Moikkelis! :)
Mua kiinnostaa toi WH-juttu koko ajan enemmän ja enemmän mutta tässä ajan kuluessa se kaveri, jonka kanssa mun piti lähteä, onkin päättänyt lähteä ison meren toiselle puolelle ja nyt olisin siis lähdössä reissuun yksin. :( Sekä töiden että kavereiden saaminen hiukan mietityttää niin haluisinkin kuulla niitten kokemuksia, ketkä on lähtenyt sinne ihan omin päin seikkailemaan. Sen verran innostunut olen kyllä lähtemään sinne, että tuskinpa se matka tähän tyssää... :D
Ei mitään hätää! Pärjäät kyllä varmasti yksinkin ja itse ainakin pidän yksin reissaamisen hyvinä puolina omaa päätäntävaltaa :D Mitä luultavimmin tapaat jo ensimmäisenä päivänä muitakin reissaajia ja kaverisuhteita varmasti syntyy! Anna mennä vain :peukkuy
Itse myos yksin lahtija ja ei mitaan ongelmia ole ollut loytaa uusia ystavia.... :D
Minakin yksin tulin, mutta vahan eri syysta. Olihan siina kylla pakko ajatella seikkailua...Enka ole viela katunut paivaakaan, etta otin ja lahdin yksin!
Jos kielitaitoa haluat erityisesti kehittää, niin yksin matkaaminen on aivan ehdoton juttu, koska silloin joudut kaikki asiat hoitamaan englanniksi. Jos sulla on suomalainen kaveri mukana, niin todennäköisesti päivän aikana tulet puhumaan huomattavasti enemmän suomea kuin englantia.
Eli eikun yksin reissuun vaan niin hyödyt matkasta enemmän:peukkuy:peukkuy
:)Tony
Nyt kylla tarttis kaverin, jonka kanssa reissata...Kielitaito on tarpeeksi hyva muutenkin. Nyt tuntuu vaan liian vaikealta lahtea seikkailemaan yksin...Kukaan ole kaverin tarpeessa?
Älä masennu Woikukka, kyl sieltä kavereita löytyy. ehh. Vissiin kaikki sanonu jo samaa. Meikä vain psyykkaa itteäni ku lähen kans yksin. :D
Mut joo, bussiin hyppään joskus syyskuun lopulla ja suuntana Cairns...Ja ajattelin pysähtyy Newcastlesta lähtien jokaisessa pysähtymisen arvoisessa paikassa... B-)
Oisha se kiva reissata jonkun kanssa ja varmasti muillakin saman suuntaista suunnitelmaa!?
Hegu
Sanonpa minakin sanani tahan:D
Muistaakseni makin taisin lahteissani (11/2003) vahan mietiskella kuinka sita yksin on sitten kiva reissata,mutta kylla se melkein on niin ollut niin etta KUNPA JOSKUS SAISI OLLA YKSIN:D:D
Ei vaan,totta puhuen ma ainakin olen tavannut niin paljon ihania ihmisia matkan varrella,joten jos vaan reippaasti hostellissakin esittelee itsensa ja alkaa puhuun vaikkapa melkein mita tahansa niin taatusti ystavia loytyy.Nain jalkeenpain on vaikee kuvitellakaan etta kuinka sita joskus kuvitteli lahtevansa yksin reissuun,nimittain eipa ole semmoisia yksinaisia hetkia ollut:D
Joten rohkeesti vaan reppu selkaan ja menoksi:peukkuy:peukkuy
kannustaa,Johanna
No juu, yksinään tosiaan pitäis lähteä. Ja onhan se vähän niin, että toisinaan tulee ihan sellanen olo, että eihän tästä tule kakkua tai makkaraa. Lähteä nyt toiselle puolelle maapalloa ihan yksin. Mut sit joo toisaalta...
Itsestähän se on kiinni. Eikä se vissiin ole ollenkaan niin hankalaa, kuin vois tosiaan kuvitella. Noh, seikkailu odotettavissa.
On se kiva, kun täällä riittää näitä, jotka rohkaisee meitä sinne yksinään lähtijöitä.
:D