Se on siinä, sano Mertaranta

Aloittaja headwind, kesäkuu 11, 2003, 16:11

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Jaaks

Onneksi Olkoon Family Headwind
:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX

Otetaanpa pari VB;ta illalla juhlan kunniaksi

:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX

Big Cheers
Jaaks

jounij

Onnittelut HW! Minäkin lupaan kumota illalla parit VB:t. Se ei ole toki lainkaan epämiellyttävä tehtävä...


Onnittelee

Jouni
Canberra
Jouni
Canberra

Raiwå

Héadwind :XXXX:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX


Tässä tulee ihan haikeeks mieli kun lukee näitä onnistuneita anomuksia, ihan muistuu mieleen oma riemu.

Ja samalla kuitenkin jollain tavalla tuntee itsensä osalliseksi asioiden kulussa, oli se pieni tai iso asia jonka kautta on ollut yhteydessä. :coolh

Ja ei muutakun uutta pesään kun vanhat sammuu :))

Eli jäämme seuraamaan seuraavaa ilouutista.
Tämä on yksi niistä asioista joka ajaa meikäläisenkin tänne illat toisensa jälkeen kirjoittamaan.

Eli uteliaille vastaus siihen, kun kysyvät miten meillä on aikaa.
Sitä tulee vaan tehtyä.

Ossilan perheelle iloiset onnittelut, ja varmasti autetaan, kunhan naamanne näytätte.


:XXXX:coolh:XXXX:coolh:XXXX:coolh:XXXX:coolh:XXXX:XXXX
Ray Virta
Sydney


It requires wisdom to understand wisdom: the music is nothing if the audience is deaf.

Sheila

Big hug family Headwind

Todella hyvä fiilis tulee Teidän puolesta!

Itse olen returning resident paperit tilannut morethanIcancount kertoja ja paperit ovat masentavia jo sinnällään mutta kun vieläkään ei ole mies innostunut ovat taasen taka-alalla.

Jos minä ?? voin vaan mitenkään auttaa just ask!!

Paperit taas kohta tilaava..
 
Sheila

Raiwå

Sheila :D

Ota isäntää korvista kiinni, ja ilmoita että nyt jätkä kone lähtee, olex kyydissä ???? :coolh
Ray Virta
Sydney


It requires wisdom to understand wisdom: the music is nothing if the audience is deaf.

Jaaks

Sheila,

Tuo se miehes tanne vaikka vakisin, niin me annetaan sille vahan shokkihoitoa ja takuulla ei halua lahtea Suomeen takaisin :D:D:D:D:D (vai mita Raivo??)

Cheers
Jaaks
:XXXX:XXXX:XXXX

Jouko

Onnittelut viisumin johdosta!!!

Tervetuloa Ozlandiaan, asia varmaan kumahtaa todella tajuntaan vasta sitten kun lentokone riuhtaisee tiedät irti Härmän kamarasta ja pitkän lennon jälkeen valmistaudutte laskuun uuteen kotimaahanne! :XXXX

Cheers
Jouko


- Salibandy? Brisbanessa www.qldfloorball.org

Sheila

...shokkihoitoa mies on saanut monella matkalla..ja kyllä hää tykkäisi, mutta jotain se aina keksii perheyrityksestä blaa, blaa jupista ja taasen läksi kotiin?? Siis ainakin kapakkihoitoa, viiniviljelmä katsaus, 4-wheel drives in the outback, riuttahoitoa, heikkaan hautaamista ja tähtien alla uintia...on jo yritetty?

Olen itse asiassa tehnyt paljon työtä oman irtolaistunteen kanssa ja JO nyt alkaa vähän helpotta 27 vee myöhemmin ... omassa yrityksessäni yritän nytten päästä sellaiseen tilanteeseen, että saisin the best of both worlds. Talvi siellä ja (alkuun ainakin) kesä täällää!

Dreaming
Sheila

PS Miten nuo ukkelit osaavat koko ajan kippistellä - pisaraakaan läikyttämättä? Itse en koskaan loppuillasta raatsi tuota tehrä..:XXXX:XXXX:XXXX

Raiwå

Jaaks :)

Laitetaan kaveri kahden viikon henkisäsäilymiskurssille fraserille, 10 koppa kaljaa, ja yks purkki röpelösinappia.

Alkais muuten tulee dingoille ahtaat paikat ???

:XXXX:coolh
Ray Virta
Sydney


It requires wisdom to understand wisdom: the music is nothing if the audience is deaf.

Tony

Sheila hei, en tiedä kuinka paljon olet lukenut Dunderin juttuja taaksepäin, mutta voin kertoa, että itsellämme on juuri samanlainen haave , ja perkule me meinataan toteuttaa se, eli talvet siellä ja kesät täällä, kuten itsekin sanoit. Olemme myöskin yrittäjiä vaimoni ja minä, ja tietenkin se vaatii mahdottomasti järjestelyjä , jotta asiat ja yritystoiminta rullaisi vaikka talvet tulisikin vietettyä hieman miellyttävimmissä olosuhteissa kuin 35 asteen pakkasessa. Se tosiasia, että elämme vain kerran, pistää ainakin meikäläisen miettimään olisiko perinteiselle kahdeksasta neljään(yrittäjällä seitsemään)ja kuukauden loma vuodessa (yrittäjällä yksi viikonloppu) elämäntyyliille olemassa vaihtoehtoa. Ja siksi meidänkin tavoitteena on viettää mahdollisimman stressitön puolivuotinen Australiassa. Itse kun olen puuseppäyrittäjä (joku varmaan jo ajattelee, että hohhoi ja haukotus olemmehan me sen jo kuulleet, mutta tämä olikin tarkoitettu vain Sheilalle!) niin ajatuksenani on matkan aikana keskittyä harrastukseeni eli koristeveistoon. Se on juuri sellaista hommaa, joka vaatii täysin kiireettömän olotilan, jolloin itse pystyy määräämään työtahdin eikä mikään aikaraja pakota hosumiseen, jolloin monet työt, kuten nämä veistotyötkin, jäävät puolinaisiksi. Ja sehän ainakin meikäläistä harmittaa.

Toivottavasti kukaan tiukkapipo ei menetä yöuniaan ja vedä hernettä nenään edellä mainittujen vitsailujen takia, ja toivottavasti kielenkäyttöni oli riittävän asiallista, selväsanaista ja virkamiesmäistä.

   :)Tony

Sheila

Hai Tony and all,
Oletteko yrittäjiä samassa yrityksessä? Olen lukenut kuin raamattua juttuja taaksepäin muistan paljon asiaa, mutten vielä mahdollisesti kirjoittajaa. Kuten kenenköhän idea, että ostin iltaviiniksi Tunisilaista Niiliä? En näe teidän tilannetta, edes hankalaksi. Molemmat haluavat matkalle talveksi - asiat menevät silloin sitä kohti! (AND WHERE WERE YOU WHEN I WAS YOUNGER?? No worries, Mrs Tony)
Miehelläni ja minulla on omat yritykset. Hänen on sukuyritys jo vuosikymmenien takaa - omani on uusi vielä nuori, mutta kehityy mainiosti. Asioita olisi kovasti siirettäväksi ja sehän tehtäisi jos se olisi yhteinen tavoite. Itse olen matkustushullu. Aussin lisäksi vaikka mihin. Joiltain matkoilta on kirjoituksiakin, esim. asunto-autolla 2-Äitiä ja 5-pientä lasta ympäri Eurooppaa. Tyyliin: oliko vaikeuksia liikkua ilman miestä (vastaus: vain heidän kanssa ;-))
Olen jossain viitannut ohimennen siihen, että jouduin tekemaan paljon työtä irtolaistunnelmani kanssa. Suomessa ikävöin Aussiin ja päinvastoin, kuuluvaisuuden tunne ym. Omat asumiskokemukseni ovat tosiaan sieltä kaukaa, mutta silloin kielioppi oli lapsilla sekaisin. He eivät tienneet mitä kieltä käyttää kennenkin kanssa. Tiedän tämän muuttuneen sillä, että Äiti käyttää vaan Suomea ja Isä aina samaa kieltä mutta omat kokemukseni olivat kielteiset. Tästä johtuu, etten ole laittanut lapsiani kielikouluihin vaan loistaviin Suomalaisiin peruskouluihin oppimaan ensi asiat/kieli ja sitten vieraita kieliä.

Nyt on kiskat kii viikonlopuksi ja palstat selattu. Väärinkäsityksiä tulee aina kirjoitetussa tekstissä mutta haluan yhden kerran tunnustaa, etten tahallani haluaa loukkaa ketään. Mutta kun on Aussin kasvatti siellä (ainakin taasen ennen) on mielenkiintoinen ja kiero mutta reilu huumori - en vaan saa sitä systeemistäni, mutta tosiaan huvitan sillä yleensä vain itseäni!

Now I lay me down to sleep..
Sheila

Tony

Sheila ja muut,
Enpä tiedä mitä sanoisi neuvoksi, jos miehesi ei kertakaikkiaan innostu matkaan lähdöstä kaikkien noiden edellä mainitsemiesi shokkihoitojenkaan jälkeen.Täytyy myöntää, että aika tehokkaan oloista lääkitystä olet kuitenkin tarjonnut, mutta jos se ei vaan tehoa, niin pakkohan se on todeta, että meitä on niin monella tavalla ajattelevia ihmisiä, ja hyvä niin. Eipä täällä Dunderissakaan syntyisi keskustelua, jos kaikki olisivat asioista aina täsmälleen samaa mieltä. Tätä foorumia tietenkin yhdistää se, että kaikilla on matkustelu verissä, ja enkä ole vielä kenenkään huomannut ihmettelevän meidänkään Australiaan lähtöä. Osa sukulaisista ja tuttavista, jotka ainakaan tiettävästi eivät käy täällä kirjoittelemassa, ihmettelevät avoimesti meidän perheen ratkaisuja ja suunnitelmia, mutta suon heille oikeuden siihen. Jos ei ole käynyt Tukholmaa kauempana, niin saattaa olla vaikea ymmärtää, mikä siinä Australiassa oikein kiehtoo, ja minä sentään olen antanut heidänkin nuuhkaista Hot Englishtä  
:??:??. No, se siitä, jottei aivan mennä asiattomuuksiin. Täytyykin kokoajan pitää mielessä nuo Mertarannan kuuluisat sanat, jotta pysyn aiheen rajaamalla sektorilla. Valitettavasti niitä yliastumisiakin joskus sattuu:D

Kyllä, vaimoni on myöskin käsityöpuuseppä ja työskentelemme yhdessä saman katon alla pyörittäen yhteistä puljua. Se että olemme kummatkin saman kärpäsen puremia helpottaa matkasuunnitelmien tekoa huomattavasti. Hän oli aikanaan vuoden aupairina, niin  Saksassa kuin New Yorkissakin, ja ehkäpä se on jättänyt tämän matkustuskipinän kytemään. Kun kymmenen vuotta sitten ehdotin hänelle Australiaan lähtöä, niin eipä tarvinnut lausetta loppuun asti sanoa kun rinkka oli jo ovenpielessä pakattuna.

 Oma oloni on välillä kuin matkasaarnaajalla, kun yritän käännyttää nuoria sukulaisia matkustelun autuaille teille. Varsinkaan näin ylioppilaskirjoitusten jälkeen meikäläistä ei aina katsota sukulaispiireissä niinkään hyvällä, kun aloitan paasaamisen vastavalmistuneelle ylioppilaalle siitä, ettet kai vain aio aloittaa välittömästi jatko-opintoja, vaan lähdethän ainakin vähäksi aikaa kiertämään maailmaa ja hankkimaan niitä tärkeitä elämänkokemuksia, joita et saa mistään kirjoista etkä luennoilta. Saas nähdä koska alkavat boikotoimaan meikäläistä, ja "unohtavat" kutsua juhliin, etten pääsisi levittämään "kyseenalaista" asennettani nuoriin sieluihin:D:D:D Toisaalta nautin tilanteesta:D:D:D.
 Onhan se tietenkin melko utopistinen ajatus, että kaikki nuoret kiertäisivät ympäri maailmaa, eikä se varmaan ekologisestikaan olisi mikään hyvä asia, mutta ennakkoluulot ja siitä syntyneet maailmanlaajuiset konfliktit ainakin vähenisivät.

:)Maailmaa "parantava"ja "saatanallisia" elämänarvoja julistava matkasaarnaaja Tony

iskater

Tony, miksei mulle oo aiemmin auennu sun saarnaaja luontees? Vaikkei sukulaisia ollakaan olisit silti saanut kutsun :) Tulipa juuri omissa yo-juhlissa lyotya kaikille kysyjille luu kurkkuun.
"no jokos tiedat minne menet seuraavaksi opiskelemaan"
"emma mee opiskelee, ei se nyt maistu, ma lahen vuodeks ausseihin :D "

no tulihan sielta positiivistakin palautetta ensi hammennysten jalkeen. mut ois ollu kiva ku ois joku muukin puhunu tahan suuntaan. 80 vieraalle saman tarinan kertominen ja selittely alkoi lopussa maistua puulta :P

[Editoitu 15/6/03 @: iskater]

Tony

Iskater, kiitoksia tuosta kutsu-ajatuksestakin, vaikken paikanpäälle päässytkään. Asenteesi ainakin tuntuu olevan kohdallaan, ja voi kuinka sen pystyisin istuttamaan omiin sukulaisnuoriini vanhemmista puhumattakaan, jotka ovat tämän asian suhteen jo menetettyä kauraa, tai ainakin työsarka heidän kohdalla on hirmuinen. On kauheaa katsoa kolmekymppisiä uraputkessa itsensä loppuunpolttaneita, mahdollisesti jo muutamat avioerot kokeneita asuntolainojen lytistämiä nuoria. Näitä, jotka katkeroituneena katuvat, mikseivät nuorempana lähteneet kiertämään maailmaa, silloin kun sen olisivat voineet tehdä vaikka hetken mielijohteesta. Ja nyt vuosia myöhemmin velkavankeuden ja monien muidenkin murheiden takia kynnys lähteä matkalle on niin suuri, että katseet ovat kääntyneet jo eläkeiän odottamiseen, ja vasta sitten tapahtuvaan elämän aukeamiseen ja siihen kauan odotettuun matkaan. Ei, se on hirvittävää elämän tuhlausta. Miksi ihmeessä ihmiset pilaavat parhaan (ainakin fyysisesti) ajan hosumiseen ja ulkoisten tahojen, kuten useiden sukulaisten, asettamien tavoitteiden toteuttamiseen. Ja kuten olen jo varmaan aiemmin tällä foorumilla todennut, niin sitä eläkeikää ei  välttämättä kerkeä edes näkemään. Tällä minä en tietenkään tarkoita, etteikö eläkeiässä pystyisi matkustelemaan, päinvastoin. Minä ainakin aion matkustella loppuun asti,ainakin niissä rajoissa mitä tulevaisuus, lähinnä terveys, tuo tullessaan. Näin vielä hyväkuntoisena sitä jaksaa kuitenkin paremmin kiipeillä Glasshouse vuorilla, surffata body boardilla, sukellella riutoilla, rämpiä sademetsissä, vaellella vaikka Blue Mountainsilla jne...Mietipä sitä, äläkä muuten mene liian aikaisin naimisiin, vaikka ne sukulaiset kuinka häitä toivoisivatkin.

Tuo mitä kerroit yo-juhlistasi, palautti minut parikymmentä vuotta taaksepäin omiin vastaaviin juhliini, jossa minäkin sain selitellä kaikille vieraille, etten todellakaan ole hakemassa mihinkään yliopistoon, vaan minäpä menen puoleksi vuodeksi töihin , ja sitten nokka osoittaakin jo kohti Australiaa. En muista, olisiko kukaan ollut aidosti iloinen kuulemastaan, mutta sehän ei minua haitannut.

  :)Tony

[Editoitu 15/6/03 @: Tony]

Jaaks

Tony,

Taytta asiaa :XXXX

Tuossa asenteessasi on monelle haaveilijalle oppimista.

Mina olin nuorena hyvin onnellisessa asemassa, silla isani ja Aitivainaa aina rohkaisivat matkustamaan ja tekemaan asioita joita itse halusin eika sita mita suku ja muut odottivat.  

Aina ei suunitelmat menneet aivan niinkuin oli tarkoitus, mutta aina oli tuki ja apu takana olin sitten taydessa "kusessa" Panaman kanavalla tai ilman junalippua ja rahaa Nokian rautatieasemalla.

Isani on nyt jo 70, mutta edelleen matkustaa niin, etta hanet saa helpommin kiinni jostain muusta maasta kuin kotoa ja ensi syksyna han on taas tulossa tannekin tarkistamaan lastenlapsia.

Itse olen pyrkinyt tekemaan saman "palveluksen" omille lapsilleni ja uskonkin, etta yksi parhaita perintoja jonka voi lapsilleen jattaa on hyva kielitaito, avara maailmankatsomus, suvaitsevaisuus ja lahimmaisen rakkaus. Kaiken muun tarpeelisen saakin sitten rahalla.

Fogs,

Kolme vuotias Lara osaa jo laskea 20:neen suomeksi; kiitos sen sinun CD:n

:D

Cheers
Jaaks
:XXXX:XXXX:XXXX

Sheila

Voinko kerran vielä sanoa, että tämä voormi on IHANA! Vaikka ei meillä matkustus ole miehen juttu - otan lapset kainaloon ja lähden matkaan!

Oma esimerkki on varmaan tuo vanhempieni. 60-luvulla he tiesivät, että Aussissa on lämmintä (riittää meikäläiselle vieläkin) ja kahden pienen palleron kanssa vaan menoksi. Matka toki maksettiin silloin ja miehelle oli työpaikka kahdeksi vuodeksi (BHP) mutta kyllä varmasti kokivat sukulaisvarottelua.

Itse kuulen usein "kuinka uudet sohvat ostaisi tuollakin rahalla" ja "lapsille pitäisi säästä perintöä" - WHAT??

Olen (miehen) suvussa aivan Tonyin asemassa mutta kahta en vaihda - toinen on matkustusinto ja ...:cool:

Tony - itse olen ollut lasten kanssa Aussissa (3 kuukautta) heille oli opet katsoneet about alueet läpi mitä opiskelevät. En laittanut paikallisiin kouluihin juuri sitovuuden takia. Lapset katsoivat kirjoija aina kuuman ajan ja lopputulos kun palasimme oli, että he olivat edelle monessa aihessa.

En välttämättä etsi Teidän kanssa samaa olotilaa - olla rauhassa Aussissa - haluaisin yrityksen maksavan lippuni vaan sinne. Teen mielellään työtä myös siellä MUTTA se pieni hetki kun on tehnyt (mitä vaan) työt, syötänyt cocktoot ja lapset polskii altaassa..elämä sanoo Jes! Näitä hetkiä on missä vaan mutta tosiasia on että Aussissa olosuhdepalikat saa helpommin paikoilleen :XXXX

Your life has to be your own
Sheila

riaapa

Hyvä Tony, hyvä Iskater!
 
Voin toimia varoittavana esimerkkinä siitä mitä tapahtuu kun pääsee opiskelemaan heti lukion jälkeen, eikä pidä yhtään väliaikaa. Seurasin siis suoraan lukiosta lapsuuden- ja nuoruudenaikaisen unelma-ammattini viitoittamaa tietä sitä sen enempää kyseenalaistamatta. Kuinka ollakaan, kun alkoi opiskelut olla voiton puolella, alkoi matkajalka vipattamaan, ja kävin matkustelemassa, työskentelemässä ja asumassa ulkomailla. No opiskeluthan siitä kärsii! Varsinkin kun avaa vihdoin silmänsä ja pohtii asioita, tajuaa ettei se olekaan enää oma unelma se opettajuus.
 
Nyt sitten yritetään erittäin vähäisillä motivaation rippeillä saada se opinnäytetyö kasaan, että saisi edes ne paperit ulos, jottei kuuden vuoden opiskelut valuisi sentään ihan kankkulan kaivoon. Jotta olisi joku tutkinto taskussa kun Ossilaan saavun, ja alan miettiä jossain vaiheessa uudelleenkouluttautumista.
 
Kovasti haluaisi valtiovalta että Suomessakin hakeuduttaisiin opiskelemaan nuorempana, saataisiin opiskeluajat lyhenemään ja nuoret nopeammin osaksi työvoimaa, mutta kun meillä kaikilla on kuitenkin vain yksi elämä, niin miksi tehdä jotain mikä ei tee onnelliseksi, vaikka se valtiontalouden kannalta olisikin kannattavaa?? Uskon todella että se välivuosi 19-vuotiaana tekisi vain hyvää: ehtisi vähän kypsyä, kasvaisi opiskelumotivaatio, ja ennen kaikkea selkiytyisi se että mitä elämältään oikeastaan haluaa. Saattaahan se jollekin olla selkeää jo siinä iässä, mutta niillekin (harvoille?) yksilöille tekisi hyvää juuri nuo Tonyn mainitsemat elämänkokemukset. Mitä hyötyä meille on 23-vuotiaista maistereista, joilla ei ole vielä mitään (työ- tai elämän-) kokemusta tahikka näkemystä?
 
Enpä kyllä tiedä mitä tekemistä tällä tilityksellä oli viisumien ja muuttamisen tai Mertarannan kanssa, mutta pääsinpähän minäkin saarnaamaan... Aika samoilla linjoilla ollaan Dunderilaiset!
;)
 
Riina.
Riina

iskater


miten niin 19? lukiossa kuluu helposti nelja vuotta :cool: ja onpahan kavereita jotka ovat ehtineet kayda armeija kun lukio viela kesken :o noh, se ei tainnutkaan olla asian ydin.

ei sita juuri kukaan itseni ikainen tieda mita haluaa opiskelemaan, saatika mita isona tehda. sitten sita haetaan ammattikorkeaan ja kauppakorkeaan ja muutamalle eri yliopiston linjalle ja mennaan opiskelemaan sinne minne paase vaan sisalle. ja seko on itse tarkoitus?? jotkut vaihtavat sitten vuoden jalkeen kun alkaa maistua puulta ja ehka paasevat itselleen mielekkaampaa alaa opiskelemaan. ja toiset jatkaa kiukulla loppuun asti, tanne kun olen paassyt niin kesken en opintoja jata.

ja taas joku ohikulkija pahastuu tasta tekstista :(  noh, tamapa nyt on minun nakemys tasta asiasta. tiedan etta on niitakin jotka ovat aivan varmoja heti lakin saatuaan siita mita haluavat lopun elamaansa tehda. good for you!

enpa itse varmaan enaa koskaan menisi opiskelemaan vaan jatkaisin maailman kiertamista ja reissaamista. vaan kun loppuu tuo budjetti auttamatta joskus, enka usko etta satunnaiset hanttihommat matkan rahoittamiseksi jaksavat loputtomiin tuntua niin hyvalta ajatukselta. toisaalta ei oma rohkeus siihen riita etta 35:na olen lukiosta valmistunut ja vahan katsellut maailmaa :??

sellasta tassa pienessa paassa tanaan :P


Tony

Iskater, itselleni välähti vasta 24 vuotiaana, miksi haluan isona enkä ole sen jälkeen hetkeäkään katunut valintaani. Jos olisin heti yo-tutkinnon jälkeen lähtenyt opiskelemaan silloiseen toiveammattiini, niin pahasti olisin karille ajanut. Eipä sitä tietenkään tarvitse 35 vuotiaaksi asti kierrellä maailmaa hanttihommia tehden ilman mitään koulutusta, mutta en vähättelisi sitä kokemusta, mitä siihen asti kerkeäisi maailmalta hankkimaan. Onhan se selvä, että ihmisille (ainakin useimmille) tulee tietyssä vaiheessa tarve vakiintua, hommata itsellensä ammatti, josta pitää, ja perustaa perhekin. Mutta ne ovat asioita, joihin ei kannata hosuen lähteä, ja siksi muutaman vuoden tauko kirjoitusten jälkeen on paikallaan. Kuten Riina sanoikin, niin valtiovaltahan ei millään lailla ole innostunut tällaisista ajatuksista. Se on valitettavaa, että heidän ajatuksissaan jatkuvaan taloudelliseen kasvuun tuijottaminen menee kaiken inhimillisen  edelle. Sillä ei ole mitään väliä, kuinka sinä henkisesti voit, kunhan olet tuottoisa yksilö yhteiskunnalle. Kaikkialla jylläävät tulostavoitteet, eikä sellaista asiaa koko Suomesta taida tänä päivänä löytyä, mitä ei rahassa voisi mitata. Kuten jo aiemminkin olen sanonut, niin tämä australialaisten No Worries- asennemaailma on täydellinen vastakohta Suomessa tällä hetkellä vallitsevalle ilmapiirille, jossa kaikki pelkäävät työpaikkojensa puolesta, jos eivät ole tarpeeksi tuottavia. Mitä tästä seuraa? No ainakin se, että psyykkisistä sairauksista on tullut uusi kansantautimme. Suomea voi hyvällä syyllä kutsua pohjolan Japaniksi, ja nyt en tarkoita IT-huumaa, vaan kansalaisten henkisen tasapainon murtumista. Osataan ne harakirit Suomessakin.

Toinen asia (tai olisikohan ollut jo viides), mikä minua tämän päivän Suomessa ihmetyttää on se, että mikään muu kuin yliopisto- tai korkeakoulututkinto ei saa yleistä arvostusta, joka johtaa siihen, että meillä on maa täynnä näitä , jo Riinan mainitsemia, 23 vuotiaita maistereita ilman minkäänlaista elämänkokemusta. Vinkiksi vain, että koristepuusepäntutkinnon saa ilman yliopisto-opiskeluja ja hurjia opintolainoja. Huvittavimpia ovat nämä Suomen kaksikymppiset julkkisfilosofit. Mielestäni sen ikäiset eivät voi olla vakavastiotettavia filosofeja, vaikka olisivat kuinka kirjanoppineita ja muisti pelaisi kuin tietokoneella. Jotain kuitenkin puuttuu, eli elämänkokemus. Siirretäänpäs kysymys Australiaan, hingutaanko siellä näiden akateemisten tutkintojen perään yhtä hanakasti kuin täällä? Epäilenpä, että ei, mutta onhan sielläkin elämäntyyli pikkuhiljaa muuttumassa.

Riina, se että olet opettajaksi valmistumassa, on joka tapauksessa niin hyvä yleissivistävä pohja, että siitä on helppo siirtyä melkein mihin tahansa ammattiin pienen jatko-opiskelun kautta. Että ei muuta, kun gradu loppuun ja baanalle.


  :)Tony

[Editoitu 16/6/03 @: Tony]

Milka

Heti alkuun Onneksi olkoon Headwind ja tervetuloa!

Jopas on kovasti tullut kirjoituksia muutaman viikon poissaoloni aikana. Toivottavasti on toissa hiljaisempi paiva etta ehdin lukemaan ne kaikki ja paasen ajantasalle missa mennaan...

Mina olen sitten se 'varoittava' esimerkki niista lukiosta suoraan opiskelemaan ja kesken opiskelujen kokopaivatoihin nuoruutensa uhranneita. Valmistuin maisteriksi 24 vuotiaana ja valmituessani minulla oli jo parin vuoden tyokokemus alaltani.

Myontaa taytyy, etta olisin voinut ja voisin elamassani ottaa rennomminkin. Mutta en ainakaan viela osaa suuremmin katua valintojani. Sita ei osaa katua, jos ei tieda mista on jaanyt paitsi :?? :?? :??

No tanne puolelle maapalloa olen kuitenkin paatynyt eika taalla Melbournessa ole tyotahti ainakaan hiipunut. Itseasiassa usein huomaan omien kokemuksieni olevan hyvinkin erilaisia kuin muiden Dunderilaisten. Kuten en useinkaan tunnista tata 'Laid Back' asennetta ainakaan tyoelamassa. Taalla kaikki painaa 10-12 tuntisia tyopaivia.

Koulutustasosta voisin sen verran kertoa, etta ainakin taalla pain vouhotetaan yksityiskouluista. Mutta ei taalla viela olla ihan niin pitkalla yliopistotutkintojen yliarvostamisessa kuin Suomessa. Toivottavasti ei koskaan ollakaan.

Jaaks

Kertokaapas nyt mulle arvoisat Suomen yhteiskunnan kasvatit, etta mitka on hanttihommia :??:??:??

Onko ne jotain semmoisia mitka on yhteiskunnan tai liike-elaman kannalta taysin tarpeettomia vai semmoisia jotka ei tuo mukanaan suurta arvostusta ja kunnioitusta ylempiarvoisilta. :??:??:??

Titteleilla tai oppiarvoilla pelkastaan ei Ausseissa toita saa; ei hyvia eika huonoja.  Taalla laitetaan nykyaan suuri paino henkilon sopivuudelle tietylle alalle ja tiettyyn tehtavaan.  Ns rekrytointi firmat ovat suuressa kaytossa varsinkin suurempien yritysten henkiloston valinta tehtavissa.

Itsekin palkkasin pari kuukautta sitten uuden henkilon esimies tehtaviin ja hakijoita oli kymmenia nuorista juuri koulusta paasseista yli keski-ikaisiin konkareihin.
Omasta mielestani tyontekijan asenne on tarkein eika tosiaankaan koulutus.  Jos henkilolla on oikea asenne ja halu tehda toita, mina voin kylla oman 26 vuoden tyokokemukseni turvalla opettaa kaytannon tyosta kaiken mita tarvitsee.  
Tahan hommaan palkkasin 54 vuotiaan ilman mitaan muodollista koulutusta, mutta aivan mahtava tyyppi ihmisena ja sitahan tama palveluammatti tarvitsee eika jotain juppi pari-kolmekymppista hienoilla todistuksilla mutta ilman elaman kokemusta ja arvostusta.

Ausseissa ei myoskaan katsota yhtaan kieroon kaveria vaikka ei olekaan mikaan "white collar worker". Kun menet  pubiin, klubiin, golfkentalle tai BBQ:lle  niin roskakuskit, varastomiehet ja siivojat ovat aivan samalla tasolla kuin tuomarit, professorit ja toimitusjohtajat.

Takaako se oppiarvo tai lukuisten vuosien opiskelu hyvat ansiot :??:??:??  Enta mielenterveys :??:??:??

Hyva ystavani taalla Ausseissa oli koulutettu tietokone insinoori ja hyvassa arvostetussa hommassa suuressa kansainvalisessa firmassa.  Teki toita joskus 7 paivaa viikossa, yli 12 tuntisia paivia ja sai hyvaa palkkaa.

Sitten jossain vaiheessa alkoi tokkimaan ja tekemaan mieli pois siita oravanpyorasta.  

Nyt han ajelee polttoaine rekkoja, tekee 4 paivaa toita ja on 4 vapaalla.  Tyoajat on saannosteltyja, ylitoista maksetaan ja kokonaisansiot suuremmat kuin aikaisemmassa "hyvin arvostetussa" hommassa.
Elamanlaadusta puhumattakaan :D:D:D:D:D:D  Eika takuulla ole arvostus kavereiden, tuttujen tai yhteiskunnan silmissa muuttunut yhtaan mihinkaan.

En ole mitenkaan koulutusta tai opiskelua vastaan ja olen itsekin opiskellut omaa alaani varten sen minka siihen aikaan pystyi, mutta esimerkiksi Ausseihin tultuani ei kukaan ole koskaan halunnut edes nahda Ravintolaopiston papereita ja mielestani olen silti parjannyt kohtalaisen hyvin :D:D:D

Tuota No-Worries asennetta ei saisi kuitenkaan kasittaa vaarin.  Se ei suinkaan tarkoita, etta Aussit eivat valittaisi asioista tai huomisesta vaan asioiden tarkeysjarjestysta.  Miksi murehtia jostain jolle et voi mitaan kuitenkaan tehda tai asiasta jolla ei ole loppujenlopuksi mitaan merkitysta tapahtui se tai ei.

Cheers
Jaaks
:XXXX:XXXX:XXXX

Tony

Jaaks, ehkä tuo hanttihommat oli hivenen virheellinen ilmaisu tähän tarkoitukseen, sillä saattaahan se haiskahtaa jotenkin alempiarvoiselta työltä, vaikka itse en mitään töitä laittaisi tärkeysjärjestykseen. Sanalla pätkätyö on Suomessa tällä hetkellä niin negatiivinen kaiku, että se ei tule kuuloonkaan, mutta ehkä osa-aikatyö olisi riittävän neutraali ilmaus sille, mitä itse ajoin takaa. Kuten jo aiemmin sanoin, niin Suomen suvi tarjoaa monenlaisia sesonkityön mahdollisuuksia, ja toisista hommista jopa nettoaakin ihan mukavasti. Esim. nämä, jotka kiertävät ympäri Suomea eri festareilla myymässä vaikkapa paistettuja muikkuja nälkäiselle konserttikansalle, myyvät hyvän päivän aikana useiden tuhansien eurojen edestä purtavaa, ja katteetkin ovat siinä hommassa mukavasti kohdallaan. Olkoon tämä vain yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka eritavalla voi leipänsä ja matkarahansa tienata, ja kaiken kukkuraksi, kun opettelee elämään säästeliäästi, niin edellytykset elämänhallintaan ovat paremmat. Tämä säästäväisyyshän on päättäjillemme myöskin varsinainen kirosana. Jos yksilö ei samantien tuhlaa rahojaan, niin talouden rattaat eivät pyöri riittävän tehokkaasti, ja valtio jää tulostavoitteestaan.

Jaaks, tuo mitä sanoit No Worries asenteesta, on juuri sitä mitä minäkin ajoin takaa. En itsekään tarkoittanut, että heittäydytään hälläväliä asenteella yhteiskunnan elätettäväksi, kaikkea muuta.

Milka, poikkeuksia aina mahtuu maailmaan, eivätkä mainitsemani välivuodet ole mikään oikotie onneen. Kaikkihan on omasta asenteesta ja toiminnasta kiinni.



 :)Tony

iskater

:( voih. pahoittelen kayttamaani epatarkkaa sanamuotoa. kylla itse hanttihommiksi melkein laskisin juuri ne tyot joita saa isan firmasta, joista maksetaan hyvaa rahaa siita etta muistat olla kahvitauoilla paikalla. eli niita "semmoisia mitka on yhteiskunnan tai liike-elaman kannalta taysin tarpeettomia" JA "semmoisia jotka ei tuo mukanaan suurta arvostusta ja kunnioitusta ylempiarvoisilta" vaan kun sita en nyt ollenkaan tarkoittanut. eika mitenkaan nyt sitten niita isan firmasta saatuja toita vaheksyen. monet "isan firmassa" varmasti tekevatkin tarkeaa ja tarpeellista tyota. kunhan tassa vaan myonnan etten sita tarkoittanut mita sanoin. saankohan tata enaa koskaan anteeksi :??

ehken kuitenkaan enaa kay editoimassa sita hanttihommaa osa-aikatyoksi. :)


Jaaks

Iskater :D

No worries :cool:

Hanttihomma ja osa-aikatyo kuulostavat jo aivan eri asioilta.  

Oikeastaan ymmarsin kylla ainakin osittain mita tarkoitit, mutta enpa tieda jos kaikki muut lukijat tekivat samoin :)

ja nainhan sita varsinaiset keskustelut alakavat kun vahan haastellaan :D



Tony,

Ausseissa vasta on mahdollisuuksia naihin sesonkihommiin jos vaan intoa riittaa.  Ja paras puoli on se, etta "sesonkia" on 12 kuukautta.

Aloitapa vaikka garage sales joista kayt ostamassa ihmisten vanhat tavarat tosi halvalla kovan tinkaamisen jalkeen ja sitten vaan tuplaat hinnat ja myyt ne pois weekend markets :D:D:D  Helppoa rahaa, mutta totuushan on , etta "someone's trash is otherone's treasure" :cool:
Helen tekee hyvin "taskurahaa" nailla esim paikallisen koulun jarjestamilla "car boot" markkinoilla ja joka dollari on taysin veroton.

Jostain syysta Aussit rakastaa kayda varsinkin noilla viikonloppu markkinoilla ja ostavat ihan mita tahansa.

Itsekin olen myynyt kaikenlaista "roinaa" takalaisen lehden "Weekend Shopper" osastossa.  Ilmoitus kun ei maksa mitaan tavaroille alle $100.

Eli siis "kun kympilla ostat ja kahdella myyt" .....:cool:

Niinhan se on myoskin Tony, kuten varmasti tarkoitit, etta ei se ole ne suuret tulot vaan ne pienet menot :D

Ja sitten tuo oikotie onneen :??:??:??
Onko sita :??

Elamassa elamykset taytyy luoda ja se ei oikein millaan tasolla ole valttamatta niin helppoa.  
Jos odotukset on korkealla, elamys syntyy vain ylittamalla odotukset.  Kokemukseen riittaa odotusten tayttaminen.

Cheers
Jaaks
:XXXX:XXXX:XXXX:

[Editoitu 18/6/03 @: Jaaks]

Tony

Ja Jaaksin loppulauseesta päästäänkin taas siihen tälläkin foorumilla useaan kertaan mainittuun totuuteen, että älkää suunnitelko matkaanne liiaksi etukäteen. Suomessa laaditut minuuttiaikataulut eivät kuitenkaan toteudu ja totuus paikanpäällä saattaa olla aivan muuta kuin se, mitä ennakkoon olette mielessänne ajatelleet. Jättäkää tilaa sattumalle. Voin kokemuksesta kertoa, että sen kautta syntyvät ne parhaat ja mieleenpainuvimmat matkakokemukset. Jopa negatiivisetkin yllätykset kääntyvät vuosien kuluessa mukaviksi ja opettavaisiksi muistoiksi.

:)Tony

Ei muuta kun hyvää Jussia. Nyt mää lähren sitä viettää:XXXX

Jaaks

Hyvaa Jussia Tony :D:D:D:D:D:D
ja perheelle terveisia  :)


Don't do anything I wouldn't do :D:D:D


:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX

Raiwå

Jaaxz :)

tuli tuossa eteen aikas hyvä kirjoitelma, kun aloin etsimään käsitettä HANTTIHOMMA.

Ole hyvä ja nauti.


Sataman valot ja varjot
Sataman läsnäolo vaikuttaa jokaisen rannikkokaupungin elämään enemmän kuin kaupungin asukkaat tajuavat. Välillisesti satama liittyy meidän kaikkien elämään. Ilman sitä yhteytemme ulkomaihin olisivat vähintäänkin ontuvia. Historiallisista syistä monet kuuluisat satamakaupungit, kuten Amsterdam tai Boston, ovat kääntäneet selkänsä merelle ja sieltä mahdollisesti tuleville vihollisille. Helsingin satama taas on avannut merelle sylinsä ja levittäytyy ympäri niemeä. Itämereltä aukeaa suora väylä kaupungin sydämeen. Näin tulee olemaan vielä monta vuotta, vaikka Vuosaaren satamahanke eteneekin. Satama vaikuttaa pitkälle sisämaahan ratapihoina ja raskaan liikenteen väylinä. Harva meistä silti on perillä siitä, mitä satamissa todella tapahtuu. Kun ajaa autonsa sisään ruotsinlaivan peräportista tai kävellee lasiputkessa lautalle, ei helposti huomaa, ketkä tekevät töitä siinä ympärillä. Totta puhuen todellinen ahtaustyö tehdäänkin Länsisatamassa ja Sompasaaressa, eikä Eteläsataman ja Katajanokan matkustajaterminaaleissa.
Mielikuvia satamasta synnyttää helposti vaikka Eliah Kazanin elokuvaklasssikko Alaston satama: ammattiyhdistysliike johtaa mafiamaisin ottein sarkapuseroisten ja lippalakkipäisten ahtaajien (longshoreman) aamuhuutoa New Jerseyn rannoilla, ja Hudsonjoen takana kohoavat usvasta Manhattanin tornit.
Aamuhuuto on todellisuutta vuonna 1999 Helsingin Sompasaaressakin, mutta tyyli on varsin erilainen. Työhönotosta huolehtii työnantaja suoraan, eikä enää palkata banaaninkantajia vaan työkoneiden ajajia sekä radion ja FIPS-päätteiden käyttäjiä. Ei ruumiillinen työ silti aivan täysin ole satamasta hävinnyt. Vaikka suurin osa lastista liikkuukin konteissa ja trailereissa, niiden surraamiseen eli paikoilleen kiinnittämiseen, tarvitaan vielä, ja tullaan varmasti aina tarvitsemaan, ruumiillisen työn tekijöitä.
Vaikka ahtaajien ammattikunta on parin viime vuosikymmenen aikana selvästi vakinaistunut, on tilapäistyövoimalla edelleenkin käyttöä. Satamatyö on paljolti kausiluontoista. Helsingin satamissa vilkkain aika on vuoden lopusta keskikesään. Sitten kesälomat, varsinkin elokuussa Keski-Euroopassa pidettävät, rauhoittavat tahdin. Syksyisin osa tilapäisahtaajista pitääkin lomaa, jää osittaiselle työttömyyspäivärahalle tai keskittyy opintoihin, jos he sattuvat olemaan opiskelijoita, mikä ei ole kovinkaan harvinaista. Alusten ruumissa äheltää haalarit päällä moni viittä vaille maisterikin.
Ennen maamme liittymistä Euroopan Unioniin oli sesonkien vaihtelu nykyistä selvempää. Marraskuuhun asti jatkuva tullisulku esti ulkomaisten hedelmien tuonnin. Sitten repesi: lähes viikoittain saapuvat hedelmälaivat takasivat töitä kahdessa vuorossa moneksi päiväksi. Nyt hedelmiä saapuu tasaisemmin ympäri vuoden, ja suuri osa niistä tulee konteissa, jolloin moni aikaisemmin satamassa tehty työvaihe jää pois.
Taloudelliset suhdanteet vaikuttavat tietysti sataman työllisyystilanteeseen, mutta eivät ehkä täysin odotetulla tavalla. Muutama vuosi sitten, laman ollessa Suomessa syvimmillään, markkakin oli tavallista halvempi. Silloin vienti veti hyvin ja ahtaajilla riitti töitä enemmän kuin tarpeeksi. Tällä hetkellä taas Venäjän epävakaa taloudellinen tilanne heijastuu Pietarin tärkeään ulkosatamaan, Helsinkiin. Vaikka Venäjälle jatkava rahti on vain noin 7 % Sompasaaren vaihdosta, transitoliikenteen kutistuminen viime syksynä lähes kolmannekseen vuoden 1997 syksystä vaikuttaa lamaannuttavasti paljon laajemmalle. Kovimmin sen tuntevat nahoissaan juuri tilapäiset työntekijät.

Satamajätkät ennen ja nyt
Mutta keitä sitten ovat ja mistä tulevat nuo kaurismäkeläisen, katoavan kansanperinteen edustajat? He jotka kokoontuvat aamulla 06.45 nimenhuutoon sataman huoltorakennukseen, kuten vanhojen, ja vähän uudempienkin, suomifilmien lippalakkipäiset työläissankarit. Olen yksi heistä. Me olemme tavallisia lähiö-isiä, motoristeja, taivaanrannanmaalareita. Jotkut meistä ajavat Mersulla, toiset metrolla. Toisille satamatyö on elämänura, toisille vain hanttihomma maailmanmatkojen tai opintojen välissä.
Kun muutama vuosi sitten etsin vuokra-asuntoa vapailta markkinoilta, kysyttiin minulta luonnollisesti usein, mitä teen elääkseni. Kun taas kerran ilmoitin ammatikseni tilapäisahtaaja, kohotti mahdollinen vuokraemäntäni kysyvästi kulmiaan. Täsmensin asiaa selittämällä olevani satamassa töissä ja tajusin reaaliajassa tehneeni ratkaisevan virheen. Ilme ikääntyvän naisen kasvoilla kertoi, että saatoin jo unohtaa koko jutun. Varsin kohtuulliset vuositulonikaan eivät enää auttaneet asiaa. Varsinkin vanhemman sukupolven mielestä sanalla satama on huono kaiku. Siellähän on niitä satamajätkiä, eli hampuuseja, ja muita kadun laitapuolen kulkijoita. Näyttää siltä, että usein meidät assosioidaan samantien muihin rantojen miehiin.
Sataman ja sen työntekijöiden epämääräinen maine juontuu ajalta jolloin sen ympäristössä vaikuttivat salakapakat ja prostituoidut. "Kunnon kansalainen ei sinne jalallaan astunut, sillä kaikkinainen pahuus - viinanjuonti, kortinpeluu ja haureus - rehottivat. "Sodan aikana ja vielä sen jälkeen jatkuneina säännöstelyn vuosina kortilla oleva kahvi ja sokeri kulkeutuivat omia teitään, tullin ohi mustan pörssin markkinoille. Sokeritopan palasia nousi ruumasta ahtaajien taskuissa ja perinne on jatkunut näihin päiviin asti, joskin kontti- ja traileriliikenteen lisääntyminen on haitannut traditiota.
Lastista syöminen ja pienimuotoinen salakuljetus ovat asioita, jotka ahtaajat yhä katsovat lähes luontaisedukseen. On vain tiedettävä, mihin vetää raja. Alkoholia on runsaasti saatavilla, tax-free hinnoin. Sama pätee tupakkaan. Kauppa käy kun merimiehetkään eivät yleensä väheksy pieniä lisätuloja. Ehkä senkin vuoksi viinaanmenevät ainekset hakeutuvat välillä satamatöihin. Suuntaus on kuitenkin viime vuosina ollut karsia sen kaltainen aines. Työhönottovaiheessa tehdyt alkoholi- ja huumetestit ovat arkipäivää monissa yrityksissä Yhdysvalloissa. Niin myös Helsingin satamissa vakinaisten ahtaajien kohdalla. Töiden koneellistuminen ja vastuun kasvaminen ovat raitistaneet ammattikuntaa. Silti lenssipullo on vielä tätä päivää. Lenssipullo käydään pyytämässä konventionaalisen aluksen (ei siis lautan, joka käy säännöllisesti ja jossa lähes kaikki työ on koneellista) kapteenilta purkaus tai lastauskeikan päätteeksi ja se juodaan yleensä paikan päällä työhön osallistujien kesken.

Kadonneet myytit
Joskus 60-70-luvuilla, kun yhteiskunnallisia epäkohtia tuotiin esiin hymylehtimäiseen sosiaalipornotyyliin, tehtiin myös raportteja laivatytöistä. Nykyään heistä ei juuri puhuta. Harvakseen heitä enää laivoissa käykään. Seikkailunhaluiset koulutytöt tai pullon perässä messiin hakeutuvat kassialmat eivät enää kuulu tämän päivän satamaympäristöön. Vaikka homma pyöriikin vuoden jokaisena päivänä, kellon ympäri jos tarvitaan, niin mainitun kaltainen romantiikka on siitä jo kadonnut.
Toinen jo ehkä vanhentunut myytti on hinaajan lailla huutavat satamapomot. Heistäkin ovat jäljellä enää viimeiset mohikaanit. Kun ensimmäiset ro-ro-alukset peruuttivat Sompasaareen 70-luvun alussa poistui tonnimaksukin ja työtahti hidastui. Se rauhoitti myös useimmat satamatyönjohtajat. Radiopuhelimien yleistyminen on tehnyt karjumisen jokseenkin tarpeettomaksi. Rannassa kommunikoidaan yleensä jokseenkin normaalilla puheäänellä.
Paljon on muuttunut sitten alastoman sataman päivistä, mutta jotain on vielä samaakin: ainakin sen jokainen vähänkin aikaa alalla viipynyt tietää, minkä vuoksi vanha ahtaaja valitsee mieluummin pari kokoa liian suuren haalarin.

Petri Kosonen

Takaisin
 
Ray Virta
Sydney


It requires wisdom to understand wisdom: the music is nothing if the audience is deaf.

iskater

LainaaIskater :D

No worries :cool:

Hanttihomma ja osa-aikatyo kuulostavat jo aivan eri asioilta.

Oikeastaan ymmarsin kylla ainakin osittain mita tarkoitit, mutta enpa tieda jos kaikki muut lukijat tekivat samoin  :)

ja nainhan sita varsinaiset keskustelut alakavat kun vahan haastellaan :D
 


hmph

ja kun ehdin jo kuvittelemaan ett olisin ensimmainen joka saa elinikasen porttikiellon dundernewsin foorumiin :?? vaan ei. mita taalla joutuu bannaamisen eteen tekemaan? ei auta vaikka kuinka kummallista huumoria yrittaa, kayttaa epatarkkoja ilmaisuja, tai taivuttaa vieraskielisia sanoja suomen kieliopin mukaan. vaan kaikesta selviaa aina :XXXX:XXXX:XXXX


:D:D:D:D:D:D

Jaaks

Raivo :coolh

Mielenkiintoinen tarina.  

Missa linkki :?? oliko siella muutakin mielenkiintoista :??

Jaaks

" ja kun ehdin jo kuvittelemaan ett olisin ensimmainen joka saa elinikasen porttikiellon dundernewsin foorumiin  vaan ei. mita taalla joutuu bannaamisen eteen tekemaan? ei auta vaikka kuinka kummallista huumoria yrittaa, kayttaa epatarkkoja ilmaisuja, tai taivuttaa vieraskielisia sanoja suomen kieliopin mukaan. vaan kaikesta selviaa aina "

Iskater,

Etpa olisikaan ensimmainen joka saa porttikiellon.  Onhan niitakin jo ollut mutta niista ei vaan mainosteta.  

Ne viedaan hiljaa nurkan taakse, annetaan niskalaukaus ja silla selva.

Miksi haluaisit etta sinut bannataisi :??  Hauskaahan taalla on ja eika tuo sinun huumorisi viela mitaan kummallista ole ollut.  Katselepa vahan vanhempia juttuja niin naet mita kummallinen huumori on :D:D:D

Mikset lyo PC:ta lyttyyn lekalla ja katso miten siita selviat :D:D:D:D:D:D

Cheers
Jaaks
:XXXX:XXXX:XXXX

iskater

eieieieiei. ei PC:ta lyttyyn. eih, siita en selvia! on tassa jo valmiiks alkanu pelottamaa taman foorumin aiheuttama riippuvuus. ja kun parin viikon paasta olen sinne toiselle puolelle palloa paassyt. etta miten saan jarjestettya paivittaisen annoksen :??:??:??
tulee pahoja vieroitusoireita jossen joka paiva onnistu jostain yhteytta loytamaan, ja kun olen sellaisiakin kauhuskenaarioita kuvitellut, etta jopa viikkoja joutuisin kestamaan ilman dunderia :(


jaa miksiko toivon bannaamista? en sita niinkaan varsinaisesti, vaan enemmankin on uskon puutetta siihen etta te suuret ja kunnioitetut moderaatorit siihen pystyisitte :) :)

tuli kylla aika huolella kaikki vanhat jutut luettua ennen kuin uskalsin pihaustakaan paastaa. voipi olla etteivat ne sillon viela uponneet. kenties alkaa kertaus :D



Jaaks

"jossen joka paiva onnistu jostain yhteytta loytamaan"

Ei Australia nyt ihan mikaan kolmannen maailman kehitysmaa ole :o:o:o  Jos et jostain syysta loyda yhteytta melkein missa vain, niin jotain on taas pahasti vialla :D


"uskon puutetta siihen etta te suuret ja kunnioitetut moderaatorit siihen pystyisitte"

ALA YLLYTA   :D

Tuollaisilla kommenteilla saat hyvin akkia sen "toisen RAIVON" ulos sielta hakistaan :mad:



One Great Truth of Life:

Dundernews members are like fudge --- mostly sweet, with a few nuts :D

Jaaks

Raivo :coolh

hanttihomma =
 Ei kovin arvostettu, tilapäinen työ  :D:D:D

Ainakin Haukiniemiseuran selekokielisen sanakirjan mukaan

http://www.ryohka.com/savoksi.htm#h

Ja stadin slangisanaston mukaan hanttihomma = toisarvoinen tehtävä

http://koti.mbnet.fi/joyhan/D1.html

Cheers
Jaaks
:XXXX:XXXX:XXXX

Ps.  Loysin myos sen pitkasilta linkin siita satama jutusta:D:D:D

Raiwå

Jaaks & Iskater :)

Se toinen RAIVO on onnellisesti talviunilla, annetaan sen nukkua. :cool:

Löysin sen linkin ihan hakukoneen sanahausta, eli Hanttihomma.

löysin muutaman löysäranteisen selostuksen "ei toivotusta" mutta ajattelin upottaa vastauksen sinne satamajuttuun.
Ettei kompatriootti pääse liian helepolla :)


:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX:XXXX
Ray Virta
Sydney


It requires wisdom to understand wisdom: the music is nothing if the audience is deaf.

headwind

Mertsin sanoja lainatakseni

SE ON SIINÄ

:XXXX:XXXX:XXXX

Isä-Headwind, Äiti-Headwind ja pikkutyttö-Headwind ovat tällä päivämäärällä klo 3 aamulla paikallista (Suomen) aikaa saaneet myönteisen päätöksen Ossilan Permanent Residency viisumista. Asiat ovat kovassa myötätuulessa nimestä huolimatta. Ja pykälän lähempänä.

:coolh

Alankin kasvattamaan partaa kuten tuolla rantapummin näköisellä äijällä yllä ja olkihattu täytynee hommata. Kuinkahan pitkälle sillä pärjäisi Sydeneyn CBD:ssä töissä..?
Taidan Raivo/Sheila tarvita aikanaan SYD paikallistuntemustanne liikenneyhteyksien suhteen kun arvioin mahdollisen työpaikan ja kodin sijoitusta kartalla...

Tässä vaiheessa sydämelliset kiitokset kaikille posteistanne, vastauksistanne ja fogs, sinulle myös privaattikirjeenvaihdostamme. Tästä jatketaan, monen monta tarinaa vielä tullaan kertomaan.

PARTAYYYY

-Headwind
Riku Aho

headwind

:XXXX
Tänään hyväksyttiin talomme ostotarjous, joka oli niillä ehdoilla ja siihen hintaan kuin halusimmekin. Ei ehtinyt edes julkiseen myyntiin, joten en kätke onneani vaan juhlin sitä että olemme taas askeleen lähempänä lähtöä. Saku- olutta, aurinkoa, meri, sauna lämmin ihan kohta. I cound not have wished for more. seeya soon!!!!

Headwind
Riku Aho

Heidi

Headwind, taas askeleen lahempana! Hieno juttu! Mikas on seuraava askel, toista irtisanoutuminen ja laukkujen pakkaaminen, vai???  :P



smurf

Heips!

Haluaisin tiedustella,että kuinka kauan viisumin saaminen kesti? Olen itse piakoin lähettämässä permanent recidency -hakemusta Australiaan.

Raiwå

HooWee :)  

Onko ihanampaa tunnetta ??

Toivotaan nopeaa siirtymävaihetta kahden pisteen välissä :)
Ray Virta
Sydney


It requires wisdom to understand wisdom: the music is nothing if the audience is deaf.

datapair

Tervehdys!

Mahtoivatko olla muinaiset kreikkkalaiset jotka totesivat jotenkin tähän mallin; mikään ei ole välttämätöntä, paitsi purjehtiminen (tai oliko se puutarhan hoito?

Sorvin ääreltä terveisin Tapio