Aihe: Kokemuksia yliopisto-opiskelusta

[Ziigmund]

Hei

Itse aloitan Griffithissä kauppatieteiden opiskelut maaliskuun alussa ja tässä muitten valmistujen tohinassa haluaisin hieman kuulla kokemuksia,+/- australialaisesta yliopisto-opiskelusta kautta linjan:opetustyyleistä,tenteistä ym. asiaan liittyvästä.Laaja-alainen kysymys,johon voi kaikkkien tieteenalojen opiskelijat vastata mitä mieleen juolahtaa,päämääränä hieman raottaa mitä tuleman pitää.

[Curtis]

Hei, viikko sitten sain päätökseen kv-suhteiden opintoni University of Queenslandissa, joten tuoretta tietoa valtiotieteistä on. Eli, omasta kokemuksestani ainakin UQ:ssa lukukaudet ovat lyhyitä (3kk), mutta erittäin intensiivisiä. Aiemmin olen opiskellut Suomessa ja Italiassa, ja niihin yliopistoihin verrattuna Australiassa sai tehdä oikeasti töitä. Omassa ohjelmassani ei ollut tenttejä (kyseessä postgrad taso), mutta sen sijaan sain kirjoittaa oikein urakalla esseitä. Arvostelu oli UQ:ssa paljon tiukempi kuin Suomessa ja sen saneli myös opiskelijoiden taso. Olen nyt jo palannut Eurooppaan, mutta mielestäni ainakin tuo UQ:n ohjelma oli ehdottomasti hintansa arvoinen. Olen kuullut että Griffithin business-opinnot ovat myös laadukkaita. Kaiken kaikkiaan olin yllättynyt siitä työn ja lukemisen määrästä mitä aussi-yliopisto vaati, mutta positiivisinta oli ehdottomasti ajattelemaan ja omaan mielipiteen luomiseen keskittyvät opetusmetodit. Argumentointi oli omalla alallani kaikista tärkein asia, ja sen takia suomalaisessa yliopistossa luennoitsijan diasarjan kopioimaan tottunut opiskelija joutui koville, mikä oli aivan loistava asia :=)

Negatiivista oli ainoastaan yliopistorakenteen jähmeys. Suomessa on tottunut joustavuuteen kurssien, tenttien ja kaikenlaisten käytännön järjestelyjen suhteen, mutta UQ oli todella jähmeä. Eli byrokratia on aivan erilaista kuin suomessa. Esim, Australian lainsäädäntö on läsnä kaikissa koulutöissä kun esseetä palauttaessa joutuu allekirjoittamaan erinäisen määrän pykäliä ja siten vakuuttamaan ettei ole plagioinut kyseistä esseetä.

Positiivista on se, että yksityisiä yliopistoja kun ne siellä ovat niin rahaa on käytössä aivan eri tavalla kuin Suomessa. Mun alalla käytännössä tarkotti sitä että luennoitsijat ja vierailijat ovat loistavia ja on rahaa pitää mielenkiintoisia kursseja, jotka ainakin Helsingissä kuitataan kirjatentillä, koska rahat ei riitä kurssien pitoon.

ei nyt tule muuta mieleen aiheesta, olen vielä stressilomalla tuon esseekasan kirjotettuani ja pää hieman sekaisin Eurooppaan paluusta :=)

[pinkus]

Ziigmund,

Kuten sanoit, tuo on varsin laaja-alainen kysymys ja muistan itsekin joitain vuosia sitten kyselleeni talla foorumilla vastaavaa. Itselleni kavi samoin kuin sinulle -kovin montaa vastausta en onnistunut kysymyksiini saamaan. Jos olisit esittanyt kysymyksesi nelja vuotta sitten, olisin varmasti osannut kertoa vaikka mita kun kaikki oli viela uutta ja erilaista, mutta nyt, useamman vuoden taalla asumisen jalkeen on vaikea tarttua noin laaja-alaiseen kysymykseen. Jos kertoisin kaikki kokemukseni ja mielipiteeni, teksti ei varmasti mahtuisi yhdelle sivulle. Olisiko sinulla mielessa mitaan hieman tarkennetumpaa? Vastaan mielellani kysymyksiin jos osaan

Tarkista myos muut opiskeluaiheiset viestiketjut, ainakin ketjussa 'opiskelu Melbournessa' (tai jotain vastaavaa) on kayty lapi muutamia opiskeluun liittyvia asioita

[Ziigmund]

Moi

Kiitos Curtisille vastauksista,vahvistivat entisestään vain omia ennakkotietoja

Tässä muutama mietityttävä kysymys,voi tietenkin olla,että vaihtelee tiedekunnittain/yliopistottain mutta suurinpiirtein..

- Mitä opetusmuotoja opiskeluissa käytetään luentojen lisäksi?
- Sisältyykö opintoihin yleensä työharjoitteluita? kuinka paljon/kuinka pitkiä kestoltaan?
- Minkälaisia tenttejä on tapana pitää,onko esim väittämiä ja valitse a,b tai c tyylisiä?
- Kuinka helposti tutkinnon jälkeen on saanut töitä esim paikallisista yrityksistä?

[Curtis]

Luentojen lisäksi useammilla aloilla on tutoriaaleja (tutorials), mikä tarkoittaa että pienryhmissä keskustellaan luennon aiheesta, tai muusta asiaan liittyvästä. Omalla alallani luennot kesti 50 min, jonka jälkeen oli tutoriaali. Tutoriaalia varten kaikki lukevat muutaman artikkelin viikon aiheeseen liittyen ja sitten siitä keskustellaan. Eli kaikilla kursseilla on luennoitsija ja muutamia tuutoreita, joiden määrä riippuu siitä paljon kurssilla on porukkaa. Koko kurssin arvosana määräytyy luentojen, tutoriaalejen, tenttien ja esseiden yhteisarvosanoista.

Omat opinnot olivat siis postgrad, ja käsittääkseni undergrad tasolla on tutoriaaleja, ryhmätöitä ja kaikenlaista muuta enemmän kuin postgradeilla. Joka tapauksessa opiskelumuoto on kirjavampi suomeen verrattuna (ainakin yhteiskuntatieteissä, mutta luulisin busineksen puolella olevan samanlaista).

Työharjoittelu riippuu alasta. Omassa ohjelmassani olisin voinut valita harjoittelun, joka oli 2 unitin kokoinen. Paikka olisi pitänyt hankkia itse.

Tentit riippuvat täysin luennoitsijasta. Undergrad tasolla tenttejä on paljon, omassa ohjelmassani tein vain yhden tentin, joka koostui pienistä esseekysymyksistä.

Tutkinnon jälkeinen työnsaanti riippuu toisaalta alasta ja toisaalta siitä saatko permanent resident -statuksen. Toisilla aloilla on helpompi löytää töitä, toisilla ei, mutta sanoisin että asiaa auttaa ehdottomasti se, jos saa opiskeluaikana hankittua jotain oman alan "local" kokemusta, koska ovet aukeaa helpommin jos on ollut ausseissa töissä aiemmin. Yliopistot järkkäävät opintojen loppuvaiheessa infotilaisuuksia siitä, miten permanent -statusta voi hakea ja auttavat prosessissa.

[pinkus]

Jep, kuten curtis sanoikin, myos businessopinnoissa tutoriaalit ja luennot ovat yleisin systeemi. Tosin valinnaiskursseilla varsinkin tutkinnon loppuvaiheessa luennoitsijat saattavat kahden tunnin luennon ja tunnin tutoriaalin sijaan jarjestaa viikottaisen kolmetuntisen seminaarin. Tama on yleista kursseilla, joilla opiskelijoita on vahan.

Suurimmassa osassa kursseja arvosanasta 30-60% maaraytyi ennen tenttia suoritettavien toiden, osallistumisen, valitenttien ym. perusteella ja loput lopputentissa. Joissain aineissa lopputenttia ei ole lainkaan, mutta tama oli ainakin omassa yliopistossa ylieisinta humanities-puolella.

Tenttien muoto riippuu aineesta, esim. markkinoinnissa yleinen muoto oli 4-8 esseemaista kysymysta, kun taas taloustieteen, laskennan ja rahoituksen puolella on enemman lyhyita ja monivalintakysymyksia.

Omassa yliopistossani oli ainakin tourism & hospitality -puolella tarjolla kursseja, joihin sisaltyi harjoittelu, mutta itsellani (international business & accounting) ei harjoittelua olisi voinut suorittaa. Tosin tama on yliopistokohtaista, naapuriyliopiston vastaavaan tutkintoon kuuluu ymmartaakseni pakollinen harjoittelu.

Toiden saanti kansainvalisille opiskelijoille helpottui toissa vuonna graduate skilled-viisumin myota. Osa suurista yrityksista (esim. The big four -laskentafirmat) palkkaa nykyaan myos kansainvalisia opiskelijoita, tosin itse toita hakiessani tuli hakijalla olla accounting-tutkinto. Permanent residentina olisi ollut helpompaa saada toita, mutta itse onnistuin saamaan 'graduate position'in yhdelta big four-firmoista, eli ei se mahdotonta ole!

Tsemppia matkavalmisteluihin ja tervetuloa!

[Paula_Liina]

Tuntuu etta tosi paljon erilaisia tyyleja on, riippuu yliopistosta ja tiedekunnasta yms yms. Mun kokemukset on postgrad tutkinnon suorittamisesta kasvatustieteissa, mutta tiedan etta esim meidan yliopistossa business-tiedekunnan systeemit oli taas erilaiset.

Meilla oli joka kurssilla opiskelijoita vaan n.7-15 kpl, kaikki kurssit jarjestettiin seminaareina eli 2h kerrallaan, yleensa piti etukateen lukea artikkeleita aiheesta, sitten proffa piti alustuksen n.1h ja sit keskusteltiin aiheesta toinen 1h. Useassa kurssissa meidan piti myos jokaisen vuorotellen syventya johonkin aiheeseen ja vetaa siita 1h seminaari. Mulla ei ollut yhden ainutta tenttia koko tutkinnon aikana, mutta esseita olikin sitten vaikka muille jakaa. Yhdellakin kurssilla meidan piti kirjoittaa essee per viikko. Yleisemmin kuitenkin oli etta kurssin aikana piti kirjoittaa 2 kpl major esseeta (vahintaan 3000 sanaa) ja sitten 2-5 kpl minor esseita (1000-2000 sanaa). Oli myos ryhmatoita useammalla kurssilla. Olin tosi tyytyvainen tutkintooni, meilla oli proffat tosi korkeatasoisia ja kurssit vaativia.

Se oli ehka yllatys suomeen verrattuna etta paljon tiukempaa kuria pidettiin lasnaolojen suhteen. Kerran sait olla pois lukukauden aikana kurssilta, ja varsinkin kun opiskelijoita oli niin vahan niin ei sielta voinut olla huomaamatta pois. Muutenkin oli aika byrokraattista toiminta, mutta koska meilla educationissa tosiaan oli niin vahan postgrad opiskelijoita (moneskohan kerta on kun sen mainitsen  )  niin pakostakin sita sai henkilokohtaista palvelua.

Onnea opintoihin! 

[Anne84]

Moikkaa Ziigmund,

Itse opiskelin QUT:ssä liiketaloutta ja samat oli tarinat kuin yllämainituissa viesteissä. Kokemus oli aivan loistava!! Olen vieläkin täällä Brisbanessa vaikka opintoni suoritin jo Elokuussa.

Sen verran työmahdollisuuksista täällä Australiassa että on aika nihkeetä saada töitä "business alalla". Ainakin oman kokemuksen mukaan ellet ole accountant, engineer tai nurse niin eivät hirveen mielellään palkkaa ulkomaalaisia, varsinkaan opiskelija tai WH viisumilla.

Jos tulee lisää kysymyksiä mieleen niin laita s-postia minulle: moonbugz@hotmail.com

-Anne-

[katjamaaria]

Heissan Ziigmund

Olen opiskellut kasvatustieteellisessa post-graduate tasolla Sydneyssa (Macquarie University), jossa oli melko pienet ryhmakoot, max. 30 opiskelijaa. Tehtiin paljon esseita, yleensa kaksi laajaa esseeta/kurssi seka paljon ryhmatoita ja yksilotoita kurssin edetessa. Aktiivisesti sai olla osallistumassa, koska oli pienet ryhmat. Taman lisaksi joissain kursseissa oli e-learning osuus, jossa piti alustaa keskustelu, vastailla ohjattuihin keskusteluihin reaaliaikaisesti etta palstailla. Tasta osallistumisaktiivisuudesta tuli arvosana 10%:n painotuksella.

Nyt opiskelen uutta, undergraduatena psykologiaa. Talla alueella onkin sitten kahden tunnin massaluentoja, joissa voi olla 200-300 osanottajaa. Luentojen lisaksi osallistutaan pakollisiin tutoriaaleihin, joissa kasitellaan luennon aihetta tarkemmin noin 30 henkilon ryhmissa. Esseita 2 kpl, kokeena monivalinta tai kysymyksia (lyhyet vastaukset + pari esseekysymysta).

Uskon, etta suomalaisena olet saanut hyvan pohjan osallistua aussikoulutukseen. Ole vain aktiivinen ja osallistu, parjaat hyvin !

Katja

[kokoko]

Moi suomi-aussit! Tarvisin teiltä rehellisiä tarinoita siitä kuinka h*tossa ootte päässy lähtemään ausseihi opiskeleen?!
oon lukion (täällä suomessa tottakai) suorittanut joskus 3 vuotta sitten, jonka jälkeen lähdin 2 vuodeksi australiaan working holiday viisumeilla. palasin nyt muutama kk sitten kotiin ja ikävä on auttamaton
haluan palata australiaan takaisin ja unelma olis päästä yliopistoon lukeen zoology:a. Mutta ees kandin tutkiintoon asti pääseminen tietäis valtavien lainojen ottamista koko loppuelämäksi suunnillee. Onko tämä tosi ja miten te ootte ihmiset tämän pystyny tekeen? mun perheeltä ja kavereilta ei keneltäkään heru ymmärrystä eikä tukea mun unelmille..nuo yliopistomaksut on kaikkien mielestä ihan naurettavia..joten please kertokaa miten teillä oli rahkeet saada nuo rahat kokoon vai tuliko jumalattomat lainat otettua, ja oliko se sen arvosta?
cheers!
Anteeks muuten et tungen tähän toisten alottamille keskusteluille, mut topic oli nii hyvä ja en kehannu moisen kysymyksen takii uuttakaa kekustelua luomaa

[pinkus]

Taalla on muistaakseni aikaisemminkin juteltu opintojen rahoittamisesta, en kylla nyt muista missa ketjussa..

Onhan opiskelu taalla kallista mutta ainakin mulle se oli tavoite jonka takia olin valmis tekemaan melkein mita vaan. Tein toita koko lukion ajan ja heti valmistuttuani aloin tekemaan toita niin paljon kun pystyin, ja vuoden ajan tuntui etten juuri muuta tehnytkaan kun toita. Pyysin myos kaikki joulu-, synttari- ja yo-lahjat rahana parin viimeisen vuoden ajan. Sain saastettya ennen lahtoa sen verran rahaa, etta sain maksettua ensimmaisen lukukauden opintomaksut, majoituksen kampuksella, viisumin, vakuutuksen ja muut kulut. Opintolainat otin kerran vuodessa joka vuosi. Taalla menin toihin ensimmaisen lukukauden jalkeen.

Voin ihan rehellisesti sanoa etta opiskelujen aikana on ollut viikkoja jolloin jouduin elamaan tosi niukasti, ja useempaan otteeseen jouduin stressaamaan rahasta ja tosissaan miettimaan etta milla ihmeella ma maksan seuraavan vuokran. Eli ei elama aina ihan helppoa ollut opintojen aikana mutta edes kaikkein kamalimpina hetkina en kertaakaan katunut paatostani. Opintolainan takaisinmaksun aloitan toukokuussa, ja tavoitteena olisi saada se maksettua neljan vuoden sisalla, ellei mitaan yllattavaa tapahdu. Eli ei sita lainaa nyt ihan loppuelamaksi asti ole

Tee paperille jonkunlainen saastosuunnitelma ja tutki kaikki stipendimahdollisuudet, niitakin aina jollekin sattuu! Tsemppia!

[kokoko]

hoksasin tosiaan tossa keskusteluja selatessa että moneen kertaan on tätä raha-asiaakin täällä pähkäilty, mut kiitti vastauksesta kuitenkin!!
olin aluksi ihan niissä tunnelmissa et pakko on sinne takaisin äkkiä päästä, mutta kun olen noita rahamenoja miettinyt ja tiedän että sinne opiskelemaan pääsy on suuri unelma niin olen valmis vähän pidempäänkin odottaan ja teen sit vielä vaikka vuoden tai puolitoista täällä suomessa töitä ainoa vaa et ottaa päähä tehä töitä, säästää ja ootella vaan ku ala ja kaikki muutki suunnitelmat jo tiedossa! mutta hyvää kannattaa odottaa eikös