sivistysta & odd jobs

[Zende]

Timo, kiitos kiitoksista ynna muista tervehdyksista!  Tama nyt ei liity yhtaa yleissivistykseen eika odd jobseihin, mutta oletkos itse loytanyt sielta Townsvillesta muita maanmiehia taikka -naisia?  Townsvillesta ei ainakaan kuule juuri mitaan Suomi lehden palstoilla.  Kunhan olen utelias.
Zende

[Timo]

Zende Kyllä toki olen löytänyt suomalaisia täältä Townsvillestä. Ne ovat noita 1950-60-luvuilla Mt Isaan tai Inghamiin tulleita kaivosmiehiä tai sokerityöläisiä. Tunnen kymmenkunta suomalaista ja tiedän täällä olevan yli 30. Alle nelikymppisiä ensimmäisen polven siirtolaisia ei juuri ole. Nuoria suomen kielen taitoisia toisen polven siirtolaisia en tiedä kuin yhden.
Nämä meidän siirtolaisemme ovat enimmäkseen keskipohjammaalta Vaasan-Kokkolan tieoilta.

[Surffari]

Tulikohan tutkimuksissa vastaan yhtään Kurkijokelaisia? Sielläpäin on mullakin tuota sukujuurta jäänyt vähän karjalan kunnaaseen.  =0)

[Zende]

Timo, mielenkiintoista, etta Townsvilleen tai noihin muihin pohjoisempiin paikkoihin on vakea keskittynyt samalta alueelta Suomesta.  Ovatkohan he olleet tietoisia toisistaan kun tulivat, eli onko kyseessa net tai family migration, vai ihan sattuma?

Itsellani on sellainen kuva, etta 1950-60 luvuilla Melbourneen saapui enimmakseen yksittaisia pariskuntia ja/tai perheita, jotka olivat ehka kuulleet muista jotka olivat muuttaneet, tai lukeneen siirtolaismainoksen lehdesta.  Saapuivat siis toisistaan riippumatta, ja siksi siis eri puolilta Suomea.  Samasta syysta taalla suomalaiset asuuvatkin pitkin kaupunkia, eivatka tietylla alueella, kuten esim monet etelaisesta Euroopasta samoihin aikoihin muuttaneet.

Surffari, en tieda mihin tutkimukseen viittasit, mutta mulla ei ainakaan ole tietoa taalla asuvien kotiseudusta.

Etta nain.

Zende

[Timo]

Zende,
Inghamissa, tuossa vähän Townsvillestä Cairmsiin päin on paljon väkeä Lohtajalta, mm. tuolla Huiman Pekankin tarinassa mainitut Erkkilät. Kysymys ei ollut kuulemma mistään suvuittain tulemisesta vaan juuri tuosta, että kun esimerkiksi työpaikalta yksi lähti, niin toisetkin alkoivat miettiä asiaa omalta kohdalta. Tänne lähteneet sitten kirjoittivat kotiin ja kavereille, että minkälaista siellä on. Monet sitten lähtivätkin samoille seuduille ja usein kaverit ja entiset kylänmiehet  opastivat alkuun.

Lueskelen juuri Juhani Lompolon "Maa johon mahtuu"  -teosta, joka sinullakin oli lähteenä tutkimuksessai. Siinä kerrotaan noista vanhemman polven siirtolaisista,  mm. karjalaisemännästä, joka tänne tullessaan oli jo kolmatta kertaa siirolaisena: kaksi kertaa joutui tulemaan Karjalasta Suomeen ja nyt Suomesta tänne. Ja oli kuulemma positiivinen yllätys tulla tänne. Ensi kertaa kuulemma tunsi olevansa toivottu siirtolainen, vastaanotto oli ollut ystävällinen. Suomessahan ei karjalaisevakoita kovin hyvällä useimmiten katsottu.

Surfferi,  Voisithan vilkaista Kurkijoen kotisivulta www.kurkijoki.fi josko sieltä löytyisi viitteitä siirtolaisuuteen tai muuten vain mielenkiitoista asiaa