Australiaan kokkailemaan

[Hund]

Heipparallaa!

Tässä olisi taas yksi tiedonvonkaaja. Eli hommat ovat tulleet täällä kotisuomessa siihen pisteeseen että olisi mahdollisuus lähteä keräilemään elämyspisteitä maailman turuilta ja toreilta. Olen 24v noin 1,5 vuoden kokemuksen omaava ravintolakokki ja tähtäimessä nyt siis Aussilan hämyisät keittiöt. Muutamia päiviä olen näitä (+jotain muita) sivuja ristiin rastiin lueskellut ja tietoahan täällä näyttäisi olevan mahdottomasti. Kuitenkin varmuuden välttämiseksi ja juuri oman tilanteeni selkeyttämiseksi laitan tähän muutamia täsmentäviä kysymyksiä:

- Rajoittaako WH-viisumi työnsaantimahdollisuuksia ravintola-alalla niin merkittävästi että kannattaisi harkita jonkin toisen viisumin hakemista? Onko WH-viisumi ylipäätään Australiaan työnhakuun suuntaavien kokkien pääsääntöisesti käyttämä viisumi vai esim. skilledvisa?

- Olenko ymmärtänyt oikein että omassa tilanteessani mutkattomin tapa edetä työnhaun suhteen olisi seuraava:
1. Kääntää täällä kotosalla englanniksi cv+työtodistukset.
2. Suhauttaa jetillä Australian lämpöön ja lähteä nippu kädessä etsimään töitä.

Kiitos

[Milka]

Hund,

Muutama pointti noista viisumeista:

1. WH- viisumin saat vain vuodeksi ja jos teet 3kk toita ns. primary industry parissa, niin voit anoa toisen vuoden WH:ta ensimmaisen paattyessa.

2. Skilled viisumin saanti kestaa noin 10 -12kk ja siihen vaaditaan 2 vuoden tyokokemus.

Sinuna tekisin juuri niinkuin ehdotitkin. Eli tule tanne vuodeksi ja saat tyokokemusvaatimuksen tayteen ja sen jalkeen jos tanne haluat jaada pidemmaksi aikaa niin hae skilled viisumia. Kasittaakseni taalla on pulaa kokeista, joten eikohan niita toita loydy helposti. 

[Jaaks]

Heipparallaa Hund,

Amattitaitoisista kokeista on valtava pula ja töiden saanti on hyvin helppoa jos vaan taitoja löytyy.

Useat ravintolat ja hotellit sponssoroivat kokkeja varsinkin Euroopasta sekä Aasiasta ja maksavat jopa matkat tänne saadakseen ammattitaitoisen henkilön.

Tuo sinun 1,5 vuoden työkokemus ei taida siihen Skilled – Independent (Migrant) visa (subclass 175) riittää, mutta muitakin pysyviä viisumivaihtoehtoja on kuten esim Skilled – Sponsored (Migrant) visa (subclass 176) ja Skilled – Regional Sponsored (Provisional) visa (subclass 475).

WH viisumikin on ensikertalaiselle Ausseissa kävijälle ihan hyvä vaihtoehto tulla katsomaan onko tämä tosiaan maa johon haluat asettua pysyvästi ja kuten jo sanoin jos taitoja löytyy niin töitäkin on enemmän kuin pystyt tekemään 

CV ja työ- sekä koulutodistukset (kokkikoulu) englanniksi, omat veitset sekä työvaatteet kassiin ja matkalle.

Vaikka tulisit aluksi WH viisumilla, niin kannattaa myös harkita ABN eli Australian Business Number hankkimista ja työskentelyä "yksityisyrittäjänä" kuten suurin osa täkäläisitä kokeista ilman vakituista työpaikkaa tekee.

Milkan mainitseman toisen WH viisumin saamiseen on tehty ehdotus eduskunnalle lain muuttamisesta siten, että myöskin 3 kuukauden hospitality työt oikeuttasivat siihen, mutta sitä muutosta ei nyt kuitenkaan tule kuin aikaisintaan joskus ensivuonna kun tuo koko hallitus on nyt vaalien alla "caretaker" muodossa.

Onhan täällä muitakin suomalaisia kokkeja ollut ja jokunen jopa tänne foorumiin kirjoitellut, mutta enpä tiedä ovatko he vielä linjoilla.  Eräs oli muistaakseni jopa Neil Perry'n Sydney Rockpool ravintolassa, joka on luokiteltu yhdeksi maailman parhaista ravintoloista.

[Hund]

Jaaks!

Lukaisin nuo ABN-sivut läpi mutta vähän jäi hämäräksi mikä se käytännön hyöty tulisi todellisuudessa olemaan. Helpottaa veroasioiden junailemista? Mitä muuta? Viitsitkö valaista muutamalla sanalla kun ilmeisesti olet asioista perillä.

Kiitos

[Jaaks]

Hund,

Käytännön hyöty ei ole juurikaan veroasioiden helpottamisessa, sillä joudut itse tekemään enemmän, mutta se kannattaa kyllä.

Ensiksikin rekisteröidyt välitysfirmaan kuten Chefs on the Run tai Zenith Hospitality asuin paikkakunnastasi riippuen ja he hoitavat sinulle työpaikan ja/tai työpaikat ja sinä laskutat työnantajaa ABN numerollasi.  Palkka on nykyään jossain $30 - $32/tunti ja saat sen verottomana käteen.
Sinun täytyy sitten itse maksaa verosi valtiolle ja mahdollisesti GST (alv) jos olet siihen rekisteröitynyt.

Varsinainen hyöty tulee siitä, että voit tehdä aivan toisenlaisia verovähennyksiä
kuin tavallinen palkansaaja.  Vähentää voit mm. työvaatteet ja kengät 100% (muuten maksimi $150.00), työmatkat 100% mukaanlukien osa auton rekisteröinti ja vakuutuskustannuksista (muuten 0%), kaikki työkalut (veitset etc), puhelinkulut, osan vuokrasta ja sähkölaskusta (tietysti sinulla on toimisto kotona)
etc, etc, etc.....

Itselläni on kokkeja töissä, jotka maksavat näin tekemällä $60,000 vuosituloista alle $3,000 veroa 

Toki kuten sanoin sinulla on enemmän "paperi töitä" ja ehkä kannattaa palkata accountant (kirjanpitäjä) joka ei maksa kuin muutaman sata $ vuodessa ja sekin on verovähennyskelpoinen.

Sinun täytyy myös itse hankkia omat vakuutuksesi, mutta jälleen kerran ne on verovähennyskelpoinen kustannus.

Jos et halua tähän ABN touhuiluun lähteä mukaan, niin silti töitä löytyy vaikka kuinka paljon.  Useat työnantajat kuitenkin suosivat tätä tapaa, sillä silloin heidän ei tarvitse huolehtia vakuutuksista, lomarahoista, superista etc, etc...

[Aikis]

Miten muuten tuo yrittäjän super sitten menee...maksetaanko sekin itse johonkin? Eroaako se systeemeiltään (maksu ja takaisinmaksu ym) palkansaajan eläkemaksuista ja miten?

[Jaaks]

Yrittajan oma super on vapaaehtoinen, mutta myoskin verovahennyskelpoinen.  Jos maksat sen johonkin Super fundiin verolakien mukaan esim 15% tuloverotus etc , niin ihan on normaalit saannot elakemaksuun ja rahan ulos saamiselle.