Kasvihuonepäästöt

[Aikis]

Eipä oikein hyvältä kuulostanut uutinen Australian nurin menneistä päästörajoituksista. Mitkähän lienevät taustat ja mitä siellä tällä hetkellä oikein tapahtuu?

[Jaaks]

Climate change - "Emissions Trading Scheme" olisi ehkä oikea otsikko.

Ihan hoidettu juttu.   Kevin Rudd halusikin Double Dissolution jotta hän voi julistaa uudet vaalit kun oppositio on vähän sekaisin ja hän haluaa uuden 3 vuotta pääministerinä.

Muillekin Tiedoksi:
Senate rejects Labor's ETS legislation

[Aikis]

Ahaa, tämäkö onkin selitys...Ei ole sitten maailmalla toivoa, ei. Mitähän tuo ns. hoidettu juttu tarkoittaa suomeksi?

Vakavammin puhuen, Australia on kumman nihkeästi (kuten monet muutkin suurvallat) sitoutunut näihin erilaisiin ekologisiin toimiin.

[Haagalainen]

Jostain syystä Australia pääsee aika herkästi maailman mediaan, kun jokin ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvä juttu kohtaa siellä vastarintaa.
22-miljoonaisen maan päästöt suhteessa koko maapallon päästöihin on asiallisesti yhtä tyhjän kanssa, olkoonkin että Australian kasvihuonepäästöt per asukas on korkeanpuoleiset.
Eikä australia ihan saamaton ole noiden "ekologisten toimien" kanssakaan ollut. Muutama esimerkki
- energiansäästölamppujen käytön puolesta alettiin Australiassa kampanjoida varsin varhain
- tuulienergian hyödyntämisessä Australia peittoaa esim. Suomen mennen tullen
- kaikesta maapallolla tuotetusta sähköenergiasta n. 30% - teollisuusmaissa yleensä yli 60% - kuluu sähkömoottoreiden pyörittämiseen, ja Australia
  on ensimmäisiä maita maailmassa, joka on asettanut lakisääteiset energiatehokkuusrajat tietynkokoisille uusille sähkömoottoreille

Suomen tapaan Australiassa on paljon ns. energiaintensiivistä teollisuutta, joka sielläkin huutaa halpaa sähköä, ja uhkaa kilpailukyvyn ja työpaikkojen menetyksillä, jos ei sitä saa. Ja vain kivihiilestä sitä on riittävästi saanut, kun vesivoimaa on niukalti, ja ydinvoima on ainakin toistaiseksi pannassa. Kivihiilen osuus Australian sähköntuotannosta lienee lähellä 80%, ja hiiltä riittää.

[Merja]

Minun mielestäni kukaan tässä maailmassa ei voi paeta sen taakse että "ei meidän päästöt mitään ratkaise". Kyllä se on aloitettava ihan sieltä ruohonjuuritasolta eli omasta itsestä. Ja siitä että miettii kauppaan mennessään TARVITSENKO minä oikeasti tätä tavaraa? Onko se kestävä vai ostanko halpaa? Jokaikisen hilavitkuttimen tekeminen saastuttaa ja kuluttaa luonnonvaroja. Jo tässä meillä useimmilla on paljonkin parantamisen varaa, ja Australialla todella paljon sillä tänne tuotetaan paljon halpatavaraa kiinasta, joka ei kestä kauaa. Yleensä me vaan mietimme että kiva juttu kun täällä on halvempaa kuin Suomessa, mutta laatu on aivan toista, puhutaan sitten T-paidoista tai pölynimureista.

Ja täällä on paljon parantamisen varaa. Aurinkoenergian käyttö on naurettavan alhaista, maassa, jossa aurinko paistaa lähes joka päivä ja valtavalla voimalla. Käykääpä Itävallassa kävelyllä ja siellä joka toisen talon katolla on aurinkopaneelit... Onneksi täälläkin ne ovat yleistymässä tekniikan parannuttua huomattavasti ja osavaltio (tai valtio) tukee niiden hankkimista.

Joukkoliikenteestä en edes jaksa aloittaa. Muuta kuin että ainakin täällä Brisbanessa olisi kirveellä töitä.

Ei muuta kuin parantamaan maailmaa, aloittakaamme jokainen omasta itsestämme 

[usia]

Energiansaastolampuista: Meillekin jopa energiayhtio lupautui vaihtamaan kaikki lamput - tosin tama vaihtaja ei sitten ilmestynytkaan sovittuun aikaan (olihan se tosin perjantai-ilta, joten ehka ei enaa huvittanut tyomiesta  ).  Kaipahan ne vaihtamalla saa jokainen hyvan mielen kun on jotain "ekotoimia" tehnyt, mutta ehka tarkeampaa ja pitemman paalle tehokkaampaa (tosin huomattavasti tyyriimpaakin) olisi pistaa pienta eristysta asuntoihin. Kuinka paljon sita energiaa kuluukaan kun meidankin kohtuullisen uudessa kampassa "tuulee" lapi ja talvella lammitetaan ja kesalla ilmastoidaan keltanokkia katolla.

[Silppu]

Ensinnäkin pyydän anteeksi jos tämä mitä kirjoitan loukkaa jotakuta. Se ei ole tarkoitukseni. Tämä kirjoitus ei ole myöskään osoitettu henkilökohtaisesti kenellekään, vaikka Merjan kanssa onkin aina mukava vängätä.

Minusta nimittäin tämä ilmastomuutoshysteria alkaa saamaan jo kulttimaisia piirteitä. Se on aika tekopyhää ajatella että maailma pelastuu kun minä tyyliin jätän yhden turhan tavaran ostamatta tai että vaikka säädän V8 autostani rengaspaineet oikeiksi bensankulutusta vähentääkseni (näin kehotetaan tekemään). Sitten lennän perheeni kanssa Suomeen lomalle samalla unohtaen sen aiheuttamat päästöt, ja palaan taas arkeen moralisoimaan muita jotka eivät kulje työmatkaansa yhtä ekologisesti kuin minä, ja käytä Go green kauppakasseja.

Samaan aikaan Kiinassa ja Intiassa sadat miljoonat ihmiset alkavat saavuttaa samaa normaalia elintasoa mihin olemme tottuneet. Sellainen kehitys on tuhoisaa maapallolle, mutta silti ekokultin jäsenenä en halua muuttaa kehitysmaaoloihin, vaan nautin salaa ympärillään olevista kulutusyhteiskunnan hedelmistä mm. infrastruktuurin ja työpaikan muodossa, ja alan rakentaa omaa tekopyhää ekoilluusiota siitä mikä on oikea tapa elää. Hyvän omantunnon siitä voi itselleen saada mutta ei sillä juuri mitään voiteta.

Ja sitten vielä lopuksi. En itse siis vastusta ympäristöystävällistä elämäntapaa. Väittäisin jopa että elämäntapani saattaa olla vähemmän luontoa rasittava kuin keskimäärin palstan lukijoilla. Mutta tähän loputtomaan ilmastonmuutosvöyhötykseen alan olla jo väsynyt. Kun Aussien hiilivoima muutettaisiin ydinvoimaksi, ja vähän aurinkoenergiaa päälle niin sama meno kuin ennenkin voisi minun puolestani jatkua ilman mitään turhia ekokulttejakin. Olisi ainakin rehellisempää niin.

[jounij]

Hyvin sanottu Silppu! Jos vihreät puolueena lakkaisivat typeryyttä hipovan ydinvoiman vastustuksensa, niin saattaisin jopa harkita äänestäväni heitä. Että sen verran vihreitä ajatuksia itsellänikin on. (Itse asiassa on hieman enemmänkin, jopa jossain määrin Merjan peräänkuuluttamalla "ruohonjuuritasolla".)


Tuumaa

[arixmel]

Eilen tutkin mielenkiinnolla sähkölaskuani, huomaa että luin sitä rahanmenon suuruuden kannalta, en niinkään sen energian tuhlailuni osalta )sanottakoon että olemme päästellyt mailmaan kasvihuonemaisemmaksi 1.425 tonnia pelkällä kotienergian kulutuksellamme, olisko tuo nyt kuukauden ajanjaksolta ja neljän hengen taloudessa)

Erityista mielenkiintoa tuotti Saunan ja aurinkopaneelien tasoittava vaikutus. Saunahan on aikamoinen energiasyöppö,  mutta huomasin että kulutuksemme on silti samalla tasolla kuin ennen saunaa ja aurinkopaneeleja. Pääsimme jopa myömään verkoon takaisin päin 50 kwh  (80 päivää ja 54kWh) ei nyt ihan hirveesti mutta kait se kesällä tuottaa enemmän, valtio kyllakin ostaa sahkon takaisin 50 centin kilowattitunti hintaan kun se myo sen minulle noin 15 centin hintaan,,,hyvä diili.

Itse olen miettinyt että kuinka hyviä nuo paneelit nyt sitten on....sillä tarkoitan sitä etta jos lasketaan niiden koko elämänkaari valmistuksesta loppuun asti ja sita energiamäärää verrataan siihen aurinkoenergiaan joka niilla saadaan niin mikä on loppulasku päästöjen kannalta. Aika tietenkin näyttää mika noiden keskimääräinen elinikä on vai kestävätkö yhtä kauan kuin talokin. Pikkuisen minua kyllä arvelluttaa että ollaanko tässä vain polittisesti tekemässä oikeaa tekoa ja olemassa vihreitä ilman tarkempaa tietoa. )puhun tietenkin itsestäni koska juuri niinhän minä olen tehnyt)
ari

[Jaaks]

Michael Smith's editorial on 4BC yesterday seemed to go down very well:

Here's a way to understand Mr Rudd's Carbon Pollution Reduction Scheme.

Imagine 1 kilometre of atmosphere that we want to rid of human carbon pollution.  We'll have a walk along it.
The first 770 metres are Nitrogen.
The next 210 metres are Oxygen.
That's 980 metres of the 1 kilometre.  20 metres to go.
The next 10 metres are water vapour.  10 metres left.
9 metres are argon.  Just 1 more metre.
A few gases make up the first bit of that last metre.
The last 38 centimetres of the kilometre – that's carbon dioxide.
A bit over one foot.
97% of that is produced by Mother Nature.  It's natural. 
Out of our journey of one kilometre, there are just 12 millimetres left.  About half an inch.  Just over a centimetre.
That's the amount of carbon dioxide that global human activity puts into the atmosphere.
And of those 12 millimetres Australia puts in .18 of a millimetre.
Less than the thickness of a hair.  Out of a kilometer.


Source:
Andrew Bolt Blog

[usia]

Tyokaveri on ostamassa juoksumattoa ja taman keskustelun innoittamana paadyttiin tutkimaan juoksumattojen energiatehokkuutta - heh
http://savingenergy.wordpress.com/2007/03/10/saving-energy-in-exercise-habits-treadmill-or-trail/

[Lasse]

Taytyy pistaa tahan valiin etta jos ETS olisi sellaisenaan hyvaksytty, olisi pelkastaan Queenslandissa menetetty 27 000 olemassa olevaa tyopaikkaa kaivosteollisuudessa (lisaksi suuria kaivosprojekteja pantu jaihin).

Kivihiili on kuitenkin Queenslandin ja taitaa olla koko Australian rahakkain yksittainen vientituote (http://www.dfat.gov.au/aib/trade_investment.html) , joten Ruddin ETS ehdotus ei luonnollisesti kaikille kelvannut ja sellaisenaan se ei tule menemaan lapi. Suuret yhtiot, kuten BHP Billiton, Xstrata, Anglo Coal, Peabody ja Rio Tinto lobbaavat melkolailla Australian Coal Associationin kautta ja luulenpa etta heilla on melkoisesti sananvaltaa tyopaikkojen sailymisen ja vientiteollisuuden yllapitamisen osalta.

Taytyy muistuttaa etta vain 20% tuotetusta kivihiilesta kaytetaan Australiassa ja jos kaikelle vientiin menevalle kivihiilelle latkaistaan taalla jo verot paalle, ei sen tuottaminen ole kovin kannattavaa.

Terveisia kivihiilikaivokselta aurinkoisesta Blackwaterista (QLD)

[RUU]

Taytyy pistaa tahan valiin etta jos ETS olisi sellaisenaan hyvaksytty, olisi pelkastaan Queenslandissa menetetty 27 000 olemassa olevaa tyopaikkaa kaivosteollisuudessa (lisaksi suuria kaivosprojekteja pantu jaihin).

Samaan aikaan kannattaa huomioida, että kaivosteollisuus työllistää suoraan vain 1% työvoimasta, seurannaisvaikutuksineenkin kuitenkin vain marginaalisen osan kansasta. Yksittäisten alueiden kannalta vaikutukset tietenkin ovat merkittävät, sillä moni kaupunki nojautuu yksinomaan kaivosteollisuuden varaan.

Australialla olisi sekä luontaiset edellytykset ja runsaasti varallisuutta olla ympäristöystävällisen teknologian kehityksen kärjessä. Se business tulee olemaan vielä merkittävä - paitsi todennäköisesti täällä...   Uskallan veikata, että jos kuppi käännettäisiin nurin, ajettaisiin kaivosteollisuutta alas samaan aikaan panostamalla samalla mitalla ympäristöteknologiaan, taloudelliset ja työllisyysvaikutukset olisivat vähintään samat, mahdollisesti jopa paremmat jo 5-10 v aikajänteellä.

Tuosta ympäristöteknologiamarkkinoiden koosta ja ennusteista on vähän vaikea löytää kelvollista dataa googlaamalla. Jos jollakulla on hyviä linkkejä, tänne vaan esille niitä, niin voidaan jatkaa mietintöä tulevaisuuden vaihtoehtojen ja vaikutusten kannalta.
Nykyisestä energiateollisuudesta Australiassa tarjoan: Key Facts on Australia's Energy Industry (PDF) ja ABS Environment and Energy Releases.

[Lasse]

Jos avasit linkin edellisesta viestistani, niin huomaat varmasti etta ylivoimaisesti kaksi suurinta vientituotetta olivat rautamalmi ja kivihiili. Kaivannaisista saatavat tulot ovat olleet lahestulkoon yksin kahden viime vuosikymmenen aikana tapahtuneen talouskasvun vetajana. On vaikea uskoa etta 5-10 vuodessa saadaan tyhjasta kehitettya sellainen tuote vientiin tai ainakaan kotimaan markkinoille jolla saisi vastaavat tulot kerattya.. Ja jos ala tyollistaa suoraan vain yhden prosentin tyovoimasta, on sen epasuora vaikutus valtion ja osavaltioiden talouteen ollut valtava.

[Silppu]

Uskallan veikata, että jos kuppi käännettäisiin nurin, ajettaisiin kaivosteollisuutta alas samaan aikaan panostamalla samalla mitalla ympäristöteknologiaan, taloudelliset ja työllisyysvaikutukset olisivat vähintään samat, mahdollisesti jopa paremmat jo 5-10 v aikajänteellä.

Samalla logiikalla voitaisiin runsaasti sähköä kuluttava suomalainen paperiteollisuus ajaa nurin, niin saataisiin ainakin pari ydinvoimalaa suljettua. Paperitehtaat kun ovat pitkälti automatisoituja, eikä kovinkaan työvoimavaltainen ala. Suomi petraisi sähkönsäästöraporteissa, ja ydinvoiman tilalle voitaisiin laittaa tuulivoimaa ja sillä tavalla saataisiin enemmän ihmisiä työllistettyä. .... Mutta.... Kansantaloudellinen vaikutus olisi valtava, ja se näkyisi yhden jos toisen kukkarossa korkeina veroina sekä katoavina työpaikkoina. Samalla tavalla kävisi myös silloin jos Australian kaivosteollisuutta lähdettäisiin ajamaan alas. Jos paperiteollisuus ja Nokia ovat Suomen talouden kivijalkoja, niin vastaavasti kaivosteollisuus on sitä Australiassa.

[Aikis]

Ai kun mukavaa, kun syntyi sentään ihan asiallista ja oikeasti informatiivistakin keskustelua. Kiitos ja seurataanpa tilannetta...

[Lasse]

Voisin viela lisata etta ennekuin kaivosteollisuus ajetaan kokonaan alas voitaisiin miettia kuinka paljon energiaa ja luonnonvaroja saastyisi pulloja kierrattamalla tassa maassa... Se olisi sellainen vahemman radikaali keino saastaa luontoa ja enemman kuin tarpeellinen.

[MH]

Kyllähän pulloja kierrätetään vaikka niissä ei panttijärjestelmää olekkaan. Niille on oma roskiksensa joka talossa josta ne päätyy kierrätykseen.

[Lasse]

Ja montakohan prosenttia pulloista paatyy kierratykseen. Jos olisi pullopantti, niin prosentti olisi luultavasti paljon suurempi

[MH]

Kotioloissa varmaan lähelle 100% kaupoista ym myydyistä heti juotaviksi ostetuista varmaan suurin osa päätyy normi roskien joukkoon. Sen olen pistänyt merkille että aika hyvin porukka vie roskansa ym mukanaan yleisötapahtumissa eikä jätä niitä toisten huoleksi kuten esim. Helsingin taiteiden yö tai vappu.