Jahas, oikaistaan ennekuin tulee ongelmaksi

Tuo sertifiointi tarkoittaa sita etta hyvaksyttya auktoriteettia edustava henkilo on omin silmin nahnyt alkuperaisen dokumentin, ja sertifioi etta tama kopio on tarkka kopio alkuperaisesta dokumentista. Suomessa tuo auktoriteetti on siis maistraatti, ja ainoa mita maistraatin virkailija tekee on katsoo alkuperaista dokumenttia, katsoo kopiota, ja jos ei huomaa eroa dokumenttien valilla, sertifioi etta kopio on muuttumaton kopio alkupraisesta dokumentista.
Australialaiset virastot eivat (yleensa) lahettele doukmentteja takaisin kun asia on kasitelty ja siksi eivat suosittele alkuperaisten dokumenttien lahettamista (myos siksi etta jotkin postilahetykset eivat aina paase perille), vaan kopioiden. Ja nama kopiot pitaa siis luotettavan tahon sertifioida oikeksi kopioiksi.
Kaantaminen on taas taysin eri juttu. Australian viranomaiset haluavat etta koulutettu kielenkaantaja kaantaa dokumentin, ja omalla leimalla/allekirjoituksella/tms vakuuttaa etta kaannos vastaa taysin alkuperaista. Jotkin kaantajat antavat asiakkaan itse kirjoittaa kaannosdokumentin puhtaaksi, ja tarkastuksen jalkeen hyvaksya kaannos omalla leimalla. Tama leimaaminen tietysti kanssa maksaa, eli kannattaa miettia saastaako siina tarpeeksi etta kannattaa itse kaantaa...
Koska kukaan ei halua lahettaa alkuperaista kaannosta, jossa on kaantajan alkuperainen leima, taytyy kopio kaannoksesta todistaa oikeaksi maistraatissa.
Kylla se siita!