Hei, tulimme tyttöystävän kanssa Australiaan kolme viikkoa sitten ja tarkoitus olisi viettää seuraavat kuusi kuukautta täällä. Asumme tällä hetkellä Sydneyssä. Elikkä Suomessa työkokemusta löytyy sähkö-alalta viimeiset 6 vuotta, lähinnä urakka-hommissa erilaisissa työkohteissa; omakotitalot, kerrostalot, varasto-hallit, sairaalat sekä monia muita työmaita. Ikää löytyy 24-vuotta. Pääasiassa tarkoituksena olisi tehdä sähkötöitä, mutta myös muut rakennus-alan työt kiinnostavat, koska niitä on myös tullut tehtyä töiden ohessa, esim. oman talon rakentaminen n. vuosi sitten. Myös niin sanotut talkkarin eli "handymanin" hommat ovat tervetulleita! Laita e-mailia jos kiinnostaa, mitä pitempi pesti sitä parempi. saukkonenpekka@gmail.com
Ei onnistu sähkötyöt täällä ilman paikallista lisenssiä ja kun oletan että olet matkassa WH viisumilla niin vuosi ei riitä siihen että pystyisit lisenssin saamaan. Eli vaihtoehtoina taitaa olla nuo kaikki muut luetellut. Itsellä kesti melkein 9kk saada edes töihin oikeuttava lupa ja silläkään et saa yksin tehdä mitään. Kokemusta alla kuitenkin yli 20v ja hyvät paperit. Ts. ilman paikallista työkokemusta ei lisenssiä tule oli kokemusta tai papreita kuinka paljon tahansa.
Omien kokemusten perusteella sanoisin että Suomalaisilla papereilla on lähinnä WC paperin arvo ja siihenkin tehtävään ne soveltuu huonosti.
Eri asia on kuitenkin se että asennusten taso on täällä aivan alaarvoista vrt Suomi mutta pakko vaan mennä tyylillä maassa maan tavalla.
Saattahan olla että joku ottaa töihin mutta ottaa samalla todella ison riskin, jos jotakin tapahtuu niin mitkään vakuutukset ei ole voimassa ja firman omistaja maksaa suuret sakot ja korvaukset tai päätyy jopa linnaan.
Omat kokemukset on QLD mutta uskoisin että vastaavat käytännöt on joka osavaltiossa. Kuitenkin Melbournessa on toimisto joka ensin arvioi mitä paikallista luokkaa Suomalainen koulutus ja kokemus vastaa.
Olisin kiinnostunut tietämään mikä paikallinen lisenssi vaaditaan, jotta saa sähkötöitä tehdä Australiassa?
Aika mielenkiintoista kun puhutaan Suomalaisia tutkintoja arvostettavan suuresti ulkomailla, mutta todellisuudessa kuitenkin joutuu hakemaan ison homman tutkinnon tunnustuksia ja käymään kursseja ym.
Melkein helpompaa vaan pyrkiä opiskelemaan suoraan Australiaan.
Näin se menee Tafeen 3kk ja saat tehdä jonkun muun mukana töitä harjottelijan palkalla tosin, 4 vuotta taitaa kestää lisenssin saaminen sitä kautta.
Normaaleiheihin sähkötöihin Electrical Mechanic ja sit Moottori ym työpajahommiin Electrical Fitter.
Electrical Mechanic on se joka parhaiten vastaa suomen Sähköasentajaa.
No ne puheet varmaan toimii euroopassa, onhan siellä monta maata missä voi sanoa olevansa ulkomailla.
Mutta tosiaan jos aiot 6kk olla on helpompi unohtaa tämä ja keksiä jotakin muuta. Pelkästään Aikaisemman työhistorian ja koulutuksen arviointi voi kestää tuon 6kk riippuen miten siellä on ruuhkaa. Arviointi kokouksia oli ainakin minun tehdessä tuota vain kerran kuukaudessa. Arvioinnin jälkeen selviää vaaditaanko mahdollisia testejä, tai lähinnä ilmoitetaan että testi on pakollinen. Lisäksi määrätään varmaan erinäinen määrä lisä kursseja ja kokeita jossa selvitellään paikallista osaamista. Testi kestää koko päivän sisältäen teorian ja käytännön kokeet. Kurssit on yleensä iltaisin 4h, ja lisäksi niistä rahastetaan joka kurssista luokkaa 500$/4h :)
Tuosta suomalaisten tutkintojen arvostuksesta. Kyllä suomalaisillakin tutkinnoilla pärjää maailmalla oikein hyvin vähän yleispätevämmillä aloilla (mm. kaupallinen, hr, hallinto, it, insinöörit, geologit, biologit...), mutta minusta on aika ymmärrettävää, että tietyillä aloilla tuo pätevyyden hakeminen on pakollista. Eihän Suomessakaan hyväksytä filippiiniläistä sairaanhoitajaa tai lääkäriä noihin hommiin ilman suomalaista tutkintoa, koska ei voida olla varmoja, että pätevyys on sama kuin Suomessa. VAIKKA yliopistokoulutus on Filippiineillä kuulemma ihan tasokasta.
Tänne tulee väkeä joka maailman kolkalta, ja on ihan mahdotonta tietää, onko perulaisella, suomalaisella, intialaisella, eteläafrikkalaisella, saksalaisella ja malesialaisella takanaan samanlainen koulutus ja osaaminen, vaikka ammattinimike olisi kaikilla tismalleen sama. Eli mieluummin sähkäreille, sairaanhoitajille ym. pätevyysvaatimus kuin 'kuka vaan hommiin'-meininki.
Ps. äskettäin luin Taloussanomista, että Suomessa kuulemma löytyy rakennustyömailta nykyään puolalaisia sikopaimenia ja virolaisia hammaslääkäreitä sähkäreinä ja vesieristäjinä. Millähän pätevyyksillä ja miten tuo ikinä voi olla mahdollistakaan, että annetaan tehdä...?
Ehkä tuon 1 puolalaisen sähköasentajan tarina on sama kun itsellänikin. Minäkin olen toiminut kauan sitten sikopaimenena, mutta silti on SP1 plakkarissa 8).
Se on hyvä, että Australiassa sähkäreiden ja sähköasennusten taso pidetään korkealla, ja maahanmuuttajiakin koulutetaan, mutta silti näköjään aina ei pysy sielläkään mielessä, miten ne vaihe, nolla ja suojaamaa nyt menikään >:(
http://www.wsws.org/articles/2010/feb2010/insu-f22.shtml
Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - lokakuu 18, 2011, 23:49
Se on hyvä, että Australiassa sähkäreiden ja sähköasennusten taso pidetään korkealla
Voi kun näin olisikin. Tai ehkä perfektionisti luonteeni saa kaiken näyttämään vähän juosten kustulta täällä. :pepsodent
Lainaus käyttäjältä: MH - lokakuu 19, 2011, 19:04
Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - lokakuu 18, 2011, 23:49
Se on hyvä, että Australiassa sähkäreiden ja sähköasennusten taso pidetään korkealla
Voi kun näin olisikin. Tai ehkä perfektionisti luonteeni saa kaiken näyttämään vähän juosten kustulta täällä. :pepsodent
Juuh, tervetuloa vain meidän välikatolle näkemään "laatua". Ekasta talosta tuli otettua pari kuvaakin siitä hässäkästä, täällä en ole viitsinyt... :nuttu:
Kiitoksia vastauksista! Juu näyttää kohtuullisen vaikeaa olevan tuo sähköalan töiden saanti täälläpäin, lisenssi pitäisi omata sun muuta. Parempi paiskia muita duunarin hommia seuraavat puolivuotta.
Lainaus käyttäjältä: fatamorgana - lokakuu 18, 2011, 22:41
Tuosta suomalaisten tutkintojen arvostuksesta. Kyllä suomalaisillakin tutkinnoilla pärjää maailmalla oikein hyvin vähän yleispätevämmillä aloilla (mm. kaupallinen, hr, hallinto, it, insinöörit, geologit, biologit...), mutta minusta on aika ymmärrettävää, että tietyillä aloilla tuo pätevyyden hakeminen on pakollista. Eihän Suomessakaan hyväksytä filippiiniläistä sairaanhoitajaa tai lääkäriä noihin hommiin ilman suomalaista tutkintoa, koska ei voida olla varmoja, että pätevyys on sama kuin Suomessa. VAIKKA yliopistokoulutus on Filippiineillä kuulemma ihan tasokasta.
Tänne tulee väkeä joka maailman kolkalta, ja on ihan mahdotonta tietää, onko perulaisella, suomalaisella, intialaisella, eteläafrikkalaisella, saksalaisella ja malesialaisella takanaan samanlainen koulutus ja osaaminen, vaikka ammattinimike olisi kaikilla tismalleen sama. Eli mieluummin sähkäreille, sairaanhoitajille ym. pätevyysvaatimus kuin 'kuka vaan hommiin'-meininki.
Ps. äskettäin luin Taloussanomista, että Suomessa kuulemma löytyy rakennustyömailta nykyään puolalaisia sikopaimenia ja virolaisia hammaslääkäreitä sähkäreinä ja vesieristäjinä. Millähän pätevyyksillä ja miten tuo ikinä voi olla mahdollistakaan, että annetaan tehdä...?
Halpatyövoima on suomessa IN. Uskoisin, että kuka tahansa suomalainen raksafirma käyttää halpatyövoimaa virosta ja puolasta jos tietää ettei jää kiinni. Tosin kun se kiinnijäämisen mahdollisuus on aika ilmeinen esimerkiksi silloin kun työnjälki ei miellytäkään muita kuin työnantajaa.
Luin muuten taloussanomien keskustelupalstalta, että Queenslandiin oltaisiin palkkaamassa kaivoksille paljon työntekijöitä ja jossakin listassa http://www.opportunities.qld.gov.au/get-skilled/job-types.aspx (http://www.opportunities.qld.gov.au/get-skilled/job-types.aspx) näyttäisi olevan myös sähköasentaja ( electrician ). Tarjoaisikohan tämä mahdollisuuden saada työviisumi Australiasta vai tarvitaanko tähän edelleenkin jotain erityispätevyyttä sähköalalta? :)
Kaivoksessa saa lisenssin alottelija kahdessa vuodessa normaalin neljän sijaan. Tämä on sikäli harhaa että kaivoksessa tehdään sama työmäärä kahdessa vuodessa kun muualla neljässä eli päivät ovat pitkiä.
Lainaus käyttäjältä: MH - marraskuu 08, 2011, 06:07
Kaivoksessa saa lisenssin alottelija kahdessa vuodessa normaalin neljän sijaan. Tämä on sikäli harhaa että kaivoksessa tehdään sama työmäärä kahdessa vuodessa kun muualla neljässä eli päivät ovat pitkiä.
Selittäisitkö tietämättömälle. Eli lisenssin saa kahdessa vuodessa? Saako sitten vasta myös viisumin Australiaan?
Lainaus käyttäjältä: PeGAUS85 - marraskuu 08, 2011, 07:20
Lainaus käyttäjältä: MH - marraskuu 08, 2011, 06:07
Kaivoksessa saa lisenssin alottelija kahdessa vuodessa normaalin neljän sijaan. Tämä on sikäli harhaa että kaivoksessa tehdään sama työmäärä kahdessa vuodessa kun muualla neljässä eli päivät ovat pitkiä.
Selittäisitkö tietämättömälle. Eli lisenssin saa kahdessa vuodessa? Saako sitten vasta myös viisumin Australiaan?
Sinulla pitaa olla viisumi voidaksesi saapua Australiaan. Tyontekoa varten sopiva viisumi.
Yksi tapa on koittaa saada tyopaikka ulkomailta kasin ja firma sponsoroimaan sinulle 457-viisumi. Tai tulet maahan WH:lla ja koitat paasta osoittamaan kykysi niin etta sponsorointi tulee houkuttelevaksi vaihtoehdoksi.
Lainaus käyttäjältä: RUU - marraskuu 08, 2011, 12:22
Lainaus käyttäjältä: PeGAUS85 - marraskuu 08, 2011, 07:20
Lainaus käyttäjältä: MH - marraskuu 08, 2011, 06:07
Kaivoksessa saa lisenssin alottelija kahdessa vuodessa normaalin neljän sijaan. Tämä on sikäli harhaa että kaivoksessa tehdään sama työmäärä kahdessa vuodessa kun muualla neljässä eli päivät ovat pitkiä.
Selittäisitkö tietämättömälle. Eli lisenssin saa kahdessa vuodessa? Saako sitten vasta myös viisumin Australiaan?
Sinulla pitaa olla viisumi voidaksesi saapua Australiaan. Tyontekoa varten sopiva viisumi.
Yksi tapa on koittaa saada tyopaikka ulkomailta kasin ja firma sponsoroimaan sinulle 457-viisumi. Tai tulet maahan WH:lla ja koitat paasta osoittamaan kykysi niin etta sponsorointi tulee houkuttelevaksi vaihtoehdoksi.
Aivan eli työviisumin saamiseen ei riitä pelkästään se, että tulee pelkällä WH-viisumilla ja saa alaansa viittaavan työpaikan vaan pitää yrittää saada työpaikka sponsoroimaan työviisumia.
Kyllä yleisesti sanoen Australiassa sähkötöiden standardit on paljon korkeamalla kuin Suomessa. Australiassa on aika paljon sellaisia pikkutarkkoja sääntöjä erityisesti turvallisuuteen liittyen kuin mitä Suomessa. Tosin tämäkin voi olla siitä, että Suomessa luotetaan työntekijöiden maalaisjärkeen, mikä vissiin puuttuu aika monelta aussilta ainakin jos katsoo lakien ja sääntöjen määriä...
Mun mies on Brisbanessa sähköfirmassa (shopfitting) töissä, siellä on aika kova vaihtuvuus, ja ne varmaan mielellään ottais, vaikka harjottelija nimekkeellä tai niin ne ainakin ottaa poikia pitkiksikin ajoiksi ennen kuin antaa varsinaista oppisopimusta eri periaatteessa ovat laillisesti töissä ns. koeajalla, joka sitten venyy... Laita yksäriä jos kiinnostaa? Siinä firmassa on jonkun verran ulkomailta tulleita töissä, mutta käsittääkseni on käynyt juuri ton mainitun "lisäkoulutuksen", että on saanut luvat. Mutta se ei kyllä ole mikään koko tutkinto uusiksi.
Mulla on myös tuttu Queenslandin sähköturvallisuus virastossa töissä, se vois varmaan selvittää tota lupien saamista sulle jos haluat myös hänen tiedot?
Lainaus käyttäjältä: iluvatar - marraskuu 27, 2011, 05:38
Kyllä yleisesti sanoen Australiassa sähkötöiden standardit on paljon korkeamalla kuin Suomessa. Australiassa on aika paljon sellaisia pikkutarkkoja sääntöjä erityisesti turvallisuuteen liittyen kuin mitä Suomessa.
Iluvatar, kuin hyvin tunnet suomalaiset sähköturvallisuusmääräykset? Oletan että tunnet tosi hyvin, koska pystyt vertaamaan, joten voisitko listata joitakin aihealueita perusteluineen, joissa australialaiset "sähkötöiden standardit" on paljon korkeammalla kun Suomessa?
Olisiko esim. vikavirtasuojauksen australialaiset standardit sellaisia?
Ohessa jo osin mahdollisesti vanhentuneita suomalaisia sähköturvallisuusmääräyksiä muistin virkistämiseksi.
http://www.oamk.fi/~hannul/RAT_sahko/Sahkoturv_kuvina.pdf
En tunne vastaavia australialaisia määräyksiä, mutta siitä on vahvoja viitteitä, että noiden - mahdollisesti - korkeiden standardien käytännön toteutukset menenvät siellä paikoin pelottavankin matalalla 8).
Ja mitä tulee talonpoikaisjärkeen luottamiseen, niin ei siitä ole varmaan missään haittaa, mutta pätevyys ja lupa tehdä sähkötöitä ei perustu Suomessa ensisijaisesti talonpoikaisjärkeen, vaan todelliseen sähkötöiden osaamiseen ja sähköturvallisuusmääräysten tuntemiseen. Sähköpätevyysluokituksissa, SP1, SP2 jne. on Suomessa TUKES määritellyt, mitä kullakin pätevyydellä on lupa tehdä.
Lainaus käyttäjältä: iluvatar - marraskuu 27, 2011, 05:38
Kyllä yleisesti sanoen Australiassa sähkötöiden standardit on paljon korkeamalla kuin Suomessa. Australiassa on aika paljon sellaisia pikkutarkkoja sääntöjä erityisesti turvallisuuteen liittyen kuin mitä Suomessa.
Tämä kaipaa kyllä vahvoja perusteluita. Väitän tuntevani molempien maiden sähköturvallisuus määräykset melko hyvin ja ihan noin äkkisiltään sanoisin että täällä ollaan turvallisuus asioissa 10-20v Suomea jäljessä. Ei se että vaaditaan joka paikkaan vikavirtasuoja pakollisena tee asennuksista turvallisia. Ehkäiseehän se tapaturmia sikäli kun suojat on asennettu oikein ja niiden toiminnasta pidetään huolta usein ei vain näin ole.
Esim. QLD:ssä kuolee Australiassa eniten ihmisiä sähkötapaturmissa vuodessa ja suurin syy siihen on ammattitaidon puute. huonot ellei jopa alkeelliset asennustarvikkeet ja työtavat, sekä vääriin asioihin keskittyvä koulutus, kuulin juuri eräältä joka aloitti paikallisen sähkökoulutuksen että ensimmäisen kuukauden aikana ei opetettu mitään mikä liittyy itse tekemiseen vaan kaikki oli määräysten ja pykälien ulkoa lukua. Kyllä nämä asiat pitää kulkea kokoajan käsikädessä opetuksessa kuten Suomessa on asia. Ongelmaa koitetaan sitten ratkaista sillä että keksitään kokoajan uusia lakeja ja määräyksiä kun vika onkin ihan muualla. Paikallinen tapa on keksiä eri suuruisia sakkoja sen varalta jos teet jotakin säännöistä poikkeavaa, mutta ei se sakko korjaa puutteellista osaamista vaikka se olisi kuinka suuri.
Esimerkkinä yksi pieni asia jolla moni polttaa ja on polttanut talonsa täällä. Eli sähkökaapissa on normaalitaloissa kaksi 20A sulaketta talon kaikille pistorasioille johtimen ollessa 2,5mm2, yleensä jaettu niin että vasen ja oikea puoli taloa. No usein on niin että samalla puolen taloa on pesukone, kuivaaja, keittiön kaikki koneet, talviaikaan joka makuuhuoneessa vielä joku 2kW lämmitin jne ja niitähän sitten käytetään surutta yhtäaikaa miettimättä sen enempää paljonko se yksittäinen ryhmä ja sen kaapeli kestää kuormaa. 20A sulake kestää lineaarisesti nostettuna kuormaa huomattavasti yli tuon nimellisvirran ilman että sulake palaa. Nään ajoittain sähkökaappeja joissa pistorasia ryhmien johtojen punaisen (vaihejohdin) johtimen kuoren väri on jo muuttunut ruskeaksi kun sitä on kuormitettu liikaa ja se on ollut melko kuumana.
Tuossa esimerkiksi yksi erittäin olennainen korjaus paikallisiin standardeihin eli kaikki paljon virtaa kuluttavat laitteet omille ryhmilleen, tämä tietysti johtaa siihen että lähes kaikki Australian sähkökaapit menee uusiksi koska niitä ei ole suunnilteltu moiseen.
Aika karua tekstiä tuo MH'n näkemys Ossilan sähköasennuksista. Ja päästäkseen niitä tekemään joutuu suomalainen sähköasentaja antamaan tukun näytteitä osaamisestaan. No tietysti paikalliset määräykset ja käytännöt on tunnnettava, oli ne millaisia tahansa. Sillehän ei asentaja sitten voi mitään, kun sähkösuunnittelija on määrittänyt, että 2 ryhmää talon pistorasioille riittää.
Vikavirtasuojakytkimestä olen samaa mieltä, että ei sekään mikään 100% suoja sähkötapaturmia vastaan ole, mutta on se silti hyvin hyödyllinen, ja tietääkseni ollut Australiassa uusissa taloissa pakollinen ainakin osassa talon ryhmiä jo 1990-luvulta(?) lähtien
Kuka siellä tarkastaa valmiit asennukset?
Australiassa näyttäisi netistä löytyvien juttujen perusteella osa sähköasennuksiin liittyvistä määräyksistä olevan koko Australiaa koskevia, ja sitten näyttäisi olevan osavaltiokohtaisia määräyksiä. Onko siis niin, että esim. QLD'ssä pätevyyden saanut asentaja ei voi ilman muuta siirtyä vaikka WA'han tekemään samoja hommia?
Kyllä osaava asentaja tai urakoitsija osaa kertoa kuluttajalle ettei suunnitelma ole hyvä ja osaa myös ehdottaa tarvittavat korjaukset. Eikä nuo ole mitään näkemyksiä vaan ihan silkkaa faktaa joka tulee esille kun tuolla "kentällä" liikkuu.
Vikavirta suoja on pakollinen ja asennettava myös kaikkiin vanhoihin taloihin jotka ovat vuokralla tai myynnissä. Et saa myydä taloa jos siinä ei ole vikavirtasuojaa.
Sähköliikkeen vastuulla on tarkastaa omat kohteet, ja energex tarkistaa keskukset ennen kuin kytkevät sähköjä päälle linjaan.
Joka osavaltiossa on oma lisenssi, eli NSW lisenssi ei kelpaa QLD:ssä vaan edessä on samat pätevyyden osoittamiset kuin jos tulisi ulkonmailta.
Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - marraskuu 27, 2011, 08:20
Lainaus käyttäjältä: iluvatar - marraskuu 27, 2011, 05:38
Kyllä yleisesti sanoen Australiassa sähkötöiden standardit on paljon korkeamalla kuin Suomessa. Australiassa on aika paljon sellaisia pikkutarkkoja sääntöjä erityisesti turvallisuuteen liittyen kuin mitä Suomessa.
Iluvatar, kuin hyvin tunnet suomalaiset sähköturvallisuusmääräykset? Oletan että tunnet tosi hyvin, koska pystyt vertaamaan, joten voisitko listata joitakin aihealueita perusteluineen, joissa australialaiset "sähkötöiden standardit" on paljon korkeammalla kun Suomessa?
Lainaus käyttäjältä: MH - marraskuu 27, 2011, 12:03
Lainaus käyttäjältä: iluvatar - marraskuu 27, 2011, 05:38
Kyllä yleisesti sanoen Australiassa sähkötöiden standardit on paljon korkeamalla kuin Suomessa. Australiassa on aika paljon sellaisia pikkutarkkoja sääntöjä erityisesti turvallisuuteen liittyen kuin mitä Suomessa.
Tämä kaipaa kyllä vahvoja perusteluita. Väitän tuntevani molempien maiden sähköturvallisuus määräykset melko hyvin ja ihan noin äkkisiltään sanoisin että täällä ollaan turvallisuus asioissa 10-20v Suomea jäljessä. Ei se että vaaditaan joka paikkaan vikavirtasuoja pakollisena tee asennuksista turvallisia. Ehkäiseehän se tapaturmia sikäli kun suojat on asennettu oikein ja niiden toiminnasta pidetään huolta usein ei vain näin ole.
Juu, ei mulla siis niitä kaipaamianne vahvoja perusteluita olekaan, toistan vaan mitä mies sanoi kun asui Suomessa ja katsoi näitä paikallisia touhuja, mutta hän ei ole täällä kouluja käynyt niin en osaa sanoa noista koulutustasoista sen enempää ja muutenkin olen vähän huono väittelemään asiassa kun mä vaan huutelen täällä toisten mielipiteitä enkä oikeasti ymmärrä näistä sähköjutuista mitään ;) on vaan niin kiva väitellä, eikö olekin?
Mutta jos teillä on hyviä ehdotuksia QLD:in sähköturvallisuuden parantamiseksi, mä voin välittää sille mun kaverille kuka on siellä virastossa töissä. Sille sähköturvallisuus ei ole leikin asia... siitä tyypistä huomaa hyvin tän aussien sääntöjen nussimis ihanteen...
Lainaus käyttäjältä: iluvatar - joulukuu 02, 2011, 06:00
On vaan niin kiva väitellä, eikö olekin?
Mutta jos teillä on hyviä ehdotuksia QLD:in sähköturvallisuuden parantamiseksi, mä voin välittää sille mun kaverille kuka on siellä virastossa töissä. Sille sähköturvallisuus ei ole leikin asia... siitä tyypistä huomaa hyvin tän aussien sääntöjen nussimis ihanteen...
No se väittelyn kivuus riippuu pitkälti siitä, kuin se väittely etenee 8)
Johan tuossa tuli yksi MH'n kertoma parannusehdotus, eli ryhmien lisääminen / erilainen ryhmittely johtimien ylikuormitusongelmien minimoimiseksi.
Suomesta käsin on aika turha sinne ohjeita huudella, ja uskon että palautetta paikallisesti kyllä tulee. Yksi asia joka varmaan on sähköasioissakin viranomaisia herätellyt on se, miksi sähkö tavalla tai toisella näytteli niinkin suurta roolia tuon "Home Insulation" projektin onnettomuussumassa. Vielä paljon VIR-eristeisiä johtimia käytössä?
Siihen että osavaltioissa on myös omia, toisistaan enempi tai vähempi poikkeavia sähköturvallisuusmääräyksiä, liittyy varmaan jokin fiksuus, jota minä en vaan pysty näkemään. Työvoimapolitiikkaako se on pohtia hyvin samanlaisia turvallisuusmääräyksiä kukin tahollaan osavaltiokohtaisesti?
Jotenkin vieraalta tuntuisi Suomessa, jos sähkötöitä saisi tehdä rajoitetulla alueella esim. "Lapin lisenssillä". Eikö yhdet koko maan kattavat sähköturvallisuusmääräykset / koko maan kattava lisenssi olisi Australiassakin selkeimpi? Sama LV 240/415 V siellä on käytössä koko maassa, vaikka koko maa ei Suomen tapaan yhtä verkkoa kai olekaan.
MH
"Kyllä osaava asentaja tai urakoitsija osaa kertoa kuluttajalle ettei suunnitelma ole hyvä ja osaa myös ehdottaa tarvittavat korjaukset. Eikä nuo ole mitään näkemyksiä vaan ihan silkkaa faktaa joka tulee esille kun tuolla "kentällä" liikkuu."Saattavat osatakin, mutta kun joku asia, esim. tuo ryhmäjako on ollut maan(QLD?) tapa "aina", ei sitä niin helposti karsasteta, kun se ei ole varsinaisesti määräysten vastainen.
Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - joulukuu 03, 2011, 08:06
Saattavat osatakin, mutta kun joku asia, esim. tuo ryhmäjako on ollut maan(QLD?) tapa "aina", ei sitä niin helposti karsasteta, kun se ei ole varsinaisesti määräysten vastainen.
Sepä se, jotenkin on vaan käsittämätöntä että kodeissa laitteet ja sähkön tarve lisääntyy kokoajan niin näin yksinkertainen asia jää huomioimatta. Toisaalta taas jos osaa ammattinsa ja edes ohmin lakiin liittyvät laskut niin ei luulisi olevan kovin vaikea tajuta itsekin että jokin on vialla ja ehdottaa asiakkaalle tarvittavat muutokset. Sen verran pitää olla ammattiylpeyttä että voi kävellä suunnitelman tai ohjeistuksen yli jos näkee että se ei ole asiallinen vaikka se olisikin määräysten mukainen.
Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - joulukuu 03, 2011, 08:06
Siihen että osavaltioissa on myös omia, toisistaan enempi tai vähempi poikkeavia sähköturvallisuusmääräyksiä, liittyy varmaan jokin fiksuus, jota minä en vaan pysty näkemään. Työvoimapolitiikkaako se on pohtia hyvin samanlaisia turvallisuusmääräyksiä kukin tahollaan osavaltiokohtaisesti?
Suomen suomalaisten on jostain syystä hyvin vaikea käsittää, että Australia on - halusimmepa tai emme - liittovaltio, mikä tarkoittaa sitä, että muutama aiemmin erillinen maa (Australian tapauksessa kolonia) ovat liittyneet yhdeksi ulkoisesti näkyväksi valtioksi. Tämä ulkoinen liittovaltio hoitaa perustuslaissa sille katsottuja tehtäviä, esim. puolustus, verotus, ulkopolitiikka. Tiettyjen toimintojen yhdistämisestä huolimatta olemaan jääneet osavaltiot säätävät itse muut lakinsa 1890-luvulla tapahtuneiden liittoutumisneuvottelujen aikaan paikallisiksi katsotuista asioista (esimerkiksi koulutuksesta, sairaanhoidosta, lupa-asioista jne.) parhaakseen katsomallaan tavalla.
"Lapin lisenssin" ja "Etelä-Suomen lisenssin" vertaus ei ole rinnastettavissa Australian tilanteeseen. Parempi vertaus olisi, vaikkapa se, että saako EU:n sisällä esimerkiksi Ruotsin koulutuksella ja lisenssillä työskennellä Suomessa. Voi olla, että nykyään saakin, mutta tilanne ei varmaan aina ole ollut sellainen.
Tokihan erilaisia standardointeja Australian eri osavaltioiden välilläkin tehdään koko ajan - niin kuin EU:ssakin - mutta toiset asiat standardoituvat nopemmin kuin toiset. Sillä, että käytäntöjen yhdistyminen olisi useimmiten järkevää, ei ole juuri tekemistä sen kanssa, kuinka paljon eri osavaltioissa hakeudutaan oma-aloitteisesti yhteisiin standardeihin. Sysäyksen täytyy luultavasti useimmiten tulla muualta, esimerkiksi liittovaltion taholta.
Huomauttaa
Lainaus käyttäjältä: jounij - joulukuu 04, 2011, 18:25
Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - joulukuu 03, 2011, 08:06
Siihen että osavaltioissa on myös omia, toisistaan enempi tai vähempi poikkeavia sähköturvallisuusmääräyksiä, liittyy varmaan jokin fiksuus, jota minä en vaan pysty näkemään. Työvoimapolitiikkaako se on pohtia hyvin samanlaisia turvallisuusmääräyksiä kukin tahollaan osavaltiokohtaisesti?
Suomen suomalaisten on jostain syystä hyvin vaikea käsittää, että Australia on - halusimmepa tai emme - liittovaltio, mikä tarkoittaa sitä, että muutama aiemmin erillinen maa (Australian tapauksessa kolonia) ovat liittyneet yhdeksi ulkoisesti näkyväksi valtioksi. Tämä ulkoinen liittovaltio hoitaa perustuslaissa sille katsottuja tehtäviä, esim. puolustus, verotus, ulkopolitiikka. Tiettyjen toimintojen yhdistämisestä huolimatta olemaan jääneet osavaltiot säätävät itse muut lakinsa 1890-luvulla tapahtuneiden liittoutumisneuvottelujen aikaan paikallisiksi katsotuista asioista (esimerkiksi koulutuksesta, sairaanhoidosta, lupa-asioista jne.) parhaakseen katsomallaan tavalla.
"Lapin lisenssin" ja "Etelä-Suomen lisenssin" vertaus ei ole rinnastettavissa Australian tilanteeseen. Parempi vertaus olisi, vaikkapa se, että saako EU:n sisällä esimerkiksi Ruotsin koulutuksella ja lisenssillä työskennellä Suomessa. Voi olla, että nykyään saakin, mutta tilanne ei varmaan aina ole ollut sellainen.
Tokihan erilaisia standardointeja Australian eri osavaltioiden välilläkin tehdään koko ajan - niin kuin EU:ssakin - mutta toiset asiat standardoituvat nopemmin kuin toiset. Sillä, että käytäntöjen yhdistyminen olisi useimmiten järkevää, ei ole juuri tekemistä sen kanssa, kuinka paljon eri osavaltioissa hakeudutaan oma-aloitteisesti yhteisiin standardeihin. Sysäyksen täytyy luultavasti useimmiten tulla muualta, esimerkiksi liittovaltion taholta.
Huomauttaa
MITÄ :o! Onko Australiassa osavaltioita :D?
EU ei ole - vielä - liittovaltio, mutta Saksa on.
Lainaus käyttäjältä: MH - joulukuu 03, 2011, 13:46
Toisaalta taas jos osaa ammattinsa ja edes ohmin lakiin liittyvät laskut niin ei luulisi olevan kovin vaikea tajuta itsekin että jokin on vialla ja ehdottaa asiakkaalle tarvittavat muutokset. Sen verran pitää olla ammattiylpeyttä että voi kävellä suunnitelman tai ohjeistuksen yli jos näkee että se ei ole asiallinen vaikka se olisikin määräysten mukainen.
Voihan siellä olla noitakin, mutta useimmalla on sellainen asenne että mä oon vaan töissä täällä, omaa ajattelua ei siinä kohti kannateta. Jos suunnitelmat kusee eikä ole oma vika niin syytelkööt muita. Tämä siis myös yleisesti aussien työkulttuurista. Työnantajaa kohtaan ei ole mitään kunnioitusta yleensä siinä huomaa eron suomalaisten ja aussien työmoraalien välillä. Ehkä Suomessa ei sitten tarvita niitä tiukkoja lakeja ja ohjeita kun jokainen ottaa vastuun omasta työstään.
Lisäisin vielä tähän pienen konsultoinnin jälkeen, että kuulemma Australialla ja Uudella-Seelannilla on sama "sääntökirja" eli kaikki sähköturvallisuus säännöt on maan sisällä samat, ainoastaan eri laitokset osavaltioittain ketkä ylläpitää luparekisteriä.
Muistelisin että ne insulaatiojupakat oli seurausta kun sitä teki muutama ihmisiä ketkä ei ollut sähköalan ammattilaisia.
Lainaus käyttäjältä: iluvatar - joulukuu 05, 2011, 04:35
Lisäisin vielä tähän pienen konsultoinnin jälkeen, että kuulemma Australialla ja Uudella-Seelannilla on sama "sääntökirja" eli kaikki sähköturvallisuus säännöt on maan sisällä samat, ainoastaan eri laitokset osavaltioittain ketkä ylläpitää luparekisteriä.
Muistelisin että ne insulaatiojupakat oli seurausta kun sitä teki muutama ihmisiä ketkä ei ollut sähköalan ammattilaisia.
Osa määräyksistä on on yhteisiä, ei kaikki.
Tietenkään ne (lämpö-) eristäjät ei olleet - eikä ole vieläkään - sähköalan ammattilaisia, koska villojen heittäminen ullakolle ei ole sähkötyötä. Mutta esim. QLD'ssä nykyisin on voimassa määräys, että sähköalan ammattilainen on nyt koplattava mukaan tarkastajaksi tms.
http://www.justice.qld.gov.au/fair-and-safe-work/electrical-safety/business-and-industry/insulation
Eipä ole tuolla ullakoilla könytessä tullut montaakaan taloa vastaan jossa olisi sitä foliota laitettu jonka ne ampui nitojalla kiinni kaapeliin. Useimmiten siellä on ihan pelkkää villaa joka tosin sekin laiteltu ihan miten sattuu monissa paikoissa On tullut vastaan taloja joissa osa villoista on edelleen kokonaisissa paketeissa. Talon omistaja on kuitenkin maksanut työn villoittamisesta vaikka nyt sitten valtio olisi sen myöhemmin korvannut.