Australian Viestitaulu

Viestitaulu => Elämää Australiassa => Asuminen - eläminen => Aiheen aloitti: Tiikeli - Helmikuu 25, 2004, 17:02

Otsikko: Rahan olemus...
Kirjoitti: Tiikeli - Helmikuu 25, 2004, 17:02
Tuli tuossa hiluja pyöritellessäni mieleen että missäs muodossa se käteinen yleensä (jos sitä sattuu omistamaan ;)) on siellä Australiassa?
Meinaan tällä sitä kun ennen euron tuloa myytiin uusia eurolompakoita koska uudet rahat ovat isompia kuin vanhan markka setelit. Vaikka loppujenlopuksihan tässä kävi niin että ne kokonsa puolesta isot setelit ovat niin arvokkaita että eipä niihin ole varaa ja se lompakossa pyörivä valuutta on pääasiassa kolikoita eli kukkaro olisi paljon tarpeellisempi :)

ihmettelee Tiikeli :??
Otsikko: ... tai ennemminkin sen olemattomuus :)
Kirjoitti: no-worries - Helmikuu 25, 2004, 18:22
Uutta lompakkoa ei ainakaan kannata hankkia ennen matkaa. Jos lompsa on kunnolla rispaantunut, se ei ehkä kelpaa niin hyvin varkaille :)

Suomessahan käytettiin ammoisina aikoina oravannahkoja maksuvälineenä. Minkä nahkoja Australiassa käytettiin? Koalan :o ?

Mietistekee aussidollareita pari kertaa hypistellyt
Maija
Otsikko:
Kirjoitti: riaapa - Helmikuu 25, 2004, 22:02
Eniten Aussirahan olemus poikkeaa euroista siinä, että setelinsä ovat muovisia. On kai suhteellisen harvinaista...

Riina.
Otsikko:
Kirjoitti: Jaaks - Helmikuu 26, 2004, 05:30
Tiikeli :D

Tassa vahan tietoa Aussi muovi (polymer) seteleista :

Plastic Money
Australia leads the world in plastic banknote technology.
What's the problem?
Paper banknotes wear out quickly, particularly if they get wet. They are also fairly easy to counterfeit ? despite security measures, such as watermarks and having metallic threads within the notes. The emergence of colour photocopiers and scanners has made it easier to reproduce paper money.
A great Aussie solution
CSIRO and Note Printing Australia (part of the Reserve Bank of Australia) developed polymer money. The world's first polymer banknote was the $10 commemorative note issued in January 1988 to mark the Australian Bicentenary. By 1996, all Australians were using plastic money, and that doesn't mean whipping out their credit cards! The new bills are much more durable and have proven a challenge for conterfeiters.
How does it work?
Australia's plastic money is made of a non-porous polymer with a specially developed protective coating so the notes stay cleaner and don't absorb moisture. They last on average 4-5 times longer in circulation, with the plastic $5 note lasting for around 40 months, compared to 6 months for the paper $5. After it does wear out, polymer money is recycled into plastic products such as compost bins and plumbing fittings.
The polymer substrate behaves a lot like paper and conventional printing techniques are used to apply ink to the surface. The major security measure is a see-through window which makes the plastic money difficult to reproduce using photocopiers and scanners.


Taalta loydat kuvat kaikista seteleista ja niiden mitat, jotta voit tarkistaa jos ne mahtuu lompakkoosi :D:D:D

http://www.rba.gov.au/CurrencyNotes/NotesInCirculation/index.html
Otsikko: Australian Currency
Kirjoitti: hanskie - Helmikuu 26, 2004, 12:06
Lapi Australian nuoren historian on talla noteerattu:

Raha
http://www.aussie-info.com/tourist/money2.php

Kulta
http://www.oldmogotown.com.au/education.html

Opal
http://www.opalmine.com/

niin etta jos sattuu jotakin naista kolmesta omistamaan, niin suksi luistaa.

:XXXX  :?  :XXXX
Otsikko:
Kirjoitti: no-worries - Helmikuu 26, 2004, 20:06
Niin tosiaan, opaaleillakin on joskus muinoin voinut maksaa. Voi että ne on kauniita kiviä!

Mutta entäpä jos ei puhuta nuoresta historiasta vaan vanhasta - mikähän on mahtanut olla aboriginaaleilla maksuvälineenä? Hekin ovat varmasti käyneet kauppaa keskenään vaihdantatalouden hengessä.
Otsikko:
Kirjoitti: Anski - Helmikuu 26, 2004, 20:28
Siis muovisia seteleitä??? :?:?
Enpä oo kyllä moisista ennen kuullut.
No kai sitä kaikkeen tottuu, tuskin niitä paljon tulee lompakossa etes pyöriin :D
Otsikko:
Kirjoitti: Jouko - Helmikuu 26, 2004, 22:01
Ensimmäiset muoviset vitosen setelit olivat niin kovaa muovia kun ne kerran olivat johonkin muottiin taipuneet niin niitä tahtonut saada enään suoriksi sitten millään.

Välillä oli surkuhupaisaa seurata kun kauppias yritti survoa "apinan raivolla" seteleitä kassakoneeseen, kun ne taas seuraavalla avauksella pomppasivat automaattisesti sieltä pois.  Pidä siinä nyt sitten pokkaa :hahhaa:hahhaa

Konepesun ne kylläkin kestävät hyvin.:?
Otsikko:
Kirjoitti: hanskie - Helmikuu 27, 2004, 02:03
Koska harrastan sukututkimusta suvustani, niin tuossa sivutuotoksena on tullut selvitettya myos vaimoni sukua taalla Australiassa.
Jonkunaikaa sitten vierailin anopin ja appiukon luona ja kyselin vanhoja asioita. Anopin ika on 89 ja apen 94. Anoppi kertoi:
Hanen isansa isa eli vaarinsa saapui Australiaan 1841. Tall Ship "Hero of Marlow" ja han oli laivan First Mate, eli peramies. Plymouth to Sydney oli linja ja poikkesi myos Rio de Janeirossa.

Charles Owen oli taman merimiehen nimi ja Sydneyhyn saapuessa naimaton, 39 vuotias. Syntynyt 30.1.1804 Gorg, Irland.

Laivan saapuessa Sydneyhyn Charles majoittui Sailors Homeen vastapaata satamaa (on museona tanapaivana, The Rocks) ja katseli elamaa ymparillaan.  Peramiehen palkka oli keskitasoa parempi ja han oli saastavainen mies, joten hanella oli jonkunverran puntia ja siksi han jai maihin Sydneyhyn.
Jonkun aikaa eleltyaan Sydneyssa han muutti Parramattaan, Parramattajoen ylajuoksulle ja osti sielta talon, seka pienen tilkun maata.  Talokaupassa  ei kaytetty lainkaan rahaa vaan hinta oli kaksi ja puoli tynnyria SUOLAA. Anoppi ja Appi eivat tieda mista tama suola oli kotoisin. Kuitenkin muista lahteista olen selvittanyt, etta suola oli erittain arvokasta alkuaikoina. Samoinkuin juomavesi.  Kun esitin mahdollisuuden, etta Charles olisi tuonut suolat englannista businesmielessa, niin appiukko oli kovasti samaa mielta.

Joten tassa on yksi esimerkki "korvaavan" maksuvalineen kaytosta.

Lisaksi mainittakoon, etta Parramattasta tuli asutuskeskus juuri makean veden takia. Juuri tassa kohtaa jokea suolainen merivesi muuttuu makeaksi jokivedeksi. Eli nousuvesi ei jaksaa tyontaa merivetta ylemmaksi Parramattan kohdalta.

Alkuasukkaiden maksuvalineista en ole loytanyt mitaan mainintaa. Ensimmaiset maininnat kaupanteosta on valkoisten jotka ostivat Kengurunlihaa rommilla. Ja rommi oli myos uudisasukkaiden maksuvaline ja tuiki tarpeellinen kulutushyodyke. Meinasipa Rommin takia syntya pieni sisallissotakin alkuaikojen Sydneyssa. Mutta se on taas toinen juttu.

:XXXX :eye: :XXXX  :D
Otsikko:
Kirjoitti: no-worries - Helmikuu 27, 2004, 18:19
Heh, suolaa ja rommia :) :) :) Hauska tarina, kiitoksia. Jotain tällaista halusinkin kuulla :)

Sukututkimus on minunkin kohdallani nyt yllättävän ajankohtaista. Olen aina kuvitellut, että olen se yksi ja ainoa suomalainen, jolla ei ole kaukaisiakaan sukulaisia Australiassa. Vaan onpa sittenkin!

Tätini on tehnyt sukututkimusta aktiivisesti vuosikausia. Kun hän kuuli, että olen lähdössä Australiaan, hän kertoi, että siellä päin on itse asiassa asunut eräs sukulaisistani. Hän on tosin jo kuollut, mutta hänen lapsensa asuvat vielä Australiassa. Sukulaiseni puolisokin oli suomalainen, ja on jopa mahdollista, että joku tämän palstan käyttäjistä on minulle jotain kaukaista sukua.

Olisi todella mukavaa saada yhteys sukulaisiini! Täti lupasi toimittaa minulle yhteystiedot lähiaikoina. Sitten vaan kirjettä raapustamaan...
Otsikko:
Kirjoitti: jounij - Helmikuu 27, 2004, 21:24
Sama täällä - eli en siis Ossilaan tullessani tiennyt täällä olevan yhtään sukulaistani. Sittemmin heitä on muutamia löytynyt - ihmeellisimmässä tapauksessa peräti saman kahvipöydän äärestä!

Lähimmät löytämäni sukulaiset ovat peräti niinkin läheisiä kuin isäni pikkuserkkuja (joiden olemassaolosta ei isänikään tiennyt, ennen kuin heidät löysin) ja heidän jälkeläisiään.


Toteaa
Otsikko:
Kirjoitti: Tiikeli - Helmikuu 28, 2004, 11:51
*hih*
Kirvoittipa taasen vilkkaan keskustelun tuokin ihmettelyn aihe :)
Kysymys oli suunnilleen että minkälaisia rahoja ihmisillä siellä taskunpohjalla pyörii noin arkikäytössä, seteleitä vai kolikoita niinkuin täällä.
Mutta oppihan tässä taas paljon uutta :D

terkuin Tikru :hahhaa