Australian Viestitaulu, Australian Suomalaiset.

Kirjoittaja Aihe: Fides-laivan haaksirikko osa III  (Luettu 4183 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa simotei

  • Piltti
  • *
  • Viestejä: 9
Fides-laivan haaksirikko osa III
« : Heinäkuu 28, 2003, 16:51 »
Jatkoa tarinalle

Leiri rakennettiin rikkin?isest? laivaveneest?, yhdest? lankusta sek? palasesta purjekangasta. Sen j?lkeen teurastettiin lammas, ja koska lastiin tiedettiin kuuluneen olutta ja portteria, niit? etsittiin innokkaasti vedenrajasta. Mit??n ei kuitenkaan l?ydetty, sill? vuorovesi oli laskiessaan vienyt kakki kelluvat esineet merelle. Mutta konjakkiahan oli, ja l?hist?lt? l?ydettiin puro, josta saatiin raikasta vett?. Tulta oli vaikea tehd? ilman tulitikkuja tai tuluksia, mutta per?mies Hjulman selviytyi teht?v?st? mallikkaasti; muuan australialainen lehti kehui sittemmin vahvasti h?nen suoritustaan. Hjulman tempaisi ruutitynnyrin auki, otti kourallisen kuivaa ruutia ja hieroi sen muutamiin kuiviin lehtiin. Sitten h?n l?i mestarin lailla piikive? veitsens? hamaraan niin ett? lehti- ja ruutisekoitus syttyi tuleen. ?Most artistically?, tuumivat australialaiset sittemmin. T?n? ajankohtana ei Hjulmanilla eik? h?nen tovereillaan kuitenkaan ollut aihetta ylv?stelyyn. Heh?n olivat jokseenkin vaarallisessa asemassa. Vahvistettuaan itse??n lampaanlihalla he keskustelivat siit?, mit? oli teht?v? seuraavaksi. Veneen korjaaminen oli tosiaan yksi mahdollisuus, mutta tarkan harkinnan j?lkeen tultiin siihen tulokseen, ett? oli helpompaa ja turvallisempaa k?vell? maateitse Cape Bordan majakan luo, jonka uskottiin olevan kohtuullisen matkan p??ss?.

Pelastuneet Fideksen miehet nukkuivat kolme y?t? rannalla hylkytavaroiden joukossa ennen kuin he perjantaina toukokuun 25. p?iv?n? l?htiv?t patikoimaan kohti majakkaa, joka sijaitsi 25 kilometrin p??ss? ?as the crow flies?. Mutta tuo et?isyys tarkoittaa nimenomaan linnuntiet? kuten lainattu englantilainen sanontakin, eik? siit? saa mitenk??n hyv?? kuvaa haaksirikkoisten taivalluksesta. Ensimm?isen? esteen? oli yli sadan metrin korkuinen rantat?rm?, joka kohosi jyrkk?n? haaksirikkopaikalta. Maastossa oli tihe? aluskasvillisuus ja piikikk?it? pensaita. Erityisen hankalaa siin? kulkeminen oli konstaapeli H?gmanille, jolla ei ollut kenki?. Miehet vaelsivat kaksi p?iv?? pitkin pensaikkoa ja viettiv?t kaksi y?t? taivasalla. Ev?iksi oli otettu mukaan lampaanlihaa sek? hiukan vett? haaksirikkopaikalla virtaavasta purosta. Sunnuntaiaamup?iv?n? majakanvartija William Tapley h?mm?styi kovasti n?hdess??n viiden muukalaisen k?velev?n kohti majakkaa. Miesten jalat olivat repeilleet verille ja he olivat loppuun v?syneit?, eik? varmaankaan ollut vaikea arvata, ett? he olivat haaksirikkoisia.

Flinders Lightiss?, niin kuin majakan nimi kuului, palveli yhteens? nelj? miest?, majakanvartija Tapleyn lis?ksi Charles Johnson, Andrew Porteus ja Thomas Oman. Lev?tty??n mukavasti yhden y?n haaksirikkoutuneet purjehtivat yhdess? kapteeni Tapleyn kanssa majakanvartioiden veneell? onnettomuuspaikalle haudatakseen kuolleet, mik?li mahdollista, ja korjatakseen talteen sen, mit? kallisarvoisesta lastista oli j??nyt j?ljelle. Paikalle, jonka nimi osoittautui olevan Snug Cove, saavuttiin viiden tunnin purjehduksen j?lkeen kello kolmen aikoihin iltap?iv?ll?. Vesirajasta l?ydettiin jonkun Fideksen miehist??n kuuluneen miehen ruumis, l?hteist? ei ilmene kenen. H?net haudattiin m?enrinteeseen, hauta ymp?r?itiin rannalta l?ydetyill? hylyn osilla ja peitettiin lopuksi suurilla kivill?. Tapley pani merkille, ett? paikalla tyrskysi kovasti, mik? selitt?? sen, ett? alus oli s?rkynyt niinkin nopeasti.

Fidest? ei en?? ollut. Vain puunpalasten n?htiin pist?v?n yl?s vedenpinnasta rantakivien v?lill?. Lasti oli vajonnut pohjaan tai joutunut virtausten poisviem?ksi. Pelastetuksi saatiin ainoastaan muutamia laatikoita, jotka sis?lsiv?t kenki?, paperia ja painotuotteita, sek? joukko huopahattuja ja pari kannullista ?ljy?. Kun tavarat oli asetettu turvalliseen paikkaan, miehet kiipesiv?t kalliolle ja tekiv?t tulen, jotta l?hist?ll? mahdollisesti asuvat tai oleskelevat ihmiset kiinnitt?isiv?t siihen huomionsa. Kallion laelle pystytettiin lopuksi onnettomuuspaikan merkitsemiseksi tanko, johon kiinnitettiin paita lipuksi. Seuraavana p?iv?n? ei en?? ollut mit??n toimitettavaa, joten kaikki purjehtivat takaisin majakalle.

Per?mies Hjulman halusi nyt mahdollisimman pian p??st? Port Adelaideen ilmoittamaan onnettomuudesta viranomaisille ja varustamolle, ja majakanvartija Charles Johnson lupasi vied? Fideksen miehet sinne. Itsepintaisen vastatuulen vuoksi kesti kuitenkin useita p?ivi?, ennen kuin h?n suostui l?htem??n merelle. Tuuli k??ntyi vasta kes?kuun 5. p?iv?n?, kahden viikon kuluttua haaksirikosta, mutta kun valasvenett? ty?nnettiin tyrskyjen halki vesille, se t?yttyi vedell? ja vahingottui. Matkalle varatu muonakin meni pilalle. Vaikka edess? oli pitk? purjehdus, kukaan ei halunnut k??nty? takaisin, ja onni suosi rohkeita miehi?. Saman p?iv?n iltana onnistuttiin n?et preijaamaan ruotsalainen parkkilaiva Scandia, jonka p??llikk? otti miehemme mielihyvin alukseensa ja antoi heille ruokaa sek? apua veneen korjaamiseen.

Kes?kuun 7. p?iv?n? saavuttiin kahden valasveneess? vietetyn vuorokauden j?lkeen vihdoinkin Port Adelaideen. Aluksi Fideksen miesten tuloa ei huomattu lainkaan, koska he eiv?t tulleet maihin kaupungin pistolaiturissa. T?m? n?ytt?? jonkin verran harmittaneen aina valppaita lehtimiehi?, joiden tuli hyviss? ajoin kiinnitt?? onnettomuuteen suurta huomiota. Kaikesta kirjoittelusta huolimatta merimiehemme, jotka olivat liev?sti sanoen pulassa, eiv?t saaneet lainkaan apua Ven?j?n l?hetyst?lt? tai sen edustajilta. Per?mies Hjulmanin ja h?nen miehens? otti huostaansa ns. shippingmaster, joka huolehti siit?, ett? heille annettiin paikallisten viranomaisten kustannuksella vaatteita, ruokaa ja asunto. Onnettomuudesta keskusteltiin Port Adelaidessa seikkaper?isesti. Lehdist? kehotti niit?, jotka ehk? halusivat tutustua siihen alustyyppiin, johon Fides oli kuulunut, k?ym??n tuolloin kaupungin laiturissa olleessa ruotsalaisessa parkki Nordenissa. Lehdet kiinnittiv?t huomiota my?s siihen, ett? kovin monet kuolonuhreista olivat naimisissa olevia miehi?. T?t? valitettiin suuresti, samoin sit?, ett? kapteeni Asplundin nelj? lasta olivat j??neet orvoiksi.

Haaksirikon j?lkipuinti viimeisess? jaksossa

Simo
:coolh