Englannin kieli (or Australian)

[sanna77]

Jouko, Olen samaan mieltä siitä, että virheitä kieltä puhuessa tulee koko ajan ja minäkin olen "menettänyt" kasvoni monta kertaa. Mutta mielestäni kieltä ei sitten opikkaan, jollei sitä käytä. Miten muuten oppisimme aussi "slangi" sanoja kuin puhumalla ihmisten kanssa. Ei minulle ainakaan opetettu yläaste tai lukion enkun tunnilla muuta kuin perussanastoa, joka oli usein amerikan englantia.

Asiakaspalvelusta vielä, olin todella positiivisesti yllättynyt kuinka iloisia kassaneidit täällä ausseissa ovat. Ja he vielä pakkaavat ostokset puolestasi!
Olen itse asiakaspalvelu ammatissa ja olen sitä mieltä, että suomalaiset asiakkaat ovat ehkä vaikeampia kuin kansainväliset.  Vertaan nyt Lontoon näkökulmasta sillä en ole vielä työskennellyt täällä Melbournessa. Suomalaiset vaativat paljon palvelulta, mutta ovat valmiita maksamaan siitä hyvin vähän. Toisin kuin muut kansallisuudet, joita olen palvellut, ovat valmiita maksamaan ja ymmärtävät hyvän palvelun/tuotteenarvon.... Taaskaan emme voi tietenkään yleistää ja leimata kaikkia suomalaisia. Ja vielä kerran, jokaisessa maassa sekä kultturissa on hyvät ja huonot puolensa.

Sanna

[datapair]

Tervehdys!

Muistaakseni Samuli Paronen lausahti aikanaan "kieli on kaiken mieli"

Ruotsiin muutti Kreikasta 1964 Theodor Kallifatides.

Ensimmäisten hanttihommavuosien jälkeen hän on kirjoittanut 26 ansiokasta
kirjaa ruotsiksi.

Vaikka Ruotsi sujuu paremmin kuin monelta alkuasukkaalta, niin kerran hän totesi, että "Minä en osaa suuttua ruotsiksi".

Eli hän varmaankin tarkoitti sitä, että kun tunteet pääsevät valloilleen, niin silloin tarvitaan äidinkieltä?

Minä olen paljon matkustellut välimeren maissa, ensikädessä Kreikassa. Siellä olen kohtuullisesti pärjäillyt  kyökkienglannillani. Johtuen kai siitä, että olen ollut samalla tasolla maan asukkaiden kanssa.

Saas nähdä miten äijän käy kun olen melko tasan kuukauden kuluttua siellä.

Pärjäilin kohtalaisesti kylläkin parilla Lontoon matkalla, niin kai sitten sielläkin.

Kielistä vielä  sen verran, että täällä Ruotsissa on kehittynyt jonkinverran Suomenkielestä poikkeava kieli jota voisi sanoa vaikka Ruotsinsuomeksi.

Johtuen esimerkiksi yhteiskunnallisten termien erilaisuuksista ja myös siitä, että tänne aikoinaan tulleet oppivat uusia asioita ruotsiksi, eikä heillä ollut tietoa vastaavista suomalaisista sanoista.

terveisin Tapio

[Jaaks]

Quote:
"Pärjäilin kohtalaisesti kylläkin parilla Lontoon matkalla, niin kai sitten sielläkin"
Unquote

Siis mika on tama kauhea pelko, ettei parjaisi ulkomailla joissa puhutaan vierasta kielta :??:??

Kuinka monessa muussa maassa kuin Suomessa saa niin hyvan pohjan useillekin vieraille kielille jo koulussa :??

Itse opiskelin aikoinani seitsemaa eri kielta (siis Suomenkieli mukaan lukien) ja suuri osa niista on enaan vain jossain siella aivojen syovereissa (waiting for resurrection), mutta silti edelleen katson TV:sta myoskin ranskan ja saksan kieliset uutiset ja vaikka puhekieli onkin hyvin vaatimatonta nykyaan, niin pystyn silti taysin seuraamaan ja ymmartamaan uutiset  :??

[datapair]

Jaaks!

En tosiaankaan pelkää, silloin jäisi kyllä reissu tekemättä.

Kunhan vain pohdiskelin. Silloin kun sanat ovat jossakin loppuneet, niin silloin olen piirtänyt ja asiat ovat selvinneet.

Terveisin Tapio

[johki72]

Tapio:)

Italiassa kaverin kanssa vuokrattiin skoottereita ja kumpikaan meistä ei osannut italiaa.Vuokraamossa oli liikkeenpitäjän äiti päivystämässä joka taas ei osannut  juuri sanaakan englantia.
No,vuokraus onnistui kun käytettiin saksaa,espanjaa,englantia lisäks piirrettiin,ilmeiltiin ja elehdittiin, ja naurettiin puolin ja toisin hullunkurista tilannetta:D:D

[MH]

Kyllä ausseissa pärjää vaikka vähän heikommallakin englannilla kun ajattelee sitä että suurin osa Sydneyn keskustassa pyörivistä taksikuskeistakaan ei ymmärrä englantia ja vielä suurempi osa ei tunne osoitteita eli jos otat taksin niin varmistu että tiedät itse minne pitää päästä muuten voi tulla pitkä reissu

[Timo]

Jaaks
"Kuinka monessa muussa maassa kuin Suomessa saa niin hyvan pohjan useillekin vieraille kielille jo koulussa "

Niinpä. Tuo vieraiden kielten opiskelumahdollisuuksien runsaus on yksi asia Suomessa, josta on aihetta olla ylpeä. Joitakin noin positiivisia asioita tarkastellessa tulee kyllä mieleen, että eivät ne maksetut verot aina ihan hukkaan mene  Eikä "turhaankaan" opiskeltu kieli koskaan mene hukkaan sekään, vaan tosiaankin vaikuttaa siellä taustalla.

"Siis mika on tama kauhea pelko, ettei parjaisi ulkomailla joissa puhutaan vierasta kielta  ".

Ei varmaan päde Tapion kohdalla, mutta yleensähän sitä pelätään tai ainakin jännitetään sitä, mitä ei hallita ts. mistä ei ole riittävästi positiivista kokemusta itseluottamuksen pohjaksi.

Pärjäämistähän on sitten monen tasoista. Turistin tilapäinen pärjääminen, paikasta toiseen kulkeminen, majoituksen ja ruuan löytyminen useimmiten sujuu viittoilemalla ja piirtämällä.  Vaikeinta taitaa olla tämä siirtolaisena pärjääminen alkuvaiheen jälkeen, siinä vaiheessa kun on työ ja asuinpaikka vakiintunut eikä enää pelkkä paikallisella kielellä toimeen tuleminen riitä, vaan on syntynyt halu ja tarve sulautua enemmän yhteisöön. Pitää oppia kielen hienouksia ja vivahteita, sitä, mitkä sanat ja ilmaukset sopivat tiettyyn tilanteeseen, käyttäytymissääntöjä, sosiaalisia normeja. Vaikka sitä olisi kuinka vastarannan kiiski, silti tekee ihan luonnollisista syistä mieli sopeutua johonkin paikalliseen kulttuuriin tai alakulttuuriin, jos ei muuten niin ainakin työpaikkansa ilmapiiriin.

Minulle todellakin tökki vastaan kuukausikaupalla esim. puhelimitse  aikaa varatessa tai muita asioita hoitaessa, jopa kaupan kassalla usein "vaadittava" kaava. Aluksi yiritin hoitaa asian oppimallani tyylillä ja aloitin "Hi, this is Timo speaking, I would like to ... ". No, toimiihan se noinkin, mutta ei kyllä ystävällistä hymyä heltiä noin. Sehän pitää hoitaa näin: "Hello, this is Timo speaking how are you",  "Hello Timio, Good, how are you?" , "I'm Good thanks, I would like to ... ".   Eli täytyy käydä pieni dialogi ennen kuin mennään asiaan. Alussa ei tahtonut tuo "ainoa virallinen aussiadjektiivi" tulla millään vaan jostain pään sokkeloista putkahti aina "Great" tai jotain muuta. Vaati todella tietoista ponnistelua yrittää sopeutua noinkin helpolta kuullostavaan tilanteeseen. Huomasin, että paikallinen keskustelukumppani usein auttoi, jos ei tullut oikeanlaista vastausta kysymällä jatkoksi "Good?", johon minä, että "Yes" ja hän "That's Good".  Vasta nyt, reilun  puolen vuoden jälkeen on alkanut moinen teatteri sujumaan. Sen hallitseminen kun on osa pärjäämistä. Ja toinen, jota olen tietoisesti harjoitellut on ihmisen puhutteleminen hänen etunimellään. Sekin on osa täällä pärjäämistä. Ja tuosta täytyy antaa kiitos tämän foorumin nimikeskustelulle ja Jaaksille, joka asian toi julki

[Zende]

Tervehdys, laitampa minakin korteni kekoon tahan kielidebattiin.

Timon juttu "oikean" dialogikaavan oppimisesta kuulostaa kovin tutulle - oletkin oppinut jipot nopeasti!  Mulla meni varmaan pari vuotta ennenkuin alysin minka takia ihmiset oli aina vahan hamillaan tai kummia kun niille yritin asiaani selittaa.

Toinen juttu mihin piti totutella oli niinkin yksinkertainen kuin "please" sanan kaytto.  Nykysuomessa ei kai lahinta vastinetta "olkaa hyva/kiitos" kayteta ihan niin tiuhaan kuin taalla.  Vielakin taytyy tutkia esim. tyosahkopostit ennen lahettamista, ja lisailla tuota sanaa mun lauseisiin, mitka ensin kirjoitan muotoon "Could you send me that document (please)" etc.

Joku mainitsi siita, etta puhelinnumeroa ei tahdo osata/muistaa suomeksi.  Mulla ihan sama juttu, ja onkin aina vahan polja olo kun suomalaisseurassa yrittaa antaa numeroaan uusille tutuille  

Mutta sitten taas laskutoimitukset, tai kappalemaarien laskeminen onnistuu paljon helpommin suomeksi.  Kummallista.

Tama juttu lahti kai alkuun siita, etta joku totesi kielitaitonsa ehka huononneen parin kuukauden harjoittelun jalkeen.  Sekin kuulostaa tutulle!  Mulla oli ekan kuukauden taalla olon jalkeen sellainen olo, ettei paassa ollut enaa yhtaan mitaan kielta, olin ihan "blank" ajatuksissanikin.  Ei luistanut suomi eika englanti, kunnes sitten englanti sai ilmeisesti tonittya oman pysyvan kulmansa aivokopassa.  Pari vuotta englanti rusikoi suomea yllattavan voimakkaasti, niin etta enkusta suomeksi vaihtaminen oli hidasta.  

Ehka noin 4-5 vuoden taalla asumisen jalkeen tilanne paakopassa rauhottui, niin etta kielien vaihtaminen sujuu, ja suomikin on muistissa, vaikkakin vahan tokeroa ekat pari tuntia kun sita alkaa puhumaan.

Viimeisen parin vuoden aikana (7-8 aussivuosi) olen ilokseni oppinut tunnistamaan eri alueellisia murteita taalla, ja nauttimaan hassujen slangisanojen yms. ymmartamisesta ja kaytosta.  Eli ajan kanssa sita kaiken oppii, ja vieraastakin kielesta tulee melkein kuin oma, mutta siihen voi kylla menna vahan aikaa.  

Nyt taytyykin sitten pitaa suomen murretietoutta ylla lueskelemalla noita murre-Akkareita.  Sain vahan aikaa sitten vissiin Mr Heikuran tai jonkun toisen Alivaltiosihteerin kokoaman kirjan suomalaisista latteuksista - hauskaa luettavaa!  

Hyvat jatkot / take care

Zende

[mette]

Australiassa ollaan hyvin suvaitsevaisia, sillä mahtuuhan tänne jos jonkinlaista kieltä. Minua on aina huvittanut miten epäsuorasti , mutta samalla hyvin kohteliaasti täällä kysyvät halutessaan tietää mistä maasta olet kysymällä "where is that beautiful accent from?"

Tavallisesti aksenttini luullaankin  olevan Saksasta, Ruotsista, Hollannista ja on kerran veikattu venäläiseksikin.

[jounij]

Useimmiten Hollannista, oman arvioni mukaan. Onpa pari kertaa veikatu peräti kanadalaiseksikin, mutta tämä taisi tapahtua ennen kuin kielitaito huononi hyvän alun jälkeen...


Kielisoppaa osaltaan hämmentää

[Heidi]

Minun on usein epailty aksenttini puolesta olevan Etela-Afrikasta kotoisin ja se kylla naurattaa aina - omasta mielesta kun on Suomea ja Etela-Afrikkaa aika vaikea yhdistaa millaan tavalla toisiinsa! Kiwiksikin on usein luultu, puhumattakaan Meten ja Jounin mainitsemista kansalaisuuksista. Ruotsia lahemmas ei ole koskaan kenenkaan arvelut osuneet - Suomi-tuntemushan taalla on tunnetusti aika minimissa, mutta ehka lisaantyva suomalaisten backpackereiden maara ausseissa saattaa muuttaa tilannetta pikku hiljaa?

[jounij]

Ei niinkään kaukaa haettua, Heidi: afrikaans - Etelä-Afrikan yksi valtakieli - on hyvin pitkälti hollantiin perustuva. Vähän niinkuin australian kielen suhde englantiin . Ja kuten sanottua, monet luulevat suomalaisia hollantilaisiksi.

Joskus minua on arveltu myös unkarilaiseksi. Yhden kerran näin epäilijä oli peräti itse unkarilainen. Sukulaiskielistähän tässä onkin kyse. On minut aika monet arvanneet suomalaiseksikin, mutta näillä henkilöillä on ollut aina jotain yhteyksiä muihin suomalaisiin.


Toteaa

[MiKaK]

Irlantilaisista vielä..

Joillakin niistä tosiaan on niin paksu aksentti ettei puheesta saa oikeen mitään selvää! :?? Mutta kyllä sitäkin oppii ymmärtämään ajan kanssa! Tosin joskus erehtyy luulemaan puhetta englanniksi vaikka se onkin Irish Gaelic eli siis irlantia!!

Kokeilin kerran pubissa puhua tiskillä niin epäselvästi kun osasin ja kuinka ollakkaan tuli juuri sitä mitä tilasinkin

Tosin vaikka pubissa tilaisikin kahvin voit silti saada guinnessin!

[mette]

Kummallisen kuuliainen kansa

Australialaiset tietävät suomalaiset hyviksi tieteen koekaniineiksi ja kaupan päälliseksi tiedemaailmassa vielä puhutaan loistavaa englantia...


Vaikka Tasmaniassa ei tunneta suomalaista kansanluonnetta, sielläkin tiedetään, että täällä kaukana pohjoisessa ihmiset on saatu suostumaan esimerkiksi sellaisiin lääkekokeisiin, joita Amerikassa  tai Australiassa ei voitaisi ikinä tehdä.

Minä en tiedä kyllä yhtään mitään, tietääkö joku muu?

http://solmu.math.helsinki.fi/2003/1/naatanen.html

[Jaaks]

Mette
Aika mahtava juttu tuo :D:D

En nyt viitsi mitaan sen kummempaa kohtaa siteerata, mutta sopii kylla niin hyvin tyypilliseen suomalaiseen :o:o

[mette]

Bongasin t?m?n lukemastani suomalaisesta Hassisen romaanista. Olisi  sopinut tuonne kummallisuuksia -liikenteess? allekin, mutta t?nne kai paremmin.

N?in se menee.

Olipa kerran australialainen,  joka t?rm?ili hengenvaarallisesti Lontoon vasemmanpuoleisessa liikenteess?.Bobby pys?ytti turistin auton risteyksess?, koputti ikkunaan ja kysyi kimpantuneena:
-Sir, did you came here to die?!
Aussi kurkotti hyv?ntuulisesti virnistellen p??t??n ikkunasta ja vastasi:
-No, I came here yesterdie!

ps. Kirjassa tosiaan  lukee, did you came here to die. Aussi Lontoon vasemmanpuoleisessa liikenteess? :hahhaa