PhD Australiassa

[eijleht]

Olen Suomen yliopistosta vasta valmistunut maisteri pääaineenaan molekyylibiologia. Haaveilen jatko-opintojen suorittamisesta Australiassa ja tarkemmin Sydneyssä. Olen hieman surffaillut yliopistojen sivuilla (Mq, UTS, University of Sydney), mutta koska käytäntö opettaa parhaiten, päätin tiedustella teidän kokemuksianne Scholarshipeistä, hakuprosesseista jne. Ensin pitäisi löytää kiinnostava projekti, jonka vetäjä olisi halukas ohjaamaan väitöskirja- työtäni. Mikäli joku tietää jotain biotekniikan, solu- ja molekyylibiologian, biokemian, immunologian, nanoteknologian tms. alojen tutkimusryhmistä, projekteista tai ihmisistä (Sydney) niin olisin kiitollinen kommenteista.

[eevis]

eijleht

Mulla paaaineena oli biotekniikka, nyt olen taalla Monashin yliopistolla tekemassa VAAN toita (ei siis jatko-opintoja). Valitettavasti mulla ei ole minkaan valtakunnan kontakteja Sydneyyn, mutta hyvin suppealla kokemuksella sanoisin, etta olisi aika tarkeaa saada suomalainen proffasi mukaan hommaan, eli joko tosi hyvat suositukset, tai sitten suoraan kontaktit sinne yliopistoon, minne haluat. Yleisesti sanoisin suomalaisilla olevan hyvan maineen (siis koulutuksen taso), mutta taalla on paljon PhD-opiskelijoita tarjolla. Taallahan kai yleisimmin homma toimii siten, etta ensin teet sen Batchelor-tutkinnon, sitten jatkat Honors-tutkimuksella (noin 1 v), jonka jalkeen jos olet menestynyt tarpeeksi hyvin, saat paikan PhD-projektiin kolmeksi vuodeksi (tosin monella PhD voi kestaa 4-5 vuotta, yksi tyokaveri sai tiiliskivensa valmiiksi juuri 6 vuoden pakerruksen jalkeen, huh). Mutta koska kaikki suomalaiset (tahan asti, tulevaisuudessa ehka ei) tekee Mastersiin asti tutkintonsa, varmaan tuon Honors-vaiheen voi unohtaa tosta noin vaan ja sitten riittaakin kunhan todistaa soveltuvansa PhD-tasoiseen tutkimukseen. Eli kunhan vakuutat proffan, muilla ei ole valia...

Mutta helpointa olisi varmaan aloittaa tutkimalla, onko vanhalla opinahjollasi millaan laitoksella kontakteja Sydneyyn. Sillahan ei sitten niin kauheasti ole valia, onko se juuri biotekniikan tai molekyylibilsan laitos vai joku muu, kunhan joku kanava olisi olemassa. Sitten jos viela aussiyliopiston sivuilta loytyisi joko valmiita tarjolla olevia PhD-paikkoja tai sitten vaan se juuri sulle taydellinen projekti, niin rohkeasti vaan ottamaan yhteytta sen projektin pomoon. Tottakai ne saavat paivittain varmasti muutamalta muultakin samanlaisia maileja, mutta kunhan heitat tekstiin ne muutamat porkkanat niista sun spesiaalitaidoista ja miten olisit juuri siihen projektiin taydellinen lisa, niin vois tarpatakin. Ja sitten jos/kun saat sen proffan kiinnostumaan, han kylla auttaa siina rahoituksen hankkimisessa varmasti. (vaikka kylla eraskin sisukas suomalainen sissi taalla Melbournessa kylla jaksaa itse hakea koko ajan omat stipparinsa vuodesta toiseen, hatunnosto hanelle )

Mutta HUOM HUOM koska en itse tee vaikkaria taalla, kaikki yllaoleva perustuu mutuun sun muuhun hearsayhin (ja sisaltaa varmasti asiavirheita), niin toivottavasti joku oikeasti vaikkariaan taalla tekeva suomalainen vastaa sulle. Good luck!

[Tuipa]

Kyllähän niitä kansainvälisiä väikkärin tekijöitä löytyy!
Ongelma on vain rahoituksen saaminen. Eli kansainväliset opiskelijat maksavat huomattavasti suurempia opiskelumaksuja, eli myös stippareitten tulee olla huomattavatsi suurempia. Mutta näitä stippareita on kyllä olemassa - eli stippari johon kuuluu palakkasi, kv. maksut jne. Eräällä ystävälläni on tuo koko paketti (liikunnan opiskelija tosin), jonka jälkeen hän saa verotonta tuloa n. $20.000 vuodessa.
Mutta ensimmäinen tehtävä on siis löytää projekti. Sinuna surffaisin nettisivuilla tarkastamassa projekteja ja sitten vaan ottamaan yhteyttä. Oma aktiivisuus on parasta markkinointia. Ikävä kyllä omat kontaktit on ihan eri alalla, vaikka eräs ystäväni opettaakin Sydneyn yliopistossa (ekonomiaa). Tosin tuo samainen heppu teki ekan väikkärinsä molekyylibilsasta Hobartissa.
Itse olen elellyt stippareilla koko ajan, ja voin kyllä sanoa että hyvä CV kannattaa. Eli kaikki julkaisut, konferenssit yms on mannaa. Vaikka itselleäni ei ole tutkintoja ausseista, niin kaikki hakemani stipparit olen saanut (ja nyt samalla koputan puuta....) Sanottakoon vielä, että minulla on kaksoikansalaisuus, eli stippareita on enemmän.