Aihe: Ty?nantaja vaatii vakuutusta ?!

[kuldar]

Hei Mika,

Sain PostDoc-paikan Melbournen yliopistosta, joten minä ja perheeni olemme lähdössä business class viisumilla (457) Melbourneen helmikuussa. Sen takia kiinnostaa, että miten Sinulle kävi valitusprosessissa KELA:n kanssa? Saatko muuten koko palkan ANU-sta?

Cheers,
Kuldar

[selkaas]

Hei Kuldar,

viisumisi on sama kuin meillakin. Nyt olen/mme paasseet jo suurimmasta ahdistuksesta Kelan vaannon suhteen vaikkei mitaan mielta avartavaa ole edelleenkaan kuulunut. Siita pitka hiljaisuus. Kirjoitin jokin aika sitten STM:n alaisen vakuutusosaston johtajalle (tarkastuslautakunta on osa vakuutusosastoa) Suomeen tuuppiakseni asiaa eteenpain, mutta kasittely jonossa oltiin viime heinakuussa, silloin kun kirjelmani lahetin, yli 8 kk:n paassa!  Angsti suomalaista byrokratiaa kohtaa haipyy merkityksettomaksi sita mukaa kun aurinko paistaa ja lampotila kiirii ylemmaksi taalla suunnalla.. Nain omin toimin ajattelin, etta olisi ollut parasta vain lahtea ja jattaa Kelat sikseen, mutta kunnollisina kansalaisina halusimme tehda paperisotkut selviksi ennen lahtoa Niilla lapsilisilla olis kummasti auttanut itseaan lasten koulukustannuksissa taman ekan vuoden ajan. Kelan mielesta viimeistaan vuoden ulkomailla olon jalkeen on viimeistaan ilmoitettava poissaolosta. Niinpa. Kaikki on suhteellista, myos pakko -kasite.

Jos sa olet Suomesta tulevalla apurahalla niin asian suhteen ei pitaisi olla mitaan ongelmia, jos taas rahaa kulkee takalaisen yliopiston kautta, niin varaudu henkisesti nujakoimaan oman asiasi puolesta Suomen paahan. Tosin viisumi 457 taitaa edellyttaa rahavirtausta taalta paasta, en ole varma, mutta suomalaisen apurahan voi kierrattaa takalaisen yliopiston kautta, jolloin seka Kelan etta viisumin saannot tayttyvat. Omien sotkujen keskella on hyva neuvoa toisia  :pyhimys

Hyvaa matkantekoa teille,
Selkaas,
alias Mika

[Hanski]

Huomasinpa taman keskustelun kylla myohaan, mutta kerronpa miten meilla meni Monashiin tulo. Hankimme Visiting Academic-viisumin (419), johon tarvi mm.laakarintodistuksen ja muita papereita, vuoden viisumi tuli kuitenkin 3 viikossa Berliinista. Kopiona oli takalaisen proffan kirjoittama kutsu tulla tanne Suomesta saatavalla apurahalla.

Monashin paadyssa hallinto toimi sen verran hitaasti, etta saimme virallisen 'kutsupaketin' vasta viisumipaatoksen jalkeen ja siina oli virallinen kutsu, jota olisi pitanyt kayttaa viisuminhaussa. Ei ne siella Berliinissakaan niin nipota:) Samaisessa kirjeessa annettin ymmartaa, etta IMANin kallis vakuutus pitaisi hankkia. Meista vakuutus tuntui kalliilta, kun olemme perhe ilman lapsia. Asiaa selviteltyani selvisi, etta Suomesta hankkimamme vakuutukset, Suomen sosiaaliturvassa pysyminen ja Suomen ja Australian sairaanhoitosopimus korvaavat IMANin. Joku vakuutus pitaa kuitenkin olla, mutta myos Suomesta hankittu kay.

Paatos Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta tuli vasta ihan lahtopaivina, n.2kk hakemuksesta. Kelan tati kylla jo uskalti puhelimessa sanoa, etta tulemme siina pysymaan, koska teemme taalla tutkimusta Suomesta saatavilla apurahoilla ja palaamme Suomeen.

-Hanski-

[puotila]

Oma tilanteeni on että Kela päätti etten kuulu Suomen sosiaaliturvaan, mutta toisaalta se on ymmärrettävää kun saan kaiken palkan Monashilta palkkana enkä apurahoina tms. Toisaalta hullua että USAssa ollessani Kela päätti minun kuuluvan Suomen sosiaaliturvaan työolosuhteitteni ollessa suunnilleen samat. Tavallaan kuitenkin ainoa mitä nyt häviämme ovat ettei lapsilisiä makseta.

Mut niin kuin Mika sanoi, täällä Angsti häviää ja kaipa sitä aika pian pääsee taas koto-Suomen (sosiaali)turvaan jos muuttaa takaisin. En jaksa ja ehdi kirjoittaa valitusta.  

Monash (Big Boy) edellytti minua tosiaan ottamaan IMANin, mutta en viitsinyt alkaa ryppyilemään (little boy) enempää kun vaihtoehtoksi annettiin paluulento Helsinkiin. Mielenkiintoista että Hanski pystyit väistämään tuon IMANin, johtuiko siitä että sait rahoituksen Suomesta ?

IMAN on kyllä toiminut täällä hyvin, vaikka onkin kallis. Seli seli ...

Petteri
--

[Hanski]

En todellakaan tieda, miksei miedan sita IMANia tarvinut ottaa, vaikka kirjeessa kuulosti, ettei sita pysty valttamaan. Kirjoitin sinne vain yhden vapaamuotoisen sahkopostin, jossa kerroin omasta vakuutuksesta, sairaanhoitosopimuksesta ja Suomen sosiaaliturvasta (vaikka emmen olleet saaneet siita viela silloin edes paatosta). EN laittanut mukaan edes mitaan todisteita tms. Sielta vain lyhyesti vastattiin, etta meidan oma vakuutuksemme kay ihan hyvin. Myohemmin mies sai oman kutsupakettinsa Monashiin IMANin esitteineen ja eika sille tehty mitaan eika ole kukaan peraan kysellyt. IMANin kattavuushan oli laaja, vaikka suurinpiirtein samat asiat saamme kylla noilla omillakin vakuutuksilla. Toistaiseksi emme ole tarvineet niitakaan tai mitaan sairaanhoidon palveluita. Toivottavasti loppuaikakin taalla menee yhta hyvin. Me nimittain oikeasti palaamme viela Suomeen:) Mutta tahan asti ois ainakin ollut ihan turhaa maksaa siita IMANista, lasten kanssa on varmaan eri juttu. Kahdestaan on kylla helppo kulkea, kun tarvittaessa vois asuakin vaikka veneen alla:) Meilla Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen on kylla ollut ihan hyva etu, kun mies saa ulkomaan opintotuen.

-Hanski-

[puotila]

Tosi hyvä teille se Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen , Kelan päätöksen osaltanne selittää se että saat apurahaa Suomesta. Tuohon visiting academic viisumiin ilmeisesti myös kuuluu mahdollisuus muuhun kuin IMANiin ja yliopiston velvoitteet eivät ole samat kuin 457 viisumilla ?? Työskenteleekö miehesikin 419 viisumilla ?

Petteri
--

[kuldar]

Hei Mika ja muut!

Kiitos vastauksista. Näyttää siltä, että koska tulen saaman koko palkan Melbournen yliopistolta, olisi Suomen sosiaaliturvassa pysyminen hyvinkin vaikea . Eli toisin sanoin, pitkä valitusprosessi KELA:n byrokraattien kanssa ehkä ei kannattaa...

Cheers,
Kuldar

[selkaas]

Hei Hanski ja muut,

on mielenkiintoista huomata, että näin sitä muutkin pähkäilee samojen asioiden parissa. Tuo akateeminen viisumi kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta ja taidan käydä kurkkaamassa embassyn sivuja sen suhteen. Kiitos vinkistä. Jossain vaiheessa kait olikin käytössä enemmän jokin toinen viisumityyppi yliopistoihin hakiessa (oliko juttu peräti näillä sivuille) ja taas myöhemmin vain alettiin suosimaan business class viisumia, mikä taas käytännössä jättää paljon arvailujen ja omatoimisuuden varaan miten pärjää jatkossa. Miten olis ollut muiden vaihtoehtojen kanssa, en tiedä. Kokemusta on vain tämän yhden muuton verran.

Huomautan tässä vielä sen verran, että Kelaan kuulumisesta ei menetä yksistään lapsilisiä perheellinen vaan myös perheettömillä on tiettyjä muita etuisuuksia suomalaisena, joita on muistaakseni listattuna Kelan sivuilla. Niitä pitää itsestään selvyytenä Suomessa asuessa eikä sen kummemmin tule ajatelleeksi, että kaikki kuuluu Kela-pakettiin. Kannattaa muuten käydä lukemassa ihan omaksi tiedon janoksi.

Jääräpäisenä ja peräänantamattomana ihmisenä aion katsoa sen viimeisen sinisen Kelan ja Tarkastuslautakunnan kanssa. Mites se tutkijan sitkeys taas mitattiinkaan: epänormaali epäonnistumisen sietokyky IMANin vakuutusta ei ole eikä työnantaja ole vielä esittänyt vaatimuksia. Ainakin tämä vuosi pärjäillään Suomi-Australia sopimuksella (toimii jouhevasti) ja ihmetellään vasta sitten lisää kun kuullaan Tarkastuslautakunnan päätös.

Iloa kesä-talveen asiasta kiinnostuneille
Selkaas

[Hanski]

Puotila ja selkaas,

Akateemisen vierailijan etuihin kuuluu mm. se hyva puoli, ettei ole oikeastaan mitaan velvotteita ko.yliopistoa kohtaan, ainakaan mulla ei ole ollut. Jos on, niin ne on kirjattuna soppariin. Lisaksi yliopiston ID-kortissa on tittelina visitor, joten saan silla viela opiskelijaalennuksetkin:) Viisumin edellytyksena oli 1.)Kutsu ausseista, 2.)Rahoitus Suomesta ja 3.)Kotiyliopiston lupaus siita, etta palaan kotimaahan (=oma proffa kirjoitti lapun, etta palaan omalle laitokselle). Haimme viisumia 'perheviisumina', jolloin mieheni tuli mukaan perheenjasenena (mahdolliset lapset olis kuuluneet tietty samaan hakemukseen) eli hanella on sama viisumi. Lisaksi mies sai taydet tyo- ja opiskeluoikeudet, joita minulla ei paahakijana ole. Talloin ei viela tiedetty, mita han tulisi taalla tekemaan, mutta hyvissa ajoin jo selvisi, etta han sai taalta Monashista di-tyopaikan. Ainoa tyotelias osa viisumihakemusta oli se, etta miten osoittaa meidan olevan perhe, kun emme olleet naimisissa, mutta sekin sitten jarjestyi. Tahan asti olemme olleet tyytyvaisia akateemisen vierailijan viisumeihin ja olivatpa antaneet Berliinissa niihin suosiolla viela vahan pidemman voimassaoloajankin kun edes haimme. Jos joku on hakemassa tata viisumia, niin voi laittaa vaikka U2U-postia, niin voin antaa tarkemmat selostukset liitteista, laakarintodistuksista jne.

-Hanski-

[ata]

Enpäs nyt oo ihan varma tuleeks tää oikean viestin perään mutta kuitenkin...

Jos puoliso joka on "dependant family memberinä" saanut viisumin visiting academic -statuksen siivellä tekee töitä ausseissa (siis saa aussirahaa, ei "suomirahaa") ja reissu kestää yli vuoden, putoaa tämä suomen KELA-tuen piiristä. Itse asiassa, itse jopa jouduin (tai pakko ja pakko mutta kuitenkin) palauttamaan kela-korttinikin 1. vuoden jälkeen - ja kun Suomeen palattiin niin hakemaan uudestaan KELA:lta Suomen sosiaaliturvaa. Hieno tunne palata kotimaahan ja päästä samalle luukulle laittomasti alunperin maahantulleiden ns. pakolaisten kanssa... mutta hei, pikkupottujahan nuo on siihen kokemukseen nähden mitä reissusta jäi.
(niin ja tämä siteeraamani ajoittui vuosille 1998-2001 - tiedä vaikka olisivatkin jo muuttuneet joustavimmiksi).

ata

[eevis]

No niin, kolmen kuukauden koeaika on kohta ohi, ja tyonantaja haluaa edelleen minut listoillaan pitaa... (hah ne ei tieda etta kunhan lopullinen sopimus on kadessa, ma alan vetaa lonkkaa... :hahhaa )

Eli nyt tuli eteen sitten salary packaging eli salary sacrifice. Kun sita lappua tayttelin, tuli vaan vaistamatta mieleen, etta miksi ihmeessa tallainen systeemi on kaytossa? Siis alkaa ymmartako vaarin, tyontakijallehan se on unelmajuttu, makin tyoskentelen Public Benevolent Institutionissa, joten saan kuulemma parhaat mahdolliset edut (joo me ollaan niin hyvia ihmisia taalla kun tehdaan pyyteetonta tyota... :pyhimys heh), mutta mita Australian valtio tasta hyotyy? Tietty ehka jos ihmisille jaa enemman rahaa kateen, he kuluttavat enemman jne., mutta miten tallainen systeemi on syntynyt? Tarkka vuosiylarajahan talle uhrilahjalle on, mutta jos ostelisi aina kaiken luottokortilla, ja makselisi niita luottokorttilaskuja sitten salary sacrificella, voisi aika lailla elella maksamatta tuloveroja isosta osasta palkkaansa. Ihmetyttaa... :? :? :?

[Jaaks]

Eevis

...salary packaging eli salary sacrifice.

Kaksi eri asiaa.

Salary packaging tarkoittaa, etta saat osan palkkapaketistasi erilaisina etuina, kuten esimerkiksi firman auto bensoineen, tietokoneen, puhelimen etc..
Naista eduista ei aiheudu mitaan kustannuksia sinulle, mutta tyonantaja maksaa FBT (Fringe Benefit Tax), joka on yleensa suurinpiirtein sama kuin saadun edun arvo.

Salary Sacrifice taas tarkoittaa sita, etta maksat itse asioita palkastasi, mutta maksu tapahtuu ennen veron pidattamista.  Esimerkkeina superannuation, lasten koulumaksut, yksityinen sairausvakuutus, auto- tai asuntolaina etc...
Sina siis saat enemman rahaa kateesi, kun veroprosenttisi laskee bruttotulon pienentyessa, mutta naistakin kaikista tyonantaja joutuu maksamaan sen saman FBT, joka jalleen kerran on sama kuin saadun edun arvo.

Eli siis sina voitat ja valtio voittaa, mutta tyonantaja maksaa.
Ainoa voitto tyonantajalle tulee tyytyvaisesta tyontekijasta, joka sitten vastaavasti on toivottavasti saamansa korvauksen arvoinen.

Kuitenkin oli sitten kyse jommasta kummasta edusta, niin saamasi eduthan ovat vain osa "kokonaispalkastasi".
Usealle tyonantajalle on osittain helpompaa antaa naita etuisuuksia korkeamman kateispalkan sijasta, vaikka sitten joutuvatkin maksamaan sen FBT joka on kuitenkin tyonantajalle vahennyskelpoinen era ja osa heidan verovelvollisuudestaan jota voivat usein pienentaa muilla mahdollisilla vahennykseen oikeuttavilla kustannuksilla eli ei se tyonantajakaan usein valttamatta havia.

[eevis]

Jaaks

Kiitos selvennyksesta, naa kiemurat alkaa vahitellen selvita. Eli mun tapaus on sitten tuollainen uhrilahja, kun laitan ainakin kampan vuokran menemaan sielta. Ihmeellista vaan etta nain voi tehda, siita en paase yli enka ympari. Mutta kun kerran nain saa tehda niin tehdaan. Toppen juttu!

[jounij]

...ja sitä paitsi nuo Benevolent Institution -statuksen (jonka verottaja myöntää tiettyjen sääntöjen puitteissa) omaavat työnantajat vieläpä eivät maksa joko lainkaan tai maksavat hyvin vähän tuota mainittua luontaisetuveroa (Fringe Benefit Tax), eli näille työnantajille tämä käytäntö vasta edulliseksi tuleekin. Työntekijän kannalta tämä käytäntö tietysti kompensoi sitä, että nämä työnantajat eivät yleensä pysty maksamaan yhtä korkeita liksoja kuin puhtaaseen kapitalistiseen hyödyntavoitteluun pyrkivät - ja pyrkimyksessään onnistuvat - firmat.


Lisää

[eevis]

Hmm, makes sense. Eihan me tietty taalla tosiaan valtavasti tienata verrattuna joihinkin muihin paikkoihin (paikan uusi slogan tulee olemaan "working for a better life"...ihmiskunnan hyvinvoinnin edistaminenhan riittaa meille palkaksi... ), joten Jounin kommentti kompensoinnista salary sacrificen kautta kuulostaa hyvin jarkeenkayvalta. Etenkin jos tyonantaja PBI:na ei edes meneta siina mitaan.

[Milka]

?Veroneuvoja? Milka iskee jalleen?

Firmalle, jolla ei tuota kyseista "Benevolent Institution"
statusta ole, salary sacrifice kaytanto tulee usein paljon kalliimmaksi,
Tassa tapauksessa firma joutuu maksamaan tayden fringe benefit tax (48.5%) edun arvosta, ja monissa tapauksissa tama on paljon kalliimpi kuin edun saajan henkilokohtainen veroprosentti.

Esimerkiksi vuokra $2,000,-  tulee maksamaan tyonantajalle $2,000 + $2,000*48.5% = $2,000 + $970 = $2,970. Jos tyontekijan peruspalkka on $40,000 ja veroprosentti olisi noin 20%, tyonantajalle tulee halvemmaksi maksaa tyontekijalle $40,000 + $2,400 ($2,000+ $2,000*20%), jolloin kokonaiskustannuksiksi tulee vain $42,400 verrattuna $42,970 fringe tax benefit kanssa.