Australian Viestitaulu

Viestitaulu => Elämää Australiassa => Sekalaiset aiheet => Aiheen aloitti: arixmel - elokuu 30, 2006, 13:54

Otsikko: Target hyokkaa suomeen
Kirjoitti: arixmel - elokuu 30, 2006, 13:54
oops, sorry noista minun otsikoista, ihan vain huomion hakuisia:)

no salaliittoteorioiden ystavana (gibsonin poika oli kylla huippu siina leffassa) joista on kylla maku lahtenyt siis teorioista, ei ystavista, (siis en ystavienkaan makua tieda brb olkoon,),, netin tultua kuvioihin ja ainakin miljoona eri teoriaa  on googlen paassa...

asiaan,,on noita kauppojen kataloogeja tullut postilaatikko kaupalla isan paivan kynnyksella ja sitten alitajuisesti kiinnittyi huomio poydalla lojuneeseen Targetin kataloogin kanteen,,,siin a hemmo mainostaa poolopaitaa jossa on suomen leijona logo rinnassa...hmmm...alitajunta toi dejavun viimeviikon kataloogista jossa oli samaisessa kannessa poolopaita varustettuna hirven kuvalla..mitas hittoa,,,kohta tarvitaan taas pohjalaista,,,

leijona logo nakyy netissa (paremmin luonnossa)http://www.target.com.au/html/catalogue2886/2886e01.htm
vasen alakulma pastelli vihrea(tai mika tuo vari nyt onkaan) paita...hmmm siella on joku suomalainen duunissa ma luulen,,,siis phonom phenissa jossa naa varmaan tehdaan

:roue

:P
Otsikko:
Kirjoitti: Minna - elokuu 31, 2006, 04:23
Arixmel :pepsodent

Mä jo luulin että Target-kauppa tulee Suomeen..mutta näin.:pepsodent
Otsikko:
Kirjoitti: Leokatti - elokuu 31, 2006, 09:36
Kun ei taida olla ihan uniikki se jellona... joku viisaampi (?) tai viitseliäämpi toivottavasti etsii ja laittaa leijonan alkuperän ja tarkoituksen tänne. Olen samaan leijonaan törmännyt useammankin maan yhteydessä.
Otsikko:
Kirjoitti: Timo - elokuu 31, 2006, 09:55
Ihan mielenkiintoinen juttu tuo Katin herättämä kysymys Suomen leijonasta. Piti tietysti käydä kurkkaamassa Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_vaakuna):  eli vaakuna on peräisin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan sarkofagista, Ruotsin Folkunga-suvun sukuvaakunasta...   Heraldinen taruolento siis, joka edustaa ilmeisesti enemmänkin universaalia mytologiaa (tai 1500-1600-lukujen yleiseurooppalaista / ruotsalaista aseiden kalistelua) kuin mitään suomalaista. Miksei siinä ole sinisellä pohjalla harmaata karhua kirves tai kivinuija kädessä? tai hirveä? tai ilvestä? poroa?  Ihan samanlaisia pohdintoja herättää mm. yhdeksi suomalaisuuden symboliksi noussut karjalanpiirakka, jonka täytteenä nykykäsityksen mukaan kuuluu olla riisiä, vaikka riisi kuuluu yhtä vähän Suomen luonnonvaraiseen kasvustoon kuin leijona eläimistöön.
Otsikko:
Kirjoitti: Leokatti - elokuu 31, 2006, 10:38
Mielestäni olen samaa leijonaa nähnyt myös keskiaikaan liitettynä, erityisesti skottilaisten miekoissa ja kilvissä???
Otsikko: karjalanpiirakka
Kirjoitti: arixmel - elokuu 31, 2006, 11:33
Timo,
perhana vetaisit jalat alta, en ole koskaan tietoisesti  tullut ajatelleeksi etta riisipiirikassa (kaytan karjalanpiirakka nimea itse) kaytetaan riista, vaikka niita olen taallakin leiponut,,jotenkin riisi on karjalanpiirakan yhteydessa tuntunut suomalaiselta tuotteelta...no onneksi en ole alkanut sita mainostamaan suomalisuuden symboolina...olisi ollut noloa kun joku sitten olisi huomauttanut etta niin,,,sulla on siina suomalaista riista (hitto miten monikko tavataan sanasta riisi?)):P

Nain joskus saksassa olut festivaalien aikaan ohjelman (niilla on semmoine hey hey saturday tyypinen show ohjelma siihen aikaan)

jossa ne arvuuteli oluen juojilta mista ruokalajit tulevat,,,siina oli tosi hyvia,,,esim Kebab tulee saksasta ja wienin leike Turkista,,niimpa niin globalisaatio sekoittaa paan.

vai ruotsalaisten leijona,,,hitto nilla on ollut sitten salaliitto pitkaan vireilla? :)
Otsikko:
Kirjoitti: Georgk - elokuu 31, 2006, 12:06
Olen itsekin miettinyt tuota karjalanpiirakka-aihetta. Kasittaakseni ennen kuin riisia alettiin kayttaa, taytettiin piirakat perunalla. Mutta eikos tuokin mahtanut tulla Eurooppaan loytoretkeilijoiden mukana Etela-Amerikasta, vaikka nykyaan niin perisuomalainen aines onkin? Eli muutama sata vuotta sitten. Perinteen maaritelma ei voine olla kovin tiukkaan rajattu...

Turkkilais-Turkulaisen perinnekebabin peraan haikaillen miettii....

Georgk
Otsikko:
Kirjoitti: Leokatti - elokuu 31, 2006, 12:06
Niin, minun karjalainen mummoni leipoikin perunapiirakoita, ne kai enempi alkuperäisiä.

Mutta mites tämä keskustelu nyt taas kääntyi leivontaan... Targetin Suomen hyökkäyksestähän tässä lähdettiin :confuse
Otsikko:
Kirjoitti: Timo - elokuu 31, 2006, 12:35
Ai, keskustelu kääntyi???  Eihän se nyt mihinkään kääntynyt, soljuu vaan niin kuin keskustelut aina :D  On varmaan suomalaisuuden symboli tuokin, että pitää keskustelussa aina pysyä tiukasti asiassa ja aina esittää hyödyllistä informaatiota :hahhaa  Ja leivonta sitäpaitsi on ihan kiva ja maukas aihe.

Minun karjalainen mummoni vastasi piirakantäytekysymykseen "pannaa mitä nyt sattuu koto olemaa".  Se kait kuvaa parhaiten entisajan leipomista ja ruuanlaittoa. Silloin kun elettiin aika paljon paikallisen eli oman tilan ja naapurien sadon varassa, eikä ollut lähikauppaa, josta olisi voinut kipaista hakemaan puuttuvan aineksen. Ei seurattu reseptejä, vaan mukailtiin ruokia sen mukaan mitä oli saatavissa.  Perinteessä ei siis ole ollut olemassa tuotetta nimeltään karjalanpiirakka vaan oli karjalaisia piirakoita, joita oli monenlaisia. Ennen kuin riisi tuli Karjalaan, luulisin vilkkaan kansainvälisen kauppakaupungin, Viipurin, tai peräti Pietarin kautta, taidettiin laittaa täytteeksi joko perunaa tai sitten ohrasuurimopuuroa. Itse käytän myös tattaripuuroa.  Olen muuten saanut Petroskoin tienoilla venäläisen mummon leipomia karjalanpiirakan näköisiä piirakoita, joiden täytteenä oli kaalia ja porkkanaa. Niillä oli jokin venäjänkielinen nimikin, mutta se ei jäänyt mieleen.

Leijoniin poiketakseni.  
Englannin vaakunoissa (http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Coats_of_arms_of_England) näkyvät nuo samat värit ja teemat. Ja kun mietitään tarkemmin: leijona edustaa kuningasta, voimaa kenties ...  ja raamatullinen ilmaus "juudaan leijona". Ihmiskunnan yhteistä kulttuuriperintöä.

Mitäs seuraavaksi? Kumotaanko ruisleivän suomalaisuus?  Saksalaiset, venäläiset  ja ruotsalaisethan sen ovat suomalaisille opettaneet.

Ari, riisin taivutuksesta:  riisi - riisiä (yksikön partitiivi), ja sama monikossa: riisi - riisejä.  Tosin vähän kyseenalainen tuollainen monikko. Voisi sano "riisinjyviä"   tai sitten "riisilajikkeita" tms.

Niin, ja suomalaiseta riisistä vielä. Eikös suomikauppa.fi tai joku muu nettikauppa myynyt suomalaisia tuotteita kuten suomalaista Pauligin kahvia, suomalaista Ricella tai Uncle Ben's riisiä?  Missähän päin Suomea niitä kahvipapuja viljellään?
Otsikko: taytteista
Kirjoitti: arixmel - elokuu 31, 2006, 14:06
meiran mummo laittoi aina ja ainoastaan riisitaytteen,,,tjaa olin niin nuori etten enaa muista oisko ollut joskus perunaa,,,paitsi etta teinina kummastelin savolaisia kun sain perunapiirakan eteeni,,,
yksikon partitiivi...missa hitossa mina vietin kaikki aidinkielen tunnit, olisihan tuo pitanyt muistaa...brb :nuttu::peukkuy:P:hahhaa:hahhaa:hahhaa
Otsikko:
Kirjoitti: Timo - elokuu 31, 2006, 14:59
Vain pieni selvennys tuosta ohrapuurotäytteestä. Voit kokeilla ostamalla ohraryynejä (saa liki joka kaupasta nimellä pearl barley) ja keittämällä niistä puuron pakkauksen ohjeen mukaan.  Sitten vain puuro jäähtymään ja seuraavana päivänä piirakoiden täytteeksi. Tattaripuuro tietysti samalla lailla. Ja tattarihan oli englanniksi buckwheat kuten kaikki jo tiedämme.
Otsikko: pysayttakaa paino
Kirjoitti: arixmel - elokuu 31, 2006, 15:54
Timo,
Pearl Barley, en ikina ole kuullutkaan, nayttaa tama ohra olevan muuten oma taiteenlajinsa.
http://www.barleyfoods.org/recipes.html

sanoit etta melkein joka kaupasta pitaisi loytya, annatko vihjeen mista hyllysta?? eli jauhoista vai healthy foods tai mista sita kannataisi etsia...ajattelin kokeilla sita johonkin,,,kuullostaa kivalta..itseasiassa on ollut mielessa kysymys jota en ole julkisuuteen kehannut heittaa.

eli pienena poikana kun nalkavuodet loppui joku (oletettavasti se oli aiti, kun sen ikaisena ei viela vieraat neidot mulle soppia laittaneet) laittoi minulle jonkinlaista puuroa (hatara muisti olin varmaan 4 tai 5, mielenkiintoisen siita teki se etta siina oli taysin pyoreita ja liukkaan tuntuisia palloja (kuin nuppineulan paita) olisiko tama nyt sitten helmi ohraa?????
eli onko se lahinna puuro ohraa? vai mita siita tehdaan...siita vois itse murskaamalla saada kivaa leivan jatketta??hmmm
mielenkiintoista...(9 siivua ruisleipaa tanaan,,hohhoijaa):P
Otsikko:
Kirjoitti: Timo - elokuu 31, 2006, 16:47
Ari. Pearl Barley löytyy muistaakseni sieltä mistä kuivatut herneetkin. Pussikin on aika samanlainen. Siitä tehdään puuron lisäksi keittoa. Sitä on joukossa myös täkäläisissä hernekeittoaineksissa eli soup mix-pussissa.
Leivänjatkeeksi voit laittaa ohrapuuroa. Tai siis niin päin, että ennen kuin laitat jauhot, sekoitat puuron juureen/nesteeseen.

Jos löytyy, kannattaa kuitenkin metsästää terveyskaupasta kokonaisia ohranjyviä (barley kernels), tuo Pearl barley kun on esikypsennettyä ja vähän liikaa puhdistettua niin makukin on kärsinyt.
Otsikko:
Kirjoitti: jounij - elokuu 31, 2006, 16:56
LainaaAlkuperäinen postittaja arixmel
...jonkinlaista puuroa (hatara muisti olin varmaan 4 tai 5, mielenkiintoisen siita teki se etta siina oli taysin pyoreita ja liukkaan tuntuisia palloja (kuin nuppineulan paita) olisiko tama nyt sitten helmi ohraa?????

Kuulostaa hieman mannapuurolta tuo kuvauksesi, paitsi että mannaryynit ovat vielä huomattavasti nuppineulan päätä pienempiä. Mannaryynithän ovat käsittääkseni jotenkin käsiteltyä vehnää. Kaupoista niitä saa täällä ainakin nimellä cous-cous. (Olisikohan tämä kuskus-nimitys jostain Marokosta päin kotoisin?)

Ai niin, sitten alkuperäiseen aiheeseen: minulle siitä jellonasta kuirtenkin tuli mieleen ekaksi Holdenin logo. Ja Peugeotillakin on samankaltainen.


Tuumaa
Otsikko: ei manna puuroa
Kirjoitti: arixmel - elokuu 31, 2006, 17:02
Jouni,
vaikka mannapuurokin oli lapsuuden herkkuja niin kyseinen puuro ei ollut sita, "helmet" oli isomman kokoisia, eli tosiaan nuppineulan paan kokoisia, kun taas mannassa muistaakseni jyvaset ovat enemmankin muruja kuten hienoa hiekkaa???muistelee
Otsikko:
Kirjoitti: Timo - elokuu 31, 2006, 17:49
Ettei ois ollut, Ari, tattaripuuroa?  Muistatko väriä?
Otsikko:
Kirjoitti: Urul - elokuu 31, 2006, 18:08
Heitänpä minäkin veikkaukseni ... Ari, ettei vain olisi ollut perunapuuroa, mikä valmistetaan perunaryynistä, tunnetaan myös nimellä helmiryyni? Vastaava korvike   löytyy marketista nimellä SAGO. Ja olikohan toinen vastaava ryyni " tapioca pearl " tai jotain sinne päin?

Mannaryyniä on saatavilla melkeinpä kaikista marketeista nimellä Semolina.
Otsikko:
Kirjoitti: riaapa - elokuu 31, 2006, 18:43
Helmiryynipuuroksi minäkin veikkaisin. Muistan pienenä sitä syöneeni kun äiti sitä laittoi, mutta kun se "liukkaan" koostumuksensa ansiosta ei oikein meille mukuloille maistunut, niin en muista äitin enää yrittäneen sitä laittaa jotain vuoden 1985 jälkeen. Pitkään se sinivalkea helmiryynipaketti kyllä siellä kaapissa seisoi...
Otsikko: helmiryynipuuro
Kirjoitti: arixmel - elokuu 31, 2006, 19:41
jumankauta juu naas paivaa.
kylla nuo Urulin ja Riiapan kuvaukset kuullostaa samalta tavaralta,
janna juttu en edes tiennyt peruna tahi helmiryynia olevan olemassa, taisin itse siita tykata niiden geometrisesti taydellisten ja saanollisten pallojen takia (joo ja se liukkaus), ne oli jotenkin luonnottomia...janna juttu en muista koko soosista mitaan muuta...ja Riiapa vuonna 75 se maistui paljon paremmalta kuin 85
:P:roue
Otsikko:
Kirjoitti: unni - elokuu 31, 2006, 21:13
Jos maistuu puolukkapuuro (=vispipuuro), niin kokeilkaa suurstaa luumuja (sailyketolkista, jos ei aitoja, tuoreita ole saatavilla) Semolinalla. Tulee niin aitoa, etta piti todella arvuutella mita marjoja/hedelmia on kaytetty.
Otsikko: ..
Kirjoitti: hanskie - syyskuu 01, 2006, 07:59
Raspberry Cordial+vesi+sokeri+semolina+vispaus = "Vispipuolukkapuuro"  :roue

Meilla 1965 kutsuttiin Helmiryynipuuroa  "Sammakonkuduksi."
Tarjottiin muuten armeijassa viimeksi.  :(
Otsikko:
Kirjoitti: Merja - syyskuu 01, 2006, 08:07
Helmipuuro on ihanaa, lapsetkin tykkaa. Mutta mina en sita saanut koskaan lapsena silla aitini, joka sita joutui omassa lapsuudessaan syomaan inhosi sita niin paljon ettei takuulla omille muksuilleen keittanyt!

Kiitos vispipuuroreseptista, olenkin miettinyt miten sita voisi tehda, se on toinen lasten suosikki. Tuleeko siita ihan oikeesti kuohkeaa? Ja mita taa semolina siis on? Vehnaryyneja?

Merja
Otsikko: Semolina
Kirjoitti: hanskie - syyskuu 01, 2006, 08:26
on mannaryyneja. ALA kuitenkaan sekoita niita POLENTTAjauhoihin silla ne on maissijauhoja ja niiden tarina on taas toinen juttu. :pepsodent
Otsikko:
Kirjoitti: Merja - syyskuu 01, 2006, 09:38
No en takuulla sekoita,
ostin joskus Suomessa niita ja tein polentapuuroa ja lapset INHOSIVAT sita... :hahhaa

Merja
Otsikko:
Kirjoitti: jounij - syyskuu 01, 2006, 14:22
LainaaAlkuper?inen postittaja Urul
Ari, ettei vain olisi ollut perunapuuroa, mik? valmistetaan perunaryynist?, tunnetaan my?s nimell? helmiryyni?

Kappas, aina sit? v?lill? oppii jotain uutta! Enp? ollut moisesta helmiryynipuurosta aiemmin kuullutkaan. Liek? ?iti sitten inhonnut sit? tai mit? lie, mutta tuohon kuvaukseen sopivaa puuroa ei meid?n p?yd?ss? koskaan n?kynyt, enk? sit? sitten ole osannut kaivatakaan.


Mietiskelee
Otsikko:
Kirjoitti: Milka - syyskuu 04, 2006, 21:13
Viisaammat kokit neuvokaa onko cous cous todallakin mannaryyneja, kuten Jouni arveli.

Minun alkoi tehda mieli mannapuuroa. Anne ja Leokatti muistatteko yla-asteen suosikki ruoan mannapuuroa ja marjakiisselia karjalan (riisi)piirakoiden keralla? Nam!

Cous cousia loytyykin kaapissa. Onnistuisikohan mannapuuro cous cousista? :?

Ari, ei ole perunapiirakat ainakaan savosta kotoisin. Riisitayte se on kaikissa piirakoissa tai no ainakin meilla pain.

Ensimmaisen kerran itseasiassa soin perunapiirakoita vasta taalla Ausseissa Tampereelta kotoisin olevan ystavattareni tekemana. On muuten tosi hyvia. :eye::eye::eye:
Otsikko:
Kirjoitti: Urul - syyskuu 04, 2006, 22:31
LainaaAlkuperäinen postittaja Milka
onko cous cous todallakin mannaryyneja

Cous cousia loytyykin kaapissa. Onnistuisikohan mannapuuro cous cousista? :?

 

Kai ne jonkin sortin mannaryynejä on ( Couscous; mannaryynin tapainen suurimo), vaan kun couscous ei puuroudu (turvottamalla valmistetaan) kuten semolina=mannasuurimo, niin ei  siitä  puuroa aikaan saisi. Ainakaan sellaista  perisuomalaista mannapuuroa.
Sitä paitsi edullisemmaksi(kin) mannapuuro tulee valmistaa semolinasta ja saa toivotun lopputuloksen.

Enkä muista vielä törmänneeni jälkiruokaohjeeseen, jossa olisi käytetty couscousia. Tosin en ole liioin etsinytkään.
Otsikko:
Kirjoitti: Milka - syyskuu 09, 2006, 17:33
Kiitos Urul,

Oppia ika kaikki. Semolina on siis englannin kielinen kaannos mannaryynille. Pitaapa seuraavan kerran supermarketissa kaydessa katsoa jos vaikka niita loytaisin, vai meneekohan taas erikoiskaupan puolelle?

En ole muuten koskaan valmistanut mannapuuroa, enka juuri muitakaan puuroja, jos niikseen tulee. Joten katsotaan miten taman kokeilun tulee kaymaan. Ei kai se nyt hyvin vaikeaa voi olla.  :eureka
Otsikko:
Kirjoitti: Aikis - syyskuu 09, 2006, 18:06
Ei vainkaan Milka, etenkin kun kaasuliedella (vai mika sulla on?) olen itse kokenut onnistuneeni nimenomaan mannapuuron (ja kinuskikastike on toinen) valmistuksessa niin niin helposti...ei mitaan pohjaanpalamisia kuten sahkohellalla.
Otsikko:
Kirjoitti: Urul - syyskuu 10, 2006, 15:49
Semolinaa myy ainakin Woolis (homebrand-tuote muuten) ja sitä löytää health food-osastolta.

Mainittakoon vielä, että täkäläinen mannaryyni on  hienojakoisempaa mitä suomalainen mannaryyni ja keittoaikakin näin ollen lyhkäsempi.

On tainnut tulla ennenkin täällä kerrottua, että Rosellasta saa valmistettua erinomaista  vispipuuroa. Vaan jos niitä ei ole saatavilla, niin  hyvän vispipuuron saa tehtyä myös sailykekarpaloista (Great Lakes, whole wild cranberries in syrup, ihan puolukan makuisia ja näköisiä). Hyvän puuron saa tehtyä  myös cranberry saucesta.

Kinuskikastikkeen kun keittää miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen noin 10 minuuttia tai kunnes seos sakenee, niin ei takuulla pala pohjaan.
Otsikko:
Kirjoitti: Milka - syyskuu 10, 2006, 21:24
Kiitos Aikis & Urul neuvoista,

Valitettavasti nykyisessa talossani on keraaminen sahkohella. Tosin erittain hyva sellainen.

Onko kukaan muuten kokeillut onnistuisiko puuron tekeminen riisinkeittimessa? Aidillani on sellainen puurokattila ja jotenkin muistelisin sen periaatteen olevan vahan samankaltainen riisinkeittimen kanssa.
Otsikko:
Kirjoitti: Timo - syyskuu 11, 2006, 09:47
Milka. Minä kyllä keittelen riisinkeittimellä jatkuvasti vesipohjaisia puuroja eli lähinnä ohra- ja tattaripuuroa. Mannapuuroa en syö enkä tee millään tavalla, joten siitä ei ole kokemusta, mutta luulisi onnistuvan ainakin jos et  keitä maitoon.  Kyllähän se periaatteessa puuro onnistuu millä tahansa, millä saa veden kiehuvaksi (tai lähes), ja hommaa helpottaa, jos lämpötilaa saa säädettyä. Minä en kyllä näe mitään estettä, miksei keraamisella sähköhellalla voisi keittää puuroa ihan siinä missä muillakin helloilla.

Haudutuskeittimessä (englanniksi crock pot tai slow cooker) tulee myös maukasta puuroa ainakin niistä aineksista, joita täytyy keittää pidemmän aikaa. Minulla on ollut tapana panna tuo oma savipadalla varustettu haudutuskeittimeni ajastimen avulla aloittamaan hutunkeitto 3-4 tuntia ennen aamiaista.
Otsikko:
Kirjoitti: Sara&Pete - syyskuu 11, 2006, 23:38
Heips vaan puuronkeittäjät. Ajattelin kantaa korteni kekoon ja antaa muutaman vinkin tuohon mannapuuron tekoon....toivottavasti auttaa.

Milka kun keität puuroa niin sekoita sitä hyvin aina välillä. Itse seison neurootisena kattilan vierellä ja sekoitan sitä vispilällä vähän väliä. Lienee jäänyt traumat lapsuuden mannapuurosta jossa oli sellaisia isoja pureksittavia klimppejä...yäk. Tuohon en osaa sanoa onnistuuko se noilla keittimillä mutta keraamisella liedellä kyllä hienosti. Tosin meillähän onkin liedestä "suomi versio" mutta tiedä onko niissä nyt sitten kauhian suuria eroja.

Kokeilkaas keittää välillä mannapuuro esim.  laimeahkoon marjamehuun, annat sen jäähtyä hyvin ja vispaat sähkövatkaimella erittäin hyvin..ja voe veikkone... hyvä vispipuuro valmiina. Itse oon kokeillu mm. mustikoista, viinimarjoista ja vadelmista. Hyvää oli. Ite syön "normaali" mannapuuron jouluisesti kanelilla ja sokerilla höystettynä, isäntä tuolla marjakeitolla ja muksut tykkää "suklaapuurosta" eli sotketaan mannapuuroon kaakaota..namnam... noin niinku variaatioita vinkiksi.

Ei muuta kuin aurinkoista syksyä täältä savonmualta toivottelee Sara

Ai niin ja ooteko muuten maistanu porkkana piirakoita..on nekin hyviä..ja kuulemma siellä toisella puolen maapallookin pidettyjä. Se on siis karjalanpiirakka jossa täytteenä porkkana-riisi täyte.
Otsikko:
Kirjoitti: eevis - syyskuu 12, 2006, 05:07
Sara(&Pete) :D Nyt tuli kyllä niin herkulliselta kuulostava resepti tuo mannapuuro marjamehuun, että pakko kokeilla! Ja kas, sopivasti pensaissa marjat oottaa poimimistaan, eikun mehumaija esiin! Kiitti vinkistä! :peukkuy
Otsikko:
Kirjoitti: mette - syyskuu 12, 2006, 17:07
LainaaAlkuperäinen postittaja eevis
Sara(&Pete) :D Nyt tuli kyllä niin herkulliselta kuulostava resepti tuo mannapuuro marjamehuun, että pakko kokeilla! Ja kas, sopivasti pensaissa marjat oottaa poimimistaan, eikun mehumaija esiin! Kiitti vinkistä! :peukkuy

Eevis, siis onko sulla vielä marjat puskissa (tuskin kuiteskaan vadelmat) kun nyt  sentään ollaan jo  syyskuun puolivälissä? Minä  kun  muistelen, että ne tavallisesti kypsyivät jo elokuun alkupuolella, vai onko yhdeksässä vuodessa voinut hämärtyä tällainenkin asia:roue Täytyykin  selata vanhat diaryt.

Pitäisi varmaan mennä puunamaan  hämähäkin seiteistä meidän mehumaija ja laittaa se ebayhin, kun tuolla varastossa lojunut vuosikausia käyttämättömänä. No, ihan tarkalleen sille on tainnut olla käyttöä peräti kahdesti.
Otsikko:
Kirjoitti: eevis - syyskuu 12, 2006, 17:35
Mette :D Ei, et muista väärin ainakaan vattujen suhteen, mutta punaisia viinimarjoja ja karviaisia tuli niin paljon, että siellä niitä on puskat vielä täynnä. Vaikka kuinka on jo poimittu ja silti vielä riittää... Viinimarjat ovat niin happamia, että säilyvät hyvin pitkään pensaassa. Ah, rahkapiirakkaa punaisilla viinimarjoilla... mmm se hapokkuus... :P Heh, kyllä tässä vielä riittää tekemistä niistä! Mutta tuo sinun mehumaijasi... eiköhän joku australiansuomalainen sen vielä riistä käsistäsi, jos vaan vihjaatkin siitä luopuvasi? :eye: :)
Otsikko:
Kirjoitti: Sara&Pete - syyskuu 12, 2006, 18:04
Eevis ja muut mannapuuron ystävät...kiva että vinkistäni oli hyötyä.

Lisäisin vielä tuohon mannapuuron keittämiseen mehuun seuraavan seikan...nimittäin jos et omaa mehustinta tai sulla ei oo valmista mehua saatavilla. Keitä vaikka n.2 dl marjoja (tuoreita tai pakaste)  litrassa vettä niin että ne vaalenee ja siivilöi marjojen rippeet pois. Laita mehu takas liedelle ja vispaa siihen mannasuurimot ja sokeri tai muu makeutusaine.

Terkuin Sara
Otsikko:
Kirjoitti: Aikis - syyskuu 12, 2006, 18:14
Ah, tullee noista SAran ohjeista ihan nuoruus mieleen..kun nuorna aiteena pesueelle kokeilin kaikenmoista. Eli kaikki on koettu, viinimarjapuurot (just tuolla viimeksimainitulla tavalla, koska ei mulla ollut mehumaijaa) ja omatekoiset suklispuurot...Nyt mua ei enaa kukaan tartte eika pyyda puuvoo, puuvoo.
Otsikko:
Kirjoitti: mette - syyskuu 12, 2006, 18:30
LainaaAlkuperäinen postittaja Sara&Pete


Milka kun keität puuroa niin sekoita sitä hyvin aina välillä. Itse seison neurootisena kattilan vierellä ja sekoitan sitä vispilällä vähän väliä. Lienee jäänyt traumat lapsuuden mannapuurosta jossa oli sellaisia isoja pureksittavia klimppejä...yäk.


Ja minä vispilöin kaiken aikaa, sen viitisen minuuttia mitä siihen nyt kuluukaan.
Klimppivapaata vispipuuroa saa, kun  lisää mannaryynejä kiehuvaan nesteeseen vähän kerrallaan ja tehokkaasti sekoittaen nimimerkillä kokemusta on...

LainaaKokeilkaas keittää välillä mannapuuro esim.  laimeahkoon marjamehuun, annat sen jäähtyä hyvin ja vispaat sähkövatkaimella erittäin hyvin..ja voe veikkone... hyvä vispipuuro valmiina. Itse oon kokeillu mm. mustikoista, viinimarjoista ja vadelmista. Hyvää oli.


Ihmettelen nyt kovin, että miksi laimeahkoon??? Jos ei tämä nyt sitten ole jokin murresana ...minulle vaan laimea on yhtä kuin litku...Niin, miten olet noista edellä mainitsemistasi marjoista (yhdessä tai erikseen) puuron valmistanut? En muuten raaskisi vadelmista alkaa mehua keittelemään. Eipä silti, minusta vadelma onkin parasta sellaisenaan, survottuna lettujen tai jäden kanssa.

Kokeilin muuten vispipuuron valmistusta hanskien antamalla reseptillä tai hiukan ohjeesta poiketen. Cordialeita meille ei olla ostettu kuin kerran ja se riitti meille pienimpämme saadessa silloin hyvin voimakkaan allergisen reaktion. Ymmärrän siis hyvin miksi cordialeita ei saanut tarhaan eikä esikouluun viedä.  Niin, cordialin sijaan käytinkin Cascaden Raspberry Syrup Juicea, jollaisen olin kerran ostanut siinä luulossa, että olisi yhtä hyvää kuin  heidän mustaherukkamehunsa, vaan petyinpä pahasti. Maistui ihan äklölle cordialille. Eipä siis tarvinnut sokeriakaan  lisätä. Ja lopputulos; aivan vispipuuron näköistä ja väristä siitä tuli, mutta aivan liian makeata, joten puolukan puuttuessa suosin edelleenkin cranberrya.







LainaaAi niin ja ooteko muuten maistanu porkkana piirakoita

Ollaan maistettu monet, monet kerrat...

 
Lainaaja kuulemma siellä toisella puolen maapallookin pidettyjä.  


Kovasti ovatkin. Me emme niitä ole  muualla syöneetkään  kuin täällä puolen maapalloa :hahhaa
Otsikko:
Kirjoitti: Sara&Pete - syyskuu 12, 2006, 20:45
Heips Mette :D

Kysyit viestissäsi että miksi laimeahko?? Noh, laitoin laimeahko koska en halunnut käyttää sanaa laimea (mielestäni litku) vaan vähän niinkuin laimean ja vahvan mehun välimaastosta.. noin niinku varovaisesti. Itselläni kävi nimittäin joskus taannoin niin että laitoin aika vahvaa mehua ja lopputulos oli kamala :o Taisin keittää puuroa silloin puolukoista tai mustista viinimarjoista.. en muista tarkalleen.

Marjoista olen käyttänyt juuri mainitsemiani.. puolukoita, mustikoita, mustaviinimarjaa ja vadelmaa. Taisin joskus kokeilla jotain hedelmääkin mutta en oikein tykänny. Marjojen sekoitusta en ole muuten kokeillut... kiitti vinkistä.:peukkuy Vadelmaa raaskin käyttää kun kasvaa pihamaalla ihan sopivasti.. jääpi kyllä leivontaakin. Vaikkakin joskus on käynyt kato kun ampiaiset ovat löytäneet vadelmat ja syöneet niitä osittain.

Heh.. no itse en ole noita piirakoita maistanut kuin taas täällä Suomessa... ja hyviä ovat täälläkin. Hyvä perhe tuttumme Cabalabasta kertoi että porkkana piirakat ovat suosittuja siellä teitin suunnalla. En vain tiennyt että kuinka yleisesti saatavilla. Hyvä niin että löytyy :peukkuy