Fides-laivan haaksirikko osa IV

Aloittaja simotei, heinäkuu 30, 2003, 02:43

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

simotei

Tarinan loppu.

Hjulman s?hk?tti nyt Otto-laivan p??llik?lle kapteeni Skogbergille, joka oli purkamassa lastia Geelongissa noin seitsem?nsadan kilometrin p??ss? Port Adelaidesta. Skogberg vastasi heti, ett? h?n voi ottaa kolme miest? omaan alukseensa, koska osa h?nen miehist?st??n oli karannut ja muutamat miehet olivat lis?ksi eronneet aluksesta Geelongissa. H?gman ja Rosenlund j?iv?t Port Adelaideen ja pestautuivat siell? oleviin aluksiin. Skogberg ilmoitti tapahtuneesta Melbournessa toimivalle Ven?j?n konsulille, jonka j?lkeen tapahtumat saivat vauhtia. Ne kolme miest?, jotka pestattiin Ottoon, p??siv?t siis sill? tavoin kotiin. Melbournessa toimiva Ven?j?n konsuli kirjoitti aikanaan Sundstr?mille (laivan omistaja) anteeksipyynt?kirjeen, jossa h?n v?itti passiivisuutensa jontuneen vain siit?, ett? h?n, vaikka olikin lukenut onnettomuudesta lehdist?, ei ollut voinut tiet??, ett? kyseess? oli Ven?j?n lipun alla purjehtiva alus. H?nen lausuntonsa tuntuu jokseenkin merkilliselt?, etenkin kun ?The South Australian Weekly Chronicle? oli kes?kuun 9. p?iv?n? julkaissut uutisen, joka oli otsikoitu ?Wreck of the Fides, ten lives lost?, ja siin? oli nimenomaan mainittu: The Finland barque FIDES. Lis?ksi sama lehti oli toisessa kohtaa kirjoittanut: The Fides was a barque of 387 tons, commanded by Captain F.R. Asplund and Sailed from Christinestadt, Russian Finland.

Fideksen tarina ei kuitenkaan ollut lopussa viel? sen eloonj??neiden miesten poistuessa Australiasta. Lastin koostumus houkutteli Kengurusaarelle useita etsint?retkikuntia, joista yksi l?ysi viel? yhden hukkuneen merimiehen sek? joukon kaukana merell? ajelehtivia lastitavaroita. Saaren rannoilta, jotka ovat paikoin hyvin vaikeap??syisi?, l?ydettiin muitakin osia lastista. Aluksen ja lastin j??nn?kset myytiin hein?kuun 16. p?iv?n? huutokaupalla, ja hylky vaihtoi uudelleen omistajaa viel? vuonna 1872. Senkertainen ostaja oli todellinen raskasvarusteinen sukeltaja, joka aikoi viel? kerran tutkia hylyn huolellisesti. Arvoitukseksi on j??nyt, l?ysik? h?n mit??n.

Hein?kuun 21. p?iv?n? 1860 Otto l?hti Geelongista Callaoon, jonne se saapui lokakuun 27. p?iv?n?. Kun alus oli hyv?ksytty katsastuksesta, se purjehti Chincha-saarille ja lastasi siell? guanoa kahden kuukauden ajan. Sitten matka vei Kap Hornin ymp?ri Englantiin (Lontooseen ja Leithiin). Sen j?lkeen purjehdittiin kotiin Kristiinankaupunkiin, ja mukana oli per?mies Hjulman, jolta saatiin kuulla kaikki Kengurusaaren luona tapahtuneen haaksirikon yksityiskohdat.

Edell? kerrottuun on viel? lis?tt?v?, ett? Australian viranomaiset toimittivat haaksirikon johdosta tutkimuksen. Sen yhteydess? er?s Investigator Straitin oloihin perehtynyt merikapteeni katsoi kapteeni Asplundin menetelleen anteeksiantamattoman uhkarohkeasti yritt?ess??n Fideksen matkan aikana vallinneissa oloissa jatkaa matkaa Port Adelaideen. Tutkijoiden mielest? h?nen olisi pit?nyt heitt?? ankkuri y?ksi ja jatkaa purjehdusta aamunkoitteessa, jolloin Kengurusaarelta aina puhalsi maatuuli. T?h?n taas voidaan lis?t?, ett? paikalliset asukkaat sek? seudun oloista perill? olevat merenkulkijat tiesiv?t luonnollisesti kyseisen yksityiskohdan, mutta ulkomaiset laivurit eiv?t olleet siit? selvill?. Kengurusaaren rannikoita reunustavat lukuisat hylyt.

Henkil?t ja lasti

Fideksen kapteeni Fredrik Robert Asplund oli syntynyt Kristiinankaupungissa ja vaikka h?nell? oli ik?? jo 38 vuotta, h?n oli ollut ainoastaan kuunarien p??llikk?n? aikaisemmin. H?n oli kyll? palvellut suuremmissakin aluksissa, toiminut vuonna 1840 parkki Activin kajuuttavahtina sek? my?hemmin fregatti Kotkan per?miehen?. Per?miehen tutkinnon Asplund oli suorittanut 1845 ja valmistunut kaksi vuotta my?hemmin merikapteeniksi. H?n ei osannut puhua mit??n vieraita kieli?. Asplund oli tunnetusti luonteeltaan vakaa ja tasapainoinen henkil?. H?nen puolisonsa oli Maria Amanda Siljander, nahkurin tyt?r ja niin ik??n syntyper?inen kristiinalainen. Heill? oli nelj? lasta. Per?mies Anders Herman Hjulman oli 27-vuotias ja naimisissa, ja h?nest? tuli my?hemmin kaupungin tunnetuimpia merikapteeneita. Kontaapeli Johan H?gman oli 26-vuotias N?rpi?l?inen ja naimaton. Naimaton oli my?s puosu Erik Dahl, joka oli 41-vuotias ja kotoisin Kristiinankaupungista. Kirvesmiehin? oli 35-vuotias siipyyl?inen J.J. Rosenlund ja 39-vuotias kristiinalainen J.H. H?gmark. Molemmat kirvesmiehet olivat naimisissa. Miehist??n kuului kaksi matruusia, 56-vuotias naimisissa oleva H.H. Str?m ja 32-vuotias J.E. H?ggstr?m. Molemmat olivat Kristiinankaupungista. Puolimatruusi Anders Groop oli 32-vuotias, naimissa ja h?nkin kaupungin omia miehi?. N?ihin kuului my?s kaksi jungmannia, 19-vuotias C.O. Martens ja 18-vuotias W. Spets. Sen sijaan 16-vuotias jungmanni F.R. W?rlund oli kotoisin Lapv??rtist?. Aluksessa oli kokkina 13-vuotias lapv??rtil?inen C.H. Lagerstr?m ja 18-vuotias p??llyst?oppilas Mats Sundman. Lontoosta oli lis?ksi m?nstrattu toiseksi per?mieheksi Alexander Lundgren ja mies nimelt? Nils Rocken.

Fideksen lastina oli ruutia, konjakkia, kankaita, vaatteita, hattuja, piippuja, rauta- ja nahkatavaroita, voita, harjoja, paperitavaroita, puuvillaa, posliinia, koneita, viljaa, nauloja, ?ljy?, maaliv?ri?, saippuaa, soittimia ym. Itse asiassa tavarat olivat niin moninaisia, ett? niiden nimitysten alkukirjaimiin kuuluivat kaikki englannin kielen aakkoset. N?in arvokasta lastia ei annettu kenelle tahansa ja siksi rahtaajan edustaja oli katsastanut Fideksen. H?nen arvionsa oli, ett? alus oli rakennettu uusimpien normien mukaan symmetriseksi klipperiksi ja oli joka tavalla soveltuvainen suorittamaan kyseess? olevan matkan.

Loppu

Simo
:coolh

Jaaks

Suurkiitos Simo :god::god::god:

Heino juttu :D:D:D

Dingodriver

Mielenkiintoinen juttu.

  t.
  Alex Sintonen