Australian Viestitaulu, Australian Suomalaiset.

Kirjoittaja Aihe: Port Caledonia  (Luettu 6538 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa simotei

  • Piltti
  • *
  • Viestejä: 9
Port Caledonia
« : Heinäkuu 25, 2003, 15:16 »
Uusikaupunkilainen laiva nimelt??n Port Caledonia l?hti 10. toukokuuta 1923 Norjan Lislebyst? lankkulastissa Australiaan, jonne saapui 23. elokuuta 1923. Melbournen satamassa laivasta karkasi 13 miest?, joista tiedet??n ainakin pyh?rantalaiset Arttur Anttila, V?in? Kallio, Valter Leino, Jalmar Merinen, Arvo Rostedt, Ailo Saarinen, Jalmar Varjonen ja kustavilainen Reino Holmroos. Sanomalehti L?nsi-Suomessa oli tuolloin pieni juttu karkaamisesta: Er??st? isosta uusikaupunkilaisesta laivasta on Australiassa koko miehist? karannut maihin ja aamulla oli sian kaulassa lappu jossa luki ?jos ei ruak pian paran nii mn??ki l?hde.

Suurin osa karanneista meni t?ihin sokeriruokofarmeille ja mets?t?ihin, mutta Reino Holmroos v?rv?ytyi merimieheksi. H?n kertoo muistelmissaan mm. seuraavaa: Noin kuukauden kest?v?n lautalastauksen j?lkeen p??stiin matkalle Australiaan toukokuun lopulla 1923. Melkein 0-asteisessa ulkoilmassa j??merell? tuli kapteenin mieleen ruveta s??st?m??n hiilt?. Miehist?n skanssin kamiinat vietiin keulapiikkiin s?il??n. Syyksi kapteeni ilmoitti ett? Melbournessa kuitenkin karataan, ett? palelkoot pojat loput kaksi viikkoa. Ei paljon saanut senj?lkeen kylm?n takia nukutuksi. Matka muuten kesti normaalit 119 vrk. Karkaamiset kyll? toteutuivat, min? muiden mukana j?tin laivan. Tavallaan s?ilyin my?s hengiss?, sill? matkalla (Chilen kautta) Eurooppaan Port Caledonia ajautui myrskyss? Biskajalla La Rochellen ulkopuolella maihin ja upposi miehist?ineen. Lastina sill? oli salpietaria Chilest?.

J?in kahdeksi vuodeksi Australiaan, suurin osa ajasta rannikkopurjelaivoissa. Olin my?s ravunpyynniss?, jossa em?laivana oli 2-mastoinen kaljaasimallinen purjelaiva. Pyyntipaikka oli Flinders Islandsin ymp?rist? Viktorian ja Tasmanian v?lill?. Mielenkiintoista touhua. Oli sent??n moottorivene apuna, jolla pyyntiv?lineit? kuljetettiin.

Ravunkalastus tapahtui metrinkorkuisilla pajusta tehdyill? koreilla, sy?ttin? enimm?kseen haikalan lihaa. Hait pyydystettiin vahvalla pitk?siimalla, jonka piti olla hyvin ankkuroitu, jos sadankilon tai suurempi otus j?i kiinni. Suurin haitta haita paloitellessa oli kamala haju, joka tuli sis?lmyksist?.

My?s pingviinej? otettiin, melkein t?yskasvuisia poikasia oli helppo pyydyst?? rannalta. Ne olivatkin parhaita sy?ttej?. Ravut olivat suurikokoisia, saksettomia, usein yli jalan (n. 30 cm) mittaisia. Alle 6 tuuman kokoisten myynti oli kielletty. Saalis oli saatava el?v?n? Melbourneen, ja sent?hden yli puolet laivan ruumasta oli sumppuna, jossa ne s?ilyiv?t el?vin? kuukaudenkin. Flinders saaret tuli kierretty? moneen kertaan. Tasmanian hyville rapuvesille oli vaarallista l?hte?. Kalastus oli kielletty toisen osavaltion laivoilta. Kiinni joutuessa lasti takavarikoitiin ja kovat sakot p??lle. Joskus oli j?nnitt?v??kin, kun myrskyn sattuessa oli ankkuripaikasta p??st?v? ajoissa pois. Laiva ilman konetta oli aika avuton, kun tavallisesti myrskyn edell? ei tuullut ollenkaan ja rantakalliot olivat ihan vieress?. Ulos p??sty? kyll? p?rj?ttiin v?hin purjein piiss? maaten. Varjopuolena oli se, ett? kovemmassa merenk?ynniss? ravut kuolivat vaikka sumppuruuma oli v?lisein?ll? jaettu kahtia. Vellova vesi heitteli rapuja sein?st? sein??n irrottaen jalat ja pyrst?t. Intian Valtameri oli joskus pahakin...

Lis?? tarinaa Port Caledoniasta l?ytyy monesta l?hteest?. Yksi hyv? on kirja: L?nsisuomalaista merenkulkuperinnett?, Tenho Hella 2001, ISBN 951-26645-4-8.

Simo

Poissa Jaaks

  • Global Moderaattorit
  • Herootes
  • *****
  • Viestejä: 4386
  • Moderaattori
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #1 : Heinäkuu 26, 2003, 09:24 »
Simotei :D

Hieno tarina :god:

Lopetin juuri lukemasta aikaisemminkin mainitsemastani kirjasta; Alan Villiersin kirjoittaman "Voyage of The Parma" - the great Grain Race of 1932 from Australia to Falmouth by way of Cape Horn.   Parmahan oli Gustaf Eriksonin ja Alan Villiersin kimpassa omistama laiva ja miehistossa oli lukuisia suomalaisia ja Villiersilla on vain hyvaa sanottavaa suomalaisesta miehistosta.

Lahettele lisaa samanlaisia tarinoita jos voit :D:D:D

Poissa simotei

  • Piltti
  • *
  • Viestejä: 9
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #2 : Heinäkuu 26, 2003, 18:24 »
Merenkulkutarinoita Australian matkoista kyll? riitt??. Jutut vain ovat niin pitki?, ett? en jaksa naputella. Pit?isi ilmeisesti ostaa skanneri. Tai voisihan tarinoita kirjoittaa jatkokertomuksena, heh :)  Yksi hyvin tiedossa oleva tarina on Kristiinankaupunkilaisen Fides-aluksen haaksirikko Kangaroo Islandin luona 1860.

Palaan tarinaan kun jaksan kirjoitella...

Simo:coolh

Poissa Heidi

  • Muriaanien kuninkas
  • ****
  • Viestejä: 435
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #3 : Heinäkuu 27, 2003, 00:02 »
Mielenkiintoisia tarinoita, Simo! Kirjoita ihmeessa lisaa vaikka juuri jatkokertomuksena, olispahan sitten ainakin jotain, mita odottaa, kun tanne dunderiin paiva toisensa jalkeen kirjautuu juttuja lukemaan ja joskus kirjoittamaankin... Oikein alkoi jannittamaan, etta mitenkahan Fides-laivalle kavi!! ;)