Suomen kansalaisuus entisille Suomen kansalaisille

[Jouko]

Suomen Ulkoministeriö kannattaa Suomen kansalaisuuden myöntämistä entisille suomenkansalaisille

Suomen Ulkoministeriö kannattaa Suomen kansalaisuuden myöntämistä entisille suomenkansalaisille, samoin Ulkoministeriö kannattaa Suomen kansalaisuuden säilyttämistä niillä henkilöillä, jotka ottavat toisen maan kansalaisuuden tulevaisuudessa.

Uuden lakiesityksen siirtymäsäännösten mukaan, vanhan kansalaisuuslain nojalla kansalaisuutensa menettäneet voisivat tietyin rajoituksin hakea Suomen kansalaisuuden takaisin. Ulkoministeriön antaman lausunnon mukaan kaikille vanhan lain aikana kansalaisuutensa menettäneille, on annettava mahdollisuus hakea menetetty Suomen kansalaisuus takaisin.
   
Tähän mennessä Suomen kansalaiset ovat automaattisesti menettäneet Suomenkansalaisuuden, hakiessaan toisen maan kansalaisuutta. Monelle ulkomailla asuvalle, asuinmaan kansalaisuuden haku on ollut pakon sanelema tosiasia jo pelkästään työn vuoksi. Usein asuinmaassa jo tiettyjen työpaikkojen hakeminen edellyttää asuinmaan kansalaisuutta.

Ulkomailla asuva suomalainen joutuu kansalaisuuden menettämistilanteessa usein ristiriitaisten tunteiden valtaa, sillä ulkomailla asuvat Suomalaiset kokevat Suomenkansalaisuuden osaksi omaa siirtolais-identiteettiä. Usein juuri ulkomailla asuvat suomalaiset joutuvat analysoimaan syntyjuuriaan ja tämän johdosta kokevat itsensä erittäin voimakkaasti suomalaisiksi.

Ulkoministeriön mukaan lakiehdotus on tällä hetkellä lausuntokierroksella sen eri  ministeriöissä, tuomioistuimissa sekä kansalaisjärjestöissä. Lain odotetaan läpäisevän eduskunnan vielä tämän syksyn aikana.

Laki vaikuttaa voimaantullessaan myös Australiassa asuvien suomalaisten elämään, sillä Australian hallitus hyväksyi vuoden 2002 maaliskuussa lain, jonka mukaan toisen maan kansalaisuuden ottavat eivät menetä Australian kansalaisuutta. Toteutuessaan lakiehdotus koskisi myös toisen polven suomalaisia. Samoin uusi laki helpottaa alle 22-vuotiaiden mahdollisuuksia säilyttää Suomen kansalaisuus.

Suomen passin takaisin saaminen helpottaisi myös paluumuuttoa Suomeen sekä työskentelyä EU- vaikutuspiirissä. Lain yhtenä tavoitteena on ollut kansalaisuusasioiden nopea ja yksinkertainen käsittely. Ulkoasiainhallinnon kannalta lakiuudistuksen keskeisiä periaatteita ovat monikansallisuuden hyväksyminen, kansalaisuudettomuuden estäminen sekä ihmisoikeusnäkökohdat kuten sukupuolten välinen tasa-arvo.

Lakiehdotuksen mukaan myös laki jonka nojalla lapselle myönnetään Suomen passi tulee muuttumaan. Aiemmin lapsi on voinut saada passin vain äidin kansalaisuuden mukaan, mutta uuden lain perusteella, lapsella olisi mahdollista saada kansalaisuus myös isän mukaan.
 
Ulkoministeriön mukaan siirtymävaiheessa kansalaisuusilmoitus tulisi voida jättää myös kunniakonsuliin, jossa ilmoituksen jättäjän henkilöllisyys tarkistettaisiin. Ulkoministeriö pitää Ruotsin mallia erittäin onnistuneena. Ruotsinmallissa henkilöt voivat hakea kaavakkeet siirtolaisviraston kotisivulta.
Ruotsissa ilmoitus tapahtuu seuraavan kaavan mukaan.

Ruotsalaisen Migrationsverketin kotisivulta löytyvä lomake liitteineen lähetetään Migrationsverketiin. Liitteiksi lomakkeeseen laitetaan
1) henkilöllisyyden varmistavan dokumentin kopio
2) kopio päätöksestä, jolla saatu ulkomaan kansalaisuus
3) asiakirja, joka osoittaa että on ollut Ruotsin kansalainen (jos tällainen selvitys löytyy).

Kopioiden tulee olla oikeiksi todistettuja. Ilmoituksen voi lähettää postissa. Henkilöllisyyttä ei todeta missään vaiheessa henkilökohtaisesti. Käsittelymaksua siirtymäsäännösten mukaisesti takaisin saatavaan kansalaisuuteen ei Ruotsissa ole.

Ruotsissa henkilökohtaisen hakemuksen jättämistä ei pidetty tarpeellisena, koska ilmoituksen väärentämistä ei pidetä todennäköisenä ja väärennöksen tekeminen on kriminalisoitu.

Ruotsissa ei ole ollut yhtään väärinkäytöstapausta. Maksuttomuus ja posti-ilmoitusmahdollisuus on Ruotsissa perustunut siihen tosiasiaan, että ympäri maailmaa olevien ulkoruotsalaisten olisi ollut erittäin vaikea tulla hoitamaan asiaa henkilökohtaisesti suurlähetystöihin/konsulaatteihin. ( Lähden ulkoministeriö)
   

Ministeriön mukaan viisivuotisen siirtymävaiheen aikana 34:ää euron käsittelymaksua kansalaisuustiedustelusta pidetään kohtuullisena. Pienellä käsittelymaksulla koetetaan välttää tarpeettomat hakemukset.

Lakiluonnoksen mukaan ilmoitus voitaisiin jättää asianomaiseen Suomen diplomaattiseen edustustoon tai lähetetyn virkamiehen johtamaan konsuliedustustoon. Ulkoasiainministeriön näkemyksen mukaan siirtymävaiheen kansalaisuusilmoitus tulisi voida jättää myös kunniakonsulaattiin, joka tarkistaisi ilmoituksenjättäjän henkilöllisyyden ja toimittaisi ilmoituslomakkeet edelleen toimivaltaiselle suurlähetystölle tai ulkomaalaisvirastolle.

Voimaan astuessa uusi laki toisi todellista helpotusta kymmenientuhansien ulkosuomalaisten kansalaisuus-ongelmaan.







RAIVON KENGÄT OLIKIN TÄÄLLÄ :roue:roue:roue:roue:roue