Vielä aikaa hakea takaisin Suomen kansalaisuutta. Hakuaika päättyy 31.05.200

[Jouko]

Kansalaisuusilmoituksella on mahdollista hakea takaisin Suomen kansalaisuutta 31.05.2008 mennessä.
Tämä koskee entisiä Suomen kansalaisia ja heidän jälkeläisiään.

Ilmoitukset on oltava konsulaatissa Sydneyssä tai suurlähetystössä Canberrassa viimeistään 31.05.2008. Huomioitavaa on, että ilmoitus on tosiasiallisesti oltava käsittelyssä mainituissa edustustoissa viimeistään 31.05.2008. Tämä tarkoittaa, että mikäli ilmoitus lähetetään postitse, ei riitä, että postileima on 31.05.2008.

Mikäli ilmoitus saapuu 01.06.2008 tai sen jälkeen, sitä ei käsitellä, vaan se palautetaan hakijalle. Kesäkuusta alkaen Suomen kansalaisuutta voi hakea vain Suomesta, vaatimuksena on muun muassa, että hakija asuu Suomessa.

Lisätietoja antaa konsulaatti Sydneyssä, yhteystiedot: email sanomat.syd@formin.fi, puhelin (02) 9327 7904

Kaavakkeita pdf muodossa http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=1942

Postitusosoite:         
Consulate of Finland   
537 New South Head Road
Double Bay NSW 2028   

[Silppu]

Kertokaa nyt hyvät ihmiset tästä vielä sukulaisillenne ja tuttavillenne Australiassa.

Tämä on tilaisuus hankkia Suomen kansalaisuus ja sitä kautta EU-kansalaisuus tavalla, joka ei toistu.

Esimerkki

Yli 80-vuotiaan mummon äiti saapui Australiaan vuonna 1899, ja luopui samalla kansalaisuudestaan. Tämä mummo haluaa nyt saada Suomen kansalaisuuden, ja niin myös kaikki hänen 12 lastaan sekä heidän lapsensa ja lapsenlapsensa. Niinpä tuohon hakemukseen tulee yhteensä liki 50 nimeä, ja kaikille heille anotaan kaksoiskansalaisuutta.

Toki tämä oli kuvitteellinen esimerkki, mutta tiedän useampiakin, jotka ovat saaneet kansalaisuuden sillä perusteella että heidän isovanhempansa olivat suomalaisia. Moni Australian suomalainen ajattelee, että eihän sillä kansalaisuudella enää mitään tee, kun on jo näin vanha. No ei teekään, mutta lapsenlapset saattaisivat olla hyvinkin kiinnostuneita EU-passista ja suomalaisista juuristaan. Tiedän suomalaisten isovanhempien lapsien opiskelevan Suomessa ja monet ovat käyneet armeijan tai siviilipalveluksen Suomessa (siten että Suomi maksaa lennot ja yhden lomamatkan/6kk).

Joten laittakaapa pikaisesti sanaa kiertämään kaikille tutuille ja sukulaisille joilla on suomalaiset juuret. Aikaa on reilu kuukausi, jonka jälkeen kansalaisuuden saaminen ei ole enää tällä tavalla mahdollista.

Silppu

[Rockola]

Kertokaa nyt hyvät ihmiset tästä vielä sukulaisillenne ja tuttavillenne Australiassa.

Tämä on tilaisuus hankkia Suomen kansalaisuus ja sitä kautta EU-kansalaisuus tavalla, joka ei toistu.

Esimerkki

Yli 80-vuotiaan mummon äiti saapui Australiaan vuonna 1899, ja luopui samalla kansalaisuudestaan. Tämä mummo haluaa nyt saada Suomen kansalaisuuden, ja niin myös kaikki hänen 12 lastaan sekä heidän lapsensa ja lapsenlapsensa. Niinpä tuohon hakemukseen tulee yhteensä liki 50 nimeä, ja kaikille heille anotaan kaksoiskansalaisuutta.

Esimerkki on sangen kuvitteellinen monestakin syystä, ei vähiten siksi, että vuonna 1899 ei Suomen kansalaisuutta (eikä kyllä Australiankaan senpuoleen) ollut olemassakaan kuin joidenkin kansallismielisten kiihkoilijoiden märissä unelmissa.

Mikäli mummon äiti olisi menettänyt Suomen kansalaisuutensa jollakin niistä tavoista, jotka kansalaisuuslain 60 § 1 mom mainitsee, voisi mummo hakea kansalaisuutta. Koska mummo on kuitenkin vasta hakemassa kansalaisuutta itselleen, eivät hänen jälkeläisensä voi sitä ilmoitusmenettelyllä saada. Mummon itsensä olisi pitänyt olla joskus ollut Suomen kansalainen, jotta hänen lapsensa olisivat ilmoitusmenettelyn piirissä.

Lapsenlapset eivät voi mummon tai hänen esivanhempiensa kansalaisuuden perusteella käyttää ilmoitusmenettelyä lainkaan.

Kansalaisuuslaki verkossa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030359

[Merja]

Ja eikös vain Suomen kansalaisuuden omaavat voi käydä armeijan Suomessa? 

[Silppu]

Kiitos Rockola korjauksesta

Lapsenlapset eivät voi mummon tai hänen esivanhempiensa kansalaisuuden perusteella käyttää ilmoitusmenettelyä lainkaan.

Kyllä alle 18-vuotiaat lapsenlapset ovat mukana samassa ilmoitusmenettelyssä jos päähakijana on joku kansalaisuuden menettäneen jälkeläinen.

Armeijassa taisi olla viimeksi toisen maailmanasodan aikaan muita kuin Suomen kansalaisia. Tietääkö joku, että saako ulkosuomalaiset hakea siviilipalvelukseen vapaaehtoisena, vai onko se vain siinä tapauksessa jos keskeyttää armeijan. Voisi hyvin kuvitella, että moisessa oppisi paremmin suomen kieltä, kuin ulkosuomalaisten joukkueessa, jossa ihmiset puhuu keskenään englantia.

[Rockola]

Lapsenlapset eivät voi mummon tai hänen esivanhempiensa kansalaisuuden perusteella käyttää ilmoitusmenettelyä lainkaan.

Kyllä alle 18-vuotiaat lapsenlapset ovat mukana samassa ilmoitusmenettelyssä jos päähakijana on joku kansalaisuuden menettäneen jälkeläinen.

Seison korjattuna.

Armeijassa taisi olla viimeksi toisen maailmanasodan aikaan muita kuin Suomen kansalaisia. Tietääkö joku, että saako ulkosuomalaiset hakea siviilipalvelukseen vapaaehtoisena, vai onko se vain siinä tapauksessa jos keskeyttää armeijan. Voisi hyvin kuvitella, että moisessa oppisi paremmin suomen kieltä, kuin ulkosuomalaisten joukkueessa, jossa ihmiset puhuu keskenään englantia.

Silloin, kun itse kävin leikkimässä sotaa ja opettelemassa ruutupeitteen viikkaamista, samassa komppaniassa oli muistaakseni Etelä-Afrikasta tullut kaveri, joka poistui taakse ihan sujuvasti siellä suomenkielisten seassa. Käytäntö on tietysti saattanut muuttua sittemmin, mutta ainakaan silloin ei tietääkseni ollut mitään  erillisiä ulkosuomalaisten joukkueita. Tuskinpa ulkosuomalaisia joka saapumiserään joukkueen verran piisaisikaan.

[MH]

Vaimon veli kävi aikoinaan Suomen armeijan Australiasta käsin, palvelu oli säkylässä ja kunniakomppaniassa aivan normaalissa joukko-osastossa. Muuta erityistä ei ollut kuin se että Säkylän paikallislehti teki jutun kuinka joku on tullut Australiasta saakka armeijaan. Tuosta kyllä aikaa jo yli 30v saattaa olla eritilanne nykyään.

[Aikis]

Vähemmän puolustusvoimia sisältäpäin tuntevana olen ymmärtänyt että vaikka ei mitään ulkkisjoukkoja olekaan, niin monet laitetaan automaattisesti Santahaminaan ellei ole jotain erityissyytä/toivetta sijoittaa muualle (mummola). Kuulemma asiassa on se huono puoli, että sinne myös pannaan paljon urbaaneja uusavuttomia nuorukaisia jotka puhuvat hesaa, ja seuraukset näiden vähän huonoa kotimaista puhuville ulkomailta tulleille ovat olleet epämiellyttäviä. Sitä en tiedä, ollaanko tätä systeemiä muuttamassa ja onko koko Santahaminan joukkoosastoa tai mikä lieneekään, enää ainakaan kauaa olemassa...

[Silppu]

Kuulemma asiassa on se huono puoli, että sinne myös pannaan paljon urbaaneja uusavuttomia nuorukaisia jotka puhuvat hesaa, ja seuraukset näiden vähän huonoa kotimaista puhuville ulkomailta tulleille ovat olleet epämiellyttäviä.

Olen kuullut että ulkosuomalaiset puhuvat siellä englantia keskenään sekä suomenkielisten kanssa. Mutta helppoahan tuon Hesa-slangin perusteet on oppia.  Riittää kun laittaa joka kolmanneksi sanaksi erään v-kirjaimella alkavan sanan.

[jounij]

Minun muutaman kokemukseni mukaan taas suomensuomalaiset nykyään sotkevat puheeseensa koko ajan englantia muistuttavia sanoja. Minun ja vaimoni nykysuomalaista kielenkäyttöä puhtaampaa suomenkielistä puhetta pidetään yleisesti suorastaan suurena ihmeenä näin monen Australiassa asumamme vuoden jälkeen.


Suomenkieltä arvostava

[Leokatti]

Samaa mieltä Jounin kanssa. Eikä vain englantia muistuttavia sanoja, vaan myös suoria tökkiviä käännöksiä, kuten "pitkässä juoksussa" (= in the long run). Mitä vikaa on "pitkällä aikavälillä" tai "pitemmän päälle"? Ja ei - en ota lainausmerkkejä pois noista, vaikka sanoisitte mitä niitten käytöstä! 

[Aikis]

Puheenne tekevät järkeä.

Kati, älä huoli, ei niitä kielenhuollon ohjeita sinulle oltu tarkoitettukaan.  Tuota siteerattua Korpelan Turun yliopistossa laatimaa viihteellistä kielenhuollon verkkoversiota käyttävät kuulemma oppaanaan mm. henkilöt, joille viralliset oppaat ovat liian mutkikkaita tai jotka ovat masentuneet saamastaan kritiikistä.