotenkin on sellainen tuntu, että mies tuskin vannoo ydinvoiman nimeen. Toisaalta onko hänen mielipiteellään suurtakaan painoarvoa, kun asiasta päätetään, eli tarvittiinko häntä vain äänestäjien kosiskeluun?

:) Tony 

Lainaus käyttäjältä: Tony - joulukuu 09, 2007, 07:22
Eikös tämä uusi ympäristöministeri rockmies Peter Garrett jo ennen vaaleja todennut, että hallituksessa  tehdään sitten aivan toisin kuin vaalikampanjassa luvataan. Onko tietoa mikä on Peterin kanta ydinvoimaan?
:) Tony 

Nykyisestä kannasta en tiedä, vähän vanhempi on tossa alla >:(

http://www.abc.net.au/news/newsitems/200506/s1390332.htm

Mun mielestä on suuri helpotus että uusi Rudin hallitus on selvästi ilmaissut ymmärtäneensä ilmastomuutosten vaikutukset maahamme, sekä konkreettisesti aloittanut prosessin asioiden korjaamiseksi..

Mielestäni tämä on paljon parempi kuin aikaisempi täysin edes vastuuton pääpensaassa malli, jossa odoteltiin että ryynit lorahtaa pöksyihin ja haju käy sietämättömäksi ennen kuin mitään tehdään.

Muutoksia vastustavia voimia on ollut aina ja tulee olemaankin. Ei tästä ole kuin muutama kymmen vuotta kun muutamat teollisuuden alat vastustivat henkeen ja vereen tuottamiensa ympäristöjätteiden mereen upottamisen kieltämistä. Argumentteina oli muun muassa  se että jätteiden hävittäminen muulla tavoin olisi liiketaloudellisesti liian kallista.

Nykyisin kenellekään ei tulisi mielenkään alkaa rahtaamaan raskasmetallijätteitä Sydney tai Brisbanen edustan merenpohjaan aikaisempien sukupolvien tapaan. (Käytäntö oli tietysti käytössä myös puhtoisessa suomessakin (laivuri Jukka Ojaranta)).

Sama oli suomessa -80 luvun lopussa autojen katalysaattoripakon kanssa, vastustus oli kovaa. Ruohikot syttyy tulee, autot kallistuu, katalysaattorit hajoaa ja maksaa paljon jne... Nykyisin ei voisi kuvitella ostavansa uutta autoa jossa ei ole katalysaattoria.

Hyvinvointi maksaa, ja jos me ollaan valmiita käyttämään tuotteita/palveluita joiden tuottaminen saastuttaa ympäristöä, niin kyllä tällöin pitää olla valmis maksamaan siitä koko hinta tänään ja nyt, eikä lykätä loppuhinnan maksamista tuleville sukupolville.

Muutokset kulutustottumuksiin joita me kuluttajat joudumme tänään tekemään eivät ole mitään järkyttävän suuria.

Lainaus käyttäjältä: Jouko - joulukuu 09, 2007, 12:37
Mun mielestä on suuri helpotus että uusi Rudin hallitus on selvästi ilmaissut ymmärtäneensä ilmastomuutosten vaikutukset maahamme, sekä konkreettisesti aloittanut prosessin asioiden korjaamiseksi..

Tähänastisten konkreettisten toimenpiteiden laajuus huomioiden tyylikkäästi sanottu 8)

Vaan käykääpä "punnitsemassa" itsenne tuolla nettisivulla, ja kertokaa tuloksia :peukkuy

http://cc-calc.greenhouse.gov.au/Content/Home.aspx

Tuosta kengurun lihasta. Pistelin joku aika sitten kengurufilettä poskeeni Barossa Valleyssa, mutta lihan maku ei kyllä oikein kolahtanut, vaikka kyytipoika oli tosi hyvää paikallista punaviiniä. Parempaa pyttipannussa?

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - joulukuu 09, 2007, 17:11
Pistelin joku aika sitten kengurufilettä poskeeni Barossa Valleyssa, mutta lihan maku ei kyllä oikein kolahtanut, vaikka kyytipoika oli tosi hyvää paikallista punaviiniä.

Taitolaji ja makuasia  ;)

13.75 tonnia,,,yllatin itseni tuloksen samankaltaisuudella, siis pojan koulussa oli joku paperi lappu ja sen perustella laskin noin viiden kysymyksen mukaan suurinpiirtein saman tuloksen kuin tassa greenhousen complete testin avulla sain?

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - joulukuu 09, 2007, 17:29
Taitolaji ja makuasia  ;)

Aika helpolta tuo syöminen kyllä vaikutti >:(

Joku aika sitten Suomen meediassa oli kengurunlihasta juttua, ja sen mukaan liha roudataan valtaosin Venäjälle, jossa ne tekee siitä meetwurstia tms, koska liha ei australialaisille maita.
Vaan ehkä jutussa oli yhtä "vähän" asiavirheitä kun tuossa kengurun suolikaasujutussakin :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - joulukuu 09, 2007, 17:11
Tähänastisten konkreettisten toimenpiteiden laajuus huomioiden tyylikkäästi sanottu 8)

Eiks ollutkin, ja vielä kun huomioidaan että mies on ollut tasan viikon pääministerinä. Edellinen tais olla jotain 11 vuotta. Mielestäni melko ripeää toimintaa :peukkuy

No hemmetti, eihän se laskuri antanutkaan niiden mun hartaasti miettimieni arvojen jälkeen suoraan sitä tuomiota, vaan haluaisi mun rekisteröityvän... :) Hmm laitoin siihen että asun Victoriassa... tjaah... enpä taida haluta niin kovasti sitä arviota, pitää koittaa vaan muuten tehdä kestäviä ratkaisuja. :XXXX

janna siina testissa on sitten lopussa se etta haluatko ostaa naita offsetti paastoja pois omalta tunnoltasi (minnehan ne rahat menee?) elikka tuo minun reipas 13 tonnia maksais $165 AUD hmmm,,,jatin luottokortin taskuuni...

mutta siinahan olisi politiitikoille oiva takinkaanto mahdollisuus,,,eli lupaisivat jokaisen kansalaisen ratifioivan Kioton sopimuksen yksityisina henkiloina ja maksavansa mahdolliset paastonsa itse  :pepsodent :pepsodent >:D :pepsodent :pepsodent

mina lupaan puolittaa oman kulutukseni vuoteen 2050 mennessa,,,tjaa taitaa menna niin etta en kuluta enaa mitaan siina vaiheessa  :pepsodent :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: arixmel - joulukuu 09, 2007, 17:32
13.75 tonnia,,,yllatin itseni tuloksen samankaltaisuudella, siis pojan koulussa oli joku paperi lappu ja sen perustella laskin noin viiden kysymyksen mukaan suurinpiirtein saman tuloksen kuin tassa greenhousen complete testin avulla sain?

20 tonnin painoinen synti kertyi minulle >:(. Siis jos asuisin QLD'ssä ja matkustaisin sieltä kerran vuodessa Suomeen. Nythän teen toisinpäin. Paha juttu tuo lentäminen, paljon päästöjä ???

Laskurissa kun menee polkua HOUSEHOLD --> COMPLETE, niin ei tarvii mitään rekisteröintejä, pankkikuvioita tms tehdä.

Kirottua, näin se vaan uteliaisuus pakottaa rekisteröitymään :) (ja kyllä Haagalainen, pakko on rekisteröityä tuota mainitsemaasi reittiä käyttämällä ainakin Firefoxilla, tuolla yleensä jostain kumman syystä suosivat Mikkisoftaa, eli oisko tää rangaistus? :) ), nooh tuotan siis 13,75 tonnia hiilidioksidia vuodessa, ja saisin maksaa siitä $110... hehheh ne tais nähdä miten räpsytin ripsiä ruudulle niin sain päästöni 55 doltsua halvemmalla kuin Arixmel...  :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: eevis - joulukuu 09, 2007, 22:05
Kirottua, näin se vaan uteliaisuus pakottaa rekisteröitymään :) (ja kyllä Haagalainen, pakko on rekisteröityä tuota mainitsemaasi reittiä käyttämällä ainakin Firefoxilla, tuolla yleensä jostain kumman syystä suosivat Mikkisoftaa, eli oisko tää rangaistus? :) ), nooh tuotan siis 13,75 tonnia hiilidioksidia vuodessa, ja saisin maksaa siitä $110... hehheh ne tais nähdä miten räpsytin ripsiä ruudulle niin sain päästöni 55 doltsua halvemmalla kuin Arixmel...  :pepsodent

Tiedä mikä sitten vikana, mutta 1-koneella XP Pro ja 2-koneella 98, ja ei tietoakaan rekisteröitymisestä, paitsi jos yrität seivata saamiasi tuloksia. Vai tuleeko rekisteröitymisen jälkeen (en ole rekisteröitynyt) enemmän "tavaraa" kun nuo 9 päästömuotoa?
Ihan mukava havaintoväline tämä laskuri. Ei sen antamat tulokset mitään hirmutarkkoja ole, mutta riittävän tarkkoja näyttämään, mitkä on (kauhea klisee) "pieniä puroja" ja mitkä "suuria puroja", eli pistää päästökomponentit oikeisiin mittasuhteisiin, ja auttaa ympäristömyönteistä ihmistä aloittamaan oikeista asioista :peukkuy

Lainaus käyttäjältä: eevis - joulukuu 09, 2007, 22:05
nooh tuotan siis 13,75 tonnia hiilidioksidia vuodessa, ja saisin maksaa siitä $110...

Eevis, eipäs blondailla siellä!  :D
13,75 oli päästötonnin hinta. Jos summaksesi tuli $110, tuotit siis 8 tonnia saastetta vuodessa.

Meidän viisikko tuottaa tuon mukaan 24 t ja joutuisi pulittamaan siitä $330. Nyt jääkin jokaisen omalle kohdalle harkittavaksi, olisiko tuo suuri summa vai ei jos sen joutuisi vuosittain maksamaan riihikuivana maailman pelastumisesta? Meillä se olisi runsaat $5/kk/hlö. Voi olla, että saisin nipinnapin säästettyä sen rahan kokoon jostain.  Jos ei muuten niin ajamalla 30 km vähemmän tulee ainakin oma osuus hoidettua. Etenkin kun fillarikin on jo keksitty. :pepsodent

Ruu  :pepsodent Kappas vaan....  :pepsodent Hmmm voi olla etten tosiaan ihan niin kerskakulutusta kuitenkaan harrasta, että 13 tonnia kasvihuonekaasuja välillisesti tuottaisin, hmm nooh kai siitä kahdeksastakin vois vähentää...  :) Joo tuli lukaistua hiukan nopeasti se vimppa sivu kun pelkäsin niitten saavan mut osoitteen perusteella kiinni ja joutuvani vielä maksamaan sen $110...  ;)

Lainaus käyttäjältä: Jouko - joulukuu 09, 2007, 20:04

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - joulukuu 09, 2007, 17:11
Tähänastisten konkreettisten toimenpiteiden laajuus huomioiden tyylikkäästi sanottu 8)

Eiks ollutkin, ja vielä kun huomioidaan että mies on ollut tasan viikon pääministerinä. Edellinen tais olla jotain 11 vuotta. Mielestäni melko ripeää toimintaa :peukkuy

Mutta kauanko Kevin aikoo "renkaita lämmittää" ennen starttia? :pepsodent

http://www.abc.net.au/news/stories/2007/12/09/2113774.htm
http://www.terradaily.com/reports/Australia_risks_breaching_Kyoto_expert_999.html

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - joulukuu 09, 2007, 17:40
Aika helpolta tuo syöminen kyllä vaikutti >:(

*Huokaus*... Kokkaus on taitolaji ja makuasia liittyy sitten siihen syömiseen... :nuttu:

Kertokaas nyt blondille (just nyt kyllä punapää  ;)), kuinka se vähentää päästöjä, jos jokainen maksaa x summan?? Paljonkos kului kivihiilellä tuotettua sähköä sillä aikaa, kun laskuria käytettiin? :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - joulukuu 10, 2007, 09:23
kuinka se vähentää päästöjä, jos jokainen maksaa x summan??

Päästöthän eivät vähene, mutta rahoilla voidaan esimerkiksi maksaa maanomistajille, että he eivät raivaa lisää sademetsiä, ja istuttaa lisää metsiä, jotta kasvavat puut sitovat päästöjen hiilidioksidia. Minä esimerkiksi olen maksanut australialaiselle Greenchoice -puulaakille vuosittain muutaman kymmenen dollaria, jolla he istuttavat metsiä kumoamaan autoiluni aiheuttamia päästöjä.

Edit 2.2.2008: Hupsista, ei Greenchoice vaan Greenfleet (http://www.greenfleet.com.au/).


Vastaa

Eli tyypilliseen aussitapaan lasketaan laastarin hintaa, että on varaa laittaa se haavan päälle...  :confuse

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - joulukuu 10, 2007, 09:23

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - joulukuu 09, 2007, 17:40
Aika helpolta tuo syöminen kyllä vaikutti >:(

*Huokaus*... Kokkaus on taitolaji ja makuasia liittyy sitten siihen  syömiseen... :nuttu:

:pepsodent :pepsodent :pepsodent

Ei mitään, kaikki kunnia kengurunlihalle, jonka kaupallinen käyttö Australiassa näkyy alkaneen SA'ta lukuunottamatta vasta 90-luvun alkupuolella. Miksikähän niin myöhään, pelkäsikö perinteinen pihviteollisuus kengurun aiheuttavan "markkinahäiriön"?
Numerojenkin valossa - jos niillä nyt on mitään merkitystä - kelpo tavaraa rasva- ja kolesterolikammoisille.
Niin, ja jos lihan rasva% todellakin on vain 2, kuten jostain kattelin, niin kyllä ruoanlaitto siitä on pikkuisen haasteellisempaa kun vaikkapa possunlihasta :)

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - joulukuu 10, 2007, 12:54
Eli tyypilliseen aussitapaan lasketaan laastarin hintaa,...

Tiedä sitten tämän tavan tyypillisestä australialaisuudesta: samalla tavalla se päästökauppa kukoistaa muissakin Kioton sopimuksen allekirjoittaneissa maissa.


Toteaa

No joo. Olet varmaan Jouni ihan oikeassa. Sanotaan sitten vain, että tyypilliseen tapaan... On vaan viime aikoina tullut niin monta juttua vastaan, joissa olen ajatellut, että ennaltaehkäisy toimisi paremmin kuin hoito. Siitä varmaan tämä tämänhetkinen kyynisyys...

Pakko laittaa oheinen jäteauton kuva tähän aiheeseen (näkyy vain sisäänkirjoittatuneille)

Lainaus käyttäjältä: jounij - joulukuu 10, 2007, 16:21

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - joulukuu 10, 2007, 12:54
Eli tyypilliseen aussitapaan lasketaan laastarin hintaa,...

Tiedä sitten tämän tavan tyypillisestä australialaisuudesta: samalla tavalla se päästökauppa kukoistaa muissakin Kioton sopimuksen allekirjoittaneissa maissa.
Toteaa

Päästökauppa on Kioton sopimukseen liittyvä, hyväksytty toimintamalli, mutta sen energiantuotantoa ohjaava vaikutus toimii vain, jos päästötonnin hinta on "sopivassa" haarukassa.
Ainakin Pohjois-Euroopassa päästötonnin hinta meni jo yli 30 Euroon, siis jotain AUD 50, mutta kun ilmeni, että vuodelle 2007 oikeuksia olikin jäljellä hyvin runsaasti, hinta romahti lähes nollaan, mutta on taas nousussa.
Vuoden 2008 hinnat on jo "parempia". 8)
Pohjoismaiden päästökauppaa voi seurata suht reaaliaikaisena netistäkin
http://www.nordpool.no/marketinfo/co2-allowances/allowances.cgi

Ja voihan siinä Australiankin osalta niin käydä, että Kioto kuitataan ainakin jonkun aikaa pitkälle ostamalla halpoja päästöoikeuksia. OK, sopimus sallii sen.

Vaan onhan Kevin Rudd näköjään löytänyt ongelmaan uudenkin ratkaisun. Kun on vaan paljon ystäviä, niin koko homma hoituu sillä :pepsodent
No, tämähän me on aina tiedetty :D

http://www.abc.net.au/news/stories/2007/12/09/2113727.htm

Qld govt commits to emissions cuts (http://news.ninemsn.com.au/article.aspx?id=228591)

LainaaMonday Dec 10 19:05 AEDT
The Queensland government intends to take the lead on climate change by funding new initiatives to reduce its carbon footprint.
State cabinet approved measures to cut emissions created through government transport and buildings.
They will reduce carbon emissions by around 314,000 tonnes per year by 2017 - the equivalent of taking 68,000 cars off the road.
Premier Anna Bligh announced that government agencies will now have to purchase carbon offsets for all air travel, at a cost of around $350,000 a year.

Lainaus käyttäjältä: Jaaks - joulukuu 10, 2007, 18:36
Pakko laittaa oheinen jäteauton kuva tähän aiheeseen (näkyy vain sisäänkirjoittatuneille)

VAU!! :pepsodent :pepsodent :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: Jaaks - joulukuu 10, 2007, 18:51
Qld govt commits to emissions cuts (http://news.ninemsn.com.au/article.aspx?id=228591)

LainaaMonday Dec 10 19:05 AEDT
The Queensland government intends to take the lead on climate change by funding new initiatives to reduce its carbon footprint.
State cabinet approved measures to cut emissions created through government transport and buildings.
They will reduce carbon emissions by around 314,000 tonnes per year by 2017 - the equivalent of taking 68,000 cars off the road.
Premier Anna Bligh announced that government agencies will now have to purchase carbon offsets for all air travel, at a cost of around $350,000 a year.

Ihan haastavia nuo QLD'n paikallishallinnon luvut. CO2 päästöjen vähennystavoite on luokkaa 1% koko Australian henkilöautojen CO2 nykyisistä vuosipäästöistä :peukkuy
Toivottavasti kuitenkin aina ensin funtsitaan mikä oikeasti on realistista, ja mikä ei.
Ei niin että nuo QLD'n luvut ilman muuta olisi liian haasteellisia, ja kioto-junaahan on alettava maltillisesti ilman muuta kiihdyttää 8)
Mutta lupaushuuman seurauksena voi olla, että jatkossa ei ainakaan 1 loka-auto riitä :pepsodent, ja ei se ole muutenkaan kivaa jos joutuisi yhtenään lupauksiaan pyörtämään >:(

EDIT 13.12.

Korviini kantautui huhu, että Australia torppaa kaikki keskipitkän aikavälin numeeriset päästötavoitteet Balilla tekeillä olevaan asiakirjaan, mutta vihjaa jopa 60%  :o kansallisesta vähennystavoitteesta 2050 mennessä.
No, onko sillä niin väliä, mitä Australiassa saadaan aikaan?
Kiinan päästölisäykset on luokkaa 80% kaikista CO2 päästölisäyksistä, joka viikko otetaan Kiinassa käyttöön uusi kivihiilivoimala, ja yksistään Pekingissä rekisteröidään joka viikko 20 000 uutta moottorikäyttöistä kulkupeliä :o
Eli Australian kovimmatkin päästövähennekset per vuosi "mitätöityy" Kiinan muutaman päivän päästölisäyksillä >:(

Ja hei, tarviitteko lisää vettä sielläpäin? Tulossa on.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Gr%C3%B6nlannin+j%C3%A4%C3%A4tikk%C3%B6+sulaa+enn%C3%A4tysvauhdilla/1135232501921

http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7139797.stm

Lainaus käyttäjältä: Rockola - marraskuu 29, 2007, 14:16

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - marraskuu 29, 2007, 12:42
Kyseessä nyt kuitenkin on yksi alueeltaan Euroopan suurimmista maista, ystävät hyvät.

Ja siellä asuu pirusti susia ja karhuja, hirvistä nyt puhumattakaan. Kuinka paljon keskivertosuomalainen tietää Queenslandista? Kyseessä nyt kuitenkin on yli viisi kertaa suurempi alue kuin Suomi.

Viimeksi parturissa käydessäni parturin täti tiesi Suomesta, että siellä on jääkarhuja ja että sieltä tulevat ne Duudsonit.

Lainaus käyttäjältä: Leokatti
Niin ja käsi on pystyssä. Kyllä maantietotunnilla joutui opettelemaan maita ja mantuja.

Tähän sopii mielestäni hyvin lainaus Richard P. Feynmanilta:

Lainaa
One Sunday kids were walking in little parties with their fathers in the woods. The next monday we were playing in a field, and a kid said to me, "What's that bird? Do you know the name of that bird?" I said, "I haven't the slightest idea". He said, "Well, it is a brown-throated thrush. Your father doesn't teach you anything."

But my father had already taught me about the names of birds. Once we walked, and he said, "That is a brown-throated thrush. In German it is called the Pfleegelflügel. In Chinese it is called Keewontong. In Japanese a Towhatowharra, and so on. And when you know all the names of that bird in every language, you know nothing, but absolutely nothing, about the bird."

So I had learned already that names don't constitute knowledge.

nimim. Myöskin maantiedon tunnilla istunut

Paivan piristykseksi "kestoverto suomalainen" vastaa tuohon "kysymykseen, -Queenslandista";
kuullut olen, mutta sen enempaa en sitten tiedakaan, vaikka olen vuosia katsellut kartasta Ausseja,...
kaynyt lukemassa sivustoja jne. jne...
Talle teidan foorumille eksyi ihan sattumalta, kun etsiskelin "taas" aikani kuluksi yhteyksia vaimoni sukulaisiin, veljeen ja siskoon. Ja vaimoni aidin siskon sukuun.
Se, etta jain lueskelemaan ja rekisteroidyin, yksinkertaisesti vain koska oli "yllattavaa" luekea etta "tytto" kyseli turkinpippureista, mista niita saa, tai voi ostaa.
Sielta sit "linkin" takaa ilmestyi tama fooruminne. Luin, etta nyt saa salmiakki ja lakuakin IKEASTA,... siis ruotaslainen huonekalukauppa siella Ausseissa?
Tasta ei ole montaakaan vuotta, kun lahettelin vaimoni siskolle Fazer`in salmiakkikaramelleja. Niin muuttuu maailma, -yhteydet.

Nain Joulun alla, (suomessa ei tunnu yhtaan joululta, kun maa ei ole valkoinen, ei siis ole lunta)
Hyvaa Joulua teille lukijoille.

Hups, olinkin kirjoittanut tuonne aiempaan viestiin väärän järjestön - liekö sitä olemassakaan - nimen. Siis Greenfleetille (http://www.greenfleet.com.au/) minä olen autoni päästöistä maksellut vuosittain "sakkoja".


Korjaa

Laskinpa samantien noilla Greenfleetin (http://www.greenfleet.com.au/ssl/treetotaller/treetotaller.htm) veppisivuilla olevalla laskurilla oman taloutemme vuosittaiset päästöt. Menee sitten kesäkuussa $200 maksuun (varmuuden vuoksi vähän yläkanttiin pyöristettynä), niin saadaan "synninpäästö" muidenkin päästöjen kuin bensankulutuksen osalta. Niin ja kesäkuussa siksi, että nämä maksut ovat Greenfleetin kautta australialaisille veronmaksajille verovähennyskelpoisia, joten tietysti maksan oman osuuteni mahdollisimman lähellä [mahdollisten, muttei todennäköisten] veronpalautuksien aikaa. Saanpahan sitten veroviranomaisen - eli veronmaksajien ;) - maksaman osuuden tuosta rahasta takaisin mahdollisimman pian. Eli tervetuloa muutkin Australiaan veroja maksaneet osallistumaan minun omatuntoni puhtaana pitämiseen!


Vihreästi omaa taloutta maksimoi

No nyt on sitten taas julkaistu "kehittynein maa" -listaus, jossa Australia tuli toiseksi Norjan jälkeen ja Suomi jäi kauas toiselle kymmenelle.

Uutinen löytyy täältä. (http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/10/undp_norja_on_maailman_kehittynein_valtio_1054715.html)

Uskokaamme nyt sitten tähän (ja etenkin kartoituksen kriteereihin) kuin pässi sarviinsa  :coolh :pepsodent Ja iloitkaamme :XXXX!

Juu uskotaan tietenkin. YK:n kehitysohjelmalla lienee paras tuntemus siitä, millä kriteereillä eri maiden kehittyneisyyttä mitataan.

En ota kantaa tutkimustapaan tms josta minulla ei ole tietoa sen tarkemmin. Tuloksista haluan sanoa sen etta kylla se sija 12 on ihan hyva, ei aina tarvi olla ihan ensimmainen, varmaan kaikki karkipaan maat ovat ihan kivoja. :peukkuy

Minua kylla henkilokohtaisesti yllatti Australian kakkossija  :o  :o  :o ja varsinkin kuin luin ko. artikkelissa listatut perusteet ihmettelen kovasti. En sano etta Suomen olisi pitanyt sijoittua paremmin kuin Australian, koska en tiedan Suomen nykyisia oloja. Mutta taalla on esimerkiksi niin paljon ongelmia alkuperaisasukkaiden terveydenhoidossa ja heidan elinikansa on kehitysmaiden tasoa. Ehka heita ei ole niin paljoa etta se nakyisi tilastoissa.

Lukutaidosta sen verran etta taalla olen oikeasti tormannyt taalla syntyneeseen ja koulunsa kayneeseen mieheen joka ei osaa lukea. Esimerkkeja kylla riittaisi.

Mutta iloitkaamme hyvasta tuloksesta  :XXXX

Lainaus käyttäjältä: Milka - lokakuu 05, 2009, 18:36
Minua kylla henkilokohtaisesti yllatti Australian kakkossija  :o  :o  :o ja varsinkin kuin luin ko. artikkelissa listatut perusteet ihmettelen kovasti.

Samaa mieltä. Esimerkiksi kohtalaisen lukutaidottomia täällä on varmasti enemmän. Esimerkiksi poikani luokalla (7th) muutama vuosi sitten oli luokkakaveri, joka ei osannut lukea, mutta joka vuosi vaan päästettiin luokalta. Työkaverit ovat tarjoilleet paljon samankaltaisia esimerkkejä. Jos YK:n kriteerit ovat esim että lukutaitoisia ovat peruskoulun x ensimmäistä luokkaa läpäisset henkilöt, niin tilasto on aika mielenkiiintoinen.

Ja terveydenhoidon osalta kun on itse aitiopaikalla näkemässä miten potilaita hoidetaan ja miten esim lääkärit hoitavat omia lapsia, niin ei voi kuin ihmetellä. Sanoisin molemmissa maissa hiljattain asuneena, työskennelleenä ja lapsia kouluttaneena että Suomi on kyllä kehittyneempi, mutta enpä osaa sanoa kummassa maassa olisi kivampi asua  :pepsodent :pepsodent :pepsodent

Tutkijana myös teidän miten tilastot ja tulokset saadaan näyttämään lähes mitä vaan, kunhan valitaan oikea mittari  :o

Mutta olipa asia niin tai näin niin molemmat mainitut maat ovat minun TOP10 tilastoni kärkimaita!!! :XXXX

Australialle tuossa kehittyneiden maiden kisassa kärsityn kirvelevän tappion jälkeen piti heti hakea jostain balsamia haavoihin, ja löytyihän se sieltä. Ehdottoman luotettava  8)  tutkimus  (http://api.ning.com/files/z6vxYyxbu5iCT-SswiU-*0Y8EBQr1xuI7Q7ROoJMkXsTOX6Hg2D4AerZbPQK07UlOI*E5lOzy2gEodEBH49hbRE7PZbnlf67/302009011e110202.pdf) selvittää maat, missä asuu onnellisimmat kansalaiset.
Suomi maailman kakkonen, Australia 12. sijalla. Puntit on tasan :XXXX

Vielä kun löytyisi jostain itsemurhatilastot näissä maailman onnellisimpien ihmisten maissa. -Niin sitten ei olis enää puntit tasan Australian kanssa.  :(

Lainaus käyttäjältä: Silppu - lokakuu 06, 2009, 06:13
Vielä kun löytyisi jostain itsemurhatilastot näissä maailman onnellisimpien ihmisten maissa. -Niin sitten ei olis enää puntit tasan Australian kanssa.  :(

Tässähän tämä :)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_itsemurhien_m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4n_mukaan

Tässä taas yksi maavertailu jossa Australia (sija 8) meni Suomen ohi (sija 10).

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1744352

Kyseessä oli kehitysmaiden auttaminen ja kriteereinä otettu huomioon: kehitysavun määrän ja laadun, kaupan, sijoitukset, maahan tulleiden maahanmuuttajien määrän, ympäristönsuojelun, rauhanturvaamisen, asekaupan epädemokraattisiin maihin, kehitysmaille myönnetyt tutkimusmäärärahat ja sen, estävätkö maan patenttilait esimerkiksi lääkkeiden saamisen köyhien ulottuville.

Näin pisteitä jaettiin.

http://www.cgdev.org/section/initiatives/_active/cdi/

Aika kovat pisteet sai Australia tekoihinsa(?) nähden ympäristöasioissa.

Mutta ylivoimainen voitto Suomesta kaikenkaikkiaan  8)

Voittaja oli Ruotsi :o... 8). Olen työskennellyt ruåtsalaisten kanssa kymmeniä vuosia - esim. Afrikassa vähän aikaa - ja oma näkemykseni ruotsalaisista kokemani perusteella on, että tosi moni ruotsalainen suhtautuu kehitysmaiden ihmisiin aika tylysti, oli Ruotsin hallituksen virallinen politiikka sitten mitä tahansa. Mutta eihän tässä tutkimuksessa asenteita punnittukaan.

Tässä taas lissää pökköä pessään tässä mukavassa maaottelussa, nyt vuorostaan Financial Timesin (http://www.ft.com/world) julkaisemana. Listaus näyttää löytyvän jo myös täältä (http://en.wikipedia.org/wiki/Legatum_Prosperity_Index/).

Kyllä näitä tutkimuksia ja taulukoita riittää  ???

Vähän off topic, mutta ei kokonaan: Kirjamessuilta tarttui käteen ruottalaisen Sven LIndqvistin Terra Nullius: matkakertomus Australian historian halki painopisteenä eurooppalaisten ja alkuperäisväestön suhteet. En vielä ehtinyt juuri kansilehteä pidemmälle, mutta sen verran kuiten, että kyllä noin kehittyneeksi ja sivistysvaltioksi menneisyys tässä suhteessa on sanoisinko kyseenalainen...ihan kehitysmaatasoa, valitettavasti. Mutta tästähän on toki puhuttu jo aiemmin, puolesta ja vastaan.

En saanut noita linkkejä auki, mutta tästä (http://www.ft.com/cms/s/0/54fd57dc-c18c-11de-b86b-00144feab49a.html?nclick_check=1) aukeaa FT:n juttu

Mikäs siinä Suomessa asuessa, kun saisi olla puolet vuodessa auringossa ja lämpimässä. Ilmastoa ei taideta ottaa tuohon käsitykseen vauraudesta mukaan.

Lainaus käyttäjältä: Silppu - lokakuu 26, 2009, 23:46
Mikäs siinä Suomessa asuessa, kun saisi olla puolet vuodessa auringossa ja lämpimässä. Ilmastoa ei taideta ottaa tuohon käsitykseen vauraudesta mukaan.

Ei oteta ei.
Mutta kai se on osa vaurautta, että kun ulkona on -20 astetta, niin sisällä on kuitenkin se sama +20 kuin kesälläkin. Eikä tarvitse pitää takkia päällä sisällä.  8)

No, vaikka välillä joutuu täällä sisällä värjöttelemään, niin silti en vaihtaisi takaisin Suomen ilmastoon.  :pepsodent

Joo, ei tällä kertaa toimi nuo Aikiksen linkit. Ilmeisesti kyse on tästä "arvostelusta" (http://www.telegraph.co.uk/finance/economics/6438706/UK--fails-to-make-top-10-prosperous-nations.html). Tämä linkki toimi ainakin vielä tätä kommenttia kirjoittaessani (eikä vaadi sisään rekisteröitymistä, kuten tuo muutoin toimiva Financial Timesin artikkeli).


Myös mieluummin Ossilassa asusteleva

Australian lehdistö näemmä vielä mainostaa mieluummin tätä viime vuotista, Ossilalle parempaa tulosta (http://www.dailytelegraph.com.au/business/australia-tops-prosperity-index/story-e6frez7r-1111117755590).


Etsiskeli

Suomen mitalisateelle ei näy loppua.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/10/984277

En itse hehkuttaisi Suomen hyvyyttä tässä asiassa, vai onko muissa maissa asiat sitten todella vielä niin paljon huonommin?

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - lokakuu 28, 2009, 06:58
En itse hehkuttaisi Suomen hyvyyttä tässä asiassa, vai onko muissa maissa asiat sitten todella vielä niin paljon huonommin?

Uraäitinä sanoisin että on huonommin. Suomessa on mahtavasti järjestetty lastenhoito ja koulutus siten että äiditkin voivat olla halutessaan mukana työelämässä. Australia on tässä tilastossa sijalla 20 ja syystä... Lasikatto ylemmille uraportaille kiivetessä on paljon selkeämpi kuin Suomessa.

Mutta ylipäänsä tällainen vertailu kahden maan välillä on jokseenkin hedelmätöntä. Me jokainen olemme paikkamme valinneet ja jokainen varmaan hieman eri syistä. Turha on minusta kuitenkaan sitä toista maata lähteä alaspainamaan, sillä molemmat ovat ihan mahtavia maita, joissa asuu mahtavia ihmisiä. Ja myös niitä vähemmän mukavia. Enemmän minua kiinnostaisi paneutua syihin, ja etenkin ratkaisuihin joilla molemmissa maissa asuvat voisivat kehittää omaa maataan VIELÄ parempaan suuntaan!  :peukkuy

Lainaus käyttäjältä: Merja - lokakuu 28, 2009, 09:10
Suomessa on mahtavasti järjestetty lastenhoito ja koulutus siten että äiditkin voivat olla halutessaan mukana työelämässä.

No jos täällä verot tuplattaisiin että moiset asiat olisi samoin kun Suomessa mitä luulisit tapahtuvan, veikkaan et kansa ois kadulla heti ja maa seisokissa siihen asti kun hommat palautuu ennalleen.

Mikäli taas jokainen kys palveluiden tarvitsija pistäisi palkastaan tuon erotuksen jemmaan ja ostaisi sillä ne tarvitsemansa palvelut veikkaan että lopputulos olisi plussalla reippaasti sekä taloudellisesti että paremman palvelun puolesta vrt. verovaroin kustannettu.

Lainaus käyttäjältä: MH - lokakuu 28, 2009, 09:46

Lainaus käyttäjältä: Merja - lokakuu 28, 2009, 09:10
Suomessa on mahtavasti järjestetty lastenhoito ja koulutus siten että äiditkin voivat olla halutessaan mukana työelämässä.

No jos täällä verot tuplattaisiin että moiset asiat olisi samoin kun Suomessa mitä luulisit tapahtuvan, veikkaan et kansa ois kadulla heti ja maa seisokissa siihen asti kun hommat palautuu ennalleen.

Mikäli taas jokainen kys palveluiden tarvitsija pistäisi palkastaan tuon erotuksen jemmaan ja ostaisi sillä ne tarvitsemansa palvelut veikkaan että lopputulos olisi plussalla reippaasti sekä taloudellisesti että paremman palvelun puolesta vrt. verovaroin kustannettu.

Olen muuten eri mieltä tuosta verojen pienemmyydestä...

Saan täällä palkkaa saman verran kuin saisin Suomessa samasta hommasta (jos nyt lasketaan NOIN 1 taala 0.58eurosenttiä). Laskin huvikseni paljonko maksaisin veroja Suomessa ja paljonko maksan täällä ja itse asiassa veroissa (Suomessa mukaan on otettu kaikki eläkemaksut ym) ei ole paljonkaan eroa. Laskin että euroina vuodessa käteen jää täällä 2-3 tonnia enemmän kuin Suomessa. Ero oli itse asiassa yllättävän pieni.

Ja kun lasken että jo pelkästään lasten koulueväisiin ja kirjoihin tms menee vuodessa noin 2500 dollaria ja Suomessa nolla (puhumattakaan palvelun laadusta), en ole ollenkaan varma siitä haluanko maksaa täällä niin paljon veroja saamatta kuitenkaan saman verran vastineeksi kuin Suomessa. :confuse

En oikein usko että verot ovat täällä samat kuin suomessa.

Esim jos täällä tienaa n. 50000$/vuosi ja suomessa vastaavasti 30000e/v joka lienee aika tavallinen normi palkansaajan ansio. Täällä veroprosentti tuollaisesta palkasta lienee 12-15% kun suomessa vastaava on 30-40% . Mikäli tulot ovat selvästi isommat suomen progressio kasvattaa vielä tuota eroa huimasti. Sinänsä tuo vertailu ei kaikkea kerro koska täällä ostovoima etu suomeen nähden on merkittävä. Suomen kokonaisverokanta on niin paljon suurempi. Olennaistahan ei ole se mitä tienaa vaan se mitä sillä tienaamallaan rahalla saa.

Ehkä eron verotuksessa tekee Suomen ja Australian välillä myös se, että ihmisiä motivoidaan käyttämään verokonsultteja (verovähennyskelpoinen kulu), jotka sitten kikkailevat hommat niin, että maksat vähemmän veroa. Suomessa moinen toiminta on vähintäänkin paheksuttavaa sillä seurauksella, että verottaja kiirehtii tukkimaan havaittua porsaanreikää.

Niinpä jos verottaja säätää jonkun vähennyksen Suomessa, niin vain harva viitsii tarttua siihen, kun taas Ausseissa täma "vipu" jolla säädellään yhteiskunnan rahavirtoja toimii verokonsulttien ansiosta paljon tehokkaammin.

Mielenkiintoinen tuo Merjan laskelma, mielenkiintoista etta ero oli niinkin pieni. Itse olisin olettanut eron olevan suurempi.

En ymmarra miksi suomessa "sakotettaisiin" veroneuvojan kaytosta, eihan se ole muuta kuin fiksusti asioidensa hoitamista, jos sinulla on esim tyomatkavahennys oikeus tai muita  vahennyksiin oikeuttavia tyokuluja niin tottakai voit ne molemmissa maissa vahentaa. Ei voi olla oikeutetumpaa olla tyhmyyttaan vahentamatta itselleen laissa maariteltya oikeutta, kuin se etta kayttaa jonkun neuvoja siihen. Eika se ole mielestani kikkailua, vain ammattitaitoa.

Kayttaako vahennyksiensa loytamiseen sitten omaa paataan (ja kummankin maan erittain hyvia verottajan neuvoja) kaveria, setaa, tadin kaimaa, tai maksaako siita jollekin satasen niin silla taas ei ole mielestani isoa merkitysta.

Paitsi se satanen ja sen verotus.

Asiaa voisi ajatella vaikka talon maalauksena, toinen voi ottaa ammatti miehen tekemaan sen ja saada lopputuloksena kestavan ja hyvan tuloksen, toinen voi maalata sen itse ja saastaa ensialkuun hiukan, mutta jos ei tieda mita tekee niin voi maalit rapista hetken paasta, ja jaa vahennykset saamatta.

Mielestani suurempi huuto pitaisi nostaa mielestani epaoikeudenmukaisia veroja kohtaan, kuten sita mediamaksua tai perintoveroa kohtaan (huom, en ole saanut perintoa saati maksanut siita veroja) tuntuu vain niin hullulta etta jos ensin teen suomessa ikani toita ja maksan siita verot ja sitten kun kuollessani annan rahat eteenpain niin joku tulee ja verottaa, uudestaan. En vain nae siina oikeutta.

Tältä ATOn sivulta (http://www.ato.gov.au/individuals/content.asp?doc=/content/12333.htm) löytyvän laskukaavan mukaan tasan $50000 ansiotulosta joutuu Australiassa maksamaan kuluvana verovuotena veroa $4350 + ($50000 - $35000) * 30% = $8850. Eli lopulliseksi veroasteeksi tulee tuolla summalla $8850 * 100 / $50000 = 17.7%.

Lisäksi Suomessa useimmissa tavaroissa on arvonlisävero noin kaksi kertaa enemmän kuin Australiassa.

Minustakin ainakin tuntuu, että loppupelissä kaltaisellemme lapsettomalle aikuiselle työssäkäyvälle pariskunnalle jää Ossilassa huomattavasti enemmän rahaa käteen verojen maksun jälkeen. Mutta eipä tuo verotus mikään ainut kriteria - eikä edes pääasiallinen sellainen - ole asuinmaan valinnassa. Itse olisin valmis maksamaan enemmänkin veroja, jos kokisin saavani siitä vastineeksi jotain.


Fundeeraa

Lainaus käyttäjältä: jounij - lokakuu 31, 2009, 06:59
Tältä ATOn sivulta (http://www.ato.gov.au/individuals/content.asp?doc=/content/12333.htm) löytyvän laskukaavan mukaan tasan $50000 ansiotulosta joutuu Australiassa maksamaan kuluvana verovuotena veroa $4350 + ($50000 - $35000) * 30% = $8850. Eli lopulliseksi veroasteeksi tulee tuolla summalla $8850 * 100 / $50000 = 17.7%.

Tämä onkin itse asiassa jännä laskelma ja piti jatkaa tuota Jounin arviota suomalaisella laskurilla.
Jounin laskelman pohjalta OZissa käteen jää $3,430 /kk, eurokurssilla 0,58 tämä olisi 1990 e.
Suomen verotoimiston laskurin mukaan 30 000 e/v turkulaiselle (kunnallisvero 18%), ev.lut. kirkon jäsenelle tuottaa ennakonpidätykseksi 21,5% ja käteen 1960 e. Tämä laskelma huomioi ainoastaan automaattiset vähennykset, ei asuntolainoja, työmatkoja, jne.

Se, mitä tällä kokee saavansa, onkin sitten elämäntilanteesta ja odotuksista kiinni. Yksinelävä ja pariskunta todennäköisesti saa rahoistaan irti enemmänkin, lasten kanssa pääsee mm. tarha- ja koulukulujen iloiseen maailmaan. Muissa arkielämän kuluissa tosin näppituntumalla ilman tilastoja tai laskureita sanoisin, että hyvin suuntaa antaa se, että rahaa jää paremmin säästöön tai tuhlattavaksi täällä. Suomessa säästäminen oli hitaampaa.

Ja niistä verovähennyksistä kertokoon joku kokeneempi. Niistä voi saada nätisti vipua omaan verotukseensa Aussilandiassa. Suomessa systeemi on paljon niukempi ja helpommin hallittavissa. Oikeastaan niin helppo, että tavallinen palkansaaja löytää ja pystyy käyttämään ne vähäiset omatoimisestikin, ilman asiantuntija-apua.

Laskin huvikseni myös nykyisen palkkani pohjalta tuon nettotulon. Pitää huomioida, että todennäköisesti joutuisin Suomessa tyytymään pienempään palkkaan, joten sikäli laskelma on vain kuvitteellinen.
Pelkkien veroprosenttien pohjalta katsottuna ansaitsen täällä 240 e/kk enemmän. Prosentteina ero on pieni. Tuo raha meneekin ihan nätisti esim lasten koulukuluihin, terveysvakuutuksista puhumattakaan, joten ainakin minun kannaltani erot ostovoimassa menee nimenomaan hintatasojen välisen eron piikkiin: saan tilistäni enemmän irti.
Jos oletan mitä voisin saada palkkana Suomessa, nettotulojen eroksi tulee 500 e/kk. Tuo on merkittävä ja erilaisten hintatasojen kanssa näkyy jo kukkarossa.  :peukkuy

Tämä keskusteluketju juuri osoittaa sen että ihmiset helposti puhuvat mututuntumalla (mm. MH sanoi että verotus tuosta 30 000 on 30-40%). Mutta kun tekee oikein laskelman ja tarkistaa faktat, voi yllättyä suuresti...  :)

VÄLILLISESTÄ verotuksesta en mainninnut tarkoituksella mitään, sillä siinähän se ero Suomeen tulee selväksi. Täällä saa rahoillaan enemmän. Senkin jälkeen että maksaa lasten koulumaksut. Kun autot ja bensa on melkein puolet halvempaa ja ruokakaupassakin ero on ainakin 15%  Australian eduksi, ja kun ottaa huomioon että täällä vaatekulut ovat huomattavasti pienemmät kuin Suomessa, ollaan reilusti plussalla.

Mutta kyllä Australia on ehdottomasti TALOUDELLISESTI parempi valinta pariskunnalle, Suomi ehkä saattaa olla parempi lapsiperheelle, etenkin jos lapsia on enemmän kuin kaksi (etenkin kun ottaa huomioon tulonsiirrot lapsiperheille Suomessa ja pitkät äitiyslomat). Ihan toinen juttu on se kummassa maassa kokee viihtyvänsä paremmin - toiset pitävät äidistä, toiset tyttärestä...

Laskelmat on ihan hienoja mutta kokonaisverotus on se joka pitää huomioida koska siitä ne "ilmaiset" palvelut kustannetaan eikä pelkästään tuloverosta. Eli tuollainen suora tulovero laskelma kertoo vain osatotuuden.

Kokonaisvero on se mun pointti jonka myös tuolla aiemmin mainitsin. Totta on kuten esim meillä lapsettomalla pariskunnalla taloudellinen hyöty on huomattava australian eduksi. Suomessahan makselimme veroina palveluita joita emme tarvinneet.

Lainaus käyttäjältä: MH - lokakuu 31, 2009, 12:57
Laskelmat on ihan hienoja mutta kokonaisverotus on se joka pitää huomioida koska siitä ne "ilmaiset" palvelut kustannetaan eikä pelkästään tuloverosta. Eli tuollainen suora tulovero laskelma kertoo vain osatotuuden.

Mitä, MH, sisällytät tuohon kokonaisverotukseen?

Vähän lisälukemista saa esim Veronmaksajien tutkimuksista (http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/tutkimukset/). Ihan mielenkiintoisia faktoja sielläkin. Niiden valossa Suomen ja Australian välillä on ero Australian hyväksi suoran verotuksen suhteen mutta, kuten täällä ja materiaalissakin on todettu, osa kuluista on henkilöiden itse maksettava. Mitä se itse kullakin sitten on, lienee vaihteleva käsite.

RUU jo tuossa mainitsikin palkkatasosta. Olen jotenkin aina kuvitellut etta taalla on Suomea paremmat palkat ainakin valkokaulustyolaisilla, joten samasta tyosta jaa kateen enemman vaikka verotus olisikin samalla tasolla. Suomen nykyisista oloista paremmin tietavat korjatkaa jos olen vaarassa tuossa palkkatasoasiassa. Tietoni ovat vuodelta yksi ja kaksi.

Kavin muuten minakin tuolla Suomen verottajan sivuilla ja RUU nayttaa unohtaneen työeläkevakuutusmaksun 4,3 % ja työttömyysvakuutusmaksun 0,2 %. Nama lisataan Suomessa perusprosentin paalle, joten 30k euron vuosituloilla perusveroprosentti 21.5% + 4.5% muita veroja, mika tekee meikalaisen laskuopin mukaan 26%. Siina on jo melkoinen ero Australian vastavaan veroprosenttiin.

Lainaus käyttäjältä: RUU - lokakuu 31, 2009, 16:11

Mitä, MH, sisällytät tuohon kokonaisverotukseen?

Kokonaisvero on helppo käsittää esim sillä että kauanko palkansaajan on työskenneltävä vuoden alusta ennenkuin palkkaa alkaa jäämään itselle.

Vuonna 2006 Australian kokonaisveroprosentti oli 30,6% kun taas samana vuonna Suomen vastaava luku 43,5% Tuoreempaa tietoa en nyt löytänyt nopeasti.

Tosiaan nuo Milkan mainitsemat "piiloverot" pitää myös laskea mukaan.

Onneksi olkoon Milka ja MH :peukkuy, kirjoituksistanne päätellen asutte maassa, jossa pienellä veroprosentilla kustannetaan koko kansalle täysi työeläke ja työttömyysvakuutus. Kyllä on surkeaa kun Suomessa joudutaan maksamaan kaikenlaisia typeriä "piiloveroja".

:) Tony

Lainaus käyttäjältä: Tony - marraskuu 02, 2009, 17:33
Onneksi olkoon Milka ja MH :peukkuy, kirjoituksistanne päätellen asutte maassa, jossa pienellä veroprosentilla kustannetaan koko kansalle täysi työeläke ja työttömyysvakuutus. Kyllä on surkeaa kun Suomessa joudutaan maksamaan kaikenlaisia typeriä "piiloveroja".

:) Tony

Suomessa maksat juu, toisaalta muistelen että olet suurinpiirtein samaa ikäluokkaa minun kanssa. Kerro sitten kun eläkeikä koittaa saitko todella maksamallesi summalle vastinetta.  ;)

Lainaus käyttäjältä: Tony - marraskuu 02, 2009, 17:33
Onneksi olkoon Milka ja MH :peukkuy, kirjoituksistanne päätellen asutte maassa, jossa pienellä veroprosentilla kustannetaan koko kansalle täysi työeläke ja työttömyysvakuutus. Kyllä on surkeaa kun Suomessa joudutaan maksamaan kaikenlaisia typeriä "piiloveroja".

:) Tony

Pakko on provosoitua Tonyn kirjoituksesta vaikka ei ehka pitaisi, mutta menkoon...

Tony, missa kohtaa kirjoituksessani luki etta pitaisin Suomen tyoelakevakuutusmaksua ja tyottomyysvakuutusta typerana? En oikein useallakaan lukemiskerralla loyda moista arvotusta. Mina vaan vastasin huomatessani RUU:n laskelman olevan vaara.

Sinulle tiedoksi etta taallakin mantereella maksetaan jokainen tyoelakevakuutusmaksua 9% palkasta, minka tyonantaja maksaa tyontekijan omaan elakerahastoon.  Suomessa kasittaakseni palkansaaja maksaa 4.3% palkkatuloitaan, mutta tyonantaja maksaa sitten loput. Valitettavasti en osaa sanoa etta kuinka suuren osan tyonantaja maksaa Suomessa. Edella kirjoitussa esimerkissa olemme olettaneet etta Australiassa pakollinen 9% elakevakuutusmaksun tyonantaja maksaa rahallisen palkan ($50k) paalle ja on siis suoraan verrannollinen Suomen tyonantajan maksamaan elakevakuutusmaksuun, ei palkansaajalta perittyyn 4.3%.

Tyottomyysvakuutuksesta sen verran etta kasittaakseni Australian tyottomyysturva eli 'dole' on rahallisesti Suomen perustyottomyyskorvauksen tasolla (ei siis ansiosidonnaisen, jonka etukateismaksuja ei ole sisallytetty verovaroihin vaan jokainen palkansaaja maksaa sen erikseen Suomessa liittoon ja taalla vakuutuksentarjoalle jos haluaa tyottomyysvakuutuksen ottaa). Australian peruatyottomyyskorvauksen maksaa valtio kaikkien verovaroista.

Pahoittelen jo etukateen etta minulla ei ehka ole oikea termisto hallinnassa Suomen maksujen osalta ja myonnan etta ulkomailla vietetty aika on rappeuttanut Suomen kieltani.  :nuttu:

Olen kyllä ymmärtänyt että Suomessa eläketurva on parempi kuin täällä, jos vertaillaan kahta keskivertoa palkansaajaa. Muutama eläkkeellelähtijä on työpaikalla sanonut että ei ikinä pärjäisi jos pitäisi superannuationin varassa elää. Ja monethan täällä jatkavat työntekoa vielä seitsemänkymppisenäkin. 

Kyllähän Suomen sosiaaliturva on kattava ja antelias. Ja osasyy siihen että moni sieltä lähtee erilaiseen ympäristöön  :D

Australia on hyvä paikka terveelle nuorelle ihmiselle, mutta uskon että vakavan sairauden tai työkyvyttömyyden uhatessa useimmat valitsisivat Suomen asuinmaakseen. Tai ehkä täällä on mentaliteettina ns. kaatua saappaat jalassa...

Suomessa eläkkeet säästetään "yhteiseen laariin", josta maksetaan nyt eläkkeellä olevien eläkkeet. Huoltosuhteesta johtuen vallassa olleet tahot säätivät elinaikakertoimen, millä leikataan vuoden 1948 jälkeen syntyneiden eläkkeitä. Leikkuri vähentää eläkettä sitä enemmän mitä kauempana syntymävuosi on tuosta vuodesta 1948 (, koska eihän ne päättäjät omia eläkkeitään halunneet leikata). Käy katsomassa miten leikkuri vaikuttaa omaan eläkkeeseesi: http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=45367 (http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=45367).

Australiassa jokaisella on oma henkilökohtainen eläketili. Sinne säästetyt varat ovat käytettävissä eläköidyttäessä. Niitä ei siis käytetä toisten eläkkeiden maksamiseen kuten Suomessa. Lisäksi verottaja tukee eläkesäästämistä esim. sijoitusasuntojen korkovähennysoikeudella, jolloin tulevaa eläkettänsä voi lisätä asunnosta saatavalla tuotolla.

Mallit ovat siis erilaisia: toisessa voit itse vaikuttaa tulevan eläkkeesi määrään ja toisessa olet maailman vähiten korruptoituneen maan oikeamielisten päättäjien armoilla  :) Kumpi mahtaa suoda paremman eläketurvan keskiverto palkansaajalle?

Hyvä kirjoitus Plonk. Harva oikeastaan edes ymmärtää mitä päättäjät päättivät meidän nuoremman polven veronmaksajien puolesta. Hyvä jos 2/3 nuorten eläkerahoista tulee takaisin. Niin että  :XXXX Suomelle , jonka väestö eläköityy Euroopan nopeinta vauhtia. Itse ainakin luotan eläkerahojeni hoidon mieluummin australialaiseen Superiin.

Lainaus käyttäjältä: Plonk - marraskuu 02, 2009, 22:25

Mallit ovat siis erilaisia: toisessa voit itse vaikuttaa tulevan eläkkeesi määrään ja toisessa olet maailman vähiten korruptoituneen maan oikeamielisten päättäjien armoilla  :) Kumpi mahtaa suoda paremman eläketurvan keskiverto palkansaajalle?

Riippuu tietenkin palkansaajasta tamankin. Australiassa pitaa jokaisen olla valveutunut sijoittaja ja katsoa mihin omat elakerahat on sijoitettu ja millaista tuottoa ne tuottavat. Valitettavasti kaikilla ei ole resursseja moiseen ja vaikka rahalla voi ostaa palveluita alan ammattilaisilta (financial planners) usein saa silti lukea etta ihmiset ovat menettaneet elakerahansa huonoissa sijoituksissa seuraamalla alan ns. ammattilaisten (financial planners) sijoitusneuvoja.

Suomessa taas ei paase itse sijoituksiin vaikuttamaan vaikka haluaisikin ja olisi resursseja vaan on todellakin paattajien armoilla.

Kumpi sitten on parempi? Sanoisin etta laiskalle ja/tai ei niin sijoittamisvalveutuneelle ihmiselle Suomen malli ja valveutuneelle sijoittajalle Australian malli.

Itse kavin laskemassa elakelaskureilla kuinka paljon saisin 65 vuotiaana tyoelaketta kummassakin maassa vain lakisaateisten tyoelakevakuutusmaksujen avulla (Australia 9% ja Suomi mita lieneekaan) ja tulos yllatti itsenikin nimittain elake olisi nykytietojen, lainsaadannon ja tulojen mukaan taysin sama! Erona tosin se etta jos heittaisin henkeni vaikka 75 vuotiaana Australiassa ei viela kayttamattomat elakerahani menisivat minun maaraamalle perijalle, mutta Suomessa yhteiskunta pitaisi potin.

Lainaus käyttäjältä: Merja - marraskuu 02, 2009, 21:19
Australia on hyvä paikka terveelle nuorelle ihmiselle, mutta uskon että vakavan sairauden tai työkyvyttömyyden uhatessa useimmat valitsisivat Suomen asuinmaakseen. Tai ehkä täällä on mentaliteettina ns. kaatua saappaat jalassa...

Vakavissa sairaus ja tyokyvyttomyystapauksissakin patee sama kuten elakeissa. Australiassa jokaisen taytyy pitaa itse huoli siita etta on vakuutettu tallaisten varalta. (Usein helpoin ja halvin keino on ottaa vakuutus superannuationfirman kautta.) Suomessa taas voi jattaa asian yhteiskunnan harteille, eika vaivata paataan vakuutuksilla.

Kumpi parempi? Sanoisin etta laiskalle ja/tai ei-niin-valveutuneelle Suomen malli ja Australian malli taas sopii niille, joilla on mielenkiintoa ja resursseja pitaa asioistaan itse huolta.

Pakko oli provosoitua Milkan kirjoituksesta vaikka ehkä ei olisi pitänyt, mutta menköön.....

Täytyy kyllä myöntää, että en millään ymmärrä logiikkaasi lisätä Suomen veroprosenttiin eläkevakuutusmaksun ja työttömyysvakuutusmaksun, ja sitten verrata kokonaispakettia Australian veroprosenttiin :confuse :confuse :confuse. Miksi et myös Australian veroprosenttiin lisännyt mainitsemaasi 9 % eläkemaksua?

MH ja Silppu, eiköhän kulunut vuosi ole jo viimeistään opettanut sen, että tulevaisuuden spekulatiivisillä eläkkeillä ei kovin paljoa kannata vielä tässä vaiheessa henkseleitä paukutella. Eläkerahastot myyvät vakuutuksiaan menneisyyden tuotoilla, mutta valitettavasti tulevaisuudesta ei ole koskaan takuita. Viimeisten vuosikymmenten maailmantalouden kasvu on pitkälti yhteydessä kiihtyvään fossiilisten polttoaineiden kulutukseen kasvuun. Ja kuten me kaikki tiedämme, muutoksia on tulossa sillä sektorilla, ehkei vielä parin vuoden aikana, mutta taatusti ennen MH:n, Silpun ja allekirjoittaneen eläkeikää. Kuinka suuri vaikutus halvan energian vähentymisellä tulee olemaan maailmantalouden kasvun hiipumiseen ja sitä kautta eläkerahastojen tuoton alenemiseen jääkin nähtäväksi.

Ai niin, tässä Suomen "yhteiseen laariin" maksettavassa eläkkeessä on ainakin se hyvä puoli, että sillä saa täyden eläketurvan heti, eikä vasta varsinaisen eläkeiän täyttyessä. Elämässä kun ei koskaan tiedä mitä huominen tuo tullessaan, totaalinen työkyvyttömyys kun voi iskeä koska tahansa ja kenelle tahansa. 

:) Tony   

Lainaus käyttäjältä: Silppu - marraskuu 03, 2009, 02:40
Itse ainakin luotan eläkerahojeni hoidon mieluummin australialaiseen Superiin.

Toisaalta, oletko laskenut minkä verran saat eläkettä jos tienaat sen mitä nyt (tai vaikka vähän enemmänkin). Minä olen eikä se kovin ruusuiselta näytä jos on muuttanut Australiaan vasta yli kolmekymppisenä...

Kyllä moni työkavereista (vaikka yliopistolla on perinteisesti 17% superannuation) täälläkin miettii huolestuneena eläkevuosia, ei se ole vain Suomen ilmiö. Etenkin jos perheestä toinen on kotona hoitamassa lapsia tai muuten vaan on sellainen tilanne että rahat ei riitä sijoituskämppien osteluun (jolla täällä perinteisesti on turvattu eläke, harva luottaa vain superiin). 

Näin nuorena ja komeena :pepsodent ei paljoa tule eläkettä ajateltua mutta onneksi on tuo koti "finacical planneri" joka ajattelee minunkin puolesta.

Eihän siihen eläkkeeseen tarvita muuta kuin rahaa ja sen rahan varmistamiseen on sitten olemassa erilaisia keinoja. Suomessa on heidän systeeminsä ja täällä omansa.

Tämä australian systeemi on mielestani sinänsä parempi että siihen pääsee itse vaikuttamaan niin hyvin. Siihen voi itse laittaa lisää rahaa, sijoitukset voi muuttaa vaika arvotaiteeksi tai hallita sijoitus asuntoja tai voi jopa perustaa kokonaan oman eläkerahastonsa.
Semmoista kunnon kapitalistista touhua.

Vaikka onhan täälläkin olemassa "sosiaalielake", kuten suomessa kansanelake vai mikä se on, taitaa olla jotain 500 taalaa parissa viikossa. Eli siina tapauksessa etta ei sitten tullutkaan itse katsottua omien asioiden peraan syysta tai toisesta.....Mutta mitas sitten kun eläkeikäisten määrä on suurempi kuin veronmaksajien,,,,joka tapahtuu noin kahdenkymmennen vuoden päästä.

""Now you may be thinking you can rely on the Government Aged Pension, but it's only about $24,903 (effective 20 March 2009) per year in total for a couple. So the chances are you'll need more money to fund the lifestyle you want.""" lahde (http://www.colonialfirststate.com.au/producteducation/super/howmuch.aspx?menutabtype=pe)

Paikallisessa systeemissä on tietenkin myös vaaransa, kuten menneenä vuotena jos oli laittanut rahansa korkean riskin osakkeisiin, jolloin kavi niin että paikallinen osakeindeksi (http://www.asx.com.au/research/market_info/historical_equity_data.htm) tipahti melkein puolella )kavi jossain reilun 3000 pisteen kohdalla kun oli aiemmin huidellut melkein ja ylikin 6000 pisteen arvossa.

No vaikka jos olikin silloin unessa ja ei vaihtanut korkeanriskin sijoituksiaan matalampaan tai vaikka kateiseen niin silti se tappio oli vain paperilla, koska nyt alkaa osakkeet jo huitelemaan lahemmas 5000 pistetta, (joo joo siinä havisi korkotuloja) eli jos oli tammoinen nuori  :pepsodent bulvaani kuin mina niin ei se paljoa haitannut, (mina olin kylla hereilla turvaamassa omiani ja kerkesin vahaiset roponi turvaan siirtää ja takaisinkin heittää)


Muutama vuosi sitten koti bulvaanitar laskeskeli etta tarvitsemme pariskuntana velattoman talon ja miljoonan kateista jaadakseen elakkeelle silleen mukavasti (jos jaa elakkeelle 60 vuotiaana ja ajattelee elaa parikymmenta vuotta lisaa, sillon jaisi viikkoelakkeeksemme jotain 900 taalaa...tai siihen suuntaan. jonkun firman vastaavia laskuja (http://www.colonialfirststate.com.au/producteducation/super/howmuch.aspx?menutabtype=pe)

Kaikki laskeskelmat on tarkistettu pohjalaisten heinäseipäiden iteraatiomenetelmällä ja näintoten omiksi todistelen ja lonkalta heittelen.
ari

Lainaus käyttäjältä: Tony - marraskuu 03, 2009, 05:38
Miksi et myös Australian veroprosenttiin lisännyt mainitsemaasi 9 % eläkemaksua?
:) Tony   

Varmaan ihan siksi kun sen maksaa työnantaja sinun palkan päälle, toki voi maksaa sinne omalle superin tilille enemmänkin jos haluat ja sen sitten maksat itse.

Lainaus käyttäjältä: Tony - marraskuu 03, 2009, 05:38
Täytyy kyllä myöntää, että en millään ymmärrä logiikkaasi lisätä Suomen veroprosenttiin eläkevakuutusmaksun ja työttömyysvakuutusmaksun, ja sitten verrata kokonaispakettia Australian veroprosenttiin :confuse :confuse :confuse. Miksi et myös Australian veroprosenttiin lisännyt mainitsemaasi 9 % eläkemaksua?

Puhehan on ollut siita, mita henkilo itse joutuu maksamaan veroina tai veroluonteisina pakollisina maksuina palkastaan. Tuo 9% menee tyonantajan pussista. Toki jotkut palkat ilmoitetaan tyyliin $109,000 (including super), mutta yleisemmin $100,000 + super.
Milka aivan oikein bongasi nuo "pienet lisamaksut", jotka olin sujuvasti unohtanut.

Jos 9% super lisattaisiin mukaan, pitaisi samalla lisata Suomessa 23,5% tyonantajan maksamia sosiaalivakuutusmaksuja...
Tuo 9% ei ole kiveen hakattu. Joillain aloilla on maksettu perinteisesti vahemman (mutta suunta on ylospain) ja toisilla enemman. Suurimmat, mita olen nahnyt julkisilla tyomarkkinoilla mainostetun ovat 17% luokkaa.

Tuon lisaksi tyontekija itse maksaa monella alalla oman osuutensa, meikalaisella sallittu vaihteluvali on 2 - 5 %.

Lainaus käyttäjältä: Tony - marraskuu 03, 2009, 05:38
Täytyy kyllä myöntää, että en millään ymmärrä logiikkaasi lisätä Suomen veroprosenttiin eläkevakuutusmaksun ja työttömyysvakuutusmaksun, ja sitten verrata kokonaispakettia Australian veroprosenttiin :confuse :confuse :confuse. Miksi et myös Australian veroprosenttiin lisännyt mainitsemaasi 9 % eläkemaksua?

Varmaan siksi, koska nuo Suomen maksut ovat vakuutusmaksuja, joista itse et ikinä tule näkemään senttiäkään. Australian (lain mukaan nykyään vähintään) 9% superannuation-maksu on taas sinun omaa rahaasi, vaikket pääsekään siihen käsiksi ennen kuin aikaisintaan 57-vuotiaana (tai aiemmin ainoastaan joissakin kriisitapauksissa, jotka punnitaan yksilöllisesti). Valtio tosin verottaa tuosta säästösummasta 15% heti kättelyssä riippumatta siitä, mikä on normaali veroprosenttisi. Nykyisten lakien mukaan sitten 60-vuotiaasta alkaen saat nostaa tuota "pakkosäästöäsi" ja sen vuosien varrella - toivottavasti - kartuttamia tuottoja lisää veroja siitä maksamatta.

On täällä kuitenkin näemmä jäänyt huomioimatta Australian medicare-lisämaksu, joka on nykyisellään muistaakseni 1.75% palkasta tuloista riippumatta (+1% ekstraa, jos taloutesi tienaa yhteensä yli oliko se nyt $130 tuhatta ja talouden kaikki jäsenet eivät ole yksityisen sairausvakuutuksen piikissä). Tämän maksun voisikin rinnastaa noihin Suomen eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuihin.


Keskusteluun osallistuu

Lainaus käyttäjältä: RUU - marraskuu 03, 2009, 07:51
Tuo 9% ei ole kiveen hakattu. Joillain aloilla on maksettu perinteisesti vahemman (mutta suunta on ylospain) ja toisilla enemman.

Eikös se ole nyt kiveen hakattu? Muistelen joku vuosi sitten sen tulleen lakisääteiseksi minimiksi...

Oma superini onnistui menettämään melkein 50% viime vuoden aikana osakemarkkinoitten myötä, mutta eihän tuota ihan huomenna voi nostaa... eiköhän se siitä taas nouse. Aggressiivisella sijoituksella on aina riskinsä. 7 vuoden isoista plussista voi jo vähän miinustaakin - ilman että itkettää ;)

Lainaus käyttäjältä: RUU - marraskuu 03, 2009, 07:51
Jos 9% super lisattaisiin mukaan, pitaisi samalla lisata Suomessa 23,5% tyonantajan maksamia sosiaalivakuutusmaksuja...
Tuo 9% ei ole kiveen hakattu. Joillain aloilla on maksettu perinteisesti vahemman (mutta suunta on ylospain) ja toisilla enemman. Suurimmat, mita olen nahnyt julkisilla tyomarkkinoilla mainostetun ovat 17% luokkaa.

RUU, MH ja Jounij huomasivat aivan oikein. Jatin tarkoituksella tuon 9% tyonantajaelakemaksun pois silla muuten meidan taytyy laskea mukaan myos nuo RUUn mainitsemat Suomen tyonantajan sosiaalivakuutusmaksut. Tiesin etta ne ovat melko suuret mutta en kylla olisi uskonut etta 23.5%. Kiitos RUU kun kaivoit prosentit esille.

Jounin mainitsema Australian medicare levy 1.5% pitaa ehdottomasti sisallyttaa laskelmaan, silla se on juuri tuollainen piilovero kuten Suomen vastaavat. Eli veroprosentit olisivat seuraavat: Suomi: tulot 30k euroa veroprosentti 21.5% + piiloverot 4.5% yhteensa 26%. Australia tulot $50k veroprosentti 18% + piiloverot 1.5% Yhteensa 19.5%.

Lainaus käyttäjältä: Tony - marraskuu 03, 2009, 05:38

Ai niin, tässä Suomen "yhteiseen laariin" maksettavassa eläkkeessä on ainakin se hyvä puoli, että sillä saa täyden eläketurvan heti, eikä vasta varsinaisen eläkeiän täyttyessä. Elämässä kun ei koskaan tiedä mitä huominen tuo tullessaan, totaalinen työkyvyttömyys kun voi iskeä koska tahansa ja kenelle tahansa. 

:) Tony   

Ihanko totta eli Suomessa saa heti tayden elaketurvan? Eli esimerkiksi jos muuttaa Suomeen vasta 50:na niin saa tayden elaketurvan heti.  ??? Mina olen aina luullut etta tayteen elaketurvaan Suomessakin taytyy tehda vuosikymmenia toita eli jos on tyouralla katkoksia nama katkokset vahentavat lopullista elaketta. No nain se maailma muuttuu ja Suomi etunenassa.

Totta on etta taalla jokainen joutuu ottamaan oman tyokyvyttomyysvakuutuksen. Niita on helposti saatavilla varsinkin jokaisen superannuation firman kautta. Mutta kuten monessa muussakin asiassa taalla edellytetaan yksilolta aktiivisuutta hoitaa asiansa kuntoon. Suomessa ei itse tarvitse mistaan huolehtia koska yhteiskunta tekee sen kansalaisten puolesta. Joskus tuntuu etta Suomessa yleisesti ajatellaan etta kansa on tyhmaa ja viranomaisten pitaa ajatella ja paattaa kaikessa kansan puolesta. Taalla taas on menty toiseen aarilaitaan ja odotetaan kaikilta kykya hoitaa omia asioitaan kuten esimerkiksi ylla mainitut tyokyvyttomyysvakuutus ja elakerahastohin sijoittaminen, Kaikilla ei tietenkaan naita kykyja ole ja kuten Arixmel edella kirjoitti monet ovat menettaneet paljon rahaa elakerahastosijoituksissa viime aikoina kun eivat ole haukanlailla vahtineet sijoitustensa tekemisia. Leokatiln sijoituksella ei ole suurta hataa koskapa mika menee alas tulee myos ylos ja hanella on vuosikymmenia aikaa ennen elakeikaa, joten varmasti tulee laskuja ja nousuja, mutta ne jotka olivat juuri paattaneet elakoitya eivat olekaan samassa jamassa.

Hei
Ei Suomessa saa "heti" täyttä eläkettä vaan se on riippuvainen työhistoriasta. Minä saavutan tällä hetkellä täyden eläkkeen vasta 67 vuotta ja 11kk ikäisenä, koska olen opiskellut, tehnyt lapsia ja vähän myös ollut työmarkkinoiden ulkopuolella.
Täysi työeläke laskennaltaan heikkenee tällä hetkellä koko ajan ja siihen ollaan tekemässä selkeitä heikennyksiä muutenkin. Nostetaan eläkeikää. Silloin, kun työeläkelaki tuli voimaan, että täysieläke saavutetiin 65, 63 tai 58 vuotiaana, niin elinikä oli noin keskiarvona oli 69 vuotta. Tällä hetkellä eli-iän ennuste liikkuu miehillä vähän alle 80 ja naisilla vähän yli. Eläkkeellä oleminen on siis pidentynyt kolminkertaiseksi. (täysityöeläke on 50% viimeisien vuosien palkkakertymästä)
Tämän aamun uutisissa veroista puhuttiin taas. Paineet niiden nostamiseksi on kovat. Keskiarvoisesti kuntien veroprosentti on 19% ja työverotus on aina 60 prosenttiin asti. Pääomaa verotetaan 28%. Raimo Sailaksen laskelmien mukaan kokonaisveroprosentti on noin 43%, jossa on mukana sekä välittömät verot, että ns. piiloverot. Ensi vuonna se kohoaa 46%.
Meidän sosiaaliturva on siirtymässä, kokoajan kohti ns. vakuutusturvaa, joka käytännössä jo toteutuu nyt. Työterveyshuolto toimii niille, jotka ovat työelämässä mukana ja pääsevät sitä kautta terveydenhuollonpalveluihin. Työmarkkinoiden ulkopuolella oleva väestö, jos on varaa käyttää yksityislääkäri palveluita ja muut hakeutuvat terveyskeskukseen. Terveydenhuollon tehostaminen on menossa, mitä se sitten on, niin ainakin paljon erilaisia säästöjä.
Elämme siis hyvinvointivaltion murrosvaihetta. Olemme Bkt:n näkökulmasta maailman rikkaimpia ja siitä huolimatta meillä lasketaan olevan noin 100 000 lapsiköyhää ja leipäjonot kasvavat päivittäin. Ensi kesänä ennustetaan että työttömiä on jo 300 000. >:(

Lainaus käyttäjältä: jaanap - marraskuu 03, 2009, 18:02
Hei
Ei Suomessa saa "heti" täyttä eläkettä vaan se on riippuvainen työhistoriasta. Minä saavutan tällä hetkellä täyden eläkkeen vasta 67 vuotta ja 11kk ikäisenä, koska olen opiskellut, tehnyt lapsia ja vähän myös ollut työmarkkinoiden ulkopuolella.
Täysi työeläke laskennaltaan heikkenee tällä hetkellä koko ajan ja siihen ollaan tekemässä selkeitä heikennyksiä muutenkin. Nostetaan eläkeikää. Silloin, kun työeläkelaki tuli voimaan, että täysieläke saavutetiin 65, 63 tai 58 vuotiaana, niin elinikä oli noin keskiarvona oli 69 vuotta. Tällä hetkellä eli-iän ennuste liikkuu miehillä vähän alle 80 ja naisilla vähän yli. Eläkkeellä oleminen on siis pidentynyt kolminkertaiseksi. (täysityöeläke on 50% viimeisien vuosien palkkakertymästä)
Tämän aamun uutisissa veroista puhuttiin taas. Paineet niiden nostamiseksi on kovat. Keskiarvoisesti kuntien veroprosentti on 19% ja työverotus on aina 60 prosenttiin asti. Pääomaa verotetaan 28%. Raimo Sailaksen laskelmien mukaan kokonaisveroprosentti on noin 43%, jossa on mukana sekä välittömät verot, että ns. piiloverot. Ensi vuonna se kohoaa 46%.

Jaanap vahvisti etta ei kaytanto Suomessa olekaan muuttunut, kuten Tonyn kirjoituksen perusteella luulin. Vaan edelleen taysi tyoelake on riippuvainen tyovuosista kuten taallakin. Olisihan se ollutkin taysin epareilua koko elinikansa tyoelaketta maksaneita kohtaan etta joku on esim. ulkomailla viettanyt koko tyohistoriansa ja sitten muuttanut juuri ennen elakoitymistaan Suomeen ja saisi tayden tyoelakkeen.  :god:

Lainaus käyttäjältä: jaanap - marraskuu 03, 2009, 18:02
Meidän sosiaaliturva on siirtymässä, kokoajan kohti ns. vakuutusturvaa, joka käytännössä jo toteutuu nyt. Työterveyshuolto toimii niille, jotka ovat työelämässä mukana ja pääsevät sitä kautta terveydenhuollonpalveluihin. Työmarkkinoiden ulkopuolella oleva väestö, jos on varaa käyttää yksityislääkäri palveluita ja muut hakeutuvat terveyskeskukseen. Terveydenhuollon tehostaminen on menossa, mitä se sitten on, niin ainakin paljon erilaisia säästöjä.
Elämme siis hyvinvointivaltion murrosvaihetta. Olemme Bkt:n näkökulmasta maailman rikkaimpia ja siitä huolimatta meillä lasketaan olevan noin 100 000 lapsiköyhää ja leipäjonot kasvavat päivittäin. Ensi kesänä ennustetaan että työttömiä on jo 300 000. >:(

Tama antaa todella synkan kuvan Suomen tilanteesta ja niiden korkeina veroina kerattyjen rahojen kaytosta. Mina olen aina luullut etta niilla korkeilla veroilla maksetaan esim. juuri kattava terveydenhoito kaikille. Mutta jos tilanne on menossa siihen suuntaan etta ihmisten pitaa joko ottaa yksityinen vakuutus tai valita tyopaikka sen perusteella missa tarjotaan tyoterveyshuolto saadakseen kattavaa hoitoa eipa paljon naurattaisi niita korkeita veroja maksellessa.  :( :( :( :( :(

Lainaus käyttäjältä: jouniAustralian (lain mukaan nykyään vähintään) 9% superannuation-maksu on taas sinun omaa rahaasi, vaikket pääsekään siihen käsiksi ennen kuin aikaisintaan 57-vuotiaana (tai aiemmin ainoastaan joissakin kriisitapauksissa, jotka punnitaan yksilöllisesti).

Aikaisintaan 55 vuotiaana  :pepsodent

LainaaWhen can I access my super?

Because superannuation is designed to support you in your retirement, there are some restrictions on accessing your superannuation savings.
The Commonwealth Government requires that certain superannuation entitlements are 'preserved'.

These entitlements must remain in a regulated superannuation fund, deferred annuity, retirement savings account (RSA) or approved deposit facility until one of the following events occur:

You reach age 65;
Permanent or temporary incapacity established to the satisfaction of the Trustee;
Death;
Severe financial hardship established to the satisfaction of the Trustee based on specific guidelines;
APRA approves early release (compassionate grounds);
Permanent departure from Australia by eligible temporary residents;
Termination of gainful employment (where preserved benefits are less than $200;
You reach preservation age (see table below) and commence a non-commutable income stream. There is no requirement to cease a gainful employment'
You reach age 60 and cease a gainful employment;
Permanent retirement on or after you reach your preservation age (see table below).
Date of Birth Preservation Age
Before 1 July 1960 55
1 July 1960 - 30 June 1961 56
1 July 1961 - 30 June 1962 57
1 July 1962 - 30 June 1963 58
1 July 1963 - 30 June 1964 59
On or after 1 July 1964 60

When can I access my super?
(http://www.axa.com.au/axa/axa.nsf/Content/Super_FAQSuperWhenCanIAccessMySuper)

Eipä nuo Aussien "piiloverot- ja kustannukset" ihan niin pieniä ole ja ne maksaa työnantaja eli takuulla vaikuttaa maksettavaan palkkaan.
Ne nyt toki riippuvat jälleen kerran osavaltiosta ja työnantajasta.
Esimerkkinä meillä Queenslandissä on "Payroll Tax", jonka tulee maksaa jokainen yritys tai yritysryhmä joka maksaa yli $1 Miljoona palkkoja vuodessa ja se vero on 4.75% maksetuista palkoista.

Toinen suuri kustannus on Work Cover eli työntekijöiden tapaturma vakuutus, joka vaihtelee jälleen osavaltioittain sekä työaloittain ja jos firmassa on korvattavia onnettomuuksia, niin vakuutusmaksut menee ylös.

Kolmas on FBT (Fringe benefit tax) eli luontaisetuvero, joka useissa tapauksissa on 100% saadun edun arvosta, mutta jälleen vaihtelee osavaltioittain. 
Ihan vain esimerkkinä omasta työpaikastani, jossa kaikilla työntekijöillä on ilmainen auton parkkipaikka aivan cityn keskustassa; meidän firma maksaa veroa vastaavan summan kuin kaikki työntekijät käyttäisivät kaupungin keskustan parkkitaloja ja kun työntekijöitä on yli 150 sekään ei ole takuulla halpaa.

Long Service Leave on myöskin kustannus johon työnantajan tulee varautua.  Se myöskin vaihtelee osavaltioittain ja aloittan, mutta esimerkiksi Queensland saat 13 viikkoa maksettua lomaa 10 vuoden palvelun jälkeen ja "pro rata" käyttöoikeuden lomaan 7 vuoden jälkeen.

Muitakin kustannuksia varmaan löytyisi, jos mentäisiin eri alojen EBA ( Enterprise Bargaining Agreement), mutta ne nyt on sitten jo ihan toinen juttu.

Jaaks on oikeassa tyonantaja maksaa paljon erilaisia maksuja Australiassa ja valillisesti niilla on vaikutusta palkkoihin, vaikka niin ei palkansaajat valttamatta ajattelekaan.

Mieleeni tuli etta ehka tuossa RUUn paata huimaavassa Suomen tyonantajan maksamissa sosiaaliturvamaksuissa 23.5% on tyoelakemaksun lisaksi myios osaltaan katettu samanlaisia kuluja kuin Jaaks viestissaan listaa. Jos ne olisivat viela tuon 23.5% paalle niin onhan siina yritykselle maksamista.  ???

Lainaus käyttäjältä: Milka - marraskuu 03, 2009, 21:25
Mieleeni tuli etta ehka tuossa RUUn paata huimaavassa Suomen tyonantajan maksamissa sosiaaliturvamaksuissa 23.5% on tyoelakemaksun lisaksi myios osaltaan katettu samanlaisia kuluja kuin Jaaks viestissaan listaa. Jos ne olisivat viela tuon 23.5% paalle niin onhan siina yritykselle maksamista.  ???

Ei siinä ole, tuon lisäksi tulee erilaisia pakollisia vakuutusmaksuja ym muita vielä. Esim. ryhmähenkivakuutus, tapaturma vakuutus jne...

Lainaus käyttäjältä: Milka - marraskuu 03, 2009, 21:25
Jaaks on oikeassa tyonantaja maksaa paljon erilaisia maksuja Australiassa ja valillisesti niilla on vaikutusta palkkoihin, vaikka niin ei palkansaajat valttamatta ajattelekaan.

En oo vielä yhtään hommaa löytänyt jossa palkkaus ois Suomea kehnompi. Lisäksi täällä on temppien eli casual-työläisten oikeudet ihan eri tasolla kuin Suomessa! Suomessahan temppien käyttämisestä tulee pelkkää säästöä kun ei tartte sairaspäivistä tai muistakaan maksaa, täällä casual-työläisillä on 20% "loading" palkan päällä saikkujen ja kesälomien varalle.

9% eläkemaksujen maksaja tuli selville, kiitos selvennyksistä :peukkuy


Milka, kyllä Suomessa astut täyden eläkevakuutuksen piiriin sinä päivänä, kun työsi aloitat. Suomessa työkyvyttömyyseläke määräytyy viimeisen viiden vuoden palkkojen keskiarvon mukaan tai jos työhistoria on sitäkin lyhyempi niin kyseisten vuosien tai vuoden palkkojen mukaan. Työkyvyttömyys eläke muuttuu vain varsinaisen eläkeiän koittaessa vanhuuseläkkeeksi.

Minkälaisen työkyvyttömyysturvan Superiin maksettava 9% antaa Australiassa, vai pitääkö sitä varten ottaa jokin lisävakuutus.


RUU, miten päädyit tuohon 23,5% työnantajan sosiaaliturvamaksuihin ?

:)Tony

Lainaus käyttäjältä: Tony - marraskuu 04, 2009, 02:30
Minkälaisen työkyvyttömyysturvan Superiin maksettava 9% antaa Australiassa, vai pitääkö sitä varten ottaa jokin lisävakuutus.

Ei anna automaattisesti mitään vakuutusta, mutta sellaisen voi ottaa joko super-järjestelmän sisällä tai ulkopuolella. Superin sisällä vakuutuksen ottaessaan vakuutusmaksut otetaan pois siis niistä superiin säästetyistä rahoista, joista on maksettu vain 15% veroa. Tämä tulee useimmille työntekijöille edullisimmaksi tavaksi ottaa työkyvyttömyysvakuutus, jos sellaisen haluaa.


Kertoo

Kiitoksia vastauksesta Jouni,

Mikä mahtaa olla Superissa työkyvyttömyysvakuutuksen vaikutus lopulliseen eläkkeeseen. Eli haen tällä kysymyksellä vastausta sille, kuinka paljon maksaa Australiassa saman tasoinen työkyvyttömyyseläke, jonka suomalaiset saavat työeläkemaksuillaan. Esimerkkitapaukseksi voitaisiin ottaa vaikka kolmekymppinen korkealle koulutettu ja hyvin toimeentuleva nuori, joka äkillisen  invalidisoitumisen johdosta joutuisi 100% työkyvyttömäksi. Suomessa hän saisi viimeisen viiden vuoden palkkojen keskiarvon mukaisen eläkkeen loppuelämäkseen, mutta miten olisi hänen tapauksensa Australiassa. Superista ei tällaisessa tapauksessa  vähäisten maksujen takia suurta iloa olisi. Tapaturmavakuutuksista saattaisi tulla jokin könttäsumma, mutta sillä ei pitkälle pötkittäisi, kun elinvuosia olisi vielä edessä 40-50.

Ps. kuinka moni teistä Australiassa maksaa työkyvyttömyyseläkettä. Jos maksatte, niin kertokaa mitä se teille kustantaa ja mitä se kattaa.

:) Tony  

Kyllä nämä eläkeasiat puhuttavat muuallakin. Englannissa ollaan nostamassa eläkeikää 70 vuoteen :pepsodent

Tarjolla olevien vakuutuksien kirjo on hyvin laaja, joten kysymykseesi ei ole yksiselitteistä vastausta. Enkä osaa näin kylmiltään vastata edes oman vakuutukseni yksityiskohdista. Pitää yrittää muistaa palata jossain välissä asiaan.


Tuumaa

Kuten JouniJ sanoi kirjo on laaja, mutta pitaa mainita etta monesti tyokyvyttomyyselake kuuluu osana superiin, eli kun esim tyonantaja maksaa sita 9-17% (???) superimaksua niin se kattaa myos kuolemasta aiheutuvan ja tyokyvyttomyyskorvauksen.

Siihen saa sitten itse lisattya lisaa lisa  maksullisia palveluita.

Esim Unisuperilla (http://www.unisuper.com.au/members/insurance-options) se on nain

Compulsory cover

As a Defined Benefit Division or Accumulation 2 member you automatically receive insurance cover for:

   * Death
   * Permanent Disablement, and
   * Temporary Incapacity

ja tuohon Tony:n kysymykseen he vastaavat nain:

Permanent Disablement cover

Your compulsory insurance cover includes a permanent disablement component, which, if you meet the relevant definitions in the Fund's Trust Deed, will give you a monthly income benefit equal to 60% of your monthly benefit salary, payable to a maximum of age 65.

   * At age 65, you will be paid a retirement benefit lump sum, or
   * If you die before age 65, a death benefit lump sum will be paid.

Approved claims for any optional disablement insurance cover you have purchased will be paid in the form of a lump sum.

Elikka invalideetin sattuessa saa 60% palkan elakeikaan asti ja sitten kertasummana elake rahat.


Vastauksena viimeiseen kysymykseen on etta eihan sita tyokyvyttomyyselakemaksua tarvi maksaa kun se on siina superissa mukana,,,,ja samalla sita tietenkin tavallaan maksaa koska eihan ilmaista lounasta ole. Tassa oli silleen lyhenneltyna yhden tarjoajan tapa.

Tony,

Jouni ja Arixmel ovat oikeassa naita vakuutusmaksuja on melkein mahdotonta vertailla. Niita on niin monta kuin on tyonantajiakin.

Hyvana esimerkkina mina ja mieheni. Meidan tyonantajat (eri firmat) ovat tehneet sopimukset saman superannuation firman kanssa, mutta palvelut ja varsinkin palveluiden hinnat mita meille tarjotaan ovat taysin eri. Eli eri tyonantajat ovat neuvotelleet taysin erilaiset sopimukset  :god: :god: :god:

Mieheni tyonantaja maksaa kaikki tyokyvyttomyysvakuutusmaksut eika niita vahenneta mieheni elakerahaston summasta. Hanelle maksetaan suuri kertasumma jos hanet todetaan tyokyvyttomaksi. Yksityiskohtia en viitsi laittaa, mutta sen voin sanoa etta summa on niin suuri etta sen tuotoilla pitaisi pystya elamaan melko mukavasti. 

Minun tyonantaja taas ei maksa vakuutusmaksuja ainakaan kokonaan, vaan ainakin osa vahennetaan elakerahastoni saldosta vuosittain.  Jos laskisi sen olevan % vuosipalkasta maksan noin 0.2% tyokyvyttomyysvakuutusmaksua, vaikka en sita kateen jaavista vuosituloistani maksakaan vaan se vahennetaan elakerahastoon sijoitusta summasta. Tyokyvyttomyyden sattuessa  myos mina saisin kertasumman, jonka tuotoilla pitaisi tulla toimeen ilman etta taytyy edes koskea itse rahaston paaomaan.

Mainittakoon etta molempien vakuutukset ovat samalla henkivakuutuksia ja siina tapauksessa 'konttasumma' annetaan asianomaisen nimeamalle perijalle. Suomen vakuutuksethan eivat ole henkivakuutuksia joten vaikea on verrata suoraan naita kaytantoja. Vaikeaa se on jopa Australialaisten rahastojen kesken kuten yllaolevasta esimerkista naet.  :nuttu: :nuttu: :nuttu: Joten yllaolevat ovat vain esimerkkeja eivatka valttamatta mikaan edes yleinen kaytanto.

En muuten tunne yhtaan tyontekijaa jolla ei olisi jonkinlaista vakuutusta superannuationin kautta. Jotenkin muistelisin etta minimivakuutus on pakollinen, mutta tasta en ole ihan varma. Jospa joku viisaampi tietaisi enemman tasta pakollisuudesta.  ??? Minimivakuutuksesta huolimatta jokaisen taalla on itse huolehdittava siita etta heilla on heidan tilanteeseen sopiva vakuutusturva.

Suomessa työnantaja keskiarvoinen maksu on 22 .
Työeläke kertyy karkeasti seuraavan kaavan mukaan:
1,5%Xvuositulo on vuotuinen eläkertymä - 2010 voimaan tuleva keskiarvoiän pidentymä
Työntekijä maksaa alle 53 vuotiaana työeläkemaksua 4.3 ja yli 53 maksaa  vuodessa 5.4% työeläkemaksua. Eläke kertyy tämän jalkeen vähän paremmin mutta ei yli 2 %
Näitä sosiaaliturvan ja eläketurvan ihanuuksia voi käydä taivastelemassa www.kela.fi tai työeläke ilmarisen sivuilla
Täällä eläminen on kallista ruuan hinta on korkea ja siitä yhteisestä laarista maksetaan myös eurooppalaista hyvinvointia. :o

Tänään kertasin itselleni, että minun työpaikkani valitsemassa (ja osittain työntekijöiden lisäeduksi sponsoroimassa) järjestelmässä vakuutus toimii seuraavasti:

Osa 1)

Kuoleman ja pysyvän tapaturman varalta Super-järjestelmän sisältä otettu vakuutus, jonka vakuutusmaksusta työnantaja sponsoroi suurimman osan palkkaetuna. Vakuutussumma lasketaan kaavalla 25% x vuosipalkka x (65 ikävuotta - oma kulloinenkin ikä). Eli jos vuosipalkka sattuu olemaan vaikkapa 100 donaa ja 40 vuotiaana kuolee tai saa lopullisen työkyvyttömyyden aiheuttavan vammautumisen, niin vakuutus maksaa könttäsummana $25000 x (65 - 40) = $625000.

Osa 2)

Työkyvyttömyyden varalle meillä on myös palkan jatkuvuusvakuutus, jonka työnantaja sponsoroi em. vakuutuksen lisäksi eläkejärjestelmän ulkopuolella. Vakuutussumma on palkasta 75% (joka kuulema on lain sallima maksimi, etkä voi tuota prosenttilukua ylittää edes ottamalla useita vakuutuksia), karenssiaika on 30 päivää ja maksua maksetaan joko niin kauan kuin työkyvyttömyys jatkuu tai kunnes tulee 65 vuotta mittariin.


Yhden lisäesimerkin antaa

Mie muutan takas suomeen Suomi on paras maa....

http://www.newsweek.com/2010/08/15/interactive-infographic-of-the-worlds-best-countries.html

:)
no en kuiteskaan

Taas uusi ja varmaan täysin väärin 8) perustein tehty "saastuttajavertailu".

http://www.abc.net.au/news/2012-05-15/report-says-australia-seventh-worst-polluter-on-earth/4012070

Australiahan on ympäristöystävällinen 8) maa; uusiutuvaa energiaa tekeviä tuulimyllyjäkin on 10-kertaisesti Suomeen verrattuna.
Ja autonostajatkin rakastaa nyt pieniä vähäpäästöisiä autoja. Australian myydyin automalli v. 2011, Mazda 3, on niin pieni, että ei käy kaupaksi edes Suomessa.

Oisko tulokseen vaikuttanut esim. Australian teollisuus ja lihankulutus?

Maapallon lämpenemiseen karjataloudella on 40% suurempi vaikutus kun maailman koko liikenteellä. Mikään ei aiheuta läheskään yhtä paljon kärsimystä eläimille kuin lihansyönti, eikä millään muulla arkisella valinnallamme ole suurempaa vaikutusta ympäristöön.

Lähde: Eläinten syömisestä, Jonathan Safran Foer

ABC News otsikoi tuon uutisensa vähän harhaanjohtavasti. Ensisijaisesti tuossa Living Planet raportissa on tarkoitus rankata maat sen mukaan, kuin paljon niiden asukkaat kuluttaa maapallon luonnonvaroja suhteessa siihen mitä maapallo pystyy tuottamaan. Tähän liittyyy termi ekologinen jalanjälki.
Kunkin maan saama indeksi muodostuu 6 osa-alueesta, jotka on maittain esitetty esim. raportin sivulla 44. Suomi sijoittuu raportissa samaan osastoon kun Australiakin. Eli aikamoisia rohmuja ollaan.
http://awsassets.panda.org/downloads/lpr_2012_final_120507.pdf

Täällä uutisoitiin, että suomalaisten (ja muittenkin hyvinvointivaltioitten) pitäisi puolittaa lihansyöntinsä. Kaiken kaikkiaan kannattava ajatus. Suomihan taisi olla sijalla 11 tai 12.

How about Rice cultivation, which presently accounts for about 20% of worldwide methane emissions, including both natural and human-made sources.

Greenhouse gas (http://www.eoearth.org/article/Greenhouse_gas?topic=60586)

Lopettakaa Rice Paddies eli syökää vähemmän riisiä  ja kasvattakaa lisää karjaa 8)

Olet oikeassa, Jaaks 8). Lehmä on tehokas metaanigeneraattori, joka tuottaa metaania kaikin mahdollisin tavoin. Riisinviljelyn metaanikin on osin peräisin riisiviljelmien lannoitukseen käytetystä lehmänlannasta.

Anyway, ei sillä loppupelissä ole mitään merkitystä mitä kasvihuonekaasuja tulee mistäkin. Niitä tulee yhteensä niin valtavasti, että maapallon lämmönsaanti on kyllä turvattu 8).
Säästäkää rahanne, ja äänestäkää carbon tax nurin. Se on vain vero. Jos haluatte Australiassa pienentää CO2 päästöjä, siihen on parempiakin keinoja.