Australian Viestitaulu

Täältä tulee nyt mahdollisesti hassu kysymys varsinkin kun elelette keskel kessää, mutta kysynpä kumminkin kun en hakukoneesta löytänyt vastausta.
Eli olen usein miettinyt miten talot Australiassa pitää rakentaa jotta ne ovat talvella lämpimiä ja kesällä viileitä??   Rakennusala ei ole heiniäni  mutta koska itse olen palellut elämässäni mahdollisesti eniten (!) juuri Australian talvisäässä, sisätiloissa, niin asia on jäänyt askarruttamaan. Suomessa on se hyvä puoli, että vaikka ulkona on lumimyräkkä, ja autotalliin pääsee vasta kun on hakenut varastosta suksisauvan, hakannut jäät oven edestä ja kohmeisilla käsillä kiskonut oven auki (kuten menneellä viikolla kävi), niin kaikesta huolimatta kotona sisällä on aina lämmin! :) Lähipiiriäni huvittaa kun minua ei Australiassa asumisessa pelota liika kuumuus vaan se että siellä pitäisi palella sisällä, hhrrrrr...
Eli kertokaas kansantajuisesti mihin hyvä rakentaminen siellä perustuu ja ovatko talot nykyisin lämpimiä talvella, vai vieläkö turvaudutaan electric blanketseihin, lämpöpulloihin jne?

Olen ainakin matkoillani huomannut kun olen ollut siellä tuttavien luona uusissa ja vanhoissa omakotitaloissa ei ole käytetty eristeitä ollenkaan esim. seinissä eikä yläpohjassa ole villaa ollenkaan niinkuin täällä myöskin lattiat taloissa ovat eristämättä. Nykyään kai ovat ruvenneet laittamaan enemmässä määrin taloihin eristeitä sekä lämmitysjärjestelmiä. Tällaisia havaintoja olen itse tehnyt. Raivo osaa varmaan kertoa jotain nykykäytännöstä kun sillä on asioista tietoa ihan käytännön tasolla

Chilifinn :D

Tassa vahan tietoa Australian Building Code'sta:

http://www.abcb.gov.au/content/codes/  

http://www.greenhouse.gov.au/yourhome/

Tuo Code tietysti vaikuttaa vain uusiin taloihin tai jos teet remonttia, joten niita vanhempia viileita taloja on tietysti hyvin runsaasti.

Cheers

Chilifinn,

Oikeassa olet tuon sisällä palelemisen suhteen, asia ei tosin tunnu haittaava ausseja jotka ovat kehdosta saakka palelleet sisällä. Pikemminkin uskallan väittää että, aussit ovat karaistuneet kylmää vastaan paremmin kuin me Suomalaiset jotka olemme vain värjötelleet silloin kun olemme olleet ulkona. Siinä missä asussi paineli sandaaleilla ? shortseilla ja t-paidalla, niin meikäläisellä oli päällä aluspaita, college paita, hanskat ja nahkatakki päällä ja vielä hirvitti katsella tuota  vaatetusta.

Taloissa ei tosiaan normaalisti ole eristeitä missään, ikkunat ovat hieman Morris Mini:n liukuikkunoiden tapaiset eli eivät kovin tiiviit. Toki eristettyjä taloja löytyy tosin eristys tehdään normaalisti vain kattoon??? Lämpöä/kylmyyttä tulvii sitten sisään seinistä, ikkunoista ja lattiasta.

Tietysti kannattaa muistaa että esim. täällä Queenslandissa tuota kylmää kestää hyvässä lykyssä vain kuukauden pari. Kylmäkään ei ole aivan sitä mihin olemme suomessa tottuneet, tosin lämpö voi pahimmillaan laskea lähelle nollaa. Talvipäivät ovatkin sitten vastaavaksi erittäin hyvin suomalaisille sopivia (QLD) eli siinä + 20° liikkumavaralla ± 7°.

Olen nähnyt taloja jopa täällä QLD:ssä joihin on laitettu ohuet villat seiniin ja kattoon, mikä varmasti tekeekin talosta huomattavasti miellyttävämmän niin kylmällä kuin kuumalla.

Tuo paleleminen vaihtelee vuosittain sillä jotkut talvet eivät ole ollenkaan niin kylmiä kuin taas toiset. Lämmitystä hoidellaan yleensä joko pienillä siirrettävillä 2000W sähkö lämmittimillä, kaasulämmittimillä, petrolilämmittimillä, ilmastoinnilla tai sitten aussien keskuudessa suosituilla sähköhuovilla. Kyllä noita kuumavesipulloja näkyy joka talvi kaupoissa ja tulipa yksi sellainen uteliaisuuttani hankittua kotiinkin. Lämmityksen mielekkyydestä voi olla montaa mieltä, periaatteessa lämpöä kestää vain niin kauan kuin lämmitin on päällä mutta esim. aamu-suihku on huomattavasti miellyttävämpi +25° lämpötilassa kuin +7° lämpötilassa.

Jouko, olen myös sitä mieltä, että aussit ovat tottuneet kylmyyteen enemmän kuin me pohjolan asukit. Vaikka aina kuulee kommentteja "ethän sä voi olla kylmissäs, sähän oot suomesta ja te ootte tottuneet kylmään ilmaan." Mutta meidän kylmyys on todella eri asia ja Suomessa pukeudutaan kylmällä ilmalla kunnolla.

Olen usein myös miettinyt tuota talojen eritystä. Ja omasta mielestäni tiivistämällä ikkunat ja ovet kunnolla, saa jo aikaan ihmeitä. Sillä useissa taloissa huomaan vienoisen tuulen, joka puhaltaa koko talo läpi. Miten auttaisiko suomen malliin tupla ikkunat...? :?? Ilmahan on tunnetusti hyvä eristäjä...

Asuttuani joskus nuorena Englannissa voin sanoa siellä tosissaan  palelleeni talossa. Tuolloin tulin oppimaan ,että Suomessa rakennetaan maailman parhaimmat talot!
Englannissahan yhä edelleen ihmisiä paleltuu kuoliaaksi asuntoihinsa.Ihmeenä pidän,että itse hengissä selvisin!Äidille kun kirjeessä mainitsin kylmyydestä ,niin seuraavassa postissa tuli tietenkin villasukkahousut.

Ovathan nämä Ossilan talot kylmiä, jääkaappeja muistuttavat lämpötiloiltaan talvisin,mutta enemmän tuskaa minusta on kesäaikaan kuitenkin kuumuus talossa.Kesällä saatan valittaa ja marmatankin kuumuudesta,mutta olen vannonut olla marisematta talvella kylmyydestä.Toisinsanoen kylmää on kuitenkin niin vähän aikaa ja täällä Brisbanessa tuskin pirttiinsä paleltuu.
Kuopuksen syntyessä talviaikaan pidettiin taloa tavallista lämpimämpänä sähköpatterin avulla.Myös kuivattelin makuuhuoneessa kaikki vauvan vaatteet,jotta tuli sopivasti kosteutta kuivaan huoneilmaan.

Sannan kirjoittaessa tuplaikkunoista,muistui mieleen miten työlästä olikaan pestä triplaikkunoita.Meidän viimeisimmässä  omakotitalossa sitten olikin tuollaiset lämpölasit .

Muistan muuten ihmetelleeni kaupoissa niitä "käärmeitä ",joita ovien eteen laitetaan vetoa  estämään (?)...Minä kun luulin niitä lasten pehmoleluiksi.

Olisihan se huomattava energiasäästö tuo talojen eristöinti.

LainaaAlkuperäinen postittaja chilifinn
Eli olen usein miettinyt miten talot Australiassa pitää rakentaa jotta ne ovat talvella lämpimiä ja kesällä viileitä??

Noh, ne pitäisi rakentaa suurinpiirtein siten kuin Suomessakin. Nyt kun ei rakenneta, niin ne ovat kesällä kuumia ja talvella kylmiä. Kesällä talojen näennäinen viileys johtuu siitä, että ne ovat vetoisia, eli jatkuva ilmavirta viilentää niitä hieman. Toinen seikka, joka vaikuttaa talojen viileänä pysymiseen on se, että aurinko paistaa kesällä niin pystysuorasta, etteivät säteet osu ikkunoihin, joista muutoin tulisi hirvittävä määrä kuumuutta sisään. Asian huomaa jokseenkin jokaisessa talossa, jossa on lännen puoleisia ikkunoita: sellaiset huoneet muistuttavat saunaa kesäiltapäivisin auringon alettua paistaa ikkunasta sisään.

Melko korkealla sisämaassa sijaitsevassa ja siten talvella kylmässä Canberrassa tuli vasta vuonna 1993 voimaan laki, joka määräsi uusien talojen ulkoseinien eristyksen pakolliseksi. Välikaton eristämiseen ei silloinkaan pakotettu, sillä "sehän on helppoa tehdä jälkeenpäinkin". Sittemmin on määräyksiä edelleen kiristetty: uusille taloille ei enää myönnetä rakennuslupaa, ellei niiden energiansäästöluokitus ulotu neljään "tähteen" (asteikko taitaa mennä 0 - 5:een tai 6:een). Vaadittua arvoa ei käytännössä saavuteta, ellei välikattokin ole eristetty.


Kommentoi kaksi talvisin lämmintä taloa Canberraan rakennuttanut

Moi,

Yhdyn edellisiin mielipiteessa etta aussit ovat karaistuneempia sietamaan pienta kylmyytta kuin me suomalaiset. Suomessa asuessamme aussi poikaystavani ja hanen etela-afrikkalainen rugby kaverinsa paivittelivat meidan kylman herkyttaa. Siina missa nama etelaisen pallon puoliskon pojat porskuttivat syyskylmalla treeneissa t-paidassa ja shortseissa, suomalaisilla oli kaiken peittavat suojavarustukset...

Talojen rakentamisesta olen kuullut (tama on toisen kaden tietoa), etta talon sijoittaminen tontille sopivassa kulmassa auringon nousun ja laskun suhteen on oleellista. Auringon paasya sisaan voi saadella pitkilla raystailla. Kun on pitkat raystaat korkealta paistava asuntoa kuumottova kesa aurinko ei paase sisalle kun taas hieman erikulmassa tuleva talvi aurinko lammittaa asuntoa mukavasti. (huomasin vasta nyt etta jouni jo kertoilikin tata samaa)

Petra :D

Aurinkoisessa Queenslandissa on lain vaatima vahimmais pituus (tai oikeastaan leveys) raystaille 600 mm. Se on seka auringon, etta rankkojen sateiden takia.

Muuten toinen hyvin talon lampoisyyteen - viileyteen vaikuttava tekija on katon materiaali.  Tiili katto on hyva kylmalla talvella koska se varastoi auringon lampoa ja peltikatto hyva kuumalla kesalla koska se heijastaa suurimman osan lammosta takaisin ja viilenee heti kun aurinko laskee. Kesalla taas tiilikatto tekee talosta melkoisen saunan.
Meilla paadyttiin peltikattoon (eristettyyn kyllakin) koska kylma aika taalla on niin olemattoman lyhyt.  Katto on siis taysin eristetty ja katolla viela kolme kappaletta ulospain kuumaa ilmaa imevia imureita (eli "whirly birds" ).

Cheers
Jaaks

Kiitos kaikille monipuolisista vastauksista. Helpotti -ja ei helpottanut.. :( :)  
Vastauksistanne käy ilmi että kylmiä on valtaosa taloista edelleen mutta hyvä jos parannusta kuitenkin koko ajan tapahtuu!
Jaaks, yritänpä perehtyä noihin hyviin linkkeihin ajan kanssa ja oppia aiheesta lisää.
Jouko ja muutkin, olen myös tuumaillut että Aussit ovat tottuneet siihen että muutaman kuukauden vuodessa voi vähän palellakin. Vaihdokkina ollessani perheellä oli tapana lämmittää olohuone illaksi mutta makuuhuoneiden ovet pantiin silloin kiinni eikä niitä lämmitetty kuin satunnaisesti esim läksyjen teon ajaksi. Raaka peli Ranualla, sanoisin :D  Ja sähköpatja oli jotensakin eksoottinen ilmiö.

Useampi australialainen on asiaa kysellessäni arvellut, että Suomen kaltainen tiivis rakentaminen takaisi lämpimän sisäilman talvella mutta että sitten talo olisi kuuma kesälläkin. Teillä tuntuu kuitenkin olevan se näkemys että eristeet auttavat viileyteenkin. Tietenkin se on halvempaa rakentaa taloja vähemmillä eristeillä ja ikkunoilla, mutta maksaa kai se ilmastoinnin täyskäyttäminenkin samoin kuin epämääräiset lämmittimet mitä talvisin käyttävät, puhumattakaan niistä kuumista suihkuista jotka ovat ainoa keino lämmitellä aamulla hyisessä kylppärissä... Ja vettäkään ei saisi tuhlata! Omat talvimuistoni ovat Sydneystä, talosta laakson pohjalla ja koulupuvusta joka oli liian kylmä mutta asu oli tarkka ja pakollinen! :D

Tuosta tiiviistä rakentamisesta tuli kyllä vielä sellainen näkökulma mieleeni, että kun Australiassa on niin kosteaa, että kaikenlaiset homeet varmaan riemukkaasti kasvavat niin se talojen ristiveto voinee olla siltä kantilta katsoen hyväksi? Minulla koulupuvun kesäkenkien päällä kasvoi hometta kun otin ne talven jälkeen vaatekaapista esiin! Suomessa on ollut viime vuosina lähes homehysteria. Toki hyvä että homeiset talot korjataan mutta tietääkseni siellä päin maailmaa eivät talojen kuntokartoitukset, homemittaukset, homekoirat jne ole vielä arkipäivää??

Tähän väliin kommentoisin yhtä kirjaa, jossa amerikkalaisnainen kertoi kokemuksistaan 90-luvun alkupuolen Australiassa. Hän väitti, että ikkunoihin kiinnitettävät, tarpeen tullen irrotettavissa olevat puukarmiset tuuletusritilät ovat Australiassa suhteellisen tuntemattomia keksintöjä. Pitääköhän tämä paikkansa?

Siinähän olisikin ratkaisu kesien kuumuuteen: makkarin ikkunat kokonaan irti ja ritilät tilalle. Ötökätkään eivät pääsisi yöunta häiritsemään. Ikkunalasittomuus voi tosin olla vaarallista miljoonakaupungissa asuessa...

Taidan oikeasti muuttaa dormiin, jahka Aussiin asti pääsen. Keskimmäisessä kerroksessa voisi olla mukavan lämmin, kun ylä- ja alakerrassa olevat huoneet toimisivat eristävinä vyöhykkeinä!

Villasukkiaan laukkuun pakaten,
Maija

Tassa vahan vaihtoehtoista nakovinkkelia, vaikka periaatteessa kylla yhdynkin aiempiin mielipiteisiin.  Eli kylla Suomessa tosiaan talot rakennetaan paljon paremmin lampoeristyksen kannalta.

Mutta... Kaikkeen tottuu!  Kahdeksan vuotta sitten kun Melbourneen muutin olin minakin ihan kauhuissani kun sisalla oli viileaa, kylpparissa jaatavaa, ikkunat ihan valjyt ja oven alla viiden sentin rako.  Ekan vuoden hytisin paksuin villapaita paalla.

Nyt kun kayn Suomessa vierailuilla, ahdistaa sisatiloissa ihan vietavasti.  Tuntuu ettei saa happea, iho kuivaa karrelle, on ihan liian kuuma, ei saa nukuttua, eika pienen tuuletusrappanan auki pitaminen auta yhtaan.  Oli kesa tai talvi.  Liiikaa eristeita, sanon mina!!  

Meilla kotona kylla ollaan sikali suomalaisia, etta jokaisessa huoneessa on sahkopatteri, jota kaytetaan silloin kun kyseisessa huoneessa ollaan.  Makkaria lammitetaan pari tuntia ennen nukkumaan menoa ja koko yo, ja kylppari lampiaa ajastimen kanssa aamu-ja iltapesuja varten.  Olkkarissa hehkuu kaasulammitin, jonka edessa on mukava relata niinkuin olisi avotakka.

Kesalla kohtuullisen viileyden takaa se, etta ovet ja ikkunat pidetaan kiinni, ja verhot niiden edessa.  (Kuuma tulee ulkoa sisalle pain, eli eristeet esim. paksut verhot, auttavat pitamaan kuuman ulkona ja viilean sisalla.)  Kun alkaa tulla hiki kolmannen +35 paivan jalkeen, laitetaan hyrratuuletin eteen pyorimaan, ja ongelma selviaa silla.

Joka tapauksessa, nyt viihdyn paljon paremmin huterassa ja vetoisassa 120-vuotiaassa aussitalossani, kuin hyvin rakennetussa suomalaisomakotitalossa tai -asunnossa.  

Luulen, etta nain kay kaikille, joten ala murehdi turhia Chilifinn, kylla sinakin maan tavoille opit, jos niin paatat.

Ilman kosteudesta viela sen verran, etta se vaihtelee maanosasta riippuen.  Olit ilmeisesti jossain Sydneya pohjoisemmassa, missa on tosiaan kosteaa.  Victoriassa (Melbournessa) ja South Australiassa taas on paljon Suomea kuivempaa, ehka vuoristoseutuja lukuunottamatta.  Eli Melbournessa ei ainakaan home haittaa.

Zende

Maija, Kyllä meillä ainakin kotona on sellaset ötökkä verkot jokaisen ikkunan ja oven edessä, jos niitä tarkoitit. Ja olen huomannut että ne löytyvät myös monesta muusta talosta täällä Melbournessa. Ja uskoisin myös että pohjoisempanakin nuo ötökkä verkot ovat kovassa käytössä....Missähän lienee se amerikkalaisnainen käynyt.... :??

Me toimimme samalla tavalla kuin Zende eli ikkunat kiinni ja verhot eteen kuumina päivinä. Meillä on vielä tupla verhot pitämässä lämpöä ulkona.

Mette, uskoisin että aussien innostus kokolattiamattoihin johtuu siitä, että pörröinen kokolattiamatto tuntuu kivan lämpimältä jalkoihin kun muuten koko asunto on viileä. Mutta että ihan kokolattiamatto kylppärissä....:o Kylpyhuoneessa lattialämmitys olisi kiva, sen saa päälle kun sitä tarvitsee ja hyiset aamu suihkut olisivat historiaa. :D

Mites sitten nämä termiitit missä alueilla niitä esiintyy vai onko koko maassa? Pari vuotta sitten tapasin QLD:ssä kaverin jolta termiitit olivat syöneet kaksi taloa ja sälli oli vaan hymyssä suin että so what ainahan voi rakentaa uuden.

MH :D

Tassa vahan triviaa termiiteista ja pari hyvaa linkkia :D

"There are over 300 species of termite in Australia, but only about 30 cause damage of any economic significance. Only Tasmania is free of "economically significant" termite attack to buildings. Other States' termites may be smaller than the species in the north of Australia but can be more numerous and just as voracious."

http://www.csiro.au/news/features/termites.html

http://www.labyrinth.net.au/~dewart/whatr.htm

http://www.greenweb.com.au/archicentre/html/guide_on_termites_and_borers.html

Täällä Sydneyssä pyörii eräällä radiokanavalla mainos että tummenna lasit niin autossa kuin talossa, lupaavat 65% vähemmän lämpösäteilyä sisään. Lasipalatsitoimistorakennuksissa näkee kyllä tummennettua lasia mutta OK/kerrostaloissa ei juuri.

Tästä tulee mieleen Tampereen Hervannasta eräs ilmiö: Hervantahan on valtava n. 30000 asukkaan 70-luvun lähiö, melkein pieni kaupunki. Sen suurin talo on Mikontalo. Mikontalossa asuu teekkareita. Monet teekkarit opiskelevat tietotekniikkaa. Tietotekniikkaa opiskelevat teekkarit istuvat paljon sisällä ja naputtavat tietokoneita. Silloin on hyödyllistä että teekkarin asunnon ikkunat on kesät talvet peitetty aluminifoliolla ettei sisään tule lämpöä eikä häiritseviä heijastuksia. Ja tämä tarina on tosi. Tosi monessa Mikontalon ikkunassa on foliot.

muistelee
HW

HW :D

Olen tuota foliota nähnyt täälläkin käytettävän ikkunoissa,vaikkakin harvemmin.

 Tuttavamme ,joka on ambulanssikuljettaja kertoi että useasti noiden folioilla vuorattujen ikkunoiden takana asustaa skitsofreniaa sairastava henkilö.Ja tämä tarina on myös tosi!

Myös kattotiilen värillä on vaikutusta niin,että vaaleampi katto kerää vähemmän lämpöä kuin tummempi katto.


Sanna :D Maija taisi puhua sellaisista puisista säleiköistä,joita voidaan sisältä talosta säädellä .Ainakin täällä Brisbanen ympäristössä näitä näkee taloissa.

HW :D

Meilla on kaikki ikkunat joihin aurinko voi paasta paistamaan tummennettu (eli "tinted" ).  Se tekee valtavan eron kuumuuden sisalle tulossa ja myoskin poistaa tarpeen olla verhoja ikkunoiden edessa seka lampo- etta nakosuojana :D
Niista kun ei nae sisaan vaikka seisoisit ihan vieressa, mutta ulos nakyy taysin yhta hyvin kuin mista tahansa ikkunasta.
Ainoa asia mika taytyy ottaa huomioon, etta ikkuna lasin kuumemmilla puolilla taloa taytyy olla vahintaan 4 - 6 mm eika se normaali 3 mm, silla auringon kuumuuden vuoksi 3 mm lasit halkeaa sen kalvon sisalla :o

Autossa se nyt ei ole niin tarkeaa, jos on kunnon ilmastointilaite ja se sita paitsi haittaa sitten nakyvyytta huomattavasti pimealla ajaessa.

Meillä on täällä suomessa ikkunoissa sellaiset rullaverhot joissa ulkopuoli on foliopintainen ja auttavat kyllä huomattavasti seinustalla joka suoraan etelään

Kyllä me ainakin olemme palelleet ja paistuneet, mutta onneksi nyt asumme kerrostalossa, joten enää vain paistumme...

Rakentamisen perinne ja nykykäytäntö on kovin kehnoa ja ilmastoon sopimatonta (ihan niinkuin Englannissakin!) Etenkin tavalliset esikaupunkitalot on sekä suunniteltu että rakennettu ihan pässinpäisesti. No, eihän niitä ole oikeastaan edes suunniteltu... joku vain on 'laatinut piirustukset' Project Home -firmalle. Tontin ominaisuuksia kukaan ei ota huomioon!

Meillä Victoriassa lämpöeristys on pakollista, mutta aika vähäinen eristys - ja sekin usein tehdään niin huonosti ettei siitä ole mitään oleellista hyötyä. Asian tekee erityisen raivostuttavaksi se, että HIA (Housing Industry Association) nostaa aina kaamean metelin kun esim. eristysvaatimuksia hiukan kohotetaan (kuten '5 tähden' taloiksi): kuulemma maksaa keskimäärin jotain pari tuhatta taalaa lisää.

Samaan aikaan ko. yhdistyksen jäsenet innolla kauppaavat huonosti suunniteltuja, kehnosti toimivia ja ylisuuria taloja; ne täysin hyödyttömät ekstraneliöt ne vasta maksavat!

Ei, en kaipaa suomalaista ahtautta, mutta joku kompromissi siinä sentään on olemassa. Melbournen alueella uuden talon keskikoko on jo kai siinä 250 neliötä, josta 50 on sekalaisia käytäviä, omituisia nurkkia jne. Master bedroomia lukuunottamatta makuuhuoneet (joita siis exactly kuinka moni tarvitsee 4 tai 5?) ovat kirpunkokoisia.

Mutta ehdotapas jollekin että rakentaisivat vähän pienemmän talon! Ei tule kuuloonkaan. Mutta eristyksestä tingitään, kaksinkertaisista ikkunoista ei edes keskustella vakavasti jne.

Hölmön hommaa, sanoo nimimerkki
Turhautunut arkkitehti
Melbourne

Suomalaisia ja australialaisia taloja ja niiden erilaisuuksia voisi verrata vaikka sadan sivun verran ja tastakin aiheesta on kylla muistini mukaan keskusteltu jo pitkat tarinat aikaisemmin. Kuitenkin tuli itsellenikin mieleen muutama kommentti oman talon (ikuisen) remontoijan nakokulmasta.

Meillakaan ei vanhassa talossa ollut mitaan eristyksia missaan, mutta remontoidessa mies on eristanyt valikaton ja seinia (myos sisaseinia) sita mukaan kun remontti etenee. Meilla lampotilanvaihtelut tuntuvat, kun joulun aikaan oli noin +40C ja talvella miinusasteita yoaikaan, joten ilmastointia ja lammitysta taalla pain tarvitaan enemman, kuin monessa muussa paikassa. Toivottavasti eristyksilla saastetaan edes vahan sahko- ja kaasulaskuissa! Ikkunat on meillakin niin huterat, etta valilla niita pestessa pelottaa, etta ne menevat rikki. Lattialla meilla on kokolattiamatot, jonka alla on jonkinlainen eristava alusmatto, mutta tarkoituksena on hankkiutua niista eroon ja hioa ja lakata puulattiat jossain vaiheessa. Jonkinlaista eristysta pitaa siis saada lattian alapuolelle, meidan talo on nimittain sellaisten polkkyjen (stumps) paalla ja muuten saattaa varpaita palella!!

Yksi asia johon mina kiinnitin alussa paljon huomioita aussitaloissa on se, etta taalla vessat ovat yleensa erikseen, eika siis kylpyhuoneessa, kuten Suomessa. Toisaalta ihan hyva juttu, mutta itse en kylla koe sita tarpeellisena. Kuten Petrikin totesi, miksi uusissa taloissa pitaa olla niin monta makuuhuonetta ja kylpparia puhumattakaan erilaisista oleskelutiloista (family room) ja muista vastaavista??? Meilla takapihan patio ajaa olohuoneen edelle kayttoasteen perusteella, seka kesalla etta talvella.

Vaikea sanoa, minkalaisen talon itse suunnittelisin, jos joskus rakentaisimme uuden talon. Meita viehattavat vanhat talot paljon enemman, mutta hommaa tietysti riittaa moninkertaisesti!

Hölmö kysymys..

Kuinka hyvin eristäviä materiaaleja, esim. lasivillaa on saatavilla?

Vielä tyhmempi kysysmys.. :D
Onko varaava takka aivan pois suljettu idea? Tuli mieleen että siitä saa lämpöä ihan kivasti, mutta mistäs klapit ja onko vaarana metsäpalo?

On täällä vuorivillaa myytävänä ihan tavallisissa rautakaupoissakin (ainakin täällä talvisin viileässä Canberrassa). Paksuudet eli eristystehot eivät kuitenkaan taida olla samaa luokkaa kuin Suomessa myytävien.

Lämmittävien takkojen rakentamisesta täkäläiset eivät ymmärrä mitään: jopa tuolla kylmällä lumivuorien seudulla jokseenkin kaikki takat on rakennettu talon ulkoseinään ja vieläpä siten että koko tulipesä ja siitä lähtevä suora(!) hormi ovat varsinaisen ulkoseinän ulkopuolella. Mutta kukaan ei varmaankaan estä rakentamasta varaavaakaan takkaa. Ei kai niistä sen pahempaa metsäpalovaaraa aiheudu kuin muistakaan takoista. Sellainen saattaa kylläkin olla suurimmassa osassa maata ja suurimmalle osalle maan asukkaita liian lämmin. Täällä kasvaneet eivät ole moksiskaan, jos talon sisälämpötila on talvisin tavallinen 17.


Havainnoi

Kiitos Jouni vastauksesta!
Tuskinpa sitä villaa niin paksusti edes tarvitsee.

Tuli mieleen kun joskus katselin netistä kanadalaisia omakotitaloja, pisti hiukka silmään kun yhdessä luki "Finnish style heating" :D, tarkemmin katselin että mikäs kummajainen, niin muuten samanlainen mökki kuin muut, takka vain oli revitty ulkoseinästä keskelle tupaa..

Niin polttopuista, onko vaikeasti saatavilla? Myydäänkö esim huoltoasemilla klapeja pussissa?

Joo, monilta huoltiksilta saa polttopuita pusseissa. Niitä runsaamman määrän lämmitykseen tarvitsevat tilaavat talven alkaessa suoraan kotiinsa kokonaisen autokuormallisen. Mutta puun polttaminen ei ainakaan Canberrassa taida olla kaikkein yleisin lämmitysmuoto. Yleisimmäksi arvioisin maakaasulämmityksen.


Itse sähköllä betonilattian kautta lämmittävä

Onko kenelläkään kokemusta talon rakentamisesta itse ausseissa? Jos itse saisi päättää ja rakentaa tai rakennuttaa talonsa mieleisekseen. Saako siellä rahalla esim. kaksinkertaisia ikkunoita, kunnon hanoja (ei niitä kahdella kädellä ruuvattavia) lattialämmitysjärjestelmiä vaikka edes pesuhuoneeseen. Esimerkiksi vesikiertoinen lattialämmitys, lämmittää kylmällä ja viilentää kuumalla, jos siihen on vaan systeemit olemassa.

On täällä (ainakin Canberrassa) saatavilla ja käytössäkin noita kiertovesilämmitys-jäähdytysjärjestelmiä. Vipuhanoja (yleensä saksalaisia) saa ja uusiin taloihin tavallisesti laitetaankin, mutta yleensä vain keittiöihin. Suihkuihin en ole nähnyt myytävän termostaattihanoja, joten postitutin sellaiset itselleni Suomesta.


Vastaa

LainaaOriginally posted by jounij
Suihkuihin en ole nähnyt myytävän termostaattihanoja, joten postitutin sellaiset itselleni Suomesta.

Kyllä niitä on, ainakin Grohella, mutta mikäs tuossa - lainrikkominen on toki aussielämää parhaimmillaan! (1: hanan saa, ainakin täällä sivistysosavaltiossa, asentaa vain lisenssin omaava putkimies; 2: vain hyväksytyn hanan saa asentaa.)

Houkutus on toki suuri, kun Grohen termostaattihana maksaa $600 ja Oraksen 100?... Oras ei, kun n. 10 vuotta sitten kysyin, ollut kiinnostunut Australian markkinoista. HYVÄ SUOMI!

Edellisen kotimme kylppariremontin yhteydessa asensimme vipuhanat & ns. kasisuihkun, eika se minusta tullut edes kalliiksi olisiko ollut noin $200,- kallimpi kuin "perinteinen" versio.

LainaaAlkuperäinen postittaja Petri
lainrikkominen on toki aussielämää parhaimmillaan! (1: hanan saa, ainakin täällä sivistysosavaltiossa, asentaa vain lisenssin omaava putkimies; 2: vain hyväksytyn hanan saa asentaa.)

Ainakin kohta 1 tuli meidän kohdallamme täyteen, sillä nuo termostaattisuihkut asensi paikoilleen rakennusfirman putkimies talon rakennusvaiheessa. Talo meni myös valtion tarkastuksesta läpi, joten arvelenpa, ettei meillä ole ongelmaa kohdan 2:kaan kanssa.


Ei lainkaan huolissaan

Jouni
Canberra


J.K. Oraksen vipuhanoja sai kerran erään täkäläisen LVI-liikkeen poistomyynnissä, joten on niitä ainakin joskus myyty täällä. Sitä en sitten osaa sano, että kuinka suuresta maahantuontierästä ja kenen tuomasta oli kyse.

LainaaOriginally posted by jounij
Ei lainkaan huolissaan

No voi pahus - taas haaskasin ruutia!

Vai oli Oraksen hanoja saatavilla? Mielenkiintoista... Minulla silloin aikanaan oli tarkoitus tuoda niitä - siis nimenomaan termostaattihanoja - maahan, mutta eivät suostuneet myymään. Heillä oli joku 'teknologiasopimus' jonkin paikallisen firman kanssa.

Ystävät rakkaat. Palataanpas tähänkin aiheeseen ainakin 220 pv:n hiljaisuuden jälkeen. ;)

Ikkunoista ja ovista olisin kiinnostunut.

Onko teillä kellään (Ossilan asukeilla) tuplaikkunat talossa ja jos on, niin minkä firman? Puiset? UPVC? Puu-alumiini? Soiteltiin yhteen paikalliseen firmaan ja uhkasivat laskuttaa $2600 makuuhuoneen ikkunasta yksistään... kokoluokkaa 229 cm x 152 cm... ja kallistettava tuuletusikkuna tavallisen sijaan olisi tehnyt tuohon ikkunaan lisälaskua $500 verran... Ei siis taideta lähteä ihan koko taloa noilla hinnoilla ikkunoiden osalta remonteeraamaan mutta laitettiin jo pariin toiseen firmaan kyselyitä menemään. Jos aloittaisi yhdestä päästä ja pikkuhiljaa etenisi läpi talon.

Ja entäs etuovi? Alkaa pikkuhiljaa kyrsimään nuo raot, jotka eivät häviä vaikka kuinka yrittäisi tiivistenauhalla tukkia. Osaako täällä kukaan valmistaa valmiiksi tiivistä ulko-ovea? Omiin silmiin ei ole toistaiseksi sattunut... :nuttu:

Meillä on myös vuokratalossa oraksen hanat, sitä en tiedä miten ovat sinne tiensä löytäneet.

Meillä on tuplalasi-ikkunat alumiinikarmeilla. Valmistaja on canberralainen (tai queanbeyanilainen) Monaro Windows. En tiedä, toimittavatko ikkunoitaan Perthiin saakka ja mihin hintaan, mutta ikkunoiden hinta oli kohtuullinen verrattuna samankokoisiin yksilasisiin. Muistaakseni koko 4 mh talomme ikkunat maksoivat vuonna 2000 alle $9000.


Vastaa

Kiitos Jouni, sinua vähän ajattelinkin kun muistin, että rakentelit suomalaiseen tyyliin 8) Täytyypä katsoa, olisiko firmalla netissä sivuja...

minkälainen on omakoti rakentamisen tilanne tällä hetkellä ausseissa, ja lähinnä kiinostaa tuo brisbanen alue? tulossa sinne WH:lla.. ajattelin vaan kun on täälä koto suomessa tullu oltua töissä omakoti työmailla, jotta oisko siellä mahdollista päästä rakentaa taloa?

Lerssi  8)

Kiva nimi sulla :)

Talonrakentaminen Australia V Suomi.

Suomessa olet talorakennustyömaalla yleensä töissä rakentajalla, tai sitten timpuriryhmässä joka tekee monta vaihetta rakennuksessa.

Australiassa talorakennus toimii 90% urakkaryhmä pohjalla.
Joten pääset ehkä töihin joko gyprok asennusryhmään, tai laatoittajaryhmään tai timpuriryhmään etc ym ym ym.

Nämä ryhmät eivät ole rakentajalla vältämättä vakityössä, vaan keikalla kasaamassa runkoa, jolloin paikalle asennetaan ikkunat sekä ulkoovien karmit muurareita varten.
Jälkeenpäin he tulevat asentamaan taloon ulkoovet sekä räystäät, jonka jälkeen he odottavat sisutustöiden alkamista ja tulevat asentamaan sisälle ovet, listat, sisäänrakennettuihin kaappeihin hyllyt, sekä mahdolliset lisäkoristeet ennen maalaireita.
Kun sitten talossa on kaikki matot, laatat, kaapit, maalit & tapeetit paikallaan, he tulevat asentamaan sisäoviin lukot & stopparit sekä vaatekaappeihin henkaritangot sekä vessapaperi & pyyhetelineet.

Jos olet ammattikuntiin joihinkin omasta mielestäsi sopiva, voit paikallislehden/duuniilmoituksien kautta bongata duunipaikan.

Itse en hakisi ihan niin kohdistuvaa alaa, vaan ihan helppoa duunarin paikkaa raksalta koska palkkaerot ei ole isot, ja isommassa ryhmäss on helpompi olla.

Käytämme välillä itse WH duunareita, sen jälkeen kun se 6kk laki astui voimaan, ja emme ole katuneet toistaiseksi.

Väliin on kuitenkin lisättävä, että alamme ei ole helppoa, ja duuni on ihan tarkoitettu hyvä kuntoiselle/hermoiselle :)

Onnea matkallesi toivottaa



:coolh

Leokatt

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - elokuu 08, 2007, 18:08
Kiitos Jouni, sinua vähän ajattelinkin kun muistin, että rakentelit suomalaiseen tyyliin 8) Täytyypä katsoa, olisiko firmalla netissä sivuja...

Lasketko kuinka ison alan ikkunasi ottavat koko talossa.

Jos se on alle 30% ei sinun kannata lähteä kovin isoa rahamäärää kuluttamaan tuplalaseihin.

Jos taas haluat kuitenkin rajoittaa lämpövaihtelua talossasi, saat sen talvisin aikaan käyttämällä kangasverhoja ikkunoiden edessä, sekä kesällä kehittämällä varjon niiden eteen ulos.

Jo muutaman asteen ero estää lämmön tulon sisään kesällä, koske se kehittää ilmankierron siihen varjon kohdalle.
Talvella taas kangasverhot kehittävät sen kuuluisan ilmakerroksen verhon ja ikkunan väliin, joka eristää lämmön karkaamisen.

Jos taas olet ehdottomasti sitä mieltä että haluat kontrolloida lämpövaihtelun kaksoislasilla, ja sieltä ei löydy valmistajaa?
Voit teettää kahdella tavalla karmit jotka hoitaa asian.

Ensimmäinen vaihtoehto:

Kaikkiin ikkunoihin voit teettää niinsanotut sisälasit jotka voidaan ruuvata karmeineen vanhaan karmiin kiinni.

Toinen on että teetät alumiinikarmit jotka sopivat samoihin karmeihin poistettuasi vanhat ikkunat paikaltaan.
Se vaatii mielikuvitusta, sekä avonaista mieltä, kun etsit sitä alumiiniikkunakarmihässäkkäfirmaa joka toteuttaa toiveesi.

Aloittaisin kuitenkin tarkistamalla ikkunakarmit sekä kuvaamalla ne, sekä menemällä muutamaal alimiinisellaiseen firmaan jolle voit näyttää kuvat ja kertoa haaveesi.
Jos ne ei heti soita sirraa paikalle, ja jaksavat kuunnella loppuun asti juttusi, voit ehkä aloittaa uuden kultin jopa siellä Westissäkin.

Muistaa pitää että tuoplalasi jopa eristää ääntäkin.

Ja loppuun vielä muistutuspohjainen miete.

Kun haette itsellenne tuplalaseja, älkää hyvät ihmiset kompastuko siihen, että he yrittävät myydä teille identtisiä tuuletusaukkoja jotka teillä nyt on yksittäisillä laseilla.

Kun ikkunoita laitetaan taloon, tulee muistaa että ne aukot josta vaihdetaan ilmaa, ei välttämättä ole ikkunoita. (huom suomalaiset tuuletusluukut)

ELi älkää vaatiko aukeavia ikkunoita jokapaikkaan jos voitte esim yhdellä aukeavall hoitaa 4 työt :)

Kiinteät isot lasit ja pienet aukeavat sellaiset ovat huomattavasti halvempia yhdistelmiä myös täälläkin.

Onnea matkallesi ja mailaa jos tarvitset apua asian suhteen :)


Toivottaa


:coolh

Köötös Raiwå.

Joo, ikkunaverhot on jo paksuimmat mahdolliset ja niissä on "thermal lining". Iloisesti heiluvat kun veto käy... :pepsodent Kesällä talo pysyy mukavan viileänä, ikkunat ovat kahta lukuunottamatta täysin varjossa. Meluhaittoja on harvemmin (sticks you know.. ;)), mutta silloin kun naapurin teini-ikäiset innostuvat bailaamaan, meinaa loppua huumorintaju... Kaikista eniten minua kyrsii nämä iänikuiset liukuovet ja -ikkunat. Paholaisen keksintöjä! Kuka ne "raiteet" jaksaa pitää puhtaana ympäri vuoden?? Minä innostun kerran vuoteen ja silloin höyry käy ja rapa roiskuu. YÖKS!

Prosentteja en ole laskeskellut, mutta hullun isot on ikkunat joka puolella. Olohuoneessa on enemmän lasia kuin tiiltä ulkoseinillä. Kahdet 3 m levyiset liukovet patiolle ja niitten väliinkin on vielä pitänyt tällätä iso ikkuna (äly hoi...). Se oli sitä aikaa, kun vielä sai rakentaa taloja lasista (-98), nythän täällä on säännökset tiukentuneet, kun yritetään olla vähän vihreempiä ja säästää energiaa.

Asiaa on tutkailtu ja useammastakin paikasta kyselty eri vaihtoehtoja, hintoja ja tarjouksia. Ei vaan taida kannattaa ruveta remonttiin, kun talon arvo ei nouse samassa suhteessa ja muitakin investointikohteita löytyy (kuten isännälle workshoppi, että saan potkaista sen romut tallista ulos). Nyt tosin on Robilla myös työpaikka lupaavassa kierroksessa Victoriassa, joten on hyvät mahikset, että täältä ollaan vihdoin sinnepäin tulossa...

Mutta kiitos kovasti, asiantuntijan panos on aina tervetullut!

Leåcät :)

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - syyskuu 19, 2007, 21:06
Köötös Raiwå.

Meluhaittoja on harvemmin (sticks you know.. ;)), mutta silloin kun naapurin teini-ikäiset innostuvat bailaamaan, meinaa loppua huumorintaju... Kaikista eniten minua kyrsii nämä iänikuiset liukuovet ja -ikkunat.

Tuohon ongelmaan auttaa parhaiten Sunnuntai aamuna klo 6 suoritettavat savikiekkoammunnat  >:D
Mieluummin noin 50 laukausta, sekä ampumasektori 20asteen sisällä naapurin ulkoseinästä :)

Takaa bailauiksesta aiheutuvien melujen vähenemisen.

Tervestuloa pois sieltä puhtailta ilmoilta tänne hevosnuhan vaikutuspiiriin :)  :XXXX

Jaahas, ja kiitos ... no kyllähän tuo kuulostas turhan pilkotulta tuo homma, liekkö sitte niin kustannus tehokasta vai mikähän siinä on ideana? se on kyllä totta että isoilla raksoilla isoissa porukoissa on omalla tavallaan helpompaa.. ja tilannehan on siellä päin varmaan se että on otettava sieltä hommia missä niitä on tarjolla... ois vaan ihan mielenkiintoista nähdä ja kokea omakotirakentamisen suurtajuhlaa siellä päin palloo. Itsehän olen täällä päin pitkänlinjan sähköasentaja ja niihin hommiin taas käsittääkseni pitää suorittaa jonkin sortin sähkötyöturvallisuustutkinto siellä päin..? ja siihen luettava materiaali ei oikee käyny jätkäpojan mielee, niin ajattelin sitte yrittää kammeta itseni johonki raksahommii, koska se on homma jota osaa ni ehkä pääse sitte mahdollisesti vaikuttaa omaan palkkaanki jossai vaiheessa.. ilmleisesti kuitenki rakentaminen on siellä sen verran aktiivista että työtä varmaa riittää muillekkin kun ausseille.

Perthissä on HIRVEÄ rakennusbuumi päällä. Hommia löytyy aivan varmasti. Mutta onhan tämä nyt sitten taas "väärällä" puolella mannerta... :pepsodent

Nyt otettaisiin vastaan suosituksia rakentajista. Jos tässä vaikka hullaantuu ostamaan pelkän tontin ja rakentamaan, että saa just oman mielen mukaisen... ja Victoriastahan on kyse, lähemmin Ballaratin ympäristöstä. Ei ole minkäänlaista käsitystä osavaltion rakentajista ja netistä olen toistaiseksi löytänyt yllättävän vähän.

Leocatt :)

Kysy Suomitalolta Altonasta Mäkelän Simppua tai Penaa.
Heidän poikansa Timo muistaakseni rakentaa taloja.

Laadusta en mene takuuseen mutta kerro terveisiä niin voit saada alennustakin :) Tai sitten et :)

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - marraskuu 28, 2007, 16:05
Nyt otettaisiin vastaan suosituksia rakentajista. Jos tässä vaikka hullaantuu ostamaan pelkän tontin ja rakentamaan, että saa just oman mielen mukaisen... ja Victoriastahan on kyse, lähemmin Ballaratin ympäristöstä. Ei ole minkäänlaista käsitystä osavaltion rakentajista ja netistä olen toistaiseksi löytänyt yllättävän vähän.

Muistelee



:coolh

Kiitos Raiwå, laitetaan korvan taakse ja etsitään Timo käsiin, kun sinne asti ehdin. "Settlement day" (mikä lie suomalainen vastine?) on vasta helmikuussa, joten täältä tuskin kovin paljon sitä ennen pääsen lähtemään.

Lisää vinkkejä saa kertoa! Myös tallin rakennukseen olisi kiva saada tietoa esim. siitä, mitkä ovat Victorian vaatimukset (onko karsinoissa lattia esim. pakollinen vai saako siellä vielä olla maalattialla). Vaikka ei taida dunderissa olla hevosihmisiä kovin montaa...  :D

Te jotka olette rakennuttaneet taloja Australiassa, voisitteko suositella itse tai kaverien hyvaksi havaitsemia rakennusfirmoja ja varoitella mahdollisesti epakelvoista firmoista? Etenkin Victorian alueella toimivista firmoista kaipaisin kommentteja, joko taululle tai U2U.
Myos muilla alueilla asuvien vinkit tervetulleita, koskien mahdollisia sudenkuoppia.

Käy rakennustyömaalla valvomassa edistymistä niin usein kuin mahdollista - mieluimmin päivittäin! Varsinkin seinien eristyksen kanssa saat olla tarkkana. Rakennusmiehet laittelevat niitä vuorivillalevyjä ihan miten sattuu, ja paljon jää välejä tilkitsemättä. Silti ne seinät on kuulema Australiassa vaaditun standardin mukaisesti eristetty. Kannattaakin varautua tilkitsemään itse kaikki kolot, ennen kuin seinälevyt laitetaan paikoilleen (mikä tapahtuu yleensä erittäin pian eristyksen laittamisen jälkeen - jos olet onnekas, sinulle jää kokonainen yksi ilta tehdä näitä paikkauksia itse).

Kannattaa myös vakavasti hatkita johdotuksia esim. puhelimille, tietokoneille, kaapelitelevisiolle. Niitä kannattaa laittaa melkeinpä jokaiseen huoneeseen nimenomaan rakennusvaiheessa, ja taas ennen kuin seinät on pistetty umpeen. Huoneita ympäri kiertämään kannattaa pistää ylimääräinen sähköjohto, josta voi myöhemmin ottaa virtaa ylimääräisille pistokkeille. Myös keskuspölyimurin putkisto kannattaa laitattaa paikoilleen rakennusvaiheessa, vaikkei vielä itse imuria raskisikaan laittaa. Ja minä laitattaisin myös huippuimurin kosteisiin tiloihin ja liesituulettimeksi. Nämä huippuimurit ovat Ossilassa vielä melko tuntemattomia pelejä, mutta kyllä niitä saa asiantuntevista LVI-liikeistä. Niitä taidetaan kutsua sanoilla "inline fan".

Suihkuiksi suosittelisin tietysti suomalaista termostaattimallia, jollaiset saatat ehkä joutua tilaamaan Suomesta. Tee se hyvissä ajoin etukäteen. Kannattaa myös vaatia vipuhanat ja olla tarkkana, että kaikki toimitettu tavara vastaa laatimaasi listaa tarkalleen.

Rakentajat yleensä laittavat varsinkin keittiön budjetiksi jonkun naurettavan pienen summan. Sitten saat rakennusvaiheessa maksaa maltaita lisää, kun alat vaatia lisäyksiä. Realistinen keittiön budjetti ilman koneita liikkuu varmaankin lähempänä kymppitonnia. Muutenkin ole tarkka laatiessasi sopimusta, että "inclusions" lista kattaa vaatimuksesi pienintäkin nippeliä myöten (esimerkiksi mainitse sähköpistokkeiden määrien yhteydessä, että niiden pitää olla tuplapistokkeita – muuten saattavat tökätä paikalleen vain yksinkertaiset pistokkeet).

Australiassa aiotaan kieltää muutaman vuoden päästä tavalliset hehkulamput. Tämä kannattaa ottaa huomioon jo nyt valaisimia valittaessa.



Omia kahta projektia muistellen

Lainaus käyttäjältä: jounij - helmikuu 07, 2008, 11:34
Ja minä laitattaisin myös huippuimurin kosteisiin tiloihin ja liesituulettimeksi. Nämä huippuimurit ovat Ossilassa vielä melko tuntemattomia pelejä, mutta kyllä niitä saa asiantuntevista LVI-liikeistä.

Mitäpä Jouni tarkoitat huippuimurilla? Miksi sitä täällä kutsutaan? Laitatitko samaan systeemiin tuuletusröörejä muuallekin huusholliin? Ymmärrätkö mitä tarkoitan? Niin kuin Suomessa laitetaan kattoon niitä tuuletusventtiileitä, jotka on sitten samassa systeemissä liesituulettimen kanssa?

Iski kyselyikä  ;)

Heh, ehditkin jo editoida tuon inline-fanin tuonne...

Lisää, kiitos! Esimerkiksi lattialämmityksestä... ja lattian eristyksistä kun kylmemmästä ilmastosta on kyse. Täällä Perthissähän sitä ei pidetä tarpeellisena (errr... kuka pitää kuka ei...).

Ei meillä ole talossa muita tuuletusluukkuja kuin ikkunat. Enkä älynnyt niitä huippuimureitakaan laitattaa alunperin. Myöhemmin kyllästyin saunalla kovaäänisesti hurisevaan kattopropelliin ja korvasin sen huippuimurilla. Sama huippuimuri huolehtii myös saunan vessan ilmanvaihdon. Monta vuotta olen jo innolla odotellut, että kunpa liesituuletin hajoasi joku päivä, niin saisin senkin vaihdettua melkein meluttomaan kattoimuriin. Nyt keittiössä melkeinpä tarvitsee kuulosuojaimet liesituulettimen päällä ollessa, ja siksi varoittelenkin muita menemästä perinteiseen liesituuletinratkaisuun.

Meillä vielä kävi tässä liesituuletin asiassa sellainen moka, että olimme alunperin katselleet ja valinneet liesituulettimeksi jonkun hiljaisen eurooppalaisen mallin. Sitten rakennustoiminnan tiimellyksessä keittiöurakoitsija soitti ja kertoi niitä valitsemianne liesituulettimia olevan vaikea saada ja ehdotti tilalle jotain muuta mallia. Pöljyyksissäni lupasin laitattaa kyseisen mallin, ja sittemmin tuo valinta on harmittanut joka kerta, kun liesituulettimen panee päälle mekastamaan.

Meillä on yösähköllä toimiva lattialämmitys, eli vastukset betonilattiassa eikä meillä ole tästä lämmitysmuodosta muuta kuin hyvää sanottavaa. Lattian eristys tosin ei ole niin hyvä kuin olisimme toivoneet. Rakentajan kanssa sopimusta laatiessamme pyysimme lakimiestämme laittamaan sopimukseen, että koko betonipohja pitää eristää. Lakimies kirjoitti soimukseen jotain tyyliin "full length slab insulation" (huom. sana length, jonka sisältöä emme tässä vaiheessa valitettavasti hoksanneet). Joo, kyllä ne slabin reunat sitten eristettiin koko reunan pituudelta ohuehkolla styroksilla noin 60 senttiä reunasta sisäänpäin, mutta ei siis koko alueelta. Koska keskellä slabia ei nyt sitten ole mitään eristystä, luultavasti melko suuri osa lattialämmitysenergiasta kuluu maapohjan lämmittämiseen. Raksamiehet eivät olleet koskaan kuulleetkaan, että joku haluaisi styroksin koko lattiapinta-alalle. Kuulema se lattia eristetään - jos eristetään lainkaan - vain reunoilta.

Makuuhuoneemme kylpyhuone ei muuten lämpene kovin hyvin tällä lattialämmityksellä, eli siellä joudumme aamuisin tehostamaan lämmitystä kuumailmapuhaltimella. Syitä tähan lienee ainakin kolme: ensinnäkin tämä kylppäri on talon kulmassa, eli siellä on viilentävää ulkoseinäpinta-alaa suhteessa melko paljon. Toiseksi tietysti vaikuttaa tämä koko lattian eristämättömyys. Kolmas tekijä on se, että ennen kylpyhuoneenlattian laatoitusta laattamiehet laittoivat betonin päälle hyvin paksun kerroksen tasoiteainetta. Niinpä myös lämpövastukset ovat syvemmällä lattiassa kuin muissa huoneissa, joten lämpö ehtii osittain jäähtyä ennen huoneeseen ehtimistään.

Lattialämmitystä harkittaessa kannattaa asentaa jokaiseen huoneeseen oma termostaatti. Pitää muistaa myös, ettei lattialämmitys kuulema toimi hyvin minkään puisen lattiapinnoitteen kanssa. Me olisimme halunneet lattiamateriaaliksi jotain australialaista puuta, mutta kuultuaan lattialämmityksestä, puulattiakauppias kieltäytyi myymästä meille lattiaa. Tulisi kuulema takuuongelmia, kun puu kuivuu ja halkeilee alta hohkaavasta kuumuudesta johtuen. Niinpä sitten päädyimmekin laatoittamaan koko talon lattiat. Tämä onkin miellyttävä ratkaisu: talvella laatat ovat lattialämmityksen ansiosta lämpimät ja kesällä taas mukavan viileät. Tosin esimerkiksi keittiössä pidempään seisoskellessa kannattaa käyttää jotain pehmeäpohjaisia jalkineita jalkojen väsymisen estämiseksi.


Pyynnöstä lisää

No miten tuo keittiön huippuimuri sitten käytännössä toteutetaan? Meillä oli tässä talossa katossa melko hiljainen systeemi, mutta kaipasimme liesituuletinta, kun tuntui että se ei oikein riittänyt ja käryt ja varsinkin kosteus levisi kaikkialle muualle (eli lähinnä ikkunapinnoille). Kun laitoimme yläkaapit, hommasimme myös liesituulettimen ja joo - melua riittää tuostakin vaikka asentaja sanoi asentaessaan, että on kivan hiljainen tämä malli... no niinpä! En halua kuulla, miltä kovaääninen laite kuulostaa, jos tämä on hiljainen. No ikkunat eivät valu vettä enää kun vesi kiehuu liedellä, joten se puoli on kunnossa.

Puuta meille ei lattiaan tule missään tapauksessa. Kaksi isoa koiraa kynsineen ovat asian puolestamme päättäneet. Laatat on ainoat, jotka nuo kestää. Tässä talossa oli kokolattiamatto joka paikassa, paitsi keittiössä, khh:ssa ja kylppäreissä/vessoissa. Viime talvena oleskelutilat laatoitettiin ja talvella se lattia kyllä hohkasi kylmää, kun betonia ei ole ollenkaan eristetty. Voin vain kuvitella, miten kylmä se olisi ilman lämmitystä Victorian talvessa... hrr... Näin kesällä se kyllä on aivan ihanan viileä ja kun tätä lämmintä täällä riittää kuitenkin suhteessa pitempään kuin kylmää ja siivoaminen on lastenleikkiä niin vallan tyytyväinen olen lattiaan ollut.

En ole asiantuntija liesituulettimissa, mutta eiköhän niitä saa sellaisina, että moottori on välikaton päällä eikä koneessa itsessään. Suomesta ainakin saa, jos ei täältä.


Tuumaa

Haa, onpa tähänkin sananen sanottavana, kokeneena rakennuttajana. Eli tuo yhdistelmä lattialämmitys ja puu. Lattialämmityksen kanssa käyvät juuri noista Jounin mainitsemista seikoista johtuen vain tietyt puulaadut. Itse esimerkiksi haikailimme vaahteraa tai pyökkiä (jota lienee paljon Ossilassa käytössä) mutta juuri ne eivät passanneet...päädyimme siis tammeen. Merbau, joka on suuressa suosiossa molemmilla pallonpuoliskoilla en tiedä, koska se ei tummana ollut meidän listalla lainkaan.

Vaikka en ole ainakaan näillä näkymin Australiaan rakentamassakaan, kuulisin vielä vaan lisää mielelläni minäkin noita Jounin (ja tietysti muidenkin) rakennusjuttuja. Ovat niin tarkkoja, ammattimaisia mutta silti blondinkin ymmärrettävissä! Ja kun niissä on aina sopivan paikan tullen hyödynnetty myös tätä suomalaista osaamista...

Onko Australiassa kosteiden tilojen - vai liekö kuivia tiloja olleskaan 8)  -  sähköasennuksissa vikavirtasuojakytkin kuin yleinen, tai jopa pakollinen?
Siis suojalaite, joka estää kuolettavan sähköiskun. Pakollinen Suomessa uusissa sähköasennuksissa kosteiden tilojen ( pesuhuone, kylpyhuone tms) osalta.
http://www.sahkoopas.com/sahkotietoa/sahkojarjestelmat/suojautuminen/vikavirtasuojakytkin/

Kylpyhuoneen lattialämmitykseen kannattaa määrittää neliöteho, esim. 70 W/m2, jotta potkua riittää. Vaan totta kai lattian eristyksen on oltava kunnossa.
Upotussyvyys riippuu neliötehosta.
http://www.pistesarjat.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=25&Itemid=40&gclid=CJDvwZ25sZECFQWVMAodK0Bx3Q

Liesituulettimen voi tehdä ihan samalla periaatteella kun minkä tahansa exhaust fan'in, eli tuuletinyksikkö ullakolle. Mutta on sen tuulettimen - joka siis sisältää sekä sähkömoottorin että varsinaisen tuulettimen -  oltava hiljaista mallia. Kulkee se ääni sisään ilmastointiputkeakin pitkin.
Tosin en tiedä Australian osalta, miten joku sähkömoottorilla varustettu laite on ullakolle asennettuna esim. palosuojattava.

Lämpöpumppujen käyttö talojen lämmitykseen Australiassa? Siis käänteinen ilmastointilaite, tai monet laitteethan toimii sekä että. Yleistyneet kovasti Suomessa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6pumppu

Liesituulettimesta:  Eli kannattaa laittaa liesikupu jossa on pelkästään ohjain napit ja muuntaja joilla saadaan nopeuksia muutettua. Tämä toimii siten että se on aina päällä, kopan sisällä on sitten säätö jolla voidaan valita nopeus silloin "lepotilassa"  Kone viedään katolle(Huippuimuri) ja siihen liitetään kosteiden tilojen ja vessojen poisto samaan, näin saadaan koko talon kattava "ilmastointi". Suurin osa suomessa olevista 80-90luvulla tehdyistä pientaloista on totetutettu näin.

Lattialämmöstä: Vaikka sähkömies olenkin niin laittaisin vesikiertoisen (en tiedä salliiko rakennusmääräykset, tarkista) lattialämmityksen. Tämä siksi että siihen on saatavilla ilmaista energiaa, eli iso aurinko varaaja katolle ja siihen pumppu joka alkaa kierrättää vettä systeemissä illallla ja ajaa lämmön lattiaan. Putket tietysti niin että ne on huonekohtaisina lenkkeinä ja jonnekin sopivaan paikkaan jako että saadaan toteutettua huonekohtainen lämmön säätö.

Lattialämpö toimii myös puulattioiden kanssa, jos joku sanoo ettei toimi on asennustapa tai materiaalit väärin valittuja(Australiassa saattaa rajoittaa materiaalien saatavuus). Esim. kaapeleita löytyy myös matalalla pintalämpötilalla jotka sopii puulattiaan paremmin. Väärillä varusteilla ja väärällä asennustavalla saa kyllä puulattiat halki.

Jounin mainitsema huone jossa kaapeli on syvemmällä toimii myös. Tällöin varattava massa on vain suurempi ja termostaatin asetus pitää olla korkeampi, että se ehtii sen yösähkö jakson aikana varata riittävästi siihen massaan lämpöä. Normaali asetus lattiassa on luokkaa 28 astetta mutta tuollaisessa pitää olla 35 tai jopa jättää termostaatti kokonaan pois ja antaa olla pelkän yösähkön ohjauksessa.

Olen itsekin asentanut useita lattialämmitys järjestelmiä joissa on kaapeli 20cm syvyydessä pintalattiasta, nämä on pelkästään yösähkö käytössä. Näissä kohteissa on lisänä kattolämmitys jolla on tarkoitus tasata lämpötiloja jos lattian lämpö ei riitä koko päiväksi. Käyttäjiltä kuullun palautteen mukaan kattolämmitystä ei ole tarvinnut pitää päällä ollenkaan. Näissä on keskitetty lämmön säätö sähkö keskuksessa niin ettei jokainen ohikulkija räpellä termostaattia.


Vesikalusteista, Australiasta löytyy myös myyjiä oraksen hanoille ja itse en ainakaan antaisi muuta laittaa. Meillä oli edellisessä vuokratalossa joka paikassa oraksen hanat ja se oli Aussi voimin rakennettu talo.


Haagalaiselelle:

Vikavirta suojat on Australiassa kaikissa pistorasioissa sekä myöskin valaistuksessa. Toki vanhoissahan näitä ei ole niinkuin ei suomessakaan.

Lämpöpumppuja on australiassa käytetty jo paljon ennen kuin suomessa talojen lämmittämiseen ja viilentämiseen.

Lattilämpö pitää mitoittaa lämmitettävien kuutioiden mukaan, siihen olemassa ihan oma laskukaavakin. Sitten valitaan metriteholtaan oikea kaapeli ja sille oikea asennusväli jolla siihen päästään. Ulkoseinien kohdalla olen itse aina asentanut kaapelin niin että jos muualla on 20cm väli lenkkien välissä, niin ulkoseinien vieressä puolitan sen eli laitan pari ekaa lenkkiä 5cm välein. Näin saadaan seinän vierestä kylmän tunne pois.

Olen myös täystiilitalossa laittanut kaapelia muuraukseen ikkunoiden alle markkeeraamaan patteria mutta ilman näkyviä osia.


Yleistä: Kaikkea pystyy tekemään kun on halua ja hyvin tekeminen ei maksa paljoakaan enempää. Monesti pikkujutuilla saadaan paljon hyvää mutta nykyään rakentajilla ainakin suomessa on sellainen asenne ettei viitsitä kun tämä ei tule itselle. Täytyy sanoa että itsellä on käynyt tuuri että on saanut työskennellä liikkeessä jossa omistaja on "pilkunviilaaja" ja vaati samaa kaikilta muiltakin. Välillä joku asia tuntui turhan nipottamiselta nuorempana mutta nyt kun ikää on jo enemmän niin tajuaa kuinka oikeassa se silloin oli. Esimerkkinä että tekemiimme asennuksiin ei koskaan vuositakuutarkastusten yhteydessä tehty mitää korjauksia.


Mikäli et ole rakennusalan ammattilainen palkkaa itsellesi kunnon valvoja. Maksaa, mutta säästää palkkansa takaisin.

Siinäpä tulikin aimo pläjäys hyvää tietoa. Tässä jokunen lisäkommentti minulta:

LainaaLattialämmöstä: Vaikka sähkömies olenkin niin laittaisin vesikiertoisen (en tiedä salliiko rakennusmääräykset, tarkista) lattialämmityksen.

Joo, nyt kun otit asian puheeksi, niin tiedänkin täällä Canberrassa erään toisen polven suomalaisen, joka noin neljä vuotta sitten rakentamaansa taloonsa laittoi kiertovesilämmityksen. Eli kyllä sellaisia saa ainakin Canberrassa taloonsa laittaa. Ja tällä systeemillähän taloa saa myös viilennettyä, jos putkissa kierrättää kylmää vettä. Varmaan onkin hyvä systeemi. jota myös itse harkitsisin uuteen taloon.

Tätä taloa rakennuttaessani kyselin myös tuon maalämmityksenkin (geothermal heating) hintaa. Olisi maksanut silloin (1999) noin parikymmentä tonnia, jota summaa minulla ei juuri silloin ollut käytettävissäni. Harmitti, sillä laskelmieni mukaan se sijoitus olisi maksanut itsensä takaisin noin 10 vuodessa! Kannattaa huomata, että maalämmityksellä saa suurinpiirtein ilmaisena sivutuotteena myös kuuman veden taloon. Kuumasta vedestä koituu yleensä suurimmat koko vuoden keskiarvoiset sähkökustannukset, eli säästö jo pelkästään siinä olisi huomattava. Jos on rahaa sijoittaa rakentamisvaiheessa tähän lämmitysmuotoon, niin se saattaa säästää vuosien mittaan kaikkein eniten rahaa (kunnes tulevaisuuden hinta-tehosuhteeltaan paremmat aurinkokennot tulevat yleiseen käyttöön).

Edellisessä talossamme oli kaasukeskuslämmitys. Vaikka se olikin tehokas ja melko edullinenkin lämmitysmuoto, niin sellaista en enää laittaisi haittapuoliensa takia: aina kun termostaatti lyö kaasupolttimen päälle kuuluu (yleensä) välikatolla olevasta polttimesta humahdus, joka saattaa häiritä herkimpiä. Edellisen puhalluskerran jälkeen putkissa ollut ilma oli ehtinyt jäähtyä ja uuden lämmitysrupeaman ensimmäinen ilmavirtaus puhalsi aina ensin huoneeseen muutaman sekunnin ajan viileää ilmaa. Se ei muutoin olisi haitannut, mutta minun tv:n katselunojatuolini sattui olemaan juuri sellaisen katossa olevan ilmaventtiilin alla ja iltaisin tv:n ääressä sain vähän väliä päälleni sellaisen raikkaan ilmapuhalluksen, jota ilman olisin mieluummin ollut. Lisäksi tällainen puhallukseen perustuva ilmankierto aiheuttaa pölyn liikkumista, mikä ei tee hyvää ainakaan pölyallergikoille.

Vesiputkista tuli myös mieleeni, että täällä vedetään lattiabetonin sisään vain yksinkertainen muoviputki veden taloon tuontia varten. Kannattaisi varmaan käskeä putkimiehiä laittamaan tämä varsinainen vesiputki toisen isomman putken sisälle, jolloin muutaman kymmenen vuoden päästä mahdollisesti eteen tuleva putkiremontti olisi helpompi tehdä. En tosin tiedä, kuinka paljon lisäkustannuksia tämä aiheuttaisi.

LainaaJounin mainitsema huone jossa kaapeli on syvemmällä toimii myös. Tällöin varattava massa on vain suurempi ja termostaatin asetus pitää olla korkeampi, että se ehtii sen yösähkö jakson aikana varata riittävästi siihen massaan lämpöä.

Vaikka puhuinkin yösähköstä, niin täällä sitä itse asiassa saa muutaman tunnin myös keskellä päivää (olisiko noin klo 11 - 15), eli silloin kun kulutus ei muutoin ole suuri. Kylpyhuoneessamme on vain sellainen ongelma, että se on samassa lämmityspiirissä makuuhuoneemme kanssa, eli sitä termostaattia ei sitten säädellä sen suuremmalle.


Kommentointia jatkaa

Voin olla väärässäkin - mitä kyllä harvoin olen :pepsodent - että Kioton sopimuksen ratifioinnin yhtenä sivutuotteena seuraa Australian rakentamissäännösten tiukentaminen entisestään.
Sähkön kulutus jatkaa vääjäämättä kasvuaan, ja kasvusta ylivoimainen valtaosa katetaan Australian teollisuuden tekemien selvitysten mukaan polttamalla nykyistä paljon enemmän kivihiiltä, ja prosenteissa mitaten vielä enemmän lisää maakaasua. Selvitys on ehkä vähän yksipuolinen, mutta sähkön tekeminen tuulen, maalämmön, aurinkoenergian, bioenergian tms avulla tulee esim. v. 2020 olemaan vielä aika marginaalista.
Ennakoin tähän myös omakotitalojen osalle sekä piiskaa että porkkanaa; sähkön hintaan reipasta korotusta, ja ilmastomyöteisempien lämmitystapojen suosimista jonkinlaisilla rahallisilla vastaantuloilla hallituksen taholta.

Omien havaintojeni mukaan esim. aurinkovaraajien käyttö Välimeren alueella on hyvin yleistä pientaloissa, Australiassa ei läheskään niin yleistä.
Sähkö lienee "aina" ollut Australiassa halpaa, ja Etelä-Euroopassa kallista.

Eli itse jos siellä rakentaisin, ennakoisin tulevaa, ja suhtautuisin sähköön ensisijaisena lämmitysenergiana hyvin kriittisesti. Ilmeisesti valitsisin lämpöpumpun.
Lisäksi "ylieristäisin" rakennuksen nykyvaatimuksiin verrattuna, ja 100-varmasti palkkaisin pätevän suunnittelijan lisäksi vielä pätevämmän valvojan.

Jouni,

Minulla on suomen talossa maalämpö joka myös lämmittää käyttöveden. Australiassa saattaa ongelmaksi muodostua lämmönkeruu putkiston asennus koska tontit ovat pieniä, meillä on hiukan yli 300m putkea tontissa tosin tontti 5000m2.

Myöskin hyötysuhde on huono koska maaperä on kuivaa ellei saa johonkin lähi jokeen upotettua putkistoa. Porareikäkin voi olla vaikea alueesta riippuen, saattaa tarvita syvän porauksen ennenkuin vettä löytyy koska putkisto pitää upottaa nesteeseen.

Toimii se kuivassakin maaperässä mutta silloin putkea tarvitaan enemmän koska lämmön siirtyminen on huonompaa. Australiassa tosin voi putkiston jättää aika lähelle pintaa kun ei routavaara ole, tällöin saadaan auringon lämmittämästä pintamaasta lämpö talteen.

Meillä yleensä syksyllä maanesteen lämpötila tuloputkessa on luokkaa +10-15 ja lopputalvesta se on lähellä nollaa. Lisänä on sitten 6kW sähkövastus ja kaksi varaavaa takkaa.

Vesikiertoisessa on se etu että muuttuvissa tilanteissa voi aina valita edullisimman lämmöntuottomuodon. Vesi ei tiedä millä sitä lämmitetään.

Lattian kautta en taloa lähtisi viilentämään koska ihminen aistii jaloissa tuntuvan kylmän herkästi ja vilun tunne on läsnä kokoajan.

Kiitos kiitos! Paljon pureskeltavaa  :XXXX

Sellaisia asioita tuli tuossa mieleen, että meillähän tuollainen lämpöpumppu on eli siis r/c a/c ja sähköllähän sekin toimii... ja syö muuten paljon sitä lajia näin kesäisin. Talvella en sitä käytä lämmitykseen, kun totesin että en tykkää siitä lämpimän ilman puhaltamisesta, se lämpö kestää vain sen hetken, kun se on päällä eikä se leviä koko taloon kuten tuo s/c tulisijan antama lämpö. Lisäksi yhden kuukauden sähkölaskulla lämmittää tulisijaa koko talven... Ei tuo sähkö minusta kyllä halpaa ole. Meillä on kesällä lasku luokkaa $300, talvella puolet siitä.

Toiseksi tuo aurinkovoimalla lämmittäminen... siinäkin on ongelmansa ja suurin niistä se, että silloin kun sitä eniten tarvitaan eli talvella, sitä aurinkoa ei ole niin tarjolla ja boosteri joutuu hommiin (eli sähkö-sellainenhan se yleensä on). Kesällähän sitä taas riittäisi sitä aurinkoa, mutta täällä Perthissä ainakaan sitä lämpöä ei silloin tarvita enää lisää. Vai onko tähänkin ongelmaan jo keksitty ratkaisu, jota en ole kuullut?

Kyllä siellä aurinko riittää myös talvella kunhan varaaja on oikein mitoitettu.

Vai peittääkö lumi kennon. :pepsodent :pepsodent

Meillä on lämmitettävää alaa 350m2 ja keskimääräinen sähkölasku joka sisältää kaiken on luokkaa 260e/kk. Tuohon sisältyy myös pienimuotoisen yritystoiminnan kulutus, jonka saan tietysti vähentää verotuksessa. :D

Varusteina maalämpö, ilmalämpöpumppu(nollakeleillä lämmitys ja kesällä jäähdytys), kaksi isoa varaavaa vuolukivitakkaa.


Putkiasennuksissa joissa käytetään Jounin mainitsemaa muoviputkea niin Suomessa on tehty yli 20v siten että rakenteissa putkien päällä on suojaputki. Vaurion sattuessa putki on vaihdettavissa suojaputken sisään helposti, kunhan sitä ei ole vedetty kovin jyrkille mutkille.

Onko tuo siis MH Australiassa vai Suomessa?

Ystävillä, joilla nuo solar-systeemit on katolla, sanovat kyllä että ei riitä talvella kuuma vesi ilman boosteria. Vanhemmissa malleissa se vieläpä piti erikseen kytkeä päälle ja useamman kerran kirosivat, että joutuivat ottamaan jääkylmän suihkun kun unohtivat painaa nappia tarpeeksi ajoissa... Täällähän sataa todella paljon talvella, eikä sitä aurinkoa pilvien takia näy. Tiesittekö, että Perthin vuotuinen sademäärä on suurempi kuin Lontoon vastaava? Täällä se kaikki vaan tulee lyhyessä ajassa, Lontoossa tasaiseen ympäri vuoden.

Meillä on nuo em, jutut suomessa kuten jo eurohintaisesta sähköstä voi päätellä. :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - helmikuu 07, 2008, 18:43
Ennakoin tähän myös omakotitalojen osalle sekä piiskaa että porkkanaa; sähkön hintaan reipasta korotusta, ja ilmastomyöteisempien lämmitystapojen suosimista jonkinlaisilla rahallisilla vastaantuloilla hallituksen taholta.

ei kai sita tarvi eristaa muualla kuin meksikossa (rajan etelapuolella) nimimerkilla ei yhtaan eristysta talossa eika laitettu lammitysta (Ilmalampopumppu) kuin yhtena iltana viime vuonna paalle,,ja ilmastoinnin laitoin kerran testatakseni toimiiko se, siita huolimatta emme kokeneet oloamme epamukavaksi

eli siita on jo paha pistaa energiaystavallisemmaksi. Vaikkakin ajattelin laittaa villat uuden alakerran ja ylakerran valiin,,,en lammon vaan aanen eristyksen johdosta :)

Nyt kun on lamminta ja viimenkin kosteampaa taala Qld:ssa niin olen mittinyt myos kosteusvaurioita tai lahinna hometaloja. Ainakin ennen suomessa oli aina juttua etta taloissa oli hometta ja talot meni purkuun sen takia? Homeitahan on varmaan satoja erilaatuja jotkut sopivat juustoon ja jotkut ei :) mutta en ole tullut viela taalla vastaan semmoista hometalo fobiaa kuin suomessa. Johtuuko se siita etta talot eivat ole niin tiiviita ja saavat paremman tuuletuksen luonnostaan (ainakin tammoiset satavuotiaat) ja sen johdosta homevauriot eivat ole myoskaan yleisia. Kyllahan taallakin hometta on mutta muistan joskus jollakin olleen ongelman mellunkylassa ja vaihtoivat vain seinalevyt (korjattuaan vuotavan katon joka ongelman aiheutti) ja maalanneen seinan "kaiken varalta" jollain "mould away" maalilla.

Jouni, tuossa jostain luin putki saannoksia (se saunan yms valutyot edessa :) ) ja jos en vaarin muista niin aussi saannot sanoo etta siina kohtaa jossa vesiputket tulee taloon niin ne taytyy olla tuplaputkitetut.

enka muuten laitata tyroksia valun alle, vain normaali sora kapillaaria torjumaan ja muovi sen paalle,,,enka laita edes lattia lampoa,,,jos ei aamulla tarkene kahvikupin ja muutaman kasien yhteen paukuttelun voimalla, niin pitaa vain muutaa pohjoisemmaksi heh heh  :pepsodent

Itselle tuli yllatys kun etsin suomalais tyyppisia lattiakaivoja,,,siis semmoisia potan oloisia joissa on sitten vesilukko sisaan rakennettuna (http://www.serres.fi/lvi/asennusohjeet.htm) olin oikein kuvan kanssa pelkastaan putkiliikkeessa ja herrat sanoi etta ei loydy, voit loytaa jos menet valmistajalle ,,,

Ilmeisesti paikallien ratkaisu on siirtaa se vesilukko muualle, (esim meilla on vanhassa isommassa linjassa Frog mouth joka on liitetty vesilukko mutkalla siihen isompaan viemariin, ja siihen frogmouthiin menee ylakerran suihkuvedet)

Miettinyt noita hanoja myos (kun ne kohta pitaa myos ostaa, Minka takia ihmiset naita Oraksia niin paljon rakastaa? kylla ne varmaan hyvia on kun on suomessa tehty, mutta maksaako vaivan, asiaa sen enempaa tietamatta niin onhan noita saadettavia vipuhanoja vaikka kuinkapaljon, ja monen laatuisena ja hintaisena
http://www.reece.com.au/bathrooms/products/tapware
Ja joo kylla Orasta aika paljon ilmeisesti on taallakin saatavilla onhan se jopa valtion WELS listalla  (water efficency labelling and standard) vaikkakin aikalailla vesisyppo vai miksiko se on saanut vain 3 tahtea

vasara ja nauloja tadaa tadaa koko rahalla tada tadaa :pepsodent :pepsodent
tuumailen vasara lonkalla

Lainaus käyttäjältä: arixmel - helmikuu 07, 2008, 19:51
nimimerkilla ei yhtaan eristysta talossa eika laitettu lammitysta (Ilmalampopumppu) kuin yhtena iltana viime vuonna paalle,,ja ilmastoinnin laitoin kerran testatakseni toimiiko se, siita huolimatta emme kokeneet oloamme epamukavaksi
eli siita on jo paha pistaa energiaystavallisemmaksi.

Ossit on kuulemma kulkeneet polvihousuissa Helsinginkin talvisäässä, eli uskon että fakiireja sieltä kyllä löytyy :D. Taitaa ilmastointilaitteiden käyttö kesällä olla kuitenkin aika yleistä, mitä nyt olen siellä katellut.

Olen käynyt Brisbanessa pientalossa, jossa ei ollut sen enempää lämmitystä kun jäähdytystäkään - eristyksistä puhumattakaan - mutta itse en moisessa asuisi edes maksusta. Kovin maittaa sähkö jääkaapin ja pakastimen kompresssoreille kesähelteillä, eli se energiatehokkuus... :coolh
Eristeiden puuttuminen on tuskin myöskään hirmu hyvä myyntivaltti, jos taloaan kaupittelee, mutta jos ei aio myydä, niin ei väliä.
Nämähän on makuasioita, ja tilanne muuttuu etelään päin mentäessä. Itse ajatttelin lähinnä Hobart'ia, joka on näkemistäni aussikaupungeista niitä viihtyisimpiä :-X

Rakennuksen lämpöeristys ja tuuletus ei liity suoraan toisiinsa, mutta kyllä vahvasti eristetystä rakennuksesta on helpompi tehdä tuuletuksen osalta susi.

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - helmikuu 07, 2008, 19:08
Sellaisia asioita tuli tuossa mieleen, että meillähän tuollainen lämpöpumppu on eli siis r/c a/c ja sähköllähän sekin toimii... ja syö muuten paljon sitä lajia näin kesäisin. Talvella en sitä käytä lämmitykseen, kun totesin että en tykkää siitä lämpimän ilman puhaltamisesta, se lämpö kestää vain sen hetken, kun se on päällä eikä se leviä koko taloon kuten tuo s/c tulisijan antama lämpö. Lisäksi yhden kuukauden sähkölaskulla lämmittää tulisijaa koko talven... Ei tuo sähkö minusta kyllä halpaa ole. Meillä on kesällä lasku luokkaa $300, talvella puolet siitä.

Totta kai lämpöpumppu tarvii sähköä toimiakseen. Kyse onkin siitä, onko sillä tuotettu lämpö tai kylmä energiatehokasta vaiko ei, joihinkin muihin menetelmiin verrattuna. Yleensä on.

Annapas Leokatti noita sähkön hintatietoja, niin katsotaan kuin halpaa se on.
Helsingin Energia on Suomessa valtakunnallisessa vertailussa enempi halvalla reunalla, joskaan ei ihan halvimpien joukossa. Perusmaksun 4,1 eur/kk lisäksi kuluttajahinta sis, ALV 22% on nyt 9,61 c/kWh, eli jotain 15,7 aussi c/kWh.
Eurooppalaisittain Suomen sähköhinta on vielä varsin edullista.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Suomalaisen+s%C3%A4hk%C3%B6n+hinta+yksi+Euroopan+halvimmista/1135221603033

Lainaus käyttäjältä: HaagalainenNämähän on makuasioita, ja tilanne muuttuu etelään päin mentäessä. Itse ajatttelin lähinnä Hobart'ia, joka on näkemistäni aussikaupungeista niitä viihtyisimpiä

Arixmel asuu Queenslandissa ja sinä lähinnä vertaat hänenkin kommenttejaan talostaan Tasmaniaan  :nuttu:
Brisbanesta Hobartiin on suurinpiirtein sama matka kuin Helsingistä Pariisiin eli en edes oikein tiedä mitä nyt vertailet  :confuse ja kuules se muuttuu vielä enemmän kun menet pohjoiseen   8)

Auringolla käyttöveden lämmittäminen on erittäin yleistä ausseista, meilläkin käytössä useita vuosia, erittäin hyvä juttu. Naapureiden katolla näyttää olevan myös yhtä paria poikkeusta lukuun ottamatta. Ei ole tullut muuten Suomessa käydessä kovinkaan monta vastaan. Systeemin hankintaan saa myös mukavasti valtiolta tukea.

Mitä tulee asuntojen lämmittämiseen täällä Queenslandissa, en nyt siitä kovin suurta numeroa nostaisi, tänä vuonna ei ole juurikaan tarvinnut lämmittää tai jäähdyttää ilmat ovat olleet niin MAHTAVIA. "Talvi" (jos nyt talvesta voi puhua kun päivälämpötilat on siinä parinkympin tietämillä) oli niin lämmin että lämmittämistä ei tarvittu kuin muutamana iltana.

Olis ihan mielenkiintoista pistää vertaillen suomalaisen sähkölämmitteisen 300 neliön talon 3kk sähkölasku joulu-tammi-helmi kuun ajalta ja vastaavan täällä Queenslandissa ja että vertailu olisi tasavertainen niin QLDn vuodenaika täällä pitäisi tietysti olla keskellä syvintä talvea eli kesä-heinä-elo.

Meillä näppituntumalta sähköön menee noin 44 euroa kuukaudessa, eristeistä ei tietoakaan ja ihan kohtuullisen mukavaa on ollut asustella. Ei noista lämmitys tai jäähdyskuluista hirveetä stressiä viitsi ottaa...

Eli aika pieneltä toi meikäläisen energia jalanjälki näyttää  :pepsodent

Vastahan julkaistiin tutkimus suomessa että kotitietokone on suurin yksittäine sähkösyöppö. Vuodessa kuluu n.500kW sähköä, kun läppäriä käytettäessä vastaava luku on 25kW.

Jopa parikertaa viikossa saunominen kuluttaa vähemmän kuin tietokone.

Jouko,

Suomessa säkölasku on tasattu joten jos haluaa tarkkoja lukuja pitää itse pitää kirjaa noista. Itse toivoisin että sähkölasku muuttuisi reaaliaikaiseksi, kun siihen on periaatteessa tekniikka jo olemassa. Tällöin ihmiset herkemmin seuraisivat kulutusta ja koittaisivat säästää.

Lainaus käyttäjältä: Jouko - helmikuu 07, 2008, 22:35
Auringolla käyttöveden lämmittäminen on erittäin yleistä ausseista, meilläkin käytössä useita vuosia, erittäin hyvä juttu. Naapureiden katolla näyttää olevan myös yhtä paria poikkeusta lukuun ottamatta. Ei ole tullut muuten Suomessa käydessä kovinkaan monta vastaan.

Tuskin näit ensimmäistäkään, tai sitten tiesit mistä etsiä. Ne on ja pysyy harvassa.
Helsinki on eteläisintä Suomea, ja keskipäivän auringon kulma horisontin yli vaihtelee 6...53 astetta, Brisbanessa vastaavasti 39...86 astetta. Ja tuo kulmavertailu ei kerro kaikkea, eihän täällä edes näy aurinko juuri koskaan >:(
Vaan etelämpänä Euroopassa ne toimii. Ainakin osassa Espanjaa nuo vempaimet on uusissa pientaloissa pakolliset.

Lainaus käyttäjältä: Jouko - helmikuu 07, 2008, 22:35
Mitä tulee asuntojen lämmittämiseen täällä Queenslandissa, en nyt siitä kovin suurta numeroa nostaisi

Ei ole aihettakaan, QLD sijaitsee about 15...30 astetta päiväntasaajalta, kun Saharakin. Mutta Saharassakin on joskus harmittavan kylmää.

Lainaus käyttäjältä: Jouko - helmikuu 07, 2008, 22:35
Olis ihan mielenkiintoista pistää vertaillen suomalaisen sähkölämmitteisen 300 neliön talon 3kk sähkölasku.

Motivan laskuriin ei saa mallitalon kokoa muutettua, siinä on vain n. 130 m2.
Mutta näkyy tuo vakioversio suoralla sähkölämmityksellä ja ilp apuna keventävän kukkaroa reilut 1600 euroa vuodessa. Olisiko 300 m2 luvut jotain 1,5-kertaiset?
http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/pientalonlammitysjarjestelmat/vertailupalvelu/

Lämmitystapojen hyvyyden vertailu vain lämmöstä maksettavaa rahaa katsomalla vie
hieman sivuraiteille. Rahalliset kulut voi pitkässä juoksussa olla eri menetelmin lähellä toisiaan, mutta CO2 päästöjen suhteen näin ei välttämättä ole.

Lainaus käyttäjältä: Jouko - helmikuu 07, 2008, 22:35
Ei noista lämmitys tai jäähdyskuluista hirveetä stressiä viitsi ottaa...

Joo, stressi ei vähennä energiakuluja 8)

Lainaus käyttäjältä: MH - helmikuu 07, 2008, 23:53
Vastahan julkaistiin tutkimus suomessa että kotitietokone on suurin yksittäine sähkösyöppö. Vuodessa kuluu n. 500kW sähköä, kun läppäriä käytettäessä vastaava luku on 25kW.

Siis 500 kWh ja 25 kWh

Riippuu näytöstä ja käytöstä. Keskivertokäyttäjälle tuo 500 kWh on rankasti yläkanttiin.
Tarkoittaa, että vuoden jokaisena sekunttina on kuormaa päällä n. 57 W.

Suurien plasmanäytöllisten taulutelkkarien sähköteho on luokkaa 0,4 kW. 4h katselua vuoden jokaisena päivänä, ja lähes 600 kWh on mittarissa. LCD on siis parempi.

Paljonkos yleissähkön kilpailutettu kWh hinta muuten on Brisbanessa? Täällä usutetaan kilpailuttamaan sähköntoimittajia, mutta en ole juuri halvempaa kun Helsingin Energia löytänyt.

Kotitietokone kuluttaa noin 0.10kw/h(kotitaloudessa keskimäärin) eli tuosta voit laskea kulutuksen. Vertailussa oli keskimääräinen arvio koska monella tietokone on päällä ympäri vuorokauden kun taas jotkut sammuttavat sen joka kerta kun poistuvat koneen äärestä.

Tuolla oletuksella tulee 2,4kW/vuorokausi ja se kertaa 365 tekee 876 eli ei ollenkaan mahdotonta.

Hurjan paljon kiitoksia arvokkaista kommenteista Jouni, MH ja muut!!!  :god:

Pikkasen hirvittaa ajatus moninaisista erikoistoista, kuten lattialammityksesta ja hienoista tuuletusjarjestelmista. Kuulostaa hunajaisen hintaiselta...
Lahdemme siita etta yritamme valita hyvamaineisen rakennuttajan ja rakennutamme aika tyypillisen Aussi-talon, mutta energy rating pitaa olla viisi tahtea +ehka vesitankki ja ovien ja ikkunoiden kunnolla eristetty. Lattialammityksen voisi kylla laittaa ainakin kylppareihin. Muistakin hienosaadoista pitaa kysella. Mm Tuo keskuspolynimurivaraus on hyva idea.

Paljon kiitoksia!!

On totta että lattialämmitys on hiukan kalliimpi johtuen asennustyön määrästä. Käyttömukavuudessa saa sitten sen kyllä korkojen kanssa takaisin.

Suosittelen kyllä sitä ainakin pesutiloihin sekä tiloihin jossa pintamateriaali on kiveä.

Tuuletusjärjestelmä tuskin maksaa kauheasti ekstraa, putket ullakolle ja kone katolle asennettuna vie ammattimieheltä yhden työpäivän lisäksi materiaali kustannus. Taas mukavuus lisääntyy olennaisesti. Kuumina päivinä saat esim. illalla auringon laskettua ajettua liian lämmön ulos.

Chilifinn,

Miten ois ecotalo paketti, niita saa ilmeisesti joiltakin rakentajilta suoraan avaimet kateen periaatteella.
Niissa olisi sitten tuplalasit sun muut turbiinit.

En nyt muist nimia itse nain yhden TV:ssa ja se oli ihan kivan oloinen ja tassa artikellissa mainitaan etta 20-30 tuhattaa lisa hintaa eika koskaan energia tai vesilaskua???
http://www.smh.com.au/articles/2003/08/06/1060145725086.html
ja pikaisella haulla loytyi yksi valmis suunnitelmakin http://www.ecohouseplan.com/

"Ecoistisena" auringonpaisteeseen herannyt  :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: MH - helmikuu 08, 2008, 04:47
Kotitietokone kuluttaa noin 0.10kw/h(kotitaloudessa keskimäärin) eli tuosta voit laskea kulutuksen. Vertailussa oli keskimääräinen arvio koska monella tietokone on päällä ympäri vuorokauden kun taas jotkut sammuttavat sen joka kerta kun poistuvat koneen äärestä.

Tuolla oletuksella tulee 2,4kW/vuorokausi ja se kertaa 365 tekee 876 eli ei ollenkaan mahdotonta.

En tunne ketään niin pöljää Suomessa kun pitää tietokoneitaan kellon ympäri päällä, ja tunnen lievästi sanottuna paljon koneiden käyttäjiä.
Mutta kuten sanoit, ei se ole mahdotonta

Samalla periaatteella voitaisiin tarkistaa läppärini "25kWh". Tehomittarin mukaan IBM T43 ottaa verkkolaitteineen siinä 30W, eli 0,03 kW x 8760h = 263 kWh...ooops :pepsodent

Suljettujen, mutta valmiustilaan jäävien sähkölaitteiden sähkönkulutus voi yllättää.
Kyseenalaista ykkössijaa meidän taloudesta löytyneistä, jatkuvasti vähintään valmiustilassa olleista laitteista pitää Sony RXD6AV stereot, 40W >:(

Hyvän läppärin oot valinnut. :pepsodent :pepsodent

Ei sitä nyt ihan noin voi laskea, tuo on varmaan powerin maksimi tehon tarve. Maksimi kulutus on silloin kun koneella työskennellään ja samalla ladataan akkua.

Maksimi kulutus ja kulutettu kilowattitunti on ihan eriasioita. Luotettavan kulutus tuloksen saaminen vaatii pitempiaikaista seurantaa.

Tuttavapiirissä on paljon henkilöitä jotka elää näiden koneiden räpläämisellä niin kyllä niillä useimmilla kone on aina päällä. Itelläkin tää ibari ruksuttaa pöydällä aina kun oon kotona tai töissä.

kylla minullakin on omista syistani (etten missaa yhtaan dunderin postitusta  :pepsodent) kone ollut paalla viimeiset 2 vuotta 24/7,,,lomilla olen tempaissut seinasta irti  :peukkua :peukkua

tietenkin kaikki Unix tyoasemat (lentokone autoteollisuuden suunnittelu ja laskentaasemat) on ollut aina turvallisempaa jattaa paalle kuin sulkea,,,no viimeisen parinvuodenaikana ne ovat kylla kehittyneet etta niita jo tohtii sulkeakin,,,mutta meneppas vaikka Airbussille Hampuriin taikka Boeingille Seattleen niin naet useamman tuhannen (joku sanoi etta Boeingilla olisi useita tuhansia Catia lisensseja?) koneen olevan kaynnissa ikuiseti.


Samat ohjeet saimme jo suomessa ollessamme ABB suunnittelussa,,,ja jos jostain syysta "vahingossa" potkaisi resettia niin siina meni pari tuntia systeemin ylostuonnissa.

kotikoneista (lue: PC ) varmaan iso osa pysyy paalla p2p verkkojen takia,,,siis eihan ne pystyssa pysyisi jos ei koneet olisi pystyssa,,,ja tietenkin monet ihmiset tykkaa ohjelmoida tv nauhoitukset ja video/audio lataukset tapahtumaan yoaikaan, eli paivisin kone on tyokaytossa ja oisin hoitelee verkkoliikennetta, tai jotain pitkavetista videon enkoodausta tms

asian vieresta renkaita potkien

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - helmikuu 07, 2008, 21:41
Annapas Leokatti noita sähkön hintatietoja, niin katsotaan kuin halpaa se on.

No jos tämä "unit" laskussa on kWh niin Synergyn hinta on 12.67 c/kWh. Lisäksi tulee kertamaksu $15.11 ja GST @10%. Eli jos vähentelet siitä Suomen hinnasta sen alvin niin aika lailla samoihin hintoihin taidetaan päätyä. Paitsi että tuo perusmaksu on meillä kalliimpi.

WA:ssa muutettiin lakia joku vuosi sitten ja nyt kaikissa uusissa taloissa on pakko olla eristykset välikatolla. Ei tekisi pahaa seinissäkään, vaikka talot ovatkin pääasiassa täystiilitaloja ja kylläpä olisi energiankulutus aivan toista luokkaa, jos ikkunat olisivat kaksinkertaista lasia.

Edes kahvinkeitintä en jätä seinästä katkaisematta, kun se ei ole käytössä ja naapurit nauravat etteivät koskaan tiedä pimeällä, ollaanko edes kotona kun talo näyttää aivan pimeältä. Ei ole tarkoitus toimittaa majakan virkaa, joten valot on päällä vain siinä huoneessa, missä oleillaan. Elikkä todella nuukasti elellään ja siitä huolimatta sähkölasku on luokkaa "hurja"...

Meillä Brisbanessa 4mh:n talo ei ilmastointia eikä lämmitystä muutoin normaali varusteet. Lasku noin 70$/kk

Lainaus käyttäjältä: arixmel - helmikuu 08, 2008, 08:37
Samat ohjeet saimme jo suomessa ollessamme ABB suunnittelussa,,,ja jos jostain syysta "vahingossa" potkaisi resettia niin siina meni pari tuntia systeemin ylostuonnissa.

Ei tuolla ohjeella ole nyt mitään merkitystä. Aikaisemmin se liittyi esim. päivitysajoihin.
Sama läppäri on ABB'n verkossa päivisin, ja kotona 3 koneen verkossa iltaisin, ja kun
Haagalainen menee nukkumaan, myös läppäri menee nukkumaan. Samoin kodin 2 muuta konetta.
Eikä mitään ongelmia aamulla ABB verkossa ylösajossa :peukkuy

Siis olen edelleen sitä mieltä, että koneen jatkuva päälläpitäminen on normaalilta kotikäyttäjältä - jollainen itsekin olen - outoa puuhaa. Ammattikäyttö on sitten eri juttu.

Lainaus käyttäjältä: MH - helmikuu 08, 2008, 07:28
Hyvän läppärin oot valinnut. :pepsodent :pepsodent

Tai vähän tarkentaen, firman tietohallinto/ IBM on sen valinneet, ja antaneet käyttööni 8)

Lainaus käyttäjältä: MH - helmikuu 08, 2008, 07:28
Ei sitä nyt ihan noin voi laskea, tuo on varmaan powerin maksimi tehon tarve. Maksimi kulutus on silloin kun koneella työskennellään ja samalla ladataan akkua.

Läppärissä jos ei pidä poweria koko ajan päälä, niin hetken päästä kone huutaa lisää virtaa. Kyllä power ottaa suhteessa aika paljon tehoa, myös rautahäviöitä, jotka on kuormituksesta riippumattomia häviöitä.
Samoissa tehoissa koko ajan pyöritään; tottakai prossun ottama teho vaihtelee.
Laitoin kuitenkin myös kWh mittarin kiinni, jotta voin todistaa olevani oikeassa 8)

Lainaus käyttäjältä: MH - helmikuu 08, 2008, 07:28
Maksimi kulutus ja kulutettu kilowattitunti on ihan eriasioita. Luotettavan kulutus tuloksen saaminen vaatii pitempiaikaista seurantaa.

No tuo asia minulle kyllä selvisi viimeistään Helsingin teknisen opiston sähköteollisuus linjalla muutamia kymmeniä vuosia sitten, eli ankkaa on turha opettaa uimaan :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - helmikuu 08, 2008, 08:46

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - helmikuu 07, 2008, 21:41
Annapas Leokatti noita sähkön hintatietoja, niin katsotaan kuin halpaa se on.

No jos tämä "unit" laskussa on kWh niin Synergyn hinta on 12.67 c/kWh. Lisäksi tulee kertamaksu $15.11 ja GST @10%. Eli jos vähentelet siitä Suomen hinnasta sen alvin niin aika lailla samoihin hintoihin taidetaan päätyä. Paitsi että tuo perusmaksu on meillä kalliimpi.

Joo, kokolailla samoissa pyöritään Suomen yleissähkön hintojen kanssa. Vaan Suomessapa sähkö onkin - vielä - eurooppalaisessa vertailussa halvalla laidalla.
Miltä ajalta on tuo kertamaksu $15,11? Helsingissä tuo 4,1 euroa on per kuukausi, siis 3 kk laskussa 12,3 euroa.

Haagalainen,
selvennan sen verran etta ohje koski vain Unix tyoasemia ja johtui siita etta niiden kayntiin (IBM SGI tahi joku Sun) tyontaminen on aina silloin talloin hankalaa ja ei edes onnistu ilman it supportin tukea. Eli ei ollut riipuvainen verkosta tai sen paivityksesta.

normi pc:lla nyt ei pitaisikaan olla mitaan ongelmaa, tai sitten se on rikki  :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - helmikuu 08, 2008, 16:31
No tuo asia minulle kyllä selvisi viimeistään Helsingin teknisen opiston sähköteollisuus linjalla muutamia kymmeniä vuosia sitten, eli ankkaa on turha opettaa uimaan :pepsodent

Aikaisemman perusteella sitä ei uskoisi, näytti siltä että sähkön peruskäsitteet on hiukan hakusessa. :god: :god: :god:


Nyt kun päästiin asiaan ja kerran välineitä löytyy niin katsoppas kotona huvikseen vertailua niiden kotikoneiden ja läppärin välillä. Sen jälkeen voit sitten laskea ne yhteen ja käyttötuntien mukaan lsakea vuosikulutuksen. Ei taida tuo 500kW keskiarvo riittää.

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - helmikuu 08, 2008, 16:31
Miltä ajalta on tuo kertamaksu $15,11? Helsingissä tuo 4,1 euroa on per kuukausi, siis 3 kk laskussa 12,3 euroa.

Laskutusväli täällä 2 kk, eli siltä ajalta kertamaksu.

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - helmikuu 07, 2008, 18:43
Voin olla väärässäkin - mitä kyllä harvoin olen :pepsodent - Omien havaintojeni mukaan esim. aurinkovaraajien käyttö Välimeren alueella on hyvin yleistä pientaloissa, Australiassa ei läheskään niin yleistä.

Joo, tässä kohtaa nyt vähintäänkin olet väärässä. Aurinkovaraajat ovat ainakin Sydneyssä erittäin yleisiä. Et ehkä ole asunut kovin pitkään yhdessä paikassa, koska muutenkin monet havaintosi ovat ikäänkuin läpijuostuja. Sehän on ihan ok, mutta ei niitä nyt kaikkia totena kannata pitää, sorry.

Minä muuten tunnen monta tuollaista pöljää sähkön suurkuluttajaa. Itse en kylläkään kuulu heihin (siis pöljiin tältä osin).

Lainaus käyttäjältä: MH - helmikuu 08, 2008, 16:53
Aikaisemman perusteella sitä ei uskoisi, näytti siltä että sähkön peruskäsitteet on hiukan hakusessa. :god: :god: :god:

Nyt kun päästiin asiaan ja kerran välineitä löytyy niin katsoppas kotona huvikseen vertailua niiden kotikoneiden ja läppärin välillä. Sen jälkeen voit sitten laskea ne yhteen ja käyttötuntien mukaan lsakea vuosikulutuksen. Ei taida tuo 500kW keskiarvo riittää.

Koetetaanpa MH ylläpitää hyviä käytöstapoja arvossa tälläkin foorumilla, asiat harvoin etenee suotuisasti ketään henkilökohtaisesti mollimalla :peukkua
Ja olisitko MH ystävällinen, ja yksilöisit mitkä kaikki sähkön peruskäsitteet olikaan minulla hakusessa?
Jos et yksilöi, voisin tulkita että tuo murjaus oli vain hieman harkitsemattomasti heitetty vitsi 8)

Mittauksia on jo aikaisemminkin tehty, ja ne tukevat mitä jo olen kirjoittanut.
100 W pöytäkone oli aikaisemmin 24h päällä, mutta se saatiin "kiinni" juuri mittauksilla, ja sammutetaan nyt kun sitä ei käytetä, lyhyitä käyttötaukoja lukuunottamatta.

Taloudessa on 3 tietokoneen lisäksi myös jatkuvasti toiminnassa tai valmiustilassa olevia laitteita; 3 telkkaria, 2 digiboxia, 1 kuvanauhuri, 2 stereot, 1 jääkaappi, 1 jääkaappi-pakastin. Lisäksi sähköä syö ahkerassa käytössä olevat sähköliesi, tiskikone ja pyykinpesukone, vähäisemmässä määrin sähkögrilli ja mikrouuni.
Lamppukuormakin - vaikka ns säästölamppuja ovatkin - on reilun 130 m2 huonestossa talviaikaan kohtalainen.

Ja mitä kaikki yhteensä kuluttaa kWh vuodessa? Helsingin Energian mukaan 4000 kWh :peukkuy
Ei siitä löydy sijaa tietokoneille 500 kWh keskiarvolle, eli 1500 kWh. Ei olla edes samalla hehtaarilla.

Lainaus käyttäjältä: Aikis - helmikuu 08, 2008, 17:30

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - helmikuu 07, 2008, 18:43
Voin olla väärässäkin - mitä kyllä harvoin olen :pepsodent - Omien havaintojeni mukaan esim. aurinkovaraajien käyttö Välimeren alueella on hyvin yleistä pientaloissa, Australiassa ei läheskään niin yleistä.

Joo, tässä kohtaa nyt vähintäänkin olet väärässä. Aurinkovaraajat ovat ainakin Sydneyssä erittäin yleisiä. Et ehkä ole asunut kovin pitkään yhdessä paikassa, koska muutenkin monet havaintosi ovat ikäänkuin läpijuostuja. Sehän on ihan ok, mutta ei niitä nyt kaikkia totena kannata pitää, sorry.

Minä muuten tunnen monta tuollaista pöljää sähkön suurkuluttajaa. Itse en kylläkään kuulu heihin (siis pöljiin tältä osin).

En ole tosiaankaan ollut pitkiä aikoja missään päin Australiaa, vaikka olisin halunnutkin 8), eli olen havaintojesi mukaisesti "läpijuossut" Australiaa yhteensä jotain 4 kk verran. Pientalojen kattoja on kuitenkin ollut riittävästi  aikaa katsella esim Hobartissa, Melbournessa, Sydneyssä, Brisbanessa, Adelaidessa ja Perh'issä, ja vähän muuallakin.

Eihän kukaan ole väittänyt että aurinkovaraajat ei olisi Australiassa yleisiä, ne vaan sattuu "omien havaintojeni mukaan" olemaan yleisempiä siellä missä Välimeren alueella olen liikkunut, ja missä ne on osin myös nyt lakisääteisiä. Ehkä Välimeren "otantani" ei ole riittävän kattava, jos jollain on esittää varma tieto, että varaajat onkin Australiassa yleisempiä. Australia kyllä "pesee" Välimeren alueen 100-varmasti, jos mukaan lasketaan Välimeren rantavaltiot pohjoisessa Afrikassa.

Lainaus käyttäjältä: arixmel - helmikuu 08, 2008, 16:52
Haagalainen,
selvennan sen verran etta ohje koski vain Unix tyoasemia ja johtui siita etta niiden kayntiin (IBM SGI tahi joku Sun) tyontaminen on aina silloin talloin hankalaa ja ei edes onnistu ilman it supportin tukea. Eli ei ollut riipuvainen verkosta tai sen paivityksesta.

Totta. Työasemat on oma lukunsa.

Vaan komiasti se tämä ketju rönsyilee. Australialaisen pientalorakentajan pulmista on jo päästy UNIX työasemaan. Mihin tässä vielä päästäänkään :coolh

Lainaus käyttäjältä: HaagalaineMihin tässä vielä päästäänkään

Toivottavasti siihen, että sinä lopetat nuo "juosten K..tut" juttusi ja alat puhumaan asioista mistä ehkä jotain tiedät.
Kuten esim 4 kuuukauden Australian vierailuilta "tiedät" kaiken  :nuttu:

Ehkä se Välimerenalue on paremminkin sinun osastosi eli miksi et pysy siellä  ???

Ystävällisesti neuvoen  8)

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - helmikuu 08, 2008, 19:36
Koetetaanpa MH ylläpitää hyviä käytöstapoja arvossa tälläkin foorumilla, asiat harvoin etenee suotuisasti ketään henkilökohtaisesti mollimalla :peukkua
Ja olisitko MH ystävällinen, ja yksilöisit mitkä kaikki sähkön peruskäsitteet olikaan minulla hakusessa?

Asiassa ei ole mitään henkilökohtaisuuksia.

Henkilöä joka mittaa laitteen hetkellistä kulutusta tai katsoo arvokilvestä laitteen maksimiteho arvoja ja alkaa näiden perusteella laskemaan vuotuista kWh kulutusta voi todella pitää maallikkona asiassa. Tietysti aina voi kiireessä sattua että sekoittaa termit mutta jos joku sitten korjaa asian ei siitä loukkaantua pidä.

Profiilistasi ei käy ilmi koulutustaustasi eikä osaamisesi, mutta jos julkisella forumilla alkaa pätemään jollakin asialla niin täytyy vaan hyväksyä se tosiasia että joku muu saattaa tietää vielä enemmän.

Silloin kun alkaa puhumaan asioista faktana niin kannattaa ihan oikeesti lukea teksti läpi ennen kuin painaa sitä lähetä nappia.

AAMEN!!!

Hyvä Jaaks,Välimerelle vaan!!

Olen mielenkiinnolla seurannut tata keskustelua ja kivastihan se ronsyilee. Hammennan viela soppaa ja kysyn suomennosta kasitteille 'lampopumppu' ja 'pitkassa juoksussa'.  :nuttu:

En ole koskaan kuullut lampopumpusta puhuttavan ja minun Suomessa asuessa ei kylla tainnut olla juurikaan ketaan pitkan matkan juoksijoita aktiivisesti urheilemassa...  :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: Jaaks - helmikuu 08, 2008, 19:58

Lainaus käyttäjältä: HaagalaineMihin tässä vielä päästäänkään

Toivottavasti siihen, että sinä lopetat nuo "juosten K..tut" juttusi ja alat puhumaan asioista mistä ehkä jotain tiedät.
Kuten esim 4 kuuukauden Australian vierailuilta "tiedät" kaiken  :nuttu:

Ehkä se Välimerenalue on paremminkin sinun osastosi eli miksi et pysy siellä  ???

Ystävällisesti neuvoen  8)

Jaaks, toi yllä oli aika loukkaavasti sanottu, mutta niin oli varmaan tarkoituskin >:(

Siis "Hit the road, Jack" ??? ?

Suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus on Australian tavaramerkkejä maailmalla; käytännössä asia on vähän monitahoisempi.

Yleensä foorumeilta bannataan ihmisiä loukkaavan kielenkäytön takia, mutta olisihan se kokemus tulla bannatuksi mielipiteidensä takia.

Mutta kaikesta huolimatta, hyvää päivänjatkoa, Jaaks :XXXX

Lainaus käyttäjältä: MH - helmikuu 08, 2008, 20:24
Asiassa ei ole mitään henkilökohtaisuuksia.

Henkilöä joka mittaa laitteen hetkellistä kulutusta tai katsoo arvokilvestä laitteen maksimiteho arvoja ja alkaa näiden perusteella laskemaan vuotuista kWh kulutusta voi todella pitää maallikkona asiassa. Tietysti aina voi kiireessä sattua että sekoittaa termit mutta jos joku sitten korjaa asian ei siitä loukkaantua pidä.

OK, ei tehdä asiasta maailmaa suurempaa, mutta eikö asiat voisi esittää sopuisamminkin :XXXX

Läppäriesimerkillä koetin viestittää, että 25 kWh vuosilukutus (vastaa vajaan 3 W
vuositehoa) ei ole vertailukelpoinen tuon pöytäkoneen 500 kWh käyttötuntien kanssa.

Vaan asia on kyllä varmaan nyt joka taholta myllytetty, eikä tästä taida mitään enää uskaltaakaan sanoa, kun tuo Jaaks'kin on minuun niin kypsynyt, että seuraavaksi varmaan bannaa minut ulos foorumilta.
Ehkä olen sen ansainnutkin :pepsodent

Milka,

En ole expertti, mutta Lämpöpumppu = "A device that transfers heat from something at a lower temperature to something at a higher temperature by doing work"  eli esimerkiksi meillä tunnettu "Reverse Cycle" air conditioner.

"pitkästä juoksusta" en osaa auttaa, sillä pisin juoksu minulla on Pubista kotiin ja sekin tapahtuu taksilla  :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - helmikuu 08, 2008, 19:36
100 W pöytäkone oli aikaisemmin 24h päällä, mutta se saatiin "kiinni" juuri mittauksilla, ja sammutetaan nyt kun sitä ei käytetä, lyhyitä käyttötaukoja lukuunottamatta.

Tuota varten meillä on viriteltynä virransäästöasetukset. Pienen kahvitauot se kestää kivasti mutta sen jälkeen alkaa aika nopeasti laitteet sammumaan. Täkäläisillä pitäisi olla autoissaankin 'hibernation' kun eivät monet uskalla sammuttaa jos ei vaikka enää lähde uudelleen käyntiin...  ???

Lainaus käyttäjältä: Jaaks - helmikuu 08, 2008, 20:57
"pitkästä juoksusta" en osaa auttaa, sillä pisin juoksu minulla on Pubista kotiin ja sekin tapahtuu taksilla  :pepsodent

YES! Nyt löytyi jotain, millä päihitän tuon vanhan ketun!  :coolh
Victoria Bridgen yli ehtiäkseni edelliseen junaan eli aikaisemmin kotiin. Toiseen suuntaan juoksemista eli aamulenkkiä ei tosin ole tullut koskaan kokeiltua...

Haagalainen,

Lainaus käyttäjältä: HaagalainenSuvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus on Australian tavaramerkkejä maailmalla

On vai ?  Sinunko mielestäsi vai onko sinulla siitä jotain maailman median tai muun todistusta ?

Eihän ketään ole "bannattu" eikä varsinkaan sinua tältä foorumilta mielipiteitesi takia vaan ainoastaan ohjeistettu olemaan hieman hienovaraisempi kommenttiesi kanssa jos kerran sitä tosi tietoutta ei kuitenkaan ole niin paljon kuin esität.

En minä ole kypsynyt sinuun, vaan ainoastaan muutamaan sinun kommenttiisi joita et edes pysty perustelemaan.
Varmaan jokainen meistä luulee tietävänsä enemmän asioista kuin itseasiassa tietää ja varmaan itsekin syyllistyn siihen joskus, mutta kuten Kenny Rodgers sanoin:"You got to know when to hold em, know when to fold em, Know when to walk away and know when to run."

Kuitenkin jatka ihan mielellään keskustelua, mutta ihan sillai mukavasti äläkä vertaa Qld vs Tas  :pepsodent

Apua! Palataanko takaisin aiheeseen, kun minua ihan oikeasti nämä asiat kiinnostavat.

Milka, joo se virallinen termi kai lienee "ilmalämpöpumppu", kauhea sanahirviö periaatteessa r/c split system a/c:lle. Äiti ja isäkin hommasivat Suomessa tällaisen ihmeen ja nyt ensimmäistä talvea sitä siellä käyttävät. Odottavat kuumeisesti kesää, että pääsevät kokeilemaan ilmastointiakin... :pepsodent No, eipähän tarvitse minunkaan sitten kesäkuussa hikoilla, kun se helleaalto iskee Suomeen. 8) Näillä näkymin kyllä taitaa vasta kesäkuussa sataa lunta...

Takaisin rakentamiseen palatakseni... Arixmel taisi kysellä niistä Oraksen hanoista tuolla aiemmin. Nyt en muista, vastasiko hälle kukaan mutta syy niitten suosioon on kai siinä turvanapissa, jota näistä paikallisista vipuhanoista ei löydy. Eli että vipu ei liiku suoraan kuumanveden puolelle vahingossa.

Onko kukaan rakentanut itselleen mattotelinettä ja jos, niin mistä se on väsätty? Jos vaikka tulee käytyä mattokaupassa ostamassa uusia mattoja sitten joskus, kun termiitit söi muuttolaatikoihin pakatut matot naapurin varastossa ( >:() Ja onko kellään tätä grey water systeemiä talosta puutarhaan? Tai kuraeteistä?

Virallinen termi on lämpöpumppu. Tuolta lisää aiheesta, wikipedian tietoihin kannattaa suhtautua pienellä varauksella. Sielläkin on joskus nämä "tietäjät" käyneet muokkaamassa tekstiä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6pumppu

Lainaus käyttäjältä: Jaaks - helmikuu 08, 2008, 21:11
Haagalainen,

Lainaus käyttäjältä: HaagalainenSuvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus on Australian tavaramerkkejä maailmalla

On vai ?  Sinunko mielestäsi vai onko sinulla siitä jotain maailman median tai muun todistusta ?

Noihin määritelmiin törmää lähes kaikessa Australiaa koskevassa, ja eihän ne perättömiä ole.

"... assisting young people, parents, teachers and the community to explore Australia's cultural diversity, tolerance and anti-racism."
http://www.multiculturalaustralia.edu.au/

Ja Jaaks, oltiinpa noista sanavalinnoistasi sitten mitä mieltä tahansa, arvostan kyllä suoria mielipiteitä.
Minulla on vaan itselläni semmoinen tunne, että silloin kun itse lähtisin "piirakoita heittelemään", olisin riisunut aseeni. Siksi en itse tee sitä koskaan - tai ainakin äärimmäisen harvoin 8)

Lainaus käyttäjältä: Milka - helmikuu 08, 2008, 20:41
Olen mielenkiinnolla seurannut tata keskustelua ja kivastihan se ronsyilee. Hammennan viela soppaa ja kysyn suomennosta kasitteille 'lampopumppu' ja 'pitkassa juoksussa'.  :nuttu:

En ole koskaan kuullut lampopumpusta puhuttavan ja minun Suomessa asuessa ei kylla tainnut olla juurikaan ketaan pitkan matkan juoksijoita aktiivisesti urheilemassa...  :pepsodent

Alla pientä johdatteluaja termejä
http://www.mitsubishielectric.fi/index.php?lampopumput=main&ominaisuudet=1&
http://www.mrslim.com/Products/Category.asp?ProductCategoryID=24

Pitkässä juoksussa taas vastaisin, että
http://dictionary.die.net/in%20the%20long%20run

No niin, nyt lopetan tämän aiheen tiimoilta, enkä kommentoi enää kellekään noista näkemyseroista, mikä varmaan on puolelle foorumille helpotus :coolh

MH: mutta kun rakentaja.fi sivuilla ja sekä Mitsubishin että Panasonicin malleista kuitenkin puhutaan ilmalämpöpumppuina... No olipa mikä tahansa se virallinen suomennos, Milka varmaan kuitenkin tietää mikä on reverse cycle split system air conditioner  :D

Haagalainen,

Mihinkään aikaisempaan kirjoittamaasi viitaten ja ihan mitään "piirakoita heittelemättä" (mitä se sitten tarkoittaakaan) :  :XXXX

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - helmikuu 08, 2008, 22:35
MH: mutta kun rakentaja.fi sivuilla ja sekä Mitsubishin että Panasonicin malleista kuitenkin puhutaan ilmalämpöpumppuina... No olipa mikä tahansa se virallinen suomennos, Milka varmaan kuitenkin tietää mikä on reverse cycle split system air conditioner  :D

En tiedä virallisuudesta, mutta sovellusten eroista johtuen on Suomessa alettu puhua erikseen ilmalämpöpumpusta ja maalämpöpumpusta. Lämpöpumppujahan ne molemmat on.

No on niillä ainakin käytännössä melko suuri ero...maalämpöpumpun kustannukset maaperään porauksineen maksaa n 20 000 euroa ja vaatii jonkunlaisen teknisen tilan pömpelille. Ilmalämpöpumppu taas maksaa reilut 1000e asennettuna ja löytää paikkansa seinältä kuin seinältä. Näin minä ainakin olen asian ymmärtänyt...tosin vain sivukorvalla ja ikävystyneenä aiheeseen liittyvää keskustelua seuranneena.

Lainaus käyttäjältä: LeokattiJa onko kellään tätä grey water systeemiä talosta puutarhaan?

Oli hyvin, hyvin vähän aikaa  :peukkua

Haisee pahalle päivän tai parin päästä, kun kaikki ne entsyymit tai mitä ne sitten onkaan alkaa mätänemään nurmikollasi ja/tai puutarhassasi.

Nyt on 6500 litran sadevesitankki josta riittää puutarhan kasteluun ihan tarpeeksi  8)

Lainaus käyttäjältä: LeokattiMilka varmaan kuitenkin tietää mikä on reverse cycle split system air conditioner

Reverse cycle ei välttämättä tarvitse olla split system. Se split system ainoastaan tarkoittaa, että on "etäinen" unit eli kun puhallin on talon sisällä, niin varsinainen kone, joka tekee sen "kuuman ja kylmän" on jossain talon ulkopuolella eli systeemi on "split"  8)

Lainaus käyttäjältä: Aikis - helmikuu 08, 2008, 23:29
No on niillä ainakin käytännössä melko suuri ero...maalämpöpumpun kustannukset maaperään porauksineen maksaa n 20 000 euroa ja vaatii jonkunlaisen teknisen tilan pömpelille.

Ei tarvitse porata maaperään, voi upottaa maahan, järveen, mereen, jokeen tms. Itselläni ihan tonttimaahan upotettu 120-150cm syvyyteen. Putoaa kustannukset merkittävästi, jos on mahdollista käyttää em. vaihtoehtoja.

Myöskään teknistä tilaa ei tarvita, koneikko vie tilaa samanverran kuin normi jääkaappi/pakastin yhdistelmä eli 60cm x 60cm. Koneikon voi esim laittaa kodinhoitohuoneeseen tai vaikka olohuoneen nurkkaan jos haluaa. Äänikin on nykyvehkeissä aika hiljainen.

Maalämmön kannalta ihanteellisin paikka olisi upottaa putket "kuplivaan" suohon, joka ei kovimmillakaan pakkasilla jäädy. Tosin tällaisen suon läheisyys ei tee asuinpaikasta kovinkaan viihtyisää ja hyttysiäkin on kesäisin varmasti riittävästi.

Ilmalämpöpumpun ja oikean maalämpöpumpun erona on myös se, että maalämpöpumpun hyötysuhde on huomattavasti parempi, eli sillä saadaan ilmaista lämpöä enemmän. Vaikka ilmalämpöpumput ovatkin kehittyneet viimevuosina, niiden käyttö yli -10 C pakkasessa on taloudellisesti melko kannattamatonta. Ilmalämpöpumppu on parhaimmillaan Suomen oloissa juuri keväällä ja syksyllä, tosin nykytalvetkin ovat jo niin lauhoja, että näin helmikuussakin niistä on hyötyä, eikä enää tarvitse pelätä -35 C pakkasia, jotka ovat rikkoneet lukemattoman määrän ilmapumpun ulkoyksiköitä täällä Suomessa. 

Kaikkea mitä nämä ilmapumppujen valmistajat lupaavat hyötysuhteista ja ilmanpuhdistuksesta ei kannata uskoa. Itseäni on kovasti ihmetyttänyt Panasonicin malli, joka lupaa hienosuodatusta ilmanpuhallukseen ja tällä tavoin kosiskellaan astmaattisia ja allergisia asiakkaita. Kyllähän laitteesta löytyy minimaalinen hienosuodatin karkeasuodattimen päältä, mutta valitettavasti se peittää vain yhden kymmenesosan koko ilman sisääntuloaukosta, eli yhdeksän kymmenesosaa ilmasta kulkeutuu pelkän karkeasuodattimen läpi :confuse :confuse

:) Tony

Suomen lämpöpumppuyhdistyksen sivulla on lämpöpumppujen perusasiat ja eri lämpöpumppuversiot aika selkeästi esitettyinä.
http://www.sulpu.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=19&Itemid=31

Leokatti,
Kiitoksia tiedosta, nyt kun menen seuraavaksi (tanaaamuna bunnies) hanakuppoihin niin kokeilen joka hanan etta onko niissa tuota stoppia,,,kiva keksinto varsinkin jos on lapsia  :peukkuy :pepsodent

ompas taalla tullut asiaa paljon vieresta ja ytimesta, voitais puhua vaikka jaahytyskoneista (heh heh pun intented ja itte keksitty heh heh  :pepsodent),,

Noista Reverse Cyle split system ilmalampopumpuista heittaisin viela semmoisen termin joka itsea hamaannytti (mutta vain noin kolme sekunttia kunnes teravat aivoni kasittivat nimen juuret ja sen mista se tulee heh heh  :D :pepsodent :D :pepsodent) itse asiassa sen aamulla googletin kun asiassa oltiin ja se mieleen tuli. Eli meilla pain monet kutsuu noita pelkastaan Invertteriksi. johtuu ehka siita etta esim meidan koneessa se sanoo vain valmistajan Daikin ja ainut muu sana siina on tuo Inverter.

Sahkotekniikassa invertteri on jopa minulle tullut vastaan ja pukki vois mulle semmoisen hitsinkin tuoda pls. eli tassa se toimii niin etta saatamalaa taajuutta se saataa kompressorin nopeutta,,,eli normaalissa kompressori pyorii kokoajan tuhatta ja sataa mutta tassa se pyorii tarpeen vaatimalla nopeudella,,,

kuulemma saastaa paljon kayttokustanuksissa sanyo sanoi jossain sivuillaan etta JOPA 60% jota en kylla ihan usko. http://www.ductlesshvacsupply.com/mini_split_systems_sanyo_inverter_1.html

xcv

Lainaus käyttäjältä: arixmel - helmikuu 09, 2008, 07:06
Leokatti,
Kiitoksia tiedosta, nyt kun menen seuraavaksi (tanaaamuna bunnies) hanakuppoihin niin kokeilen joka hanan etta onko niissa tuota stoppia,,,kiva keksinto varsinkin jos on lapsia  :peukkuy :pepsodent

Itse en ole koskaan täällä törmännyt Oraksen hanoihinkaan, joten en tiedä onko ne ihan samat kuin Suomessa. Siellä idässä on varmaan suurempi valikoima näissä(kin) asioissa. Muistelen, että Suomessa sain aina sopivaa vettä, kun hana oli juuri stopin vieressä tai vähän alle. Täällä on aina hakuammuntaa kun sitä nappia ei ole ja tämä systeemi on niin temperamenttinen muutenkin että taitaa vaihdella päivästä päivään auringonpilkkujen mukaan...

Victoriassa olen törmännyt joihinkin myytäviin taloihin, joissa on "mud room". Ei kai tämä ihan oikea kuraeteinen voi olla??

Juu tosiaankin on olemassa on/off tyyppisiä ja sitten invertteri typpisiä.

invertteri koneessa koneen kierroslukua säädetään tarpeen mukaan ja tuossa toisessa se käy aina täysillä tai ei ollenkaan siis ulkoyksikkö. Invertterikone on taloudellisempi ja paljon hiljaisempi.

Ainakin Oraksen Vega merkkiä on ausseissa ja täsmälleen samaa kuin suomessa.

kavin Bunningsilla aamutuimaan hakemassa hiukan miehista viihdyketta (lue: satametria salaojaputkea etta paasee miehiseen ojankaivuuseen) samalla tarkistin seinallisen vipuhanoja, noin 15-20, yhdessakaan ei ollut sita stoppia, eika edes semmoista keskiasennon paljastavaa kadessa tuntuvaa keskikohtaa, eli jos hana osoittaa poikkeavaan suuntaan niin vesi voi olla oletettua kuumempaa tahi kylmempaa kun sen oletetun keskikohdan kohdalla aukaisee..

meilla ratkaisin muuten energiansaastotoimenpiteena tuon kuuman veden saatelyn, eli saadin sen semmoiseksi sopivaksi (lamminvesivaraajasta saatamalla) eli maksimillakaan meilla ei tule liian kuumaa vetta siis semmoista jossa itsensa polttaisi, en nyt tieda asteista mutta suihkutuntumalla luulisin etta meilla kaytetaan nykyaan noin 10-15 prosenttia kylmempaa vetta kuin aiemmin eli jos aiemmin oli polttavaa 80-90 asteista niin nyt ollaan jossain 65-75 asteen tuntumassa, eli suihkussa jos sen laittaa taysille se on liian kuumaa,,,mutta vain epamiellyttavassa mielessa eika polttavassa mielessa.

mud room,,,hyva idea,,,pitaapa lisata suunitelmaan,,,pitas vaan loytaa niita painijoita,,,keltaisilta sivuilta varmaan  :pepsodent :pepsodent

Meilla oli grey water -systeemi Queenslandissa, kaikki meni puutarhaan, osa suoraan, osa 'bakteeripuhdistamon' kautta, eika ollut minkaanlaisia hajuhaittoja. Ainoa juttu, mita piti katsoa, oli se, etta kaikki puhdistusaineet jne olivat biodegradable. Taalla WA:ssa menee puutarhaan suihku- ja pyykinpesukonevesi, eika myoskaan hajuhaittoja ole havaittavissa.

Onko kellään pidempiaikaisia kokemuksia noista invertterikäyttöisitä lämpöpumpuista, siis onko hyvin kestäneet?
Invertteri tyypillisesti "rassaa" oikosulkumoottoria hieman suoraa verkkokäyttöä enemmän.
On joku vaurioselvitys taas tossa pöydällä >:(

Meidän on se "vanhanaikainen" sähkösyöppö, joten eipä ole kokemusta - sorry.

En juuri siedä Gold Coastin kesälämpöä ja meillä on jauhanut "Daikin Inverter" lähes 24/7 marraskuusta lähtien. Tämä on neljäs kesä tässä talossa ja edellisessa oli samanlainen myös nelja vuotta. Ei ole ollut minkäänlaista moitetta kummassakaan joten suosittelen ainakin Daikin merkkiä. Talvella tehokas ja kohtuullisen halpa lämmitys.

Lainaus käyttäjältä: arixmel - helmikuu 09, 2008, 10:31
kavin Bunningsilla aamutuimaan hakemassa hiukan miehista viihdyketta (lue: satametria salaojaputkea etta paasee miehiseen ojankaivuuseen) samalla tarkistin seinallisen vipuhanoja, noin 15-20, yhdessakaan ei ollut sita stoppia, eika edes semmoista keskiasennon paljastavaa kadessa tuntuvaa keskikohtaa, eli jos hana osoittaa poikkeavaan suuntaan niin vesi voi olla oletettua kuumempaa tahi kylmempaa kun sen oletetun keskikohdan kohdalla aukaisee..

meilla ratkaisin muuten energiansaastotoimenpiteena tuon kuuman veden saatelyn, eli saadin sen semmoiseksi sopivaksi (lamminvesivaraajasta saatamalla) eli maksimillakaan meilla ei tule liian kuumaa vetta siis semmoista jossa itsensa polttaisi, en nyt tieda asteista mutta suihkutuntumalla luulisin etta meilla kaytetaan nykyaan noin 10-15 prosenttia kylmempaa vetta kuin aiemmin eli jos aiemmin oli polttavaa 80-90 asteista niin nyt ollaan jossain 65-75 asteen tuntumassa, eli suihkussa jos sen laittaa taysille se on liian kuumaa,,,mutta vain epamiellyttavassa mielessa eika polttavassa mielessa.

mud room,,,hyva idea,,,pitaapa lisata suunitelmaan,,,pitas vaan loytaa niita painijoita,,,keltaisilta sivuilta varmaan  :pepsodent :pepsodent

helpoin konsti rajoittaa veden lämpötilan on asentaa "tempering valve" nimisen laitteen. Maksavat vähän yli satasen tradelinkis tai swanilla ja säätävät ulos menevän veden sisään tulevalla vedellä pitämällä sen 45-50 asteen välilä minkä voi säätää. Ja on hyvä samalla säätää noi thermostaatit siihen 60 asteen kohalle.

No, käyhän se tietysti noinkin, että lasketaan sen kuuman veden lämpötilaa, mutta ainakin henk.koht. se "melkein kiehuva" vesi on kyllä usein ihan toivottua keittiössä ja kodinhoitohuoneessa häärätessä...  :confuse

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - helmikuu 09, 2008, 16:27
Onko kellään pidempiaikaisia kokemuksia noista invertterikäyttöisitä lämpöpumpuista, siis onko hyvin kestäneet?

Mulla on ollut vajaa 6v käytössä Daikinin invertterikone joka normaalia isompi, ottaa maksimi 15A virtaa. Ei mitään ongelmia, vain suodattimia on puhdistettu ja vaihdettu. Olen ollut erittäin tyytyväinen. Hankinta hinta oli aikanaan n. 2500e asennettuna. Sähkötyöt tein itse.

Kone on kesällä käytössä jatkuvasti pitäen sisälämpötilan n. 22ast.  ja lämmitykseen käytän sitä +10 ja -5 välillä. Muulloin lämmityksen hoitaa maalämpö.

Töissä on joutunut joskus rassaamaan isoja vesi puolen paineenkorotuspumppuja niissä suunnilleen vuorotellen taajuusmuuttaja/oikosulkumoottori ottanut siipeensä. Sen suurempaa vika analyysiä en ole tehnyt, vaihtanut romut uusiin tarvittaessa.

Lainaus käyttäjältä: muli - helmikuu 09, 2008, 21:00
pitämällä sen 45-50 asteen välilä minkä voi säätää.

Kuuman veden lämpö putkistossa täytyy olla +55 muuten alkaa pöpö kasvaa putkistossa ja käy niinkun Nokialla.

DHC?

Onko mitään näköpiirissä kaukolämmön / kaukokylmän tiimoilta Australiassa?
Asiasta ei oikein saanut netistä varmuutta, mutta joku tieto kyllä, että kovin on DHC vielä Australiassa harvinainen?

DHC koskee tietysti vain riittävän taajaan asuttuja alueita.

Suurissa yksiköissä päästään energiantuotannossa pääsääntöisesti paljon parempaan kokonaishyötysuhteeseen, kun miljoonassa pienessä yksikössä, vaan joku viisaushan siinä on takana, jos DHC kerran loistaa poissaolollaan?
Palaa liikaa rahaa kerralla?

Alkuinvestointi verkontekijälle on julma, mutta jos tarkastellaan vaikka 50 v. aikajänteellä, liekö edelleen taloudellisesti kilpailukyvytön?

Suomessa uusista pientaloista kaiketi jotain 15% liitetään kaukolämpöön, siis vain DH, kuten Euroopassa yleensä. USA'ssa taas systeemi on usein DHC.

Ehkä nuo maagiset sanat "CO2 emissions" muuttaa tilannetta?

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - helmikuu 09, 2008, 22:05
No, käyhän se tietysti noinkin, että lasketaan sen kuuman veden lämpötilaa, mutta ainakin henk.koht. se "melkein kiehuva" vesi on kyllä usein ihan toivottua keittiössä ja kodinhoitohuoneessa häärätessä...  :confuse

no ei se mikään iso homma ole vetää ylimääräinen linja keittiöön joka kiertää sen.

Lainaus käyttäjältä: MH - helmikuu 09, 2008, 23:47

Lainaus käyttäjältä: muli - helmikuu 09, 2008, 21:00
pitämällä sen 45-50 asteen välilä minkä voi säätää.

Kuuman veden lämpö putkistossa täytyy olla +55 muuten alkaa pöpö kasvaa putkistossa ja käy niinkun Nokialla.

no sähköisessä lämmittimessä vesi olisi sen minimi 60 astetta mikä taitaa olla pöpö raja mut tarpeen mukaan toi tempering valve aukeaa ja päästää vettä sekaan mikä estää veden nousevan ton 50 asteen yli

kaasu lämmittimissä tätä ongelmaa ei synny kuin suurin osa niistä lämmittävät veden tarpeen mukaan mut voiko tota kylmää graana vettä sitten juoda ollenkaa?

Lainaus käyttäjältä: muli - helmikuu 10, 2008, 06:01
no ei se mikään iso homma ole vetää ylimääräinen linja keittiöön joka kiertää sen.

Vielä pienempi homma ja etenkin investointi on ostaa se Oraksen hana... ;)

En ole kuullutkaan kirjainyhdistelmää DHC. Jos se tarkoittaa Distant Heating And Cooling, niin en ole kuullut kenenkään Australiassa koskaan puhuvan siitä. Varsinkin lämmittämisen tarve on suurimmassa osassa asuttua Australiaa niin pieni, ettei järjestelmä mahtaisi tulla kovin suosituksi mahdollisine kuukausittaisine perusmaksuineen jne.

ACT:ssä vuonna 2000 oli pakko laittaa tuollainen hanasta tulevan veden lämpötilaa säätelevä venttiili "tempering valve" taloon, jossa oli vipuhanat. Jotenkin jopoa luulen, ettei nämä säännöt edes tiedosta olevan olemassa hanoja, joissa on tuollainen kuuman veden vahingossa tulon estävä lukko. Ehkä toisen johdon laittamalla erilliseen ei-vipuhanaan olisi täällä sallittua - en tiedä.


Kommentoi

No nyt olen sitten minakin viisaampi lampopumppu on siis ihan vain tavallinen reverse cycle aircondition unit, jonka olen aina 'suomentanut' kaksisuuntaiseksi ilmastointilaitteeksi paremman kaannoksen puuteessa. No nytpahan osaan puhua lampopumpusta.

Ja viela termista 'pitkassa juoksussa' minun Suomessa asuessa kylla urheiltiin mutta juoksemisen sijaann tahtailtiiin sanonta siis vuonna yksi ja kaksi oli 'pitkalla tahtaimella'.   ;) No nain se kieli muuttuu aikojen saatossa.

Meilla on muuten juuri tuollainen inverter aircondition. Nayttaa olevan Panasonic merkiltaan. Hyvin on toiminut tassa paikassa kaksi vuotta ja edellisessakin talossa ennatettiin asua kolme vuotta samanlaisen laitteen kanssa.  :peukkuy

Lainaus käyttäjältä: jounij - helmikuu 10, 2008, 10:13
En ole kuullutkaan kirjainyhdistelmää DHC. Jos se tarkoittaa Distant Heating And Cooling, niin en ole kuullut kenenkään Australiassa koskaan puhuvan siitä. Varsinkin lämmittämisen tarve on suurimmassa osassa asuttua Australiaa niin pieni, ettei järjestelmä mahtaisi tulla kovin suosituksi mahdollisine kuukausittaisine perusmaksuineen jne.

Hyvin Jouni "arvasit". Järjestelmä yleistyy vain ja ainoastaan, jos hallitus tai osavaltiot sen tarpeelliseksi näkevät. Sopivin vero- tms porkkanoin asiaa voi edesauttaa.
Realistisimpia voisi olla Melbournen, Sydneyn, Adelaiden ja Perhin taajaan asutut alueet.
Tuonne Gridxpower'in sivulle ei tätä kirjoittaessa näy pääsevän.

www.airah.org.au/downloads/2004-06-F03.pdf
www.gridxpower.com/page_sections/investor/content/EcoLibrium_Feb_07.pdf

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - elokuu 08, 2007, 16:07
Y
Onko teillä kellään (Ossilan asukeilla) tuplaikkunat talossa ja jos on, niin minkä firman? Puiset? UPVC? Puu-alumiini? Soiteltiin yhteen paikalliseen firmaan ja uhkasivat laskuttaa $2600 makuuhuoneen ikkunasta yksistään... kokoluokkaa 229 cm x 152 cm... ja kallistettava tuuletusikkuna tavallisen sijaan olisi tehnyt tuohon ikkunaan lisälaskua $500 verran... Ei siis taideta lähteä ihan koko taloa noilla hinnoilla ikkunoiden osalta remonteeraamaan mutta laitettiin jo pariin toiseen firmaan kyselyitä menemään. Jos aloittaisi yhdestä päästä ja pikkuhiljaa etenisi läpi talon.

Ja entäs etuovi? Alkaa pikkuhiljaa kyrsimään nuo raot, jotka eivät häviä vaikka kuinka yrittäisi tiivistenauhalla tukkia. Osaako täällä kukaan valmistaa valmiiksi tiivistä ulko-ovea? Omiin silmiin ei ole toistaiseksi sattunut... :nuttu:

ajttelin teita etelan ihmisia kylmissanne ja ajattelin jakaa muutaman tiedonmurun..

tuli tuossa mieleen kun puuhastelin omien ikkunoideni kanssa etta jos on puiset raamit ikkunoissa niin niista on kohtuu helppo tehda tupla lasiset, eli routerilla jos vetaa sinne lasin puolelle karmia kummallekin puolen semmoisen 10-15 millin kynnyksen, jolloin keskelle jaava puuosa pitaa kahta lasia paikallaan ja erillaan, sitten ei kuin listoittaa kummallekin puolen uuden lasin,,,helppoa ja nopeaa ja jonkun puusepan/timpurin sais tuon tekemaan kohtuu hintaan ma luulen,,,samalla tietenkin kannattaa muutta ikkunoiden tiivistys systeemia.

nappara kasinen yhden harjoittelun jalkeen oppisi tuon tekemaan itsekin,,,jos mun sepustus ei selekne tekstista ja haluaa toteuttaa, voin sketsata sen

Olin juuri woodworkersin foorumilla ja siella puhuttiin victorian firmasta joka myo lasia joka on itsessaan tupla lasi eli siina on kaksi lasia yhdistetty niin etta siihen jaa pieni ilma rako valiin (en nyt muista tarkasti mutta voin kaivaa tiedot esille jos jotakuta kiinnostaa) kyseinen henkilo oli saanut taloon tarjouksen 20 000 perinteisilla menetelmilla mutta nailla laseilla oli maksanut 5000...

ja sehan olisi viela helpompi laittaa,,,eikun entisen tilalle,,,ehka se on hiukan normaalia paksumpi tosin.

itte vois nuo lasit vaihtaa puisiksi shuttereiksi,,,se vasta olis kivaa,,hmmm jos jais puuta lauteista niin siitahan vois ne napertaa  :pepsodent

xcv

Lainaus käyttäjältä: arixmel - helmikuu 21, 2008, 08:30
jos on puiset raamit ikkunoissa...

Kun oliskin vaan ei - alumiinia tietty. No nyt on talo myynnissä ja remontit unohdettu. Jos tästä rakentamaan aletaan niin olen ajatellut puu/alumiini ikkunoita.

LainaaOlin juuri woodworkersin foorumilla ja siella puhuttiin victorian firmasta joka myo lasia joka on itsessaan tupla lasi eli siina on kaksi lasia yhdistetty niin etta siihen jaa pieni ilma rako valiin (en nyt muista tarkasti mutta voin kaivaa tiedot esille jos jotakuta kiinnostaa) kyseinen henkilo oli saanut taloon tarjouksen 20 000 perinteisilla menetelmilla mutta nailla laseilla oli maksanut 5000...

Olisiko ollut "lämpölasi" tai jotain sinne päin? Kiinnostaa! Eikun kaivelemaan, varsinkin jos firman nimen muistat.

Auttaahan se pelkkä toisen lasin lisääminenkin jotain, mutta näissä valmiiksi rakennetuissa on se etu, että siellä lasien välissä ei ole ilmaa, vaan se on niin tyhjiö kuin mahdollista. Termospulloperiaatteella siis...

Ja vaikka minäkin olin Australiaan muutettuani sitä mieltä, että ikkunan karmien pitää olla puuta, niin mieli muuttui edellisessä talossa, jossa oli yksi puukarminen ikkuna lännen (eli laskevan auringon) puolella: niitä ikkunan karmeja sai jatkuvasti olla öljyämässä. Maalipinta olisi varmaan kestänyt hieman kauemmin, muttei kuitenkaan yhtä kauan kuin alumiinikarmien värit. Eli jos haluaa vähemmän talonhuoltotyötä, puu ei päihitä alumiinia!


Näkökantojansa kokemusperäisesti avartanut

Tuo on janna ajatus tuo tyhjio lasien valeissa, jostain luin amerikkalaisten laittavan jotain kaasua (argon) ikkunoiden valiin, kuulemma siina systeemissa ongelmana oli se etta ne kaasut ennenmmin tai myohemmin karkasi. en tieda tosin kuinka kaasu tai tyhjio lasien valissa auttaa? tyhjio tietenkin niin etta siina ei ole mitaan molekyyleja lampoa valittamassa,,,mutta millas sen todistat etta siella on viela tyhjio :),,,ja asiaa miettiessa,,,kuinkas kay kun tyhjio imaistaan sinne,,,eiko muka lasi taivu?? tjaa se on niin pieni se rako varmaan ettei se paase taipumaan.? spekuloin tietamatta tarkemmin

muistan joskus kouluaikoinani katselleeni vanhan koululuokkani ikkunaa kun olisi pitanyt opetella Tsingiskaanin vaelluksia tai englannin kielioppia, niin noissa tupla raameissa oli reiat porattu ikkunan alle, silla tavalla etta ilma kierti siella ikkunan valissa.

Samaan aikaan meilla kotona taasen oli "normaalisti" tiiviistetyt ikkunat ja ne tuppasi aina kerata kosteuutta valiin ja jaatya talvella,,,kun taas ne koulun ikkunat pysyi auki ? tieda sitten, mutta siita olen miettinyt etta pitasko niissa olla ilmankiertoa vahan samaten kuin sokkelissa jatetaan tiilien valiin tai saunassa panelien taakse? ja jos niin tehdaan niin kuinka paljon lammoneristys laskee,,,kun eikos tassa yriteta sita johtumislammon valitysta poistaa??
http://www.aie.org.au/melb/material/resource/insul.htm

ehka mielenekiintoista (no hitto ei kait tassa tarvi vaitosta tehda ikkunat vaan valita heh ehh) (mutta kun naita tietoja tulee vastaan niin laitan sitten), on lukea hallituksen ohje ikkunoiden valintaan
http://www.greenhouse.gov.au/yourhome/technical/fs18e.htm

aika selvaa siten etta etelassa kannattaa eristaa kylmaa vastaan ja pohjoisessa kannataa ajatella lammon vaikutusta eli varjostaa auringonpuoli ja kayttaa siella pienempia ikkunoita tai muuta sellaista.

paljon kommentteja ikkunoiden tiivistamisesta ja aussi firmoista on esim taalla
http://www.woodworkforums.ubeaut.com.au/showthread.php?t=33291
sielta vois poimia vaikka pilkingtonin: jotka myo tuplalaseja siis onko ne nyt niita lampolaseja, ja niitahan voisi vaikka aluumini raameihin laittaa,,,mutta jos alumiini raamit on normaaleja niin ne taas ei erista kovin hyvin, vaikkakin on huoltoystavalliset,,,nimimerkilla juuri metsatan tarjousta 11 puiseen oljyttavaan ranskalaiseen (3 paria ja 5 yksittaista) oveen ja 4 ikkunaan, joo oljyttavaan heh heh,,,no mulla on aikaa ne vuosittain oljyta :)
http://www.pilkington.com.au/

tassa joku sai "normaalin" tarjouksen Stegbarilta talon ikkunat $38 000 hmmm
http://www.woodworkforums.ubeaut.com.au/showthread.php?t=5668&highlight=Stegbar

vaihtoehtoisesti joku "handyman" sai idean etta liimaa muovisen u listan vanhaan lasiin ja laittaa uuden lasin siihen tiivistettyna liquid naililla ihan fiksua mutta vaatii ehdottomasti kulmalistan peittamaan liitoskohdan,,,muutenhan tuota ei kato teuvalaisetkaan  vaikkakin hintaa tulee vain 30$ per ikkuna hiukan vaikeatajuiset kuvat, mutta toisella katsomisella sen ymmarsin
http://www.suburbia.com.au/~mickgg/docs/84doubleglazing.pdf


jaaha viimeinkin Leokatti tulin siihen jota etsin,

""""I have made my own windows with double glazing, I bought the double glazed inserts and put them into my own timber frames.

Using a dessicant is standard in all double glazed windows, it is inside the aluminium spacer that separates the two panes of glass. The spacer has perforations open to the airspace between the panes.

I bought the double glazed inserts from Moen Glass in Bayswater, Melbourne.

Their price is very reasonable, I found that their price for a complete double glazed unit (two panes of glass, spacer, seal) was cheaper than I could buy a single pane of glass from the local glazier.
I got prices form several other suppliers and they were generally much more expensive, Pilkingtons was about four times the price.

Before starting I got quotes of well over $20,000 for windows including three sets of french doors. I made them for about $5000, the double glazed inserts cost a bit over $2000 including delivery about four hours drive away, timber about $1500 and the balance was hinges, winders, locks, knobs and power tools to make them. They came out great, I was not a very experienced woodworker and I must say I am pretty proud of them.
Give it a go.
""""eli kannattaa ehka laittaa tuo firma ylos kun sinne kylmaan lahdet ja pyytaa tarjous ehka pelkista laseista ja sitten timpuri tai muu leipuri ne laittamaan raameihin? tuo on suora lainaus taalta:

http://www.woodworkforums.com/showthread.php?t=20395

ai niin muistaakseni suomessa olevissa tiiviissa ovissa on rebate eli oven reunat on jyrsitty L muotoon jolloin ne muodostaa paremman tiivistyksen, kuten esim ranskalaisten ovien lukon puoli joka menee limittain toisen puoliskon kanssa. no itse olen oletettavasti ostamassa normaalikayttoon tarkoitetut ovet (joissa loytyy minun tarvitsemani tyyli) ja jyrsin ne sopivaksi.

Siita tuli mieleen etta normaalit ovethan ovat taalla suorareunaisia, mutta kukaanhan ei esta tekemasta koko oven ymparille L jyrsintaa, johon on sitten myo helpompi asentaa tiiviste, Tama tulee kuitenkin tehda uudelle ovelle koska jos sen tekee jo valmiiksi asennetulle ovelle niin sehan jaa pieneksi aukkoonsa, jos ei uusia raameja tee

ja mistaan asiavirheista ei oteta minkaanlaista vastuuta :) mutta toivottavasti auttaa jotakuta vilukissaa pysymaan lampoisena
:)

Huh! Ei mennyt ehkä ihan kaikki vielä perille, mutta joitain ajatuksia:

Ensinnäkin noista ovien karmeista... Miksi niitä ei voisi jo valmiiksi niitä karmeja timpuroida siihen malliin?? Eihän tuo nyt mitään ydinfysiikkaa ole. Ei aussit voi olla noin yksinkertaisia?? Joku vitsi siinä on pakko olla. :confuse

Toisekseen Jounille sen verta, että silläpä se nykyisin (tosin melko kallis näillä main) systeemi onkin laittaa ikkunankarmit sisäpuolelta puuta ja ulkoa alumiinia. Näitä harrastavat Suomessakin, vanhemmat juuri uusivat ikkunansa. Puu on hyvä eriste sinällään, alumiini ihan kelvoton. Netistä löysin näittenkin valmistajia Ausseissa, nyt ei ole sitä linkkiä heti tähän laittaa. Etsin, jos jotakuta kiinnostaa. Huvitti vaan kun niillä sivuilla sanottiin, että jos rakennat luxusta niin sitten laita tällaiset ikkunat... hih! Siellä äiti ja isä rakensivat luxusta sota-aikaan rakennettuun pienenpieneen mökkiin... :pepsodent :god:

Tuplalasista ja siitä välistä sen verran, että se argon johtaa lämpöä ilmaakin huonommin, sen vuoksi sitä harrastetaan. Noita saa myös Ausseista. Siellä oli joku toinenkin kaasu, jota käytetään... hmmm... nyt en kyllä muista että mitä extra hyötyä siitä oli... Löysin Victorian olosuhteisiin ja rakentamiseen hyvän oppaan netistä nimellä Energy smart housing manual, jota olen tässä töitten ohessa tavannut ja moni asia on valjennut jo yhdeltä istumalta. Siellä noistakin mainittiin ja sitten sellainenkin asia, että sitä ilmatilaa lasien välissä tulee olla vähintään 9 mm, mutta 20 mm ylityksestä ei enää vastaavaa hyötyä ole. Suomessahan nuo vanhat ikkunat oli niin, että siinä ulommaisessa ikkunassa ei ollut tiivisteitä ollenkaan, juuri tuon kondensaatioveden ja siitä johtuvan höyrystymisen/jäätymisen takia, vaan ilma pääsi siellä kiertämään ja vain sisin lasi tiivistettiin ja joskus ihan teipattiin talveksi umpeen. Umpiolasi ei Suomessa ollut ainakaan ennen kovin suosittua. Kaverillakin oli Suomessa sellaiset ja jostakin umpio oli "puhjennut" ja kosteus pääsi ikkunan väliin. Milläs sen sitten pyyhit, kun sinne väliin ei ollut mitään asiaa?? Täällä ne taitavat laittaa jonkin silikonivirityksen sinne väliin imemään mahdollista kosteutta.

Yksi asia, jolle naureskelin myös, oli semmoinen taulukko, jossa oli laitettu eristeitten tarve Victorian eri alueiden mukaan. Ballaratiin suositeltiin R3.5 eristystä katolle... no, vähintäänkin se on oltava kun meillä täällä lämpimässä Perthissä on tämän talon katolla nuo samat ärrät :o. Taidanpa katsella isompia lukuja Ballaratissa...

Jouni,

Lämpölasien välissä ei ole tyhjiötä. Siinä on kaksi lasia liimattu yhteen ja alumiinilista välissä. ilmatiivis sen täytyy olla, muuten ainakin suomen oloissa se huurtuu välistä ja likaantuukin. isoissa laseissa jos väli imetään tyhjiöksi niin lasit taipuvat niin paljon että ovat keskellä toisissaan kiinni. Lämpölasilla katkaistaan vain "kylmäsilta".

Jees lämpölasi eli ainakin silloin kun minä Kruunu ikkunoita tein tunnettiin tuo lämpölasi nimellä "erkkari" Eli eristyslasi. Yleisemmin siellä välissä käytetään argonia, harvinaisemmin myös kryptonia jos yhtään oikein muistan. Kummatkin parantavat lämmöneristävyyttä ja estävät sen kosteuden tiivistymisen lasiin.

Lainaus käyttäjältä: Aikis - helmikuu 08, 2008, 17:30

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - helmikuu 07, 2008, 18:43
Voin olla väärässäkin - mitä kyllä harvoin olen :pepsodent - Omien havaintojeni mukaan esim. aurinkovaraajien käyttö Välimeren alueella on hyvin yleistä pientaloissa, Australiassa ei läheskään niin yleistä.

Joo, tässä kohtaa nyt vähintäänkin olet väärässä. Aurinkovaraajat ovat ainakin Sydneyssä erittäin yleisiä. Et ehkä ole asunut kovin pitkään yhdessä paikassa, koska muutenkin monet havaintosi ovat ikäänkuin läpijuostuja. Sehän on ihan ok, mutta ei niitä nyt kaikkia totena kannata pitää, sorry.

"Australia has developed world leading solar thermal technologies, with only very low national market penetration. Domestic solar water heating is the most common solar thermal instrument, with around 5% of homes using it"
Lähde:Solar Thermal Group, Department of Engineering, Australian National University, Canberra, ACT

http://engnet.anu.edu.au/DEresearch/solarthermal/pages/pubs/IJES06.pdf

Joo väärässä olet. Luku on 8% eli 400 000 taloutta. Clean Energy Council. http://www.cleanenergycouncil.org.au/

In Australia
More than 400,000 Australian families currently have a solar hot water system to meet their hot water
needs. In 2005/06, domestic solar water heater sales in Australia were estimated to be 46,000 units, of
which nearly 6,000 units were imported and the remainder manufactured locally. The current solar water
heater share of water heater sales in Australia is 8 per cent, with annual domestic sales of $111 million,
plus $34 million of exports.

Oikaisee
Jouko

Lainaus käyttäjältä: Jouko - maaliskuu 06, 2008, 17:58
Joo väärässä olet. Luku on 8% eli 400 000 taloutta. Clean Energy Council. http://www.cleanenergycouncil.org.au/

Joo, täysin väärässä näköjään 8) Tuo 8% näyttää kyllä olevan liikevaihdosta, ei kappalemääristä, ja uusmyynti on hieman eri asia kun koko asennettu laitekanta, mutta sovitaan että se on 8% :XXXX
Hienoa, Australian suunta on parempaan päin :peukkuy, ja tällä hetkellä vain harva Euroopan maa yltää suurempiin aurinkolämmön tuotantolukuihin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinkol%C3%A4mmitys
92% aussitalouksista ilman tuota vekotinta, joka varmasti yleistyy jos ei muuten niin lakisääteisesti Kioton saattelemana.
Aurinkovaraajat tuli lakisääteisiksi uusissa taloissa Israelissa v. 1980, ja siellä nuo %-luvut on toisinpäin.
Australian sanotaan olleen johtava aurinkoenergian hyödyntäjä 1960-luvulla, tiedä mikä notkahdus sitten tuli. Tuotekehittely on kuitenkin edelleen maailman huippua, ja vientikin vetää.

Ihan vihjeena,,,taitaa olla myohastynyt (eilis aamuna puhelimet hallitukseen oli tukossa?) on se etta Qld premier tekee pikkuisen politiikkaa (hyvaa semmoista  :peukkuy ) ja tekee uuden tukiohjelman aurinkoenergian saamiseksi suositummaksi. Hallituksella on aikeena tukea 1000:tta taloutta niin etta heista tulee "zero emission solar energy" kayttajia,,,tarkoittanee luulakseni sita etta tuetaan ihmisia paremmin hankkimaan "grid feedin" systeemi joka on siita kiva etta se pyorittaa omaa sahkomittaria taaksepain,,,eli kaikki sahko mita tuotat paneeleilla mutta et kayta, menee takaisin verkkoon ja niin tehdessaan pyorittaa sinun omaa mittariasi taaksepain.

pilotissa on kyse tietenkin pilotista mutta uskoisin sen onnistuessa silla olevan positiivinen media vaikutus, ja ehka myos paneelien tarjoajia kysynnan lisaantyessa tulee lisaa ja hinnat tulee alaspain...

ja joo laitoin nimeni kiinostuneiden listaan  :pepsodent

Ms Anna Blighin press release (http://www.cabinet.qld.gov.au/MMS/StatementDisplaySingle.aspx?id=56874)

Hieman turhan kallis tuo Qld Hallituksen suunnitelma, vaikka toki parempi kuin ei mitaan.
Mina tilasin joulukuussa juuri sellaisen "grid feeding" systeemin Beyond Building Energy's Solar Neighbourhood Programme (http://www.beyondbuildingenergy.com/) hintaan $499.00  :pepsodent
Hinta on nykyaan $895.00 eli on vielakin huomattavasti halvempi kuin Qld valtion tarjous ja varsinkin kun se sisaltaa asennuksen.

tuo on kylla ihan ylittamaton tuo Jaaksin systeemi,  :peukkuy  :god: meillekin tuli koulusta tietoa vastaavasta viime vuonna ja itse ohitin sen olankohautuksella "liian hyvaa ollakseen totta"  :nuttu: mutta pitaapa nyt katsella uudestaan asiaa oikein ajatuksella.  :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: MH - helmikuu 07, 2008, 17:19
Lattialämmöstä: Vaikka sähkömies olenkin niin laittaisin vesikiertoisen (en tiedä salliiko rakennusmääräykset, tarkista) lattialämmityksen. Tämä siksi että siihen on saatavilla ilmaista energiaa, eli iso aurinko varaaja katolle ja siihen pumppu joka alkaa kierrättää vettä systeemissä illallla ja ajaa lämmön lattiaan. Putket tietysti niin että ne on huonekohtaisina lenkkeinä ja jonnekin sopivaan paikkaan jako että saadaan toteutettua huonekohtainen lämmön säätö.

Kaivelin tämän nyt taas esille... Tarkoititko MH, että systeemi on sama kuin lämminvesivaraaja eli se lämmitysputkissa kiertävä vesi on varsinainen kuuma käyttövesi vai onko tuo systeemi erillinen ja suljettu? Plonti täällä taas asialla... :pepsodent

Suljetusta järjestelmästä on kyse eikä liity mitenkään lämpimään käyttöveteen kuin ehkä siten että molempia voidaan lämmittää yhteisellä järjestelmällä lämmönvaihdinta välissä käyttäen.

http://www.uponor.fi/templates/Page.aspx?id=1874&epslanguage=EN

http://www.kwhpipe.fi/Default.aspx?id=391828

Voisikohan siihen sitten yhdistellä s/c tulisijan vettä myös lämmittämään?

Siinähän tuo on just näppärä että on samantekevää millä energia muodolla se vesi lämmitetään. voit kulloinkin valita edullisimman ja parhaiten itsellesi sopivan lämmöntuotto muodon.

Lainaus KWH pipen sivuilta:

Vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa et ole naimisissa minkään lämmönlähteen kanssa, vaan kaikki lämmitysenergiat käyvät veden lämmittämiseen. Myös lämmönlähteen vaihto on tulevaisuudessa mahdollista

Tässä esitteessä on kerrottu aika hyvin toiminta ja asennus:

http://trinity.siteadmin.fi/File.aspx?id=424778&ext=pdf&routing=282142&webid=297801&name=WehoFloor%20esite

Lainaus käyttäjältä: arixmel - maaliskuu 07, 2008, 06:40

Ihan vihjeena,,,taitaa olla myohastynyt (eilis aamuna puhelimet hallitukseen oli tukossa?) on se etta Qld premier tekee pikkuisen politiikkaa (hyvaa semmoista  :peukkuy ) ja tekee uuden tukiohjelman aurinkoenergian saamiseksi suositummaksi. Hallituksella on aikeena tukea 1000:tta taloutta niin etta heista tulee "zero emission solar energy" kayttajia,,,tarkoittanee luulakseni sita etta tuetaan ihmisia paremmin hankkimaan "grid feedin" systeemi joka on siita kiva etta se pyorittaa omaa sahkomittaria taaksepain,,,eli kaikki sahko mita tuotat paneeleilla mutta et kayta, menee takaisin verkkoon ja niin tehdessaan pyorittaa sinun omaa mittariasi taaksepain.

Tukiohjelmista uusiutuvien energiavarojen käytön lisäämiseksi Australiassa ei tule jatkossakaan olemaan pulaa, ei valtio- eikä osavaltiotasolla.
Greenpeace-taustainen Peter Garrett tuskin jättää kiveäkään kääntämättä esim. aurinko- ja tuulienergian hyödyntämisen lisäämiseksi, ja totta kai tulosta syntyy, koska lähtötilanne on se mikä on.
Vähimmällä rahalla (oma + valtio) eniten tulosta tullee solar heat puolella. NSW'ssä toimivan Earth-Rescue organisaation heitto:
"Putting a solar hot water heater on every roof in the country would have the same effect as taking 30% of all cars, trucks and buses off Australian roads permanently!"
http://www.earth-rescue.org/overview.html
Aurinkosähkö tulee, mutta vaatii vielä rankkaa rahallista kompensaatiota ollaakseen talonomistajalle houkutteleva. Tosin tuo 1 kW "grid-feeding" systeemin markkinahinnaksi mainittu $14 000, jota siis alle $1000 myydään, osoittaa, että pientalojen aurinkosähkölaitteiden markkinahinnoissa on (ja pysyy?) ilmaa, koska laitteen hankintaa tuetaan voimakkaasti.
Sekä aurinkosähkön että tuulisähkön kohdalla suuret aurinkosähkövoimalat ja tuuligeneraattoripuistot tekee myös tuloaan, mutta kummallakaan ei saada sähköä samaan hintaan kun kivi- ja ruskohiilellä. Aurinkosähköä ja tuulisähköä kun syntyy vain, kun on sopivasti valoa ja tuulta.
http://media.cleantech.com/node/242
Australialaisten sähkötilastojen mukaan sähkön kulutus kasvoi Australiassa vv. 1990 ja 2006 välillä 65%, ja kasvuvauhdin sanotaan olevan vajaa 3% vuodessa v. 2020 asti. Valtaosa sähköstä ei kuitenkaan  kulu kotitalouksissa.
Ne ketkä ei juuri lämmitä taloaan talvella, eikä viilennä kesällä, ei varmaan perusta hyvästä lämpöeristyksestäkään, mutta monet näköjään tykkää viilentää, ja se syö sähköä.
http://www.dailytimes.com.pk/default.asp?page=story_20-2-2005_pg5_23
Erilaisin "taloteknisin" keinoin tullaan varmasti edesauttamaan kotitalouksienkin sähkönkulutuksen suitsimista.

Peter Garrett on vannoutunut ydinvoiman vastustaja, ja ydinsähkön tulemisen suuntaan tuskin nähdään lyhyessä juoksussa mitään merkkejä, vaikka ei asia olekaan 1 miehen takana, koska osavaltiotasollakin on paljon päätäntävaltaa.
http://www.alp.org.au/media/0307/dsienh011.php
Kun rakentamisvauhti on fooruminkin juttujen mukaan melkoinen, uusia taloja ja teollisuuslaitoksia rakennetaan tiuhaan tahtiin, kaukana tulevaisuudessa tarvitaan jo lähes taikureita, jotta tuo alustavasti väläytelty 50...60% CO2 päästöpudotus v. 1990 tasoon olisi ilman ydinvoimaa mahdollinen.

"From July 1 this year, the solar bonus scheme will pay households and businesses 44 cents for every kilowatt hour generated from solar power systems at work and at home and then fed into the grid,"

http://www.abc.net.au/news/stories/2008/03/11/2186280.htm

Paljonkos tavallinen kotitalouksien sähkö maksaa esim. Brisbanessa?
10...12 c/kWh?

Oli ysi kanavan Ekstarassa (paikallisuutista ja markkinointia) paivitysta tuosta Qld hallituksen aurinkopaneeli (verkkoon syottavasta) ohjelmasta  ja kaivoin sen uutisen esiin.

http://www.epa.qld.gov.au/environmental_management/sustainability/energy/solar_homes_program/#gen2

"""""""Tender outcome

The successful contractor, eco-Kinetics, was announced on 23 July 2008 with a price of $8185.

Australian Government rebates may reduce this cost to you depending on your eligibility.

eco-Kinetics has been contracted to provide a standard 1kW solar power system for each of the 1000 successful Solar Homes Program participants at a cost of $8185 each (excluding Renewable Energy Certificates (REC)).

eco-Kinetics can be contacted by email qshp@eco-kinetics.com
ˆ Top ˆ
What to do if you missed out on the ballot but would still like a system

eco-Kinetics has indicated that it will offer this price of $8185 to any Queenslander.

The Queensland Government required eco-Kinetics to install all 1000 systems before the end of June 2009. eco-Kinetics has advised the Queensland Government that Solar Homes Program systems will be given priority of installation.
ˆ Top ˆ
The Australian Government's Solar Power rebate

Please note that the recent Australian Government budget has established a means test for applicants for the Solar Homes and Communities Plan (SHCP) previously Photovoltaic Rebate Program (PVRP). From 14 May 2008 the current rebate of $8,000 will not be available to those households with a taxable family income (applicant + spouse) of $100,000 or more as determined in the last tax year. This may affect your ability to participate in the Solar Homes Program. For more information on SHCP phone 1800 808 571.

""""""""

Eli tarkoittaa sita etta loppuasiakkaan maksettavaksi tulee 185 taalaa (valtio maksaa sen 8000 taalaa), voittanut firma lupasi asentaa samalla hintaa muillekin ehdot tayttaville. (siina on se ikava ehto etta talouden tulot pitaa olla alle 100 tonnia)
tarkistin tuon eco kineticsin kotisivun ja siella ne sanoo etta uusille asiakkaille hintaa tulisi 335 taalaa

Samassa ohjelmassa oli toinen firma joka teki kaiken ilmaiseksi (eli he olivat tyytyvaisia saaman sen valtion osuuden ja siina kaikki) http://www.freesolar.com.au/home.html

tieda sitten naista

ai niin sahkon hinta taalla
http://www.thepowertochoose.qld.gov.au/documents/Revised%20tariff%20schedule%2008.pdf
eli jotain
14.81 c/kWh paivisin ja 6.04 c/kWh oisin ja sitten joku kolmas tariffi 8.89 c/kWh. jota kaytetaan jatkuvasti paalla oleviin kiinteisiin asennuksiin,,,esim veden lammitin.

(nama ovat tariffi hintoja jotka voi saada neuvoteltua alhaisemmiksi, tai sitten saa jonkun womens weekly maksiinin kaupan paalle :pepsodent)

eli tuossahan paasis voitolle kun syottais sen suoraan takaisin verkkoon :)
xcv

Lainaus käyttäjältä: arixmel - elokuu 06, 2008, 07:53
Eli tarkoittaa sita etta loppuasiakkaan maksettavaksi tulee 185 taalaa (valtio maksaa sen 8000 taalaa), voittanut firma lupasi asentaa samalla hintaa muillekin ehdot tayttaville. (siina on se ikava ehto etta talouden tulot pitaa olla alle 100 tonnia)

...ja melkeinpä jokaisessa taloudessa, jossa on varaa edes harkita aurinkopaneeleiden asennusta, tulot ovat yli tuon 100 tonnia vuodessa. Tuon päätöksen tekemällä Ruddin hallitus menetti kaikki "vihreät krediitit", joita heillä minun silmissäni oli aiemmin. Tuosta päätöksestä suuttuneena minäkin kävin allekirjoittamassa tämän aamu-tv-ohjelma Sunrisen toimittaja David Kochin alulle paneman kampanjan:

Online petition for the federal government to scrap the means test on the solar panel rebate (http://sunrisefamily.com.au/current/petition/index.php)

Toivoisin, että muutkin asian omakseen kokevat Australiassa asuvat dunderilaiset harkitsisivat tuon vetoomuksen allekirjoittamista!


Vetoaa

Jouni,

Allekirjoitettu on  :peukkuy

Senator Johnston (Lib WA) esitteli Private Senators' Bill SAVE OUR SOLAR (SOLAR REBATE PROTECTION) BILL 2008 (http://parlinfoweb.aph.gov.au/piweb/view_document.aspx?ID=2564329&TABLE=HANSARDS) kesakuussa, joten sitakin kautta saattaa toivottuja muutoksia tulla tuohon tulorajaan.

Sarjassa parempi myohaan kuin ei milloinkaan niin tuli tanaan vastaan lampolaseja Bunnigsissa.

Ikkunat ovat tuplalaseja alumiinikehyksella ja ihan kelvollisen oloisella tiivistyksella ja antavat semmoisen jamakan tuntuman kun niita sulkee ja avaa. Niissa on kaytetty sita ohuen ilmaraon tekniikkaa jota minun nuoruudessa naki esim virastoissa ja ovilaseissa (semmoinen jossa nakyy se alumiinireunus siina lasien reunassa)

Hintaa nailla "Polar" laseilla naytti olevan esimerkiksi 1545 mm x 600 mm mittaisella 280 AUD semmoisella jota ei saa auki ja vastaavasti 361 AUD avattavalla.

Toivoittavasti auttaa jotakuta lampoisemmille talviunille  :D
ari

Kuulostaa äkkiseltään aika reilulta tarjoukselta. Ellei sitten tarvittavat laitehankinnat maksa maltaita.

http://www.abc.net.au/news/stories/2009/11/10/2738706.htm?site=news

Sen verran hiljaista tässä aiheessa, että eiköhän ole aika pistää muutama kysymys ilmoille  :)

Olen tulossa opiskelemaan sinnepäin rakennusalaa ja työmaailmaan pitäisi itsensä saada myös solutettua pikaisesti.  Perusjuttuja olisi mielenkiintoista tietää. Jos jollain on inspiraatiota kertoa tai laittaa aiheeseen sopivia linkkejä. ( paikallista ratu tietoja, rakennusmääräyksiä jne. )

Kuinka talon perustamistavat poikkeaa suomen menetelmistä? ( tehdäänkö mittavia massanvaihtoja, käytetäänkö samaan tyyliin mursketta,sepeliä ja soraa?  paalutetaanko jne. Jostain luin että peruskallio sielläpäin olisi joskus jopa "huomattavan syvällä"  Kuinka termiittien olemassaolo huomioidaan?  Onko salaojitukset ja sokkelieristykset arkipäivää siellä? Kuinka kapillaarikatkot tehdään jos tehdään.Varmaankin menetelmät poikkeavat eri alueilla siellä mut jos jotain selkeitä eroavaisuuksia on routaeristyksien lisäksi niin olisi mukava olla niistä tietoinen ennenkö sohjolan oppeja alkaa siellä tyrkyttämään.  :D   

Sokkeleista sen verran että tehdäänkö pääosin harkoista ja valamalla? Käytetäänkö lämpöharkkoja? Onko elementtisokkelit yleisiä pientalorakentamisessa?

Sit ihan yleistä tietoa seinärungoista ja väliseinistä olisi mielenkiintoista tietää. ( lähinnä nyt pientalojen osalta puurunkoiset / muuratut ) Käytetäänkö pientalorakentamisessa paljon elementtejä vai tehdäänkö puurunkoisia pitkästä tavarasta? Mikä on yleinen väliseinien levymateriaali? Käytetäänkö n kipsilevyä ja ek kipsiä vai jotakin muuta? Käytetäänkö väliseinärungoissa puu- vai pellirankaa ja mikä on yleinen runkojako? Muurataanko kosteidein tilojen seinät aina vai tehdäänkö myös levyseininä ja jos tehdään niin millaisia muutoksia esim runkojakoon ja levymateriaaliin?. Vedeneristykset märissä tiloissa onko pakollisia vai harvinaisia?  :pepsodent

Kysymyksiä tuli jo sen verran että jatkan seuraavalla kerralla lisää sikäli,mikäli joku ammattilainen näihin sanaista arkkuansa haluaa avata.

En ole ammattilainen mutta joitakin havaintoja olen tehnyt tuolla liikkuessa ja tutkiessa rakennustapoja koska oma ammatti liittyy läheisesti siihen.

Perustaminen, aika useasti näkee että pintamaat kuoritaan, pohjalle styroksia ja rautaa ja valetaan laatta. Suomalaistyylistä sokkeli systeemiä en ole vielä nähnyt missään.


Termiittejä vastaan käytetään teräsrunkoa tai puutavaraa joka on suojattu termiittejä vastaan. Myös aivan tavallista puuta näkee. Talon runko on täällä alle puolet suomessa käytettävästä runko tavarasta. Mitannut en ole mutta näyttää joltakin 35x75mm se puutavara jota seinissä käytetään. Samaa tavaraa väliseinissä. Myös peltiranka on yleistä, ainakin liike ja toimisto rakentamisessa.

Kapillaarikatko, laatta on valettu siten että reuna on arviolta noin 20cm alempana kuin valmis lattia taso ja sitten välissä on joku muovi/huopa kaista jonka päältä lähtee ulkopuolen muuraus mutta usein näkee että homma ryssitään sitten sillä että pihan pintamaat nousevat alimpien tiilivarvien tasalle joten kapillaari katko ei toimi niinkuin kuuluisi. Lisäksi saatttaa olla toisessa tai kolmannessa varvissa tiheä teräsverkko välissä joka estää termiittejä kiipeämästä saumojen halkeamista ym. puurakenteisiin (löytyy varmaan lisätietoa termimesh hakusanalla).

Myös tolppien päälle rakennetaan paljon ns. Queenslander talo. Niissä alla yleensä pohjalaatta ja siitä terästolpat ylös joiden päällä talo sitten on.

Pientalot mitä olen nähnyt on sekä pitkästä tavarasta tehtyä että elementti. siten kuitenkin että elementti on vain pelkät runkopuut ja kaikki muu tehdään paikanpäällä kun runko on pystyssä. Runkojako taitaa olla 30-40cm luokkaa ilmeisesti tulitikku luonteisen rungon takia.

Kosteat tilat on samaa kipsiä kun kaikki muukin ellei ole täys tiilitalo. Vedeneristys kuten se suomessa tunnetaan ei varmasti ole samaa tasoa. Epäilen että täällä ei ole juuri muuta kuin emulsio sively kuten ennen vanhaan tehtiin suomessakin. Nykytyylistä vesieristystä kankaineen en usko täältä löytyvän. Voin tutkia ens kerralla kun taas menen rautakauppaan minkälaisia aineita vedeneristykseen on tarjolla.

Runkorakenne pientalossa näkyy olevan sisällä kipsilevy, sitten runko, ulkopuolella jonkun tyyppinen tuulensuoja kangas ja sitten ulkomuuraus. Levy tai lautarakenteessa taitaa olla em pinnoitteet suoraan rungossa kiinni ilman mitään erillistä tuulensuoja levyä tms.

Eristeet, seinissä ei yleensä mitään, välipohjassa 10cm villa ja sekin pääosin sen takia ettei lämpö tule aurinkoisella ilmalla sisään. Ikkunat yksinkertaisia.

Oma mielipiteeni on että talojen tekninen laatu on huonon ja erittäin huonon välimaastossa vrt. Suomi. Tosin vertaus on sinänsä turhaa koska ilmastolliset olosuhteet ovat täysin eri täällä. Eli maassa maan tavalla.

Tässä nyt on omia havaintoja matkan varrelta mitä olen pistänyt merkille. Nämä siis Brisbanen ympäristössä liikkuessa havaittu ja pientalo rakentamista. Isoista komplekseista ei ole tietoa kun niitä ei ole tullut sillä silmällä tutkittua.

Eroja eri kaupunkienkin välillä löytyy, osin ilmastollisista ja osin paikallisista määräyksistä johtuen. MH kommentoi Brisbanen osalta, ja minä esitän muutamia eroavaisuuksia Canberran näkökulmasta:

Lainaus käyttäjältä: MH - kesäkuu 01, 2010, 17:08
Perustaminen, aika useasti näkee että pintamaat kuoritaan, pohjalle styroksia ja rautaa ja valetaan laatta.

Täällä Canberrassa en ole nähnyt styroksia laitettavan lattiabetonin alle kuin korkeintaan noin 3 sentin paksuista levyä noin 60 senttimetrin leveydellä sokkelin reunan sisäpuolta kiertäen. Sekin vähä pitää tilata ja maksaa erikseen. En tiedä, mitä paikalliset nykymääräykset sanovat, jos taloa ei rakenneta betonilaatalle, vaan nostetaan jollain tavoin ylös maasta, mutta ainakaan vanhemmissa taloissa ei ole lattialautojen alla mitään eristeitä. Nyttemmin energiakustannusten noustua niitä lattiaeristeitä on jonkun verran lisäilty vanhojenkin talojen lattioiden alle. Takuulla ikävää puuhaa jälkikäteen tehtynä!

LainaaRunkojako taitaa olla 30-40cm luokkaa ilmeisesti tulitikku luonteisen rungon takia.

Canberrassa tehdään nähdäkseni hieman leveämpää rakoa. Olisikohan 60 senttiä (eli vuorivillalevyn levyisiä rakoja).

LainaaKosteat tilat on samaa kipsiä kun kaikki muukin ellei ole täys tiilitalo.

Ainakin meidä taloomme tuli sellaiset kosteaa kestävällä materiaalilla pinnoitetut kipsilevyt erikseen pyytämättä pääkylpyhuoneen (jossa on siis suomalainen sauna) yhteyteen. Mutta makuuhuoneen yhteyssä olevassa kylpyhuoneessa on vain tavallinen gyproc-levy, jonka päälle on sitten liimattu kaakelilaatat. Näitä laattoja ei normaalisti laiteta kattoon asti, vaan vain juuri ja juuri suihkun yläpuolelle asti suihkussa ja korkeintaan metrin korkeudelle lattiasta muualla ilman erillistä pyyntöä (ja lisämaksua).

LainaaEristeet, seinissä ei yleensä mitään.

Canberrassa seinien eristäminen tavallista foliopaperia tehokkaammalla eristeellä on ollut pakollista noin vuodesta 1993 saakka. Mutta aika paljon ne eristevillojen laittajat jättävät aukkoja seiniin: villat tulee laitetuksi kunnolla vain sinne mihin ne levyjä pienemmäksi leikkaamatta mahtuvat.


Havainnoi

moi redback

olen  rakentaja  sydneyssa , tassa vahan yritan  vastata sinun monta kysymysta, joka austraalian osa valtiossa on erinlaiset rakennus saanot  ja laki ,mita sina teet sydneyssa ie voi kayda bribanessa, mihka pain austraalia olet menossa niin sun pitaisi katsoa sen osavaltion saantoja,kylla mina voin antaa apua nsw rakentamista
on taalla building code of australia ( bca )mutta se on semmoinen performance code mika ei auta pajon kysymyksiin

jussi

Terve Rakentajat,

Sen minkä muistan elävästi kun olin Queensland:ssa oli se, että puutaloja saatettiin korottaa nostamalle ne ilmaan ja rakentamalla alapuolelle uusi kerros.
Toinen mitä näin oli talon nosto lavetille ja siirto uuteen paikkaan. Ei paljoa perustuksia näkynyt noissa tapauksissa.

Omakotitalossa, jossa asuin näkyi lautalattian läpi nurmikkoa ja maata. Ikkunat oli 1-kertaisia, ei lämmmitystä tai ilmastointia.
Perinteien Quuenslander puutalo.

Uudemman rakennuskohteen ohi menin, jossa valetttiin rehelliset perustukset. Maarakennusta näin jonnin verran, kun olin infrahankkeessa kustannusinsinöörinä. Rakennusmääräykset ja lait eivät siinä pestissä tulleet tutuksi, kustannukset on mitä on oli kyseessä dollari tai euro.

Veikkaisin, että määräykset ja lait tulee vastaan suunnittelu- ja toteutustehtävissä. Työturvallisuuskoulutukseen jouduin heti ensimmäisenä työpäivänä, sen jälkeen ei pykäliä tutkittu.

Rakentamisessa erikoista Australiassa (Suomeen verrattuna) on pilvenpiirtäjien rakentaminen ja tunnelien täysprofiiliporaus. Näitä on täällä pohjolassa harvemmin. Vuosaareen taisi tulla joku korkeampi talo, Keilaniemeen on tulossa muutama ja täysiprofiiliporausta taisi olla Kampin metroaseman kuilun/kuilujen teossa.

Yhdessä kun sen tekee niin onnistuu.

Tuomas

Noniin noniin! Saatiin topikkiin eloa!  :peukkuy

Hienoja ja mielenkiintoisia vastauksia ja näkemyksiä tuli paljon heti kerrasta. Juuri tällainen informaatio olikin tarpeen elkäs saa jonkinlaisen kuvan siitä mitä odottaa ja mitä ei odottaa kun rakennuksilla työt aloittaa. Viime reissulla näin ohimennen yhden työmaan missä pitkästä tulitikusta lyötiin seinärunkoa pystyyn ja mietinkin silloin että mahtaako olla pihi rakennuttaja vai onko ihan normaali rakenne. Onko tällaisessa huhussa perää että maaperä termiittien takia "myrkytettäisiin" ennen talon perustusten rakentamista?

Muutamia ekstrakysymyksiä nyt kun porukalla tuntuis olevan mielenkiintoa kokemuksistaan kertoa. Millaiset viemärisysteemit pientaloihin tulee..siis lähinnä mitä materiaaleja ja putkikokoja käytetään? Muistaakseni viemärit pääosin ovat toimineet Australiassa hyvin omien kokemuksien perusteella. 

Monesti huomannut että laatoitustyön jälki on Australiassa hiukan juostenkustun oloinen ( tyyliin espanjan 90-luvun lomakeitaat missä laattasauman leveyden toleranssit on +- 25mm ja peukalonpaksuisella silikoniviirulla on näppärästi ja tyylikkäästi saatu peitettyä nurkkien virheet )  :pepsodent. Toki en voi tätä mitenkään yleistää koska oli tosiaan paikkoja missä työ oli tehty huolella ja hienosti, mutta jotenkin jäi sellainen kuva että yleisesti ehkä pitäis vähän kovemmin yrittää niissä laattahommissa.  :) Joo no ehkä tää nyt vaan on pikaisesti tehty väärä arvio tilanteesta mutta tuollainen mielikuva on jäänyt uniin kummittelemaan Australia reissuilta.

Lainaus käyttäjältä: surfari - kesäkuu 01, 2010, 23:54
moi redback

olen  rakentaja  sydneyssa , tassa vahan yritan  vastata sinun monta kysymysta, joka austraalian osa valtiossa on erinlaiset rakennus saanot  ja laki ,mita sina teet sydneyssa ie voi kayda bribanessa, mihka pain austraalia olet menossa niin sun pitaisi katsoa sen osavaltion saantoja,kylla mina voin antaa apua nsw rakentamista
on taalla building code of australia ( bca )mutta se on semmoinen performance code mika ei auta pajon kysymyksiin

jussi

Moi! Ajattelinkin että rakennusmääräykset ja lainsäädäntö jollain asteella muuttuvat osa-valtioittain. Itse olen menossa Victoriaan ja siitä olisi mukava löytää informaatiota. Pitääkin etsiskellä netistä jos saisi tilattua jotain materiaaleja noista ( bca ) hommista. Kuinka rakennusalalla Sydneyssä menee tällä hetkellä onko töitä riittämiin? Luulisi kun katsoo kuinka paljon maahan muuttaa vuosittain lisää ihmisiä =) Melbournessa vielä enemmän kun kaikki asunnot tuntuis olevan omakotitaloja  :o Tuntui ainakin ettei kerrostaloja paljon ollut ainakaan lähiöissä.


Täytyy esittää vähän lisäkysymyksiä vielä vastaajien kommenteista jahka tältä Viisumi/Opiskelu/Työ + muut kaavakkeet ja maksut härdelliltä kerkeää  >:D

Onko kenellekaan omakohtaista tai toisen kaden luotettavaa tietoa siita, miten helposti Queenslandissa voi rakentaa omatoimisesti talon? Siis siten, etta projektin johto ja paaurakointivastuu olisi itsella.

Vanhat omakotitalot on taalla rakennettu paasaantoisesti sellaisilla ratkaisuilla, joita ei nykypaivana kylla enaa voi hyvaksya.. ei mitaan eristyksia, energiaa menee 80% harakoille, aanieristysta ei ole, ilmanvaihtoa ei ole jne, ovet ja ikkunat autotalli luokkaa, sahkot vedetty hengenvaarallisesti valikattorakenteisiin, sadevedet menee talon alle, suihkun kosteus jaa pyorimaan sisatiloihin, katto lahtee irti vahan kovemmassa myrskyssa tms. mielenkiintoista. En lahtisi missaan nimessa ostamaan taalta yli 5 vuotta vanhaa taloa, ellei materiaalit ja piirustukset ole priimaa.

Taalla olisi aivan loistavat mahdollisuudet ilmaston kannalta rakentaa omakotitalo, joka kuluttaisi vahan energiaa ja jonka juoksevat kustannukset olisivat edulliset. Kunnon seina-, katto- ja perustukset ja eristykset yhdistettyna aurinkopanelijarjestelmaan, kayttoveden aurinkolammittimeen ja sadeveden keraysjarjestelmaan. Nythan on viela valtion tukema ohjelma kaynnissa, jossa valtio maksaa suurimman osan alle 1.5kw aurinkopanelijarjestelman hankintakustannuksista.

Joten jaljelle jaa kaytannossa kaksi vaihtoehtoa: Joko ostat hintaluokkaa kalliimman alle 5 vuotta vanhan omakotitalon tai rakennat sellaisen itse. Nyt tuo jalkimmainen vaihteohto kiinnostaisi, silla silloin tietaisi ettei siella rakenteissa piile mitaan yllatyksia. Lisaksi kiinnostaisi ottaa pankin sijaan vahan enemman lainaa hartiapankista.

Tontit on kylla nykyisellaan aika hinnakkaita, varsinkin jos yrittaa johonkin vahankin kohtuullisen matkan paahan Brisbanesta. Taman vuoksi se itse talo pitaisi saada pystyyn aika kohtuukustannuksin.

En tiedä, miten - jos mitenkään - asiat ovat muuttuneet viime aikoina, mutta ainakin vielä 1990-luvun alkupuoliskolla "owner builder licence" sai QLD:ssä melko helposti. Jos sinulla oli jonkinlaista näyttöä rakennuskyvyistäsi, tai osasit sitä edes todistella, lupa tuli melko helposti. Mutta asiathan ovat saattaneet muuttua... Eli seuraavaksi vaan paikalliseen "planning"-virastoon kyselemään.

Täältä saattaisit päästä eteenpäin, jos meinaat pysyä Brisbanen kunnan alueella:

http://www.brisbane.qld.gov.au/planning-building/how-to-apply/index.htm

Muilla kunnilla lienee omat vastaavat virastonsa.


Ehdottaa

Juurikin vkl lueskeltiin Deko-lehteä, jossa on juttu kuinka pariskunta rakensi ekotalon Noosaan. Alla linkki lehden sivuille. Valitettavasti netissä ei ole koko juttua, mutta kun klikkailee kuvia auki, löytyy sieltä vähän tekstiä. Tuossa talossa kerätään jätevesikin talteen ja käytetään puutarhan kasteluun. Meille tuli mieleen jotenkin kaivaa esiin pariskunnan yhteystiedot ja ottaa heihin yhteyttä. Vastaavanlainen rakentaminen kun kiinnostaisi tulevaisuudessa meitäkin.

http://plaza.fi/ellit/koti/deko/kodit/kesakodit/koti-australiassa-keskella-kuumaa-viidakkoa