Eläinten kohtaamisia?

[PegAust13]

Lämpöisessä Australiassa varmasti kohtaa pakostakin kaikenlaisia maalle tyypillisiä eläimiä sun muita eliöitä.
Ajattelin luoda tällaisen rennon keskustelun, että millaisia hauskoja tai ikäviä eläiten kanssa kohtaamisia olette kokeneet?
Kaikenlaiset tarinat vain tulemaan

- Pekka

[jarkko84]

Juu kylla niita kaikenlaisia kohtaamisia on tullut jo vuoden aikana nahtya, Byron Bayssa night cap national parkissa astuin kaarmeen paalle (en tunnistanut mika kaarme oli) ja olin puun takana piilossa 2 metrista liskoa joka kaveli liian pelottavasti kohti. Ja koala lahti samaisella kavelylla jalkojen vieresta ja juoksi puuhun.  Corryongessa victoriassa hiirten takia tuli taloomme 40 senttinen tigersnake jonka kaveri tappoi kylpyhuoneen nurkkaan.  Corryongessa olimme myos paikallisen tyokaverin mukana metsastamassa, jolloin naimme lukuisia peuroja, lahimmat 10 metrin paasta seka wombatin joka sahisten lahti muutaman metrin paasta.

[jounij]

Olin kerran Gold Coastin takavuorilla farmilla purkamassa karjasuojaa. Sain taas yhden kattopellin irti ja samalla sen päältä tipahti poskelleni sellainen kämmenen kokoinen karvainen hämähäkki - luultavasti Giant Grey Huntsman. Se ei tosin tuntunut missään, sillä ehkä vajaata tuntia aiemmin oltiin kamujen kanssa siirretty edellisenä päivänä maahan jääneitä kattopeltejä, joiden alta tuli vastaan säikähtänyt ja kiukkuiselta vaikuttanut small-eyed snake -käärme. Yksi carpet python tuli pyydystettyäkin tuolla vuorille oleskellessaan: pyrstöstä kiinni ja sitten sitä pidettiin "jojotellen" ilmassa kunnes vaadittujen valokuvien jälkeen se päästettiin takaisin luontoon pyydystämään maanviljelykselle haitallisia jyrsijöitä.


Muistelee

[jounij]

...muistinpa joskus postittaneeni kuvankin tuosta pyydystämästämme pythonista tänne.

[Lasse]

Olin kerran yhden maanomistajan luona keskella ei mitaan juttelemassa hanen tilallaan tehtavista malminetsintatoista. Istuskeltiin rauhassa ulkona poydan aaressa kun yhtakkia kaikki pomppasivat ylos (paitsi mina), kun katsoin taakseni niin siina vajaan metrin paassa pallisteli King Brown joka saman tien lahti karkuun. Maanomistaja kavi hakemassa talostaan haulikon ja ampui kaarmeen. Hanen mukaansa on kuulemma vahan valia kaarmeita talojen nurkissa ja pihassa, heilla on siella pienet lapset eika kuulemma voi ilman valvontaa pihaan paastaa leikkimaan (ymmarrettavista syista).

[PegAust13]

Kuulostaa mielenkiintoiselta. Minkäslaisissa piireissä kenguruja olette nähneet? Vai pomppiiko ne vain siellä täällä kuten rusakot suomessa?

[Silppu]

Mieleeni tulee kohtaaminen kävellessäni illalla kotiin juna-asemalta ja kuulin outoa "kopsetta", ja vastaan tuli kolme kengurua maantiellä pomppien. Se taisi olla ensimmäisiä kohtaamisiani kengurujen kanssa. Sittemmin niitä on tullut bongattua aina silloin tällöin. Kenguruja näkee yleensä tietyillä aukeilla paikoilla ilta- tai aamuhämärän aikoihin. Muita eksoottisia kohtaamisia on esim. liskoelämet. Pari n. 30 cm pitkää liskoa asustelee talomme alla. Isompia goanna liskoja voi tavata esim. luonnonpuistoissa. Viikko sitten kävin uimassa luontopolulla samassa luonnon altaassa yhdessä kilpikonnan kanssa (Kondalilla Falls, Montville). Vesiputouksen alla tuli samalla saatua hartiahieronta.

[ausseihin!]

Mielyttävintä on seurailla delfiinien ohiuintia omalta terassilta, tämä kevät on ollutkin yllättävän vilkas, lähes viikoittain olemme noita nisäkkäitä tuossa lahdella nähneet. On varsin kivaa aamiaisella istuessa niitä katsella. Mukavaa on myös katsella rannalta, kun valaat tekevät muuttomatkaansa. Pelottavin kokemus taitaa olla, kun yksi lähes metrinen lisko väijyi pusikossa ja teki yllätyshyökkäyksen piknikillä ollessamme. Ei ollut slaagi kaukana. Onneksi välimatkaa oli muutama metri. Pari kertaa olemme käärmeen (redbellied black snake) kävelyllä bonganneen, kerran metsässä ja toisen kerran ihan urbaanilla alueella rantakivikossa tässä kodin lähellä ja brown snake luikerteli tiellä, kun ajoimme yhdessä luonnonpuistossa. Kengurut tosiaan pomppivat rusakoiden lailla hämärän aikaan aamuisin ja iltaisin, pelloilla ja metsän reunamissa niitä usein näkee. Hämähäkkejä niitä isoja taikka vaarallisia en onneksi ole montaa kertaa joutunut kohtaamaan. Isot pelikaanit ovat hienoa katseltavaa ja papukaijoja ei lakkaa ihmettelemästä. Hieno maa tämä luontonsa puolesta on.

[Paula_Liina]

Meilla vierailee ikkunan alla opossumi iltaisin. Ekan kerran kun sen soidinhuudon kuulin pimealla keskella yota, kylla sita alkoi uskoa lapsuuden hirviosatuihin  Ja lepakkojen siipien havina kuulostaa silta kuin isompikin gondori olisi liikkeella. Huntsmanneja meilla vierailee sisatiloissa enemman kuin haluaisin  Aamuisin nautin kookaburrien naurusta ja kakadujen (cockatoo) raayista. Nama siis tassa ihan sydneyn kaupunkialueella. Reissuilla on tullut nahtya kaikenlaista otusta luonnossa: valaita, delfiineja, kilppareita, pingviini, kenguruita, black snake ja python, villihevosia, liskoja, vompatti, echidna ja krokotiili.

Siita olin yllattynyt kuinka paljon luonnonvaraisia kameleita australiassa on!

[eevis]

Juu opossumi mullakin oli "alivuokralaisena", se nukkui vanhan kämpän ikkunan ulkopuolella yhteen kulmaan survoutuneena päivät... pylly alkoi aina roikkua ulos piilopaikasta päivän mittaan, ja kulkuset myös, eli poikaopossumi oli kyseessä... Kiva kaveri hän oli, vaivaton naapuri, illalla pimeän tullessa sitten alkoi rapistella, yleensä samaan aikaan ite istuin seinän takana katsomassa iltauutisia, ja sitten kaveri kiipesi puhelinjohtojen päälle, ja siellä niitä opossumeja sitten näki aina viilettämässä "pikatietä" pitkin turvassa autoilta ja kissoilta. Varsin hellusia veikkoja! (paitsi toki jos pesiytyvät sisäkattoon... )

Melbournen kämpässä löysin kerran söötin hämppyläisen (joku 3 cm pitkä), varovasti laitoin lasin päälle, paperin alle, ja viskasin ikkunasta pihalle... ja sain kaverilta pauhaukset, kun kyseessä olikin myrkyllinen whitetail! Huntsmaneja ei koskaan mulla ole asuinkavereina ollut, en pistäis pahakseni, syövät kaikenmaailman muita öttiäisiä, mutta gekkoja on parissakin paikassa täällä Brissyssä ollut, samaten hyötykavereita, syövät haitallisia ötyjä, mutta kakkivat... Gekon "iltanaksutusääni" on minulle yhtä kuin Queenslandin illat... tulee heti kotoinen olo. Kakaduita näkee harmittavan harvoin, Canberra on minusta niiden ja kaikkien muidenkin lintujen mekka, niiden touhuiluja on hauska katsella, kun ovat niin näppäriä nokkansa ja jalkojensa kanssa, ja näyttävät kuin "juttelevan" keskenään. Bird's got personality.

Persoonallisuuksia ovat myös kookaburrat, heheh, meitin työpaikan raitilla on kauhun tasapaino , varikset ovat vallanneet toisen puolen ja kookaburrat toisen, ja nämä jengit välillä taistelevat tosissaan toisiaan vastaan, mutta yleensä kumpikin pysyy vaan omalla puolellaan ja terrorisoi sen ruokailijoita... Kummatkin ovat tulleet tosi röyhkeiksi ja pelottomiksi, ja tulevat jopa pöydältä ottamaan ruokaasi. Kookaburrat osaavat "syöksylentää" raflasta ulkopöytään kävelevien ihmisten yli niin, että joku aina pelästyy ja pudottaa ruokansa maahan. Siitä kookaburrien on helppo käydä syömässä, mitä haluavat. Yksi päivä näin myös kun se joukon "ringleader" kookaburra tuli yhden miehen pöytään istumaan tämän syödessä, ja vaikka mies koitti kokispullolla lintua hätistää pois, ei lyömällä mutta työntämällä pulloa uhkaavasti kohti (normilintu pelästyisi), niin tämä kooksie vaan pörhisti sulkiaan, avasi siipiään ja uhitteli vastaan! Ja duh, mies sitten heitti sille ranskiksia maahan kauemmas... eli lintu sai taas käyttäytymiselleen vahvistusta... Niiden ruokkiminen on kielletty, mutta monen olen nähnyt jopa kävelevän kaiteen viereen, kun kolme kookaburraa istuu rivissä siinä, ja syöttävän ihan kädestä kolmikkoa... Ne tietävät, ettei kukaan oikeasti niitä satuta, joten pokerina vaan hankkivat roskaruokansa...

Joskus pimeällä jossain Victoria-South Australia-välitaipaleella muistan kun piti ajaa hirveän hiljaa kenguruiden takia... tulee pahaa jälkeä autoon, jos törmää, ja toki kenguru todennäköisesti kuolee, että ei senkään takia kiva törmätä... Vähän sama kuin Suomessa vaikka peurat...

Mitään oikeasti vaarallista en ole koskaan nähnyt, joskus toki vähän kyräilin reilu metristä liskoa Point Lookoutin piknikalueen lähellä, se kun hivuttautui vähän turhan liki, mutta oletti kai saavansa ruokaa, kaipa niitä ihmiset ruokkivat... Haiden kanssa mulla on diili:  en mene mereen, eikä ne tule maalle...

[Hosuli]

Eikös se opossumi viittaa esim. Pohjois-Amerikan mantereella seikkaileviin pussieläimiin, ja australialaisia kutsutaan lyhyemmällä nimellä possum?

Blue Tongue Lizard säikäytti ensimmäisenä keväänä hiivittyään meille sisälle. En yhtään tiennyt, mistä oli kyse, miksi eläin oli sisällä ja miksi se hiipui minua kohti. Läppärillä puuhasin, eli se pääsi yllättämään. Kun asian laita selvisi, tarjosin sille (tai sen kaverille, niitä kävi ainakin kolme) seuraavalla kerralla suolatonta possunlihaa. Hyvin kelpasi, ja haistellessaan paljasti myös upean sinisen kielensä!

Eräänä sadepäivänä seurattiin ikkunasta, kuinka pari galah:ta peseytyi puhelinlangalla. Levittelivät siipiään ja välistä pyöräyttivät voltin ympäri jaloilla langasta roikkuen. Kaipa niillä oli kivaa, ja tuli puhdasta Tämä näky vähän avasi paikallista sanontaa "don't be a galah" (joka siis tarkoittaa ettei pidä olla hölmö, mutta siltikin vähän vastustan moista hauskanpitokieltoa).

[jounij]

Australian opossumin "virallinen nimi" suomeksi taitaa olla kettukusu, mutta enpä ole koskaan kuullut niitä sillä nimellä kutsuttavan. Opossumeiksi niitä sanoo jokainen tuntemani australiansuomalainen, olipa se oikein tai väärin. Ne Amerikan opossumit taas eivät taida olla pussieläimiä, vai ovatko?

Kengurukolareista paikalliset sanovat, että et ole "oikea ossi" ennen kuin olet sellaiseen joutunut. Kokemukseni mukaan kenguruilla on vieläpä erityinen mieltymys uusia autoja kohtaan. Itse sain "Australian kasteeni" vuonna 2002 ajaessani Queenslandin Dirranbandista kohti NSW:n Lightning Ridgeä. Sen matkan varrella oli valehtelematta pitkälti toistatuhatta kengurua: sellaisia noin 3 kengurun porukoita seisoskeli tienposkessa vähintään 300 metrin välein. En uskaltanut ajaa kuin 60:tta, vaikka rajoitus oli 100. Siitä huolimatta en ehtinyt jarruttaa, kun yhtä-äkkiä auton eteen hyppäsi melkeinpä takaviistosta niin iso eastern grey, kuin minkä kokoisiksi ne ikinä kasvavat. Konepeltiin tuli iso lommo ja auton etukulmaan tuli muutakin korjattavaa. Autolla oli ajettu tuossa vaiheessa noin 5000 kilsaa.

Arja-vaimoni "kaste" tapahtui muutamaa vuotta myöhemmin vain reilun kilometrin päässä Canberran kotoamme. Arja sattui olemaan kuskina tullessamme noin 23 aikoihin konsertista. Allamme oleva auto oli minun pomoltani lainassa ollut uudenkarhea Lexus 250. Kilometrejä lasissa ei tainnut olla edes 2000:ta. Vaikka Arja sai vauhdin melkein pysäytettyä ennen törmäystä - kenguru jopa poistui paikalta törmäyksen jälkeen omin voimin - autoon tuli noin $3000 - $4000 remppa. Pomoni ei ollut varsinaisesti iloinen palattuaan ulkomaan matkaltaan, jonka ajaksi hän oli autonsa meille lainannut.


Lisää muistelee

[eevis]

Kengurukolareista paikalliset sanovat, että et ole "oikea ossi" ennen kuin olet sellaiseen joutunut.

Hmm... ja "true blue ossi" et ole ennenkuin olet myös kolarin jälkeen heittänyt kyseisen kengurunruhon uten taakse ja pistänyt barbien kuumenemaan...

Miles to go before I'm there... :

[RUU]

Kengurukolareista paikalliset sanovat, että et ole "oikea ossi" ennen kuin olet sellaiseen joutunut.

Hmm... ja "true blue ossi" et ole ennenkuin olet myös kolarin jälkeen heittänyt kyseisen kengurunruhon uten taakse ja pistänyt barbien kuumenemaan...

Riittääkö, jos jyrää tuoreen raadon yli sen verran sopivasti, että auton pohjasta pestään perillä lihoja pois pitkään ja hartaasti? Ja kärpäset tykkää autosta?
Jos riittää, taidan olla naimisissa kunnon sheilan kanssa. 

[jotu]

Asustellaan täällä Viktorian ja NSW rajalla Murray-joen varrella. Tämä on maaseutua ja siksi täällä on ehtinyt näkemään tosi paljon Australian eläimiä. Tykkäämme liikkua luonnossa ja olen ikäni tykännyt liikkua metsällä ja kalassa ja ihan retkeilemässä ja varmaan osaksi siksikin on ikäänkuin harjaantunut aina tarkkailemaan josko eläimiä näkyy. Ja niitä näkyy! Maalla ja urbaanimmassakin ympäristössä.

Australian luonto on ihan aarreaitta! Kaikenlaisia eläimiä näkee. Paikallinen luonto on erilainen kuin koti-Suomessa, on syytä olla varovainen, ei pidä mennä koskemaan eläimiin eikä leikkimään niillä suotta. Täällä on tosiaan hyvinkin myrkyllisiä käärmeitä, hämähäkkejä jne. ja mekin oltiin alkuun koko ajan vähän varppeillaan. Sitten ymmärrettiin, että eipä ne käärmeet ja hämppikset vaani ja kyttäile milloin pääsisi iskemään, vaan ovat arkoja ja väistävät ihmistä jo kaukaa. Vahinkoja tietysti sattuu, mutta taitaa olle liikenne paljon vaarallisempaa kuin elukat:-).
Jorma

[ausseihin!]

Liikenteessä kuolleiden eläinten määrää on täällä todella surullisen hurja. En tiedä suhdelukuja Suomeen, mutta esim. Tasmaniassa ajallessa on järkyttävää nähdä jatkuvasti tienvarrella kuolleita kenguruja ja wompatteja. Eläinparat. En näe siinä kyllä mitään kovinkaan hauskaa.

[Haagalainen]

Tasmania on Australiassa ainoa paikka, jossa minulllekin tuli Holden'in ratissa joku läheltä piti tilanne nokkasiilin kanssa, mutta ei osuttu.

Mitä tulee tuohon Jotu'n mainintaan liikenteen vaarallisuudesta, niin koko lailla samat mahdollisuudet on tieliikenteessä päästä hengestään Suomessa ja Australiassa.

[noora-]

Paljonko noita (myrkyllisiä) öttiäisiä ryömii sisälle? Tai siis onko ihan normaalia aamupesun yhteydessä viskoa muutama hämähäkki ja lisko pihalle vai ovatko harvinaisempia vieraita? Kannattaako esim. sisällä elävien lemmikkieläimien puolesta olla huolissaan?

[Sorkkis]

Paljonko noita (myrkyllisiä) öttiäisiä ryömii sisälle? Tai siis onko ihan normaalia aamupesun yhteydessä viskoa muutama hämähäkki ja lisko pihalle vai ovatko harvinaisempia vieraita? Kannattaako esim. sisällä elävien lemmikkieläimien puolesta olla huolissaan?

Meillä ainakin on ihan liian monta white tipiä,huntsmania ja wolf spideriä hutkittu menemään sisätiloista, mutta asutaankin melko vanhassa talossa (onneksi ei kauaa tosin). Valitettavasti nämä sisälle eksyneet yksilöt ovat myös olleet melko valtavia kooltaan... Yhteen gekkoon olen vuoden aikana sisällä törmännyt, mutta nehän on vallan ihania! Meillä on koira, mutta ei se ole vielä äkännyt  hämähäkkejä, muurahaisia ja sirkkoja lähinnä metsästää  .

[Goon]

Eipä hirveästi ollut kohtaamisia eläinten kanssa, jos nyt perinteisiä hämähäkkejä ei lasketa. Kenguruihin tuli törmättyä kirjaimellisesti matkalla länsirannikkoa ylös. Onneksi vain poikasia, jotka kolahtelivat auton puskuriin, mutta sai siinä nenä kiinni tuulilasissa ajaa pimeällä ja monesti näkyi kun tien yli valokeilassa vain vilahti iso kenguru. Ja joskus näkyi yhtäkkiä karjalauma keskellä tietä. Eivätkä monesti edes uskoneet kun painoi tööttiä, vaan sitten tuijoteltiin siinä silmästä silmään vähän aikaa. Toki yritettiin välttää pimeällä ajamista, mutta välillä oli pakko ajaa pimeälläkin, jolloin sai tosiaan kaikki aistit olla tarkkoina, kun autona oli farmariauto ja vielä ilman karjapuskuria.

Ja krokotiilejä tuli nähtyä, mutta ei niinkään törmättyä sattumalta. Tosin yksi "hauska" tapaus muistuu mieleen, kun matkustettiin kolmen hengen voimin jossain länsirannikon pohjoisosissa krokotiilialueella ja etsittiin majoitusaluetta. No viimein löydettiin yksi suhteellisen lähellä päätietä ollut majoitusalue ja ajettiin pimeässä paikalle. Kierrettiin vähän aikaa ympäri ja todettiin, että siellä alueella ei ollut ketään muita. Noh, auto parkkiin ja telttaa pystyttämään. Siinä vaiheessa huomattiin nuotiopaikalla vielä kytevä nuotio, joka näytti siltä, että paikalta oli lähdetty vasta äskettäin ja ikään kuin hyvin nopeasti. Hieman ihmeteltiin ja naureskeltiin sitä, koska kello oli kuitenkin jo lähemmäs 11 illalla, joten miksi kukaan lähtisi tuohon aikaan jatkamaan matkaa. Teltan pystytettyä käytiin hieman kävelemässä ympäri ja noin vajaan 10 metrin päässä teltasta alkoi pitkä heinikko/kaislikko, jonka takana oli joku pieni vesistö. No ajattelimme, ettei viitsi kauemmaksi lähteä pimeässä, joten palasimme teltalle istumaan ilta alkoholin parissa. Sitten alkoi kuulua kaislikosta suhinaa. Ikään kuin jokin liikkui hetkenaikaa ja sitten pysähtyi. No tässä vaiheessa aloimme naureskelemaan, että nyt selvisi miksi täältä on lähdetty niin vauhdilla ja peloittelimme ranskalaisen kaverini kanssa tätä japanilaista tyttöä krokotiileistä, joka hieman jo humaltuneena alkoi itsekin naureskella. Noh, lopulta ilta tuli päätökseen ja vetäydyimme telttaan satunnaisen suhinan käydessä kaislikossa, mutta uni tuli kuitenkin helposti.

Aamulla heräsimme kauniiseen aamuun ja aloimme valmistamaan nuotiota ja lähdimme etsimään polttopuita, jolloin näimme sen helvetin ison kyltin siinä kaislikon reunalla, että alueella on havaittu pesiviä krokotiilejä. En tiedä miten päin olisi ollut ja aika pikaiseen siitä tuli itsekin lähdettyä, vaikka päivä oli kuitenkin jo valoisa. Arvoitukseksi jäi, että mikä se siellä kaislikossa suhisi, mutta oltiin kyllä melko varmoja, että mitä siellä oli. Onneksi kuitenkin "vain" makean veden krokotiilejä.

[PegAust13]

Laitentaanpa tännekin vielä lisäkysymystä pitkästä aikaa:
Kuinkas varpaillaan backbackerin on syytä Australiassa olla eläinten suhteen? Tarkoitan lähinnä sitä, että kuinka usein siellä voi kohdata todella hengenvaarallisia hämähäkkejä tai käärmeitä ym.?
Aika monet taitaa myös telttailla, mutta onko se jo turhaa luuloa jos kuvittelee käärmeiden ym. luikertelevan telttaan yöllä?