Opiskelu Australiassa -infotilaisuus Helsingissä

[toropaine]

Bongasin lehdestä tällaisen mainoksen ja ajattelin, että täältä foorumilta voisi löytyä kiinnostusta kyseistä tapahtumaa kohtaan. Kyseessä on siis IEC Onlinen (joka on ilmeisesti jonkinlainen mm. aussiyliopistoja edustava järjestö) infotilaisuus Australiassa ja Uusi-Seelannissa opiskelusta. Eli jos on kiinnostusta Ausseissa opiskelua kohtaan, niin varmaan kannattaa käydä paikan päällä tsekkaamassa. Tilaisuus on STA Travelin toimistossa Mikonkatu 11:ssä tiistaina 10.8. kello 18.15-19.15. Ilmoitus löytyy netistä tuolta: http://www.ieconline.net/WebFinland/WebPages/Info/Ajankohtaista_infotilaisuus.htm

Ja koska tämä oli eka viestini, lienee asiallista esittäytyä foorumin väelle. Olen 18-vuotias Stadilainen (mies), joka aloittaa kohta lukion abivuoden ja tarkoituksena olisi kirjoittaa keväällä. Suunnitelmana tällä hetkellä (suunnitelmathan muuttuu jatkuvasti) on lähteä vuodeksi Ausseihin Working Holiday -viisumilla heti kirjoitusten jälkeen eli joskus Toukokuun alussa 2005. Mitään tarkkoja suunnitelmia ei vielä ole, mutta tulen varmaan pyörimään itärannikolla surffilaidan kanssa ja asumaan ainakin Sydneyssä jonkin aikaa.

Olen nyt pari viikkoa lueskellut tätä foorumia ja täytyy sanoa, että täältä löytyy paljon hyvää asiaa. Varsinkin noita matkapäiväkirjoja on todella mukava lukea. Foorumin vakkarit vaikuttavat erittäin hyviltä tyypeiltä ja toivottavasti törmätään sitten kun Australiaan asti selviän!

[Saija]

Jos kiinnostaa, mutta ette pääse tuonne infoon, tilatkaa sieltä matskua (ohjeet tuossa edellisessä linkissä). Sain justiinsa tuhdin lukupaketin yliopisto-opinnoista Ausseissa.

Saija

[karawara]

Hei kaikki,

Olen itse pitkän aikaa miettinyt lähteväni tradenomin papereiden jälkeisiin jatko-opintoihin, jotain kaupallista alaa tms. Huomasin tämmöisen netissä surffaillessani - harmi että osuu tuo Turun tapahtuma päiväsaikaan niin ei töistä pääse.
Tuleekohan näitä Aussi-edustajia useinkin Suomeen? Tuo Macquarie vaikutti aika kiinnostavalta netissä - onko kellään kokemuksia?

HELSINKI 20.4 JA TURKU 21.4
Macquarie University, Griffith University ja La Trobe University ovat kaikki laadukkaita australialaisia yliopistoja, jotka tarjoavat laajan kurssivalikoiman.  Suosittuja aineita näissä yliopistoissa ovat olleet esimerkiksi kaupalliset opinnot, kansainväliset suhteet, taideaineet, matkailu, psykologia ja oikeustiede. Tarjolla on myös teknisen alan opintoja, luonnontieteitä, sosiaalitieteitä sekä laaja skaala humanistisia aineita.

Kaikista kolmesta yliopistosta on tilaisuudessa edustaja paikalla kertomassa yliopistostaan. Lisäksi International Education Centren edustaja neuvoo suomalaisia opiskelijoita liittyen Australian korkeakoulujärjestelmään, rahoitukseen, viisumiin, ja asumiseen.

Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille.
Lisätietoa www.ieconline.fi/ finland@ieconline.net

Helsinki: 20.04.2005 (Ke), 17.15 ? 18.15
Helsingin yliopiston päärakennus
Fabianinkatu 33, 3krs, SALI 12

Turku: 21.04.2005 (To), 12.15-13.15
Turun kauppakorkeakoulu
Rehtorinpellonkatu 3, SALI 17

[1770]

Onko jollain omankäden kokemusta tuosta IEC:stä? Itseäni myös kiinnostaisi tämä paljonkin, mutta heti nouseet heikkojen WTC-kokemusten takia karvat pystyy kaikista "järjestöistä"...

[Melbournen Suvi]

Ma hain tanne IEC:n kautta. Teen koko bachelor tuntkinnon taalla ja IEC autto tosi paljon. Ne lahetti halu paperit, tarkisti haku esseen ja vastas kaikkiin kysymyksiin. Tosi positiivinen kokemus, ja kaikki apu oli ilmaista!! Suosottelen!

[m_aria]

Kuinka kauan olet opiskellut Australiassa? Saisinko myös udella, miten kustannat opiskelusi ja mitä opiskelet? Itsellä olisi myös tarkoitus muuttaa Australiaan (Brisbaneen) ensi tammikuussa ja ainoa ongelma on tietysti tää raha. Ensimmäisen vuoden opintomaksut on kasassa, mutta mites siitä eteenpäin.
Onko sieltä helppo löytää osa-aikatyötä jne? Olen myös hakenut IEC:n kautta ja ilmeisesti heiltä saa apua paljonkin, mutta eivät hekään rahaksi voi muuttua...=(

[1770]

Alkuperäinen postittaja Melbournen Suvi
Ma hain tanne IEC:n kautta. Teen koko bachelor tuntkinnon taalla ja IEC autto tosi paljon. Ne lahetti halu paperit, tarkisti haku esseen ja vastas kaikkiin kysymyksiin. Tosi positiivinen kokemus, ja kaikki apu oli ilmaista!! Suosottelen!

Moi ja kiitos!

Hyvä kuulla jonkun omia kokemuksia taustaksi. Musta on tullut liian skeptinen kaikkea kohtaan...

[kukka]

Moi kaikille
Olisi kiva kuulla kokemuksia Griffithin yliopistolla opiskelusta!

T:Kukka

[katjamaaria]

Heipahei!

Opiskelin Macquarie University'ssa Sydneyssa vuoden 2004/2005. Tein Masters tutkinnon kasvatustieteenlaitoksella ja olin todella tyytyvainen opetuksentasoon. Otin myos muutamia kursseja Macquarie  Graduate School of Management'n puolelta (MBA-kursseja). Yliopisto on moderni ja kansainvalinen. Ensimmaisena tosin kampuksella huomio kiinnittyi runsaaseen maaraan aasialaisia opiskelijoita. Aika moni masters tutkintoa suorittava on vanhemman polven aussi, ja tekee tutkintoaan hitaasti ja part-time. Siksi paivasaikaan kampuksella ei heita juuri nakynyt.

Varmasti opetuksen taso vaihtelee, mita ainetta menee opiskelemaan. Itse tykkasin kylla opiskelusta Macquariessa ja voin suositella paikkaa.

K.

[Aikis]

Ensimmaisena tosin kampuksella huomio kiinnittyi runsaaseen maaraan aasialaisia opiskelijoita.

Tässähän ei sinällään ole mitään ihmettelemistä...ahkerat ja akateemisesti orientoituneet kiinalaiset lapset ja nuoret kansoittavat (Sydneyssä) lähes kaikki edistykselliset ja tasokkaat opinahjot Selective High Schooleista lääketieteellisiin. Perusaussi viettää mieluummin aikaansa rannalla ja ajaa utella  . Tai sitten tekee pitkän elämäntyön ja omaisuudenkin ihan vaan yrittämällä ja puurtamalla ilman sen suurempia opiskeluja.

[Jaaks]

Perusaussi viettää mieluummin aikaansa rannalla ja ajaa utella

Onkohan ihan noin, vai onko kysymys rahan teosta yliopistoilla kun Federal Goverment ei kustanna tarpeeksi paikkoja "perusausseille" ja heidän maksunsa alkaa olla aivan liikaa 

Overseas students rolling in

Education services provided in
Australia to international students were valued
at over $9 billion in export earnings in the
financial year 2004–05. This was the third
highest export for Australia, and generated
more than wool ($2.3 billion), wheat $3.2
billion) and beef ($4.5 billion) in terms of
value. Full-fee paying overseas students are
also an important revenue source for
Australian universities. In 2005, revenue from
full-fee paying overseas students represented
15% of all revenue within the higher
education sector.

Australian Social Trends 2007

[katjamaaria]

Juuri noin, yliopistoja kohdellaan yha enemmassamaarin tulosvastuullisina 'yrityksina', joiden pitaa itse hankkia rahoitusta tutkimustoiminnalleen seka australialaisten opiskelijoiden tukemiseen. Hinnat australialaisille ovat huomattavasti edullisemmat kuin 'taytta hintaa maksaville' international studenteille.

Viela kiinalaisista yliopistolla. Tietyissa tapauksissa osa kiinalaisopiskelijoista paasi juuri ja juuri kursseista lapi. Kielitaito ei ollut ihan vaatimustenmukainen, joka aiheutti joillekin suuria ongelmia. Lisaksi plagiarismi tuli kuvaan mukaan vaikeuksien yllattaessa...Siita taas seuraa hyvin helposti ulosheitto yliopistosta. Monelle kiinalaiselle tuntemalleni opiskelijalle kriittinen ajattelu oli erityisen vaikeaa. Kiinassa kun opettaja on aina oikeassa ja on tavanmukaista, etta kopioimalla mita opettaja sanoo ja vastaamalla niin kokeissa saavuttaa hyvat tulokset. Australialaisessa yliopistossa taas kehotetaan erityisesti ajattelemaan kriittisesti esim. lahdeteoksia, koska jokainen kirjoittaja olipa kuinka oppinut tahansa, kirjoittaa subjektiivisesta nakokulmasta. Toinen asia, joka eraalle kiinalaiselle opiskelukaverilleni oli erittain hankala, oli ymmartaa henkilostonkehittamisen kaytantoja. Valitettavasti kiinalaisissa tehtaissa kovin monella tyonantajalla ei ole mitaan 'kivoja tiimipaivia' tyontekijoille tai muuta kadenojennusta. Useimmat kiinalaiset yliopisto-opiskelijat olivat korkeiden kiinalaisten virkamiesten lapsia, ja sinansa edustivat varmasti hyvin pienta promillea koko Kiinasta. Eli heilla oli mahdollisuus saada Kiinassa kasiinsa uusimmat Hollywood elokuvat yms. tosin piraattiversioina.

[Aikis]

Noo, minä kirjoitinkin etnisesti aasialaisista, jotka kyllä ovat ihan Australian täysivaltaisia kansalaisia tai ainakin PR statuksen omaavia, eivätkä siis 'syö' yliopistojen tulosta sen enempää kuin muutkaan. Ja jotka tunnetusti ovat keskimääräistä joko etevämpiä tai sitten työteliäämpiä ja tavoitteellisempia opiskelijoita. Vapaaehtoisesti tai vanhempien pakottamina.

[RUU]

Kuulin muutama kk sitten uutisissa (tai jossain) tutkimuksesta, jonka mukaan siirtolaiset ovat keskimäärin paljon koulutetumpaa ja kyvykkäämpää väkeä kuin True Bluet. Ilman parempia tutkimustuloksia ja vähäisellä empirialla minun on helppo niellä tuo väite.

Kiinalaistaustaisten ja muiden osalta veikkaan, että kyse on sekä tavoittellisuudesta että suvun odotuksien täyttämisestä. Jos länsimaisessa ajatusmaailmassa suositaan individualistista kilpailua ja pärjäämistä, taitaa itäisessä maailmassa se ylöspäin nousu olla ainakin osin suvun hyväksi ja maineen iloksi. Onhan se nyt hienoa, kun isoäiti kuuluu sukuun, jossa käydään oikein maailmalla suorittamassa maisterit ja/tai jälkipolvi on valmis hienoon keskushallinnon lyijärinpyörittäjän virkaan.

[arixmel]

asian vieresta...

hirveaa yleistysta mutta muistan kun olin nuorena vaihtoopissa (vai oliko se uudelleenkoulutusleiri) kiinanmaalla (Wuhan) niin paikalliset opiskelijat teki aivan hirmuisasti toita, eli suurinpiirtein armeijan malliin, aloitus oli joskus ennen kukonlaulua (kun mina ja muut suomalaiset opiskelukaverini kirosimme katumegafoneista kuuluvaa Tai Chi vai mita puolue musiikkia se olikaan joka ei antanut ihmisen nukkua. Eika se tyo siihen aikaiseen heratykseen loppunut, itse kun suuntasimme iltaisiin rientoihimme niin heilla oli mielessa lahinna opiskelu, no opimmehan mekin silloin jotain elmanoppeja . Siis kylla me havisimme opiskelutahtomme ja ahkeruutemme kannalta 10-0. Mielenkiintoista oli sitten kuulla kun paikallinen opiskelukaveri sanoi etta sitten kun hanesta tulee tuplatohtorisupermaisteri tai miksi han olikaan lukemassa, niin hanen haaveenaan on paasta Shanghaihin toihin kansainvaliseen yritykseen jossa oli palkkatasona odotettavissa muistaakseni saman tasoinen liksa joka minulla oli poikana kesaduunissa.
En nyt muista tarkkaan lukuja mutta poinntina se etta kuinka meilla oli erilaiset vaatimukset, haaveet ja niiden tavottamiseen annnetut keinot seka olosuhteet, ehka se on kulttuuriperinnosta kiinni, tai ehka se on suuren vaeston johdosta tulevasta kilpailun tunteesta, tai ehka se on vain halua parempien elinolojen puolesta.

Yksi naista silloisista kavereista (taytyy myontaa etta han on ehka 2 kertaa fiksumpi kuin mina) tuli muutaman vuoden paasta Australiaan, luki joksikin ihme SAP jehuksi ja paatyi kuin paatyikin Hong Kongiin Siemensille hyvaan duuniin, luulisin hanen liksansa kumminkin olevan paremmat kuin aiemmassa esimerkissa. Muistan hanen kertoneen hanen normaali elamastaan taalla australiassa,,heita asui muistaakseni 8 tai 9 samassa pienessa cottagessa jossain Moonee Pondissa, he opiskelivat hirmuisesti, ja han teki pimeasti duunia raflassa ja taisi tienata 9 taalaa tunti.
Joskus niin havettaa oma helppo elama ja ilmainen koulutus.

xcv

[wamberal]

Pakko kysyä arixmel, että olitko ihan oikeasti Wuhanissa?

Kauhulla luin juttusi, sillä Wuhan oli (ja edelleenkin on, tai kauhulla sitä edelleen muistelen..) ehkä maailman kamalin paikka missä olen ikinä käynyt (ja olen käynyt aika monessa mestassa ja maanosassa..). Ihan oikeasti, sehän oli ihan kamala läävä keskellä ei yhtään mitään ja oliko siellä jotain pari miljoonaa ihmistä kolme vuotta sitten joten nyt varmasti asukasluku lähentelee jo viittä miljoonaa..

Varmasti aika hazardikokemus! Itse saimme aika nopeasti tarpeeksi siitä kaupungista, eikä tee mieli takaisin. Nostan todella hattua!!!! 

[arixmel]

Joo Wuhanissa, ja lomalle sinne ei ehka kannata ensimmaiseksi menna mutta kun siella oli hiukan pitempaan niin paasi systeemiin kiinni ja loyti sen pinnan alaisen osan kaupungista ja paikat missa kayda ja miten menna, niin itsellani oli ainakin aika kivaa.

Mielestani siina oli se etu etta verratuna esim Pekingiin ja shaghaihin, niin se oli aika omaperainen ja siihen paikalliseen elamaan joutui ihan kaytannon syista opettelemaan akkia ja samalla oli kielikylpykin tehokkaampaa. Mutta joo kylla ma uudestaan menisin
jos en jo olisi ollut.

ja timbuktuun istumaan aamuun asti

[katjamaaria]

Niin...Yksi syy siirtolaisten korkeampaan koulutustasoon saattaa olla aikamoisen tiukalla seulalla valitut ulkomaalaiset skilled henkilot, jotka paasevat maahan.

Kavin tassa muutama aika takaperin kuuntelemassa Philippe Legrain´in luentoa. Han on kirjoittanut kirjan `Migrants Your Country Needs Them´. Legrainin nakokulma on ihmisoikeudet ja vapaa liikkuminen ympari maailmaa. Eli han kannattaa rajattomia valtioita, koska liikkuvat ihmiset tuovat uusia ajatuksia ja vastaavasti kasvattavat kohdemaansa taloutta. Toisaalta myos moni palaa omaan maahansa ja vie sitten uusia ajatuksia takaisin. Luento oli mita ilmeisimmin suunnattu perusausseille, koska han perusteli ajatusmalliaan: ´Ajatelkaa, etta te haluaisitte muuttaa Adelaidesta Sydneyhin etteka saisi lupaa muuttaa, koska ette ole alle 44-vuotiaita arkkitehteja.´

Mielenkiintoinen luennoitsija, jonka oma tausta on, etta hanen vanhempansa olivat muuttaneet aikanaan Virosta Britanniaan, jossa han syntyi. Niinpa han kertoi olevansa todella tyytyvainen / etuoikeutettu pystyvansa matkustamaan lahes minne vain. Ihmisoikeudet kun eivat ole samalla tasolla kaikille. Joten siina mielessa edelleenkin on lottovoitto syntya Suomeen! 

[Aikis]

Samaa mieltä tuosta Legrainista, siis että hän on kiinnostava, olen lukenut hänen kirjansa - oikein käy kateeksi että olet päässyt häntä kuulemaan livenä, Katjamaaria!

Mutta sitten vähän eri mieltä tuosta teoriastasi siirtolaisten skilled taustasta...Milloinkas tuo skilled program aloitettiinkaan? Ne siirtolaiset, joiden lapset (heitä kai tarkoitit, eiväthän ne ammatti-ihmiset enää yliopistoissa notku, paitsi eräät ) opiskelevat, ovat kyllä suurelta osin käsittääkseni kaikenlaista muuta porukkaa - vai olenko ihan metsässä?

Miten olis teoria true blue kansan degeneraatiosta...? Eli pa finska että jos he ovat keskimääräistä lahjattomampia, tai peräti tyhmempiä?

Pientä debatin poikasta pitkästä aikaa kaivaten,
Aikis

[Leokatti]

Taidamme palata taas siihen, kuinka hyvät pohjat suomalainen peruskoulu on luonut... ja kuinka ne pohjat täällä vaihtelee huimasti koulujen välillä.

Havaittavissa on kyllä myös sitä että true bluen äiti tekee kaiken lastensa puolesta ja pappa betalar...

Lisää löylyä lyöden...

[Milka]

Aikis,

Olen vahan Katjamaarian kanssa samoilla linjoilla tuosta varsinkin aasian maista tulleiden siirtolaisten korkeammasta koulutustasosta, mika sitten valittyy heidan lapsilleen koulutukseen kannustavana kasvatusymparistona. Silla minun kasittaakseni nama skilled kiintiot ovat olleet kaytossa hyvinkin pitkaan eras Malesialainen tuttavani tuli tanne 23 vuotta ja ainakin silloin jo heidan koulutustausta syynattiin tarkkaan ennen kuin skilled viisumi myonnettiin.  Heidan lapset ovat nyt juuri yliopistoiassa.
Ja vaikka pakolaisinakin maahanmuuttajia ajatellaan, niin eraan vietnamilaisen tuttavani mukaan sielta pakolaisina tulleet olivat omassa maassaan sita varakaammasta ja koulutetummasta paasta.

Eipa silla myos minun oman tuttavapiirini mukaan tehdyt paatelmat saattavat menna yhta paljon metsaan tai jopa enemmankin kuin Aikiksen. Mutta jatketaan debattia. 

[katjamaaria]

Heissan Aikis ja muutkin kiinnostuneet!

Juttelin tanaan suomalaisten kanssa, jotka olivat saapuneet Australiaan useita kymmenia vuosia sitten. Kyselin, milla perusteella he olivat tulleet valinneeksi Adelaiden. Vastauksena oli, etta maahantuloviranomaiset olivat katsoneet tulijoiden ammattinimiketta ja sitten ohjanneet paikkakunnalle, jossa tuota ammattia tarvittiin. Eli kylla tuota skilled migraatiota/valintaa on tapahtunut jo hyvin kauan sitten.

Legrainin luento oli todella mielenkiintoinen. Oli hienoa kuulla hanta! Ja viela ilmaiseksi lahes viikon kestavassa Adelaide Festival of Ideas -tapahtumassa, jossa oli runsaasti ilmaisia ajatuksia herattavia luentoja vapaasti osallistuttavissa.

K.

[Aikis]

Milkkis ja Katjamaaria, kiitos lisätiedoista noiden viisumikriteereiden suhteen. Varmaan ne sitten jossain määrin vaikuttavat 'ainekseen' joka nyt opiskelee. Itse puolestani tunnen kymmeniä, uskaltaisinko sanoa satoja, ihmisiä jotka ovat tullee maahan muutaman kymmenen vuotta sitten aivan muilla perustein - känsäiset kourat ovat mm. olleet ihan riittävä peruste ja halu rakentaa uutta kotimaata...siinä ei ole sen enempää ammattitutkintoja kyselty.

Mitä aasialaisiin tulee, niin ikäänkuin kompromissina toteaisin, että noiden teidän tietojenne perusteella lienee menestyksen syy sekä että: valikoitu materiaali sekä hyvin kunnianhimoinen kasvatustyyli. Ja ihan kulttuurinen ahkeruuskin.

Jos nyt joku täällä usein notkuva tiukkapipo sitten olisi sattunut kuvittelemaan että ihan vakavissani olen tuolla ylempänä heittänyt kysymyksen (huom, en väittänyt) ja senkin vähän retorisen, blue true porukan älynlahjoista niin valittaen täytyy todeta, että ihmistuntemuksessa (jossa tietenkään nämä nettikeskustelut eivät ole paras mahdollinen kanava, myönnetään) olisi vielä kehitettävää...No, ehkä turhaa arvelen näin jonkun tehneen.

Mielenkiintoista olisi kuitenkin kuulla muitakin ihan asiallisia ajatuksia ja selityksiä sille, että näiden ns. siirtolaisten (kukapa Australiassa ei sellainen olisi) jälkeläiset, olivatpa sitten suomalaisia tai kiinalaisia, menestyvät näissä koulumittelöissä. Siis, että olisiko niitä muitakin kuin tämä valikointi? Leokatti tuolla viittasi (suomalaiseen ) koulujärjestelmään - onkohan siinä jotain sellaista, joka sukupolvien saatossa on vaikuttanut?

Ihan omien kokemusten pohjalta olen kuullut opettajien valittelevan, että lapset ja nuoret suhtautuvat annettuihin tehtäviin ja ohjeisiin varsin yliolkaisesti; ohjeita ei lueta (tai ei edes osata lukea=ymmärretä), tehtäviä ei palauteta ajallaan, niistä tehdään vain vähin välttämätön jne. Ja sitten että vanhemmat tekevät läksyt, mihin myös Kati viittasi...Kiinnostaisi myös, tapahtuuko tämä sama yliopistoissa?

[jounij]

Mielenkiintoista olisi kuitenkin kuulla muitakin ihan asiallisia ajatuksia ja selityksiä sille, että näiden ns. siirtolaisten (kukapa Australiassa ei sellainen olisi) jälkeläiset, olivatpa sitten suomalaisia tai kiinalaisia, menestyvät näissä koulumittelöissä.

Omien havaintojeni mukaan australiansuomalaisten jälkeläisillä on heidän määräänsä nähden suhteellisen vähän yliopistotasoisia tutkintoja. Vanhempien ahkeruuden puutetta tässä ei kuitenkaan voi moittia: australiansuomalaisilla on erinomaisen hyvä maine ahkerina työntekijöinä. Ehkäpä asiaan vaikuttaa se, että suurina siirtolaisvuosina Australiaan saapui Suomesta enimmäkseen alempaa, noin ammattikoulutasoista koulutusta saaneita siirtolaisia. Ainakaan itse en tunne montaakaan Suomessa yliopistotutkinnon suorittanutta ja Australiaan 1950-1970 -luvuilla saapunutta siirtolaista. Tällaisissa kodeissa ei ehkä lapsiakaan ole painostettu korkeakoulututkintoihin niin paljoa kuin itse yliopistotasoisen koulutuksen läpikäyneet siirtolaisvanhemmat olisivat luultavasti tehneet.


Havainnoi

[RUU]

Ehkäpä asiaan vaikuttaa se, että suurina siirtolaisvuosina Australiaan saapui Suomesta enimmäkseen alempaa, noin ammattikoulutasoista koulutusta saaneita siirtolaisia.

...joka taisi tuolloin olla se tavallisin koulutustaso.
Uskallan veikata, että tässäkin kyse on paljolti perheen / taustan arvomaailmasta ja siitä, minkä on katsottu olevan parhainta tai riittävää elämässä mukavasti selviytymiseen. Tai ylipäätään: riittääkö selviytyminen ja mukavuus vai pitäisikö jotenkin päästä eteenpäinkin?
Linkin lisämietteitä vasten tarjoaa Hesari otsikolla Akateemisuus periytyy yhä sukupolvelta toiselle.

[Wilmina]

Ja sitten että vanhemmat tekevät läksyt, mihin myös Kati viittasi...Kiinnostaisi myös, tapahtuuko tämä sama yliopistoissa?

Tuossa äskettäin juttelin muutaman kiinalaisen kanssa, jotka lähes itkua väänsivät, kun eivät millään meinanneet saada IELTS testistä Sydneyin yliopistoon vaadittavaa 6,5 keskiarvoa.

Minä yritin positiivisesti kannustaa, että sehän on teidän parhaaksenne, koska kyllähän opinnot vieraalla kielellä ovat kovin haasteellisia jos ei kielitaito riitä. Toki tuo raja on varmasti vain auttaaksenne teitä, ettette turhaan päätä huimaavia lukukausimaksuja maksa jos ei kurssejakaan kielitaidon takia voi läpäistä...

Mun kokemuksen mukaan kun se ulkomaalaisten kielitaito tuollakaan keskiarvolla ei oo kovin mairitteleva ja oonkin kovasti ihmetelly, että kuinka he oikeesti pärjäävät yliopistolla ja oppivatko jotain.

Nämä kiinalaiset sitten paljastivat, että kyllä heillä on kavereita, joilla on oikein hyvä kielitaito ja jotka auttavat esseiden kirjoittamisesta. Ja hehän valitsisivat vain kursseja, joissa voi "tenttiä" esseen kirjoittamalla... Että ehkeivät ne vanhemmat mut ne ystävät???

W

[MH]

http://elisa.net/uutiset/kotimaa/?id=37610794

[Aikis]

Hei huom. tässä keskustelussa on muistettava pitää erillään international opiskelijat, olivatpa he mitä etnistä taustaa tahansa ja sitten taas maassa pysyvästi asuvat,jotka voivat olla jo ties kuinka monennen polven siirtolaisia...En tiedä kumpaanko alkuperäinen kirjoittaja viittasi puhuessaan vaan ulkoisesti 'aasialaisista'. Heitähän on tässä mielessä siis kahta sorttia.

Ruun viittaaman tutkimuksen suuntaisia tuloksia on (tietysti) saatu myös Australiassa...kuitenkin mm. www.acer.edu.au (anteeksi, linkitysohjeeni on hävinnyt muutossa..) tuloksissa on havaittu juuri tuon kielitaustan olevan jopa merkittämpi opiskelumotivaation vaikuttavan tekijä kuin vanhempien sosiaalisen aseman.  Eli että jos englanti on vasta toinen kieli, opiskelu keskeytetään harvemmin jne. Mikä lienee varsin ymmärrettävää. Vähän sivuun itse teemasta, mutta vanhempien omalla akateemisella taustalla sen sijaan on merkitsevä vaikutus siihen, valitaanko lapsen opinahjoksi valtion vaiko itsenäinen koulu.

En muuten tarkoittanut kysyä, tekevätköhän vanhemmat yliopistossa opiskelevien australialaisnuorten läksyt, vaan että tehdäänkö myös opintosuoritukset kuvaamallani tyylillä; huonosti lukien ja ymmärtäen ja siitä mistä aita on matalin...

[Leokatti]

En muuten tarkoittanut kysyä, tekevätköhän vanhemmat yliopistossa opiskelevien australialaisnuorten läksyt, vaan että tehdäänkö myös opintosuoritukset kuvaamallani tyylillä; huonosti lukien ja ymmärtäen ja siitä mistä aita on matalin...

Joo, en minäkään tuota tarkoittanut, vaan lähinnä viittasin siihen, että ei true bluet kenties ole lahjattomampia tai tyhmempiä, mutta ehkä saamattomampia kun kaikki tuodaan aina tarjottimella eteen?