Rakentaminen Australiassa

Aloittaja chilifinn, tammikuu 20, 2004, 05:45

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

lerssi

Jaahas, ja kiitos ... no kyllähän tuo kuulostas turhan pilkotulta tuo homma, liekkö sitte niin kustannus tehokasta vai mikähän siinä on ideana? se on kyllä totta että isoilla raksoilla isoissa porukoissa on omalla tavallaan helpompaa.. ja tilannehan on siellä päin varmaan se että on otettava sieltä hommia missä niitä on tarjolla... ois vaan ihan mielenkiintoista nähdä ja kokea omakotirakentamisen suurtajuhlaa siellä päin palloo. Itsehän olen täällä päin pitkänlinjan sähköasentaja ja niihin hommiin taas käsittääkseni pitää suorittaa jonkin sortin sähkötyöturvallisuustutkinto siellä päin..? ja siihen luettava materiaali ei oikee käyny jätkäpojan mielee, niin ajattelin sitte yrittää kammeta itseni johonki raksahommii, koska se on homma jota osaa ni ehkä pääse sitte mahdollisesti vaikuttaa omaan palkkaanki jossai vaiheessa.. ilmleisesti kuitenki rakentaminen on siellä sen verran aktiivista että työtä varmaa riittää muillekkin kun ausseille.
...hmm...

Leokatti

Perthissä on HIRVEÄ rakennusbuumi päällä. Hommia löytyy aivan varmasti. Mutta onhan tämä nyt sitten taas "väärällä" puolella mannerta... :pepsodent
Kati

If you can't be a good example -- then you'll just have to be a horrible warning.

Leokatti

Nyt otettaisiin vastaan suosituksia rakentajista. Jos tässä vaikka hullaantuu ostamaan pelkän tontin ja rakentamaan, että saa just oman mielen mukaisen... ja Victoriastahan on kyse, lähemmin Ballaratin ympäristöstä. Ei ole minkäänlaista käsitystä osavaltion rakentajista ja netistä olen toistaiseksi löytänyt yllättävän vähän.

Kati

If you can't be a good example -- then you'll just have to be a horrible warning.

Raiwå


Leocatt :)

Kysy Suomitalolta Altonasta Mäkelän Simppua tai Penaa.
Heidän poikansa Timo muistaakseni rakentaa taloja.

Laadusta en mene takuuseen mutta kerro terveisiä niin voit saada alennustakin :) Tai sitten et :)


Lainaus käyttäjältä: Leokatti - marraskuu 28, 2007, 16:05
Nyt otettaisiin vastaan suosituksia rakentajista. Jos tässä vaikka hullaantuu ostamaan pelkän tontin ja rakentamaan, että saa just oman mielen mukaisen... ja Victoriastahan on kyse, lähemmin Ballaratin ympäristöstä. Ei ole minkäänlaista käsitystä osavaltion rakentajista ja netistä olen toistaiseksi löytänyt yllättävän vähän.






Muistelee



:coolh
Ray Virta
Sydney


It requires wisdom to understand wisdom: the music is nothing if the audience is deaf.

Leokatti

Kiitos Raiwå, laitetaan korvan taakse ja etsitään Timo käsiin, kun sinne asti ehdin. "Settlement day" (mikä lie suomalainen vastine?) on vasta helmikuussa, joten täältä tuskin kovin paljon sitä ennen pääsen lähtemään.

Lisää vinkkejä saa kertoa! Myös tallin rakennukseen olisi kiva saada tietoa esim. siitä, mitkä ovat Victorian vaatimukset (onko karsinoissa lattia esim. pakollinen vai saako siellä vielä olla maalattialla). Vaikka ei taida dunderissa olla hevosihmisiä kovin montaa...  :D
Kati

If you can't be a good example -- then you'll just have to be a horrible warning.

chilifinn

Te jotka olette rakennuttaneet taloja Australiassa, voisitteko suositella itse tai kaverien hyvaksi havaitsemia rakennusfirmoja ja varoitella mahdollisesti epakelvoista firmoista? Etenkin Victorian alueella toimivista firmoista kaipaisin kommentteja, joko taululle tai U2U.
Myos muilla alueilla asuvien vinkit tervetulleita, koskien mahdollisia sudenkuoppia.


jounij

Käy rakennustyömaalla valvomassa edistymistä niin usein kuin mahdollista - mieluimmin päivittäin! Varsinkin seinien eristyksen kanssa saat olla tarkkana. Rakennusmiehet laittelevat niitä vuorivillalevyjä ihan miten sattuu, ja paljon jää välejä tilkitsemättä. Silti ne seinät on kuulema Australiassa vaaditun standardin mukaisesti eristetty. Kannattaakin varautua tilkitsemään itse kaikki kolot, ennen kuin seinälevyt laitetaan paikoilleen (mikä tapahtuu yleensä erittäin pian eristyksen laittamisen jälkeen - jos olet onnekas, sinulle jää kokonainen yksi ilta tehdä näitä paikkauksia itse).

Kannattaa myös vakavasti hatkita johdotuksia esim. puhelimille, tietokoneille, kaapelitelevisiolle. Niitä kannattaa laittaa melkeinpä jokaiseen huoneeseen nimenomaan rakennusvaiheessa, ja taas ennen kuin seinät on pistetty umpeen. Huoneita ympäri kiertämään kannattaa pistää ylimääräinen sähköjohto, josta voi myöhemmin ottaa virtaa ylimääräisille pistokkeille. Myös keskuspölyimurin putkisto kannattaa laitattaa paikoilleen rakennusvaiheessa, vaikkei vielä itse imuria raskisikaan laittaa. Ja minä laitattaisin myös huippuimurin kosteisiin tiloihin ja liesituulettimeksi. Nämä huippuimurit ovat Ossilassa vielä melko tuntemattomia pelejä, mutta kyllä niitä saa asiantuntevista LVI-liikeistä. Niitä taidetaan kutsua sanoilla "inline fan".

Suihkuiksi suosittelisin tietysti suomalaista termostaattimallia, jollaiset saatat ehkä joutua tilaamaan Suomesta. Tee se hyvissä ajoin etukäteen. Kannattaa myös vaatia vipuhanat ja olla tarkkana, että kaikki toimitettu tavara vastaa laatimaasi listaa tarkalleen.

Rakentajat yleensä laittavat varsinkin keittiön budjetiksi jonkun naurettavan pienen summan. Sitten saat rakennusvaiheessa maksaa maltaita lisää, kun alat vaatia lisäyksiä. Realistinen keittiön budjetti ilman koneita liikkuu varmaankin lähempänä kymppitonnia. Muutenkin ole tarkka laatiessasi sopimusta, että "inclusions" lista kattaa vaatimuksesi pienintäkin nippeliä myöten (esimerkiksi mainitse sähköpistokkeiden määrien yhteydessä, että niiden pitää olla tuplapistokkeita – muuten saattavat tökätä paikalleen vain yksinkertaiset pistokkeet).

Australiassa aiotaan kieltää muutaman vuoden päästä tavalliset hehkulamput. Tämä kannattaa ottaa huomioon jo nyt valaisimia valittaessa.



Omia kahta projektia muistellen
Jouni
Canberra

Leokatti

Lainaus käyttäjältä: jounij - helmikuu 07, 2008, 11:34
Ja minä laitattaisin myös huippuimurin kosteisiin tiloihin ja liesituulettimeksi. Nämä huippuimurit ovat Ossilassa vielä melko tuntemattomia pelejä, mutta kyllä niitä saa asiantuntevista LVI-liikeistä.

Mitäpä Jouni tarkoitat huippuimurilla? Miksi sitä täällä kutsutaan? Laitatitko samaan systeemiin tuuletusröörejä muuallekin huusholliin? Ymmärrätkö mitä tarkoitan? Niin kuin Suomessa laitetaan kattoon niitä tuuletusventtiileitä, jotka on sitten samassa systeemissä liesituulettimen kanssa?

Iski kyselyikä  ;)

Heh, ehditkin jo editoida tuon inline-fanin tuonne...

Lisää, kiitos! Esimerkiksi lattialämmityksestä... ja lattian eristyksistä kun kylmemmästä ilmastosta on kyse. Täällä Perthissähän sitä ei pidetä tarpeellisena (errr... kuka pitää kuka ei...).
Kati

If you can't be a good example -- then you'll just have to be a horrible warning.

jounij

Ei meillä ole talossa muita tuuletusluukkuja kuin ikkunat. Enkä älynnyt niitä huippuimureitakaan laitattaa alunperin. Myöhemmin kyllästyin saunalla kovaäänisesti hurisevaan kattopropelliin ja korvasin sen huippuimurilla. Sama huippuimuri huolehtii myös saunan vessan ilmanvaihdon. Monta vuotta olen jo innolla odotellut, että kunpa liesituuletin hajoasi joku päivä, niin saisin senkin vaihdettua melkein meluttomaan kattoimuriin. Nyt keittiössä melkeinpä tarvitsee kuulosuojaimet liesituulettimen päällä ollessa, ja siksi varoittelenkin muita menemästä perinteiseen liesituuletinratkaisuun.

Meillä vielä kävi tässä liesituuletin asiassa sellainen moka, että olimme alunperin katselleet ja valinneet liesituulettimeksi jonkun hiljaisen eurooppalaisen mallin. Sitten rakennustoiminnan tiimellyksessä keittiöurakoitsija soitti ja kertoi niitä valitsemianne liesituulettimia olevan vaikea saada ja ehdotti tilalle jotain muuta mallia. Pöljyyksissäni lupasin laitattaa kyseisen mallin, ja sittemmin tuo valinta on harmittanut joka kerta, kun liesituulettimen panee päälle mekastamaan.

Meillä on yösähköllä toimiva lattialämmitys, eli vastukset betonilattiassa eikä meillä ole tästä lämmitysmuodosta muuta kuin hyvää sanottavaa. Lattian eristys tosin ei ole niin hyvä kuin olisimme toivoneet. Rakentajan kanssa sopimusta laatiessamme pyysimme lakimiestämme laittamaan sopimukseen, että koko betonipohja pitää eristää. Lakimies kirjoitti soimukseen jotain tyyliin "full length slab insulation" (huom. sana length, jonka sisältöä emme tässä vaiheessa valitettavasti hoksanneet). Joo, kyllä ne slabin reunat sitten eristettiin koko reunan pituudelta ohuehkolla styroksilla noin 60 senttiä reunasta sisäänpäin, mutta ei siis koko alueelta. Koska keskellä slabia ei nyt sitten ole mitään eristystä, luultavasti melko suuri osa lattialämmitysenergiasta kuluu maapohjan lämmittämiseen. Raksamiehet eivät olleet koskaan kuulleetkaan, että joku haluaisi styroksin koko lattiapinta-alalle. Kuulema se lattia eristetään - jos eristetään lainkaan - vain reunoilta.

Makuuhuoneemme kylpyhuone ei muuten lämpene kovin hyvin tällä lattialämmityksellä, eli siellä joudumme aamuisin tehostamaan lämmitystä kuumailmapuhaltimella. Syitä tähan lienee ainakin kolme: ensinnäkin tämä kylppäri on talon kulmassa, eli siellä on viilentävää ulkoseinäpinta-alaa suhteessa melko paljon. Toiseksi tietysti vaikuttaa tämä koko lattian eristämättömyys. Kolmas tekijä on se, että ennen kylpyhuoneenlattian laatoitusta laattamiehet laittoivat betonin päälle hyvin paksun kerroksen tasoiteainetta. Niinpä myös lämpövastukset ovat syvemmällä lattiassa kuin muissa huoneissa, joten lämpö ehtii osittain jäähtyä ennen huoneeseen ehtimistään.

Lattialämmitystä harkittaessa kannattaa asentaa jokaiseen huoneeseen oma termostaatti. Pitää muistaa myös, ettei lattialämmitys kuulema toimi hyvin minkään puisen lattiapinnoitteen kanssa. Me olisimme halunneet lattiamateriaaliksi jotain australialaista puuta, mutta kuultuaan lattialämmityksestä, puulattiakauppias kieltäytyi myymästä meille lattiaa. Tulisi kuulema takuuongelmia, kun puu kuivuu ja halkeilee alta hohkaavasta kuumuudesta johtuen. Niinpä sitten päädyimmekin laatoittamaan koko talon lattiat. Tämä onkin miellyttävä ratkaisu: talvella laatat ovat lattialämmityksen ansiosta lämpimät ja kesällä taas mukavan viileät. Tosin esimerkiksi keittiössä pidempään seisoskellessa kannattaa käyttää jotain pehmeäpohjaisia jalkineita jalkojen väsymisen estämiseksi.


Pyynnöstä lisää
Jouni
Canberra

Leokatti

No miten tuo keittiön huippuimuri sitten käytännössä toteutetaan? Meillä oli tässä talossa katossa melko hiljainen systeemi, mutta kaipasimme liesituuletinta, kun tuntui että se ei oikein riittänyt ja käryt ja varsinkin kosteus levisi kaikkialle muualle (eli lähinnä ikkunapinnoille). Kun laitoimme yläkaapit, hommasimme myös liesituulettimen ja joo - melua riittää tuostakin vaikka asentaja sanoi asentaessaan, että on kivan hiljainen tämä malli... no niinpä! En halua kuulla, miltä kovaääninen laite kuulostaa, jos tämä on hiljainen. No ikkunat eivät valu vettä enää kun vesi kiehuu liedellä, joten se puoli on kunnossa.

Puuta meille ei lattiaan tule missään tapauksessa. Kaksi isoa koiraa kynsineen ovat asian puolestamme päättäneet. Laatat on ainoat, jotka nuo kestää. Tässä talossa oli kokolattiamatto joka paikassa, paitsi keittiössä, khh:ssa ja kylppäreissä/vessoissa. Viime talvena oleskelutilat laatoitettiin ja talvella se lattia kyllä hohkasi kylmää, kun betonia ei ole ollenkaan eristetty. Voin vain kuvitella, miten kylmä se olisi ilman lämmitystä Victorian talvessa... hrr... Näin kesällä se kyllä on aivan ihanan viileä ja kun tätä lämmintä täällä riittää kuitenkin suhteessa pitempään kuin kylmää ja siivoaminen on lastenleikkiä niin vallan tyytyväinen olen lattiaan ollut.

Kati

If you can't be a good example -- then you'll just have to be a horrible warning.

jounij

En ole asiantuntija liesituulettimissa, mutta eiköhän niitä saa sellaisina, että moottori on välikaton päällä eikä koneessa itsessään. Suomesta ainakin saa, jos ei täältä.


Tuumaa
Jouni
Canberra

Aikis

Haa, onpa tähänkin sananen sanottavana, kokeneena rakennuttajana. Eli tuo yhdistelmä lattialämmitys ja puu. Lattialämmityksen kanssa käyvät juuri noista Jounin mainitsemista seikoista johtuen vain tietyt puulaadut. Itse esimerkiksi haikailimme vaahteraa tai pyökkiä (jota lienee paljon Ossilassa käytössä) mutta juuri ne eivät passanneet...päädyimme siis tammeen. Merbau, joka on suuressa suosiossa molemmilla pallonpuoliskoilla en tiedä, koska se ei tummana ollut meidän listalla lainkaan.

Vaikka en ole ainakaan näillä näkymin Australiaan rakentamassakaan, kuulisin vielä vaan lisää mielelläni minäkin noita Jounin (ja tietysti muidenkin) rakennusjuttuja. Ovat niin tarkkoja, ammattimaisia mutta silti blondinkin ymmärrettävissä! Ja kun niissä on aina sopivan paikan tullen hyödynnetty myös tätä suomalaista osaamista...

Haagalainen

Onko Australiassa kosteiden tilojen - vai liekö kuivia tiloja olleskaan 8)  -  sähköasennuksissa vikavirtasuojakytkin kuin yleinen, tai jopa pakollinen?
Siis suojalaite, joka estää kuolettavan sähköiskun. Pakollinen Suomessa uusissa sähköasennuksissa kosteiden tilojen ( pesuhuone, kylpyhuone tms) osalta.
http://www.sahkoopas.com/sahkotietoa/sahkojarjestelmat/suojautuminen/vikavirtasuojakytkin/

Kylpyhuoneen lattialämmitykseen kannattaa määrittää neliöteho, esim. 70 W/m2, jotta potkua riittää. Vaan totta kai lattian eristyksen on oltava kunnossa.
Upotussyvyys riippuu neliötehosta.
http://www.pistesarjat.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=25&Itemid=40&gclid=CJDvwZ25sZECFQWVMAodK0Bx3Q

Liesituulettimen voi tehdä ihan samalla periaatteella kun minkä tahansa exhaust fan'in, eli tuuletinyksikkö ullakolle. Mutta on sen tuulettimen - joka siis sisältää sekä sähkömoottorin että varsinaisen tuulettimen -  oltava hiljaista mallia. Kulkee se ääni sisään ilmastointiputkeakin pitkin.
Tosin en tiedä Australian osalta, miten joku sähkömoottorilla varustettu laite on ullakolle asennettuna esim. palosuojattava.

Lämpöpumppujen käyttö talojen lämmitykseen Australiassa? Siis käänteinen ilmastointilaite, tai monet laitteethan toimii sekä että. Yleistyneet kovasti Suomessa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6pumppu

MH

Liesituulettimesta:  Eli kannattaa laittaa liesikupu jossa on pelkästään ohjain napit ja muuntaja joilla saadaan nopeuksia muutettua. Tämä toimii siten että se on aina päällä, kopan sisällä on sitten säätö jolla voidaan valita nopeus silloin "lepotilassa"  Kone viedään katolle(Huippuimuri) ja siihen liitetään kosteiden tilojen ja vessojen poisto samaan, näin saadaan koko talon kattava "ilmastointi". Suurin osa suomessa olevista 80-90luvulla tehdyistä pientaloista on totetutettu näin.

Lattialämmöstä: Vaikka sähkömies olenkin niin laittaisin vesikiertoisen (en tiedä salliiko rakennusmääräykset, tarkista) lattialämmityksen. Tämä siksi että siihen on saatavilla ilmaista energiaa, eli iso aurinko varaaja katolle ja siihen pumppu joka alkaa kierrättää vettä systeemissä illallla ja ajaa lämmön lattiaan. Putket tietysti niin että ne on huonekohtaisina lenkkeinä ja jonnekin sopivaan paikkaan jako että saadaan toteutettua huonekohtainen lämmön säätö.

Lattialämpö toimii myös puulattioiden kanssa, jos joku sanoo ettei toimi on asennustapa tai materiaalit väärin valittuja(Australiassa saattaa rajoittaa materiaalien saatavuus). Esim. kaapeleita löytyy myös matalalla pintalämpötilalla jotka sopii puulattiaan paremmin. Väärillä varusteilla ja väärällä asennustavalla saa kyllä puulattiat halki.

Jounin mainitsema huone jossa kaapeli on syvemmällä toimii myös. Tällöin varattava massa on vain suurempi ja termostaatin asetus pitää olla korkeampi, että se ehtii sen yösähkö jakson aikana varata riittävästi siihen massaan lämpöä. Normaali asetus lattiassa on luokkaa 28 astetta mutta tuollaisessa pitää olla 35 tai jopa jättää termostaatti kokonaan pois ja antaa olla pelkän yösähkön ohjauksessa.

Olen itsekin asentanut useita lattialämmitys järjestelmiä joissa on kaapeli 20cm syvyydessä pintalattiasta, nämä on pelkästään yösähkö käytössä. Näissä kohteissa on lisänä kattolämmitys jolla on tarkoitus tasata lämpötiloja jos lattian lämpö ei riitä koko päiväksi. Käyttäjiltä kuullun palautteen mukaan kattolämmitystä ei ole tarvinnut pitää päällä ollenkaan. Näissä on keskitetty lämmön säätö sähkö keskuksessa niin ettei jokainen ohikulkija räpellä termostaattia.


Vesikalusteista, Australiasta löytyy myös myyjiä oraksen hanoille ja itse en ainakaan antaisi muuta laittaa. Meillä oli edellisessä vuokratalossa joka paikassa oraksen hanat ja se oli Aussi voimin rakennettu talo.


Haagalaiselelle:

Vikavirta suojat on Australiassa kaikissa pistorasioissa sekä myöskin valaistuksessa. Toki vanhoissahan näitä ei ole niinkuin ei suomessakaan.

Lämpöpumppuja on australiassa käytetty jo paljon ennen kuin suomessa talojen lämmittämiseen ja viilentämiseen.

Lattilämpö pitää mitoittaa lämmitettävien kuutioiden mukaan, siihen olemassa ihan oma laskukaavakin. Sitten valitaan metriteholtaan oikea kaapeli ja sille oikea asennusväli jolla siihen päästään. Ulkoseinien kohdalla olen itse aina asentanut kaapelin niin että jos muualla on 20cm väli lenkkien välissä, niin ulkoseinien vieressä puolitan sen eli laitan pari ekaa lenkkiä 5cm välein. Näin saadaan seinän vierestä kylmän tunne pois.

Olen myös täystiilitalossa laittanut kaapelia muuraukseen ikkunoiden alle markkeeraamaan patteria mutta ilman näkyviä osia.


Yleistä: Kaikkea pystyy tekemään kun on halua ja hyvin tekeminen ei maksa paljoakaan enempää. Monesti pikkujutuilla saadaan paljon hyvää mutta nykyään rakentajilla ainakin suomessa on sellainen asenne ettei viitsitä kun tämä ei tule itselle. Täytyy sanoa että itsellä on käynyt tuuri että on saanut työskennellä liikkeessä jossa omistaja on "pilkunviilaaja" ja vaati samaa kaikilta muiltakin. Välillä joku asia tuntui turhan nipottamiselta nuorempana mutta nyt kun ikää on jo enemmän niin tajuaa kuinka oikeassa se silloin oli. Esimerkkinä että tekemiimme asennuksiin ei koskaan vuositakuutarkastusten yhteydessä tehty mitää korjauksia.


Mikäli et ole rakennusalan ammattilainen palkkaa itsellesi kunnon valvoja. Maksaa, mutta säästää palkkansa takaisin.

jounij

Siinäpä tulikin aimo pläjäys hyvää tietoa. Tässä jokunen lisäkommentti minulta:

LainaaLattialämmöstä: Vaikka sähkömies olenkin niin laittaisin vesikiertoisen (en tiedä salliiko rakennusmääräykset, tarkista) lattialämmityksen.

Joo, nyt kun otit asian puheeksi, niin tiedänkin täällä Canberrassa erään toisen polven suomalaisen, joka noin neljä vuotta sitten rakentamaansa taloonsa laittoi kiertovesilämmityksen. Eli kyllä sellaisia saa ainakin Canberrassa taloonsa laittaa. Ja tällä systeemillähän taloa saa myös viilennettyä, jos putkissa kierrättää kylmää vettä. Varmaan onkin hyvä systeemi. jota myös itse harkitsisin uuteen taloon.

Tätä taloa rakennuttaessani kyselin myös tuon maalämmityksenkin (geothermal heating) hintaa. Olisi maksanut silloin (1999) noin parikymmentä tonnia, jota summaa minulla ei juuri silloin ollut käytettävissäni. Harmitti, sillä laskelmieni mukaan se sijoitus olisi maksanut itsensä takaisin noin 10 vuodessa! Kannattaa huomata, että maalämmityksellä saa suurinpiirtein ilmaisena sivutuotteena myös kuuman veden taloon. Kuumasta vedestä koituu yleensä suurimmat koko vuoden keskiarvoiset sähkökustannukset, eli säästö jo pelkästään siinä olisi huomattava. Jos on rahaa sijoittaa rakentamisvaiheessa tähän lämmitysmuotoon, niin se saattaa säästää vuosien mittaan kaikkein eniten rahaa (kunnes tulevaisuuden hinta-tehosuhteeltaan paremmat aurinkokennot tulevat yleiseen käyttöön).

Edellisessä talossamme oli kaasukeskuslämmitys. Vaikka se olikin tehokas ja melko edullinenkin lämmitysmuoto, niin sellaista en enää laittaisi haittapuoliensa takia: aina kun termostaatti lyö kaasupolttimen päälle kuuluu (yleensä) välikatolla olevasta polttimesta humahdus, joka saattaa häiritä herkimpiä. Edellisen puhalluskerran jälkeen putkissa ollut ilma oli ehtinyt jäähtyä ja uuden lämmitysrupeaman ensimmäinen ilmavirtaus puhalsi aina ensin huoneeseen muutaman sekunnin ajan viileää ilmaa. Se ei muutoin olisi haitannut, mutta minun tv:n katselunojatuolini sattui olemaan juuri sellaisen katossa olevan ilmaventtiilin alla ja iltaisin tv:n ääressä sain vähän väliä päälleni sellaisen raikkaan ilmapuhalluksen, jota ilman olisin mieluummin ollut. Lisäksi tällainen puhallukseen perustuva ilmankierto aiheuttaa pölyn liikkumista, mikä ei tee hyvää ainakaan pölyallergikoille.

Vesiputkista tuli myös mieleeni, että täällä vedetään lattiabetonin sisään vain yksinkertainen muoviputki veden taloon tuontia varten. Kannattaisi varmaan käskeä putkimiehiä laittamaan tämä varsinainen vesiputki toisen isomman putken sisälle, jolloin muutaman kymmenen vuoden päästä mahdollisesti eteen tuleva putkiremontti olisi helpompi tehdä. En tosin tiedä, kuinka paljon lisäkustannuksia tämä aiheuttaisi.

LainaaJounin mainitsema huone jossa kaapeli on syvemmällä toimii myös. Tällöin varattava massa on vain suurempi ja termostaatin asetus pitää olla korkeampi, että se ehtii sen yösähkö jakson aikana varata riittävästi siihen massaan lämpöä.

Vaikka puhuinkin yösähköstä, niin täällä sitä itse asiassa saa muutaman tunnin myös keskellä päivää (olisiko noin klo 11 - 15), eli silloin kun kulutus ei muutoin ole suuri. Kylpyhuoneessamme on vain sellainen ongelma, että se on samassa lämmityspiirissä makuuhuoneemme kanssa, eli sitä termostaattia ei sitten säädellä sen suuremmalle.


Kommentointia jatkaa
Jouni
Canberra

Haagalainen

Voin olla väärässäkin - mitä kyllä harvoin olen :pepsodent - että Kioton sopimuksen ratifioinnin yhtenä sivutuotteena seuraa Australian rakentamissäännösten tiukentaminen entisestään.
Sähkön kulutus jatkaa vääjäämättä kasvuaan, ja kasvusta ylivoimainen valtaosa katetaan Australian teollisuuden tekemien selvitysten mukaan polttamalla nykyistä paljon enemmän kivihiiltä, ja prosenteissa mitaten vielä enemmän lisää maakaasua. Selvitys on ehkä vähän yksipuolinen, mutta sähkön tekeminen tuulen, maalämmön, aurinkoenergian, bioenergian tms avulla tulee esim. v. 2020 olemaan vielä aika marginaalista.
Ennakoin tähän myös omakotitalojen osalle sekä piiskaa että porkkanaa; sähkön hintaan reipasta korotusta, ja ilmastomyöteisempien lämmitystapojen suosimista jonkinlaisilla rahallisilla vastaantuloilla hallituksen taholta.

Omien havaintojeni mukaan esim. aurinkovaraajien käyttö Välimeren alueella on hyvin yleistä pientaloissa, Australiassa ei läheskään niin yleistä.
Sähkö lienee "aina" ollut Australiassa halpaa, ja Etelä-Euroopassa kallista.

Eli itse jos siellä rakentaisin, ennakoisin tulevaa, ja suhtautuisin sähköön ensisijaisena lämmitysenergiana hyvin kriittisesti. Ilmeisesti valitsisin lämpöpumpun.
Lisäksi "ylieristäisin" rakennuksen nykyvaatimuksiin verrattuna, ja 100-varmasti palkkaisin pätevän suunnittelijan lisäksi vielä pätevämmän valvojan.

MH

Jouni,

Minulla on suomen talossa maalämpö joka myös lämmittää käyttöveden. Australiassa saattaa ongelmaksi muodostua lämmönkeruu putkiston asennus koska tontit ovat pieniä, meillä on hiukan yli 300m putkea tontissa tosin tontti 5000m2.

Myöskin hyötysuhde on huono koska maaperä on kuivaa ellei saa johonkin lähi jokeen upotettua putkistoa. Porareikäkin voi olla vaikea alueesta riippuen, saattaa tarvita syvän porauksen ennenkuin vettä löytyy koska putkisto pitää upottaa nesteeseen.

Toimii se kuivassakin maaperässä mutta silloin putkea tarvitaan enemmän koska lämmön siirtyminen on huonompaa. Australiassa tosin voi putkiston jättää aika lähelle pintaa kun ei routavaara ole, tällöin saadaan auringon lämmittämästä pintamaasta lämpö talteen.

Meillä yleensä syksyllä maanesteen lämpötila tuloputkessa on luokkaa +10-15 ja lopputalvesta se on lähellä nollaa. Lisänä on sitten 6kW sähkövastus ja kaksi varaavaa takkaa.

Vesikiertoisessa on se etu että muuttuvissa tilanteissa voi aina valita edullisimman lämmöntuottomuodon. Vesi ei tiedä millä sitä lämmitetään.

Lattian kautta en taloa lähtisi viilentämään koska ihminen aistii jaloissa tuntuvan kylmän herkästi ja vilun tunne on läsnä kokoajan.


Leokatti

Kiitos kiitos! Paljon pureskeltavaa  :XXXX

Sellaisia asioita tuli tuossa mieleen, että meillähän tuollainen lämpöpumppu on eli siis r/c a/c ja sähköllähän sekin toimii... ja syö muuten paljon sitä lajia näin kesäisin. Talvella en sitä käytä lämmitykseen, kun totesin että en tykkää siitä lämpimän ilman puhaltamisesta, se lämpö kestää vain sen hetken, kun se on päällä eikä se leviä koko taloon kuten tuo s/c tulisijan antama lämpö. Lisäksi yhden kuukauden sähkölaskulla lämmittää tulisijaa koko talven... Ei tuo sähkö minusta kyllä halpaa ole. Meillä on kesällä lasku luokkaa $300, talvella puolet siitä.

Toiseksi tuo aurinkovoimalla lämmittäminen... siinäkin on ongelmansa ja suurin niistä se, että silloin kun sitä eniten tarvitaan eli talvella, sitä aurinkoa ei ole niin tarjolla ja boosteri joutuu hommiin (eli sähkö-sellainenhan se yleensä on). Kesällähän sitä taas riittäisi sitä aurinkoa, mutta täällä Perthissä ainakaan sitä lämpöä ei silloin tarvita enää lisää. Vai onko tähänkin ongelmaan jo keksitty ratkaisu, jota en ole kuullut?
Kati

If you can't be a good example -- then you'll just have to be a horrible warning.

MH

Kyllä siellä aurinko riittää myös talvella kunhan varaaja on oikein mitoitettu.

Vai peittääkö lumi kennon. :pepsodent :pepsodent

Meillä on lämmitettävää alaa 350m2 ja keskimääräinen sähkölasku joka sisältää kaiken on luokkaa 260e/kk. Tuohon sisältyy myös pienimuotoisen yritystoiminnan kulutus, jonka saan tietysti vähentää verotuksessa. :D

Varusteina maalämpö, ilmalämpöpumppu(nollakeleillä lämmitys ja kesällä jäähdytys), kaksi isoa varaavaa vuolukivitakkaa.


Putkiasennuksissa joissa käytetään Jounin mainitsemaa muoviputkea niin Suomessa on tehty yli 20v siten että rakenteissa putkien päällä on suojaputki. Vaurion sattuessa putki on vaihdettavissa suojaputken sisään helposti, kunhan sitä ei ole vedetty kovin jyrkille mutkille.

Leokatti

Onko tuo siis MH Australiassa vai Suomessa?

Ystävillä, joilla nuo solar-systeemit on katolla, sanovat kyllä että ei riitä talvella kuuma vesi ilman boosteria. Vanhemmissa malleissa se vieläpä piti erikseen kytkeä päälle ja useamman kerran kirosivat, että joutuivat ottamaan jääkylmän suihkun kun unohtivat painaa nappia tarpeeksi ajoissa... Täällähän sataa todella paljon talvella, eikä sitä aurinkoa pilvien takia näy. Tiesittekö, että Perthin vuotuinen sademäärä on suurempi kuin Lontoon vastaava? Täällä se kaikki vaan tulee lyhyessä ajassa, Lontoossa tasaiseen ympäri vuoden.
Kati

If you can't be a good example -- then you'll just have to be a horrible warning.

MH

Meillä on nuo em, jutut suomessa kuten jo eurohintaisesta sähköstä voi päätellä. :pepsodent

arixmel

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - helmikuu 07, 2008, 18:43
Ennakoin tähän myös omakotitalojen osalle sekä piiskaa että porkkanaa; sähkön hintaan reipasta korotusta, ja ilmastomyöteisempien lämmitystapojen suosimista jonkinlaisilla rahallisilla vastaantuloilla hallituksen taholta.

ei kai sita tarvi eristaa muualla kuin meksikossa (rajan etelapuolella) nimimerkilla ei yhtaan eristysta talossa eika laitettu lammitysta (Ilmalampopumppu) kuin yhtena iltana viime vuonna paalle,,ja ilmastoinnin laitoin kerran testatakseni toimiiko se, siita huolimatta emme kokeneet oloamme epamukavaksi

eli siita on jo paha pistaa energiaystavallisemmaksi. Vaikkakin ajattelin laittaa villat uuden alakerran ja ylakerran valiin,,,en lammon vaan aanen eristyksen johdosta :)

Nyt kun on lamminta ja viimenkin kosteampaa taala Qld:ssa niin olen mittinyt myos kosteusvaurioita tai lahinna hometaloja. Ainakin ennen suomessa oli aina juttua etta taloissa oli hometta ja talot meni purkuun sen takia? Homeitahan on varmaan satoja erilaatuja jotkut sopivat juustoon ja jotkut ei :) mutta en ole tullut viela taalla vastaan semmoista hometalo fobiaa kuin suomessa. Johtuuko se siita etta talot eivat ole niin tiiviita ja saavat paremman tuuletuksen luonnostaan (ainakin tammoiset satavuotiaat) ja sen johdosta homevauriot eivat ole myoskaan yleisia. Kyllahan taallakin hometta on mutta muistan joskus jollakin olleen ongelman mellunkylassa ja vaihtoivat vain seinalevyt (korjattuaan vuotavan katon joka ongelman aiheutti) ja maalanneen seinan "kaiken varalta" jollain "mould away" maalilla.

Jouni, tuossa jostain luin putki saannoksia (se saunan yms valutyot edessa :) ) ja jos en vaarin muista niin aussi saannot sanoo etta siina kohtaa jossa vesiputket tulee taloon niin ne taytyy olla tuplaputkitetut.

enka muuten laitata tyroksia valun alle, vain normaali sora kapillaaria torjumaan ja muovi sen paalle,,,enka laita edes lattia lampoa,,,jos ei aamulla tarkene kahvikupin ja muutaman kasien yhteen paukuttelun voimalla, niin pitaa vain muutaa pohjoisemmaksi heh heh  :pepsodent

Itselle tuli yllatys kun etsin suomalais tyyppisia lattiakaivoja,,,siis semmoisia potan oloisia joissa on sitten vesilukko sisaan rakennettuna (http://www.serres.fi/lvi/asennusohjeet.htm) olin oikein kuvan kanssa pelkastaan putkiliikkeessa ja herrat sanoi etta ei loydy, voit loytaa jos menet valmistajalle ,,,

Ilmeisesti paikallien ratkaisu on siirtaa se vesilukko muualle, (esim meilla on vanhassa isommassa linjassa Frog mouth joka on liitetty vesilukko mutkalla siihen isompaan viemariin, ja siihen frogmouthiin menee ylakerran suihkuvedet)

Miettinyt noita hanoja myos (kun ne kohta pitaa myos ostaa, Minka takia ihmiset naita Oraksia niin paljon rakastaa? kylla ne varmaan hyvia on kun on suomessa tehty, mutta maksaako vaivan, asiaa sen enempaa tietamatta niin onhan noita saadettavia vipuhanoja vaikka kuinkapaljon, ja monen laatuisena ja hintaisena
http://www.reece.com.au/bathrooms/products/tapware
Ja joo kylla Orasta aika paljon ilmeisesti on taallakin saatavilla onhan se jopa valtion WELS listalla  (water efficency labelling and standard) vaikkakin aikalailla vesisyppo vai miksiko se on saanut vain 3 tahtea

vasara ja nauloja tadaa tadaa koko rahalla tada tadaa :pepsodent :pepsodent
tuumailen vasara lonkalla
You don't pay taxes - they take taxes.

-- Chris Rock --

Haagalainen

Lainaus käyttäjältä: arixmel - helmikuu 07, 2008, 19:51
nimimerkilla ei yhtaan eristysta talossa eika laitettu lammitysta (Ilmalampopumppu) kuin yhtena iltana viime vuonna paalle,,ja ilmastoinnin laitoin kerran testatakseni toimiiko se, siita huolimatta emme kokeneet oloamme epamukavaksi
eli siita on jo paha pistaa energiaystavallisemmaksi.

Ossit on kuulemma kulkeneet polvihousuissa Helsinginkin talvisäässä, eli uskon että fakiireja sieltä kyllä löytyy :D. Taitaa ilmastointilaitteiden käyttö kesällä olla kuitenkin aika yleistä, mitä nyt olen siellä katellut.

Olen käynyt Brisbanessa pientalossa, jossa ei ollut sen enempää lämmitystä kun jäähdytystäkään - eristyksistä puhumattakaan - mutta itse en moisessa asuisi edes maksusta. Kovin maittaa sähkö jääkaapin ja pakastimen kompresssoreille kesähelteillä, eli se energiatehokkuus... :coolh
Eristeiden puuttuminen on tuskin myöskään hirmu hyvä myyntivaltti, jos taloaan kaupittelee, mutta jos ei aio myydä, niin ei väliä.
Nämähän on makuasioita, ja tilanne muuttuu etelään päin mentäessä. Itse ajatttelin lähinnä Hobart'ia, joka on näkemistäni aussikaupungeista niitä viihtyisimpiä :-X

Rakennuksen lämpöeristys ja tuuletus ei liity suoraan toisiinsa, mutta kyllä vahvasti eristetystä rakennuksesta on helpompi tehdä tuuletuksen osalta susi.

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - helmikuu 07, 2008, 19:08
Sellaisia asioita tuli tuossa mieleen, että meillähän tuollainen lämpöpumppu on eli siis r/c a/c ja sähköllähän sekin toimii... ja syö muuten paljon sitä lajia näin kesäisin. Talvella en sitä käytä lämmitykseen, kun totesin että en tykkää siitä lämpimän ilman puhaltamisesta, se lämpö kestää vain sen hetken, kun se on päällä eikä se leviä koko taloon kuten tuo s/c tulisijan antama lämpö. Lisäksi yhden kuukauden sähkölaskulla lämmittää tulisijaa koko talven... Ei tuo sähkö minusta kyllä halpaa ole. Meillä on kesällä lasku luokkaa $300, talvella puolet siitä.

Totta kai lämpöpumppu tarvii sähköä toimiakseen. Kyse onkin siitä, onko sillä tuotettu lämpö tai kylmä energiatehokasta vaiko ei, joihinkin muihin menetelmiin verrattuna. Yleensä on.

Annapas Leokatti noita sähkön hintatietoja, niin katsotaan kuin halpaa se on.
Helsingin Energia on Suomessa valtakunnallisessa vertailussa enempi halvalla reunalla, joskaan ei ihan halvimpien joukossa. Perusmaksun 4,1 eur/kk lisäksi kuluttajahinta sis, ALV 22% on nyt 9,61 c/kWh, eli jotain 15,7 aussi c/kWh.
Eurooppalaisittain Suomen sähköhinta on vielä varsin edullista.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Suomalaisen+s%C3%A4hk%C3%B6n+hinta+yksi+Euroopan+halvimmista/1135221603033

Jaaks

Lainaus käyttäjältä: HaagalainenNämähän on makuasioita, ja tilanne muuttuu etelään päin mentäessä. Itse ajatttelin lähinnä Hobart'ia, joka on näkemistäni aussikaupungeista niitä viihtyisimpiä

Arixmel asuu Queenslandissa ja sinä lähinnä vertaat hänenkin kommenttejaan talostaan Tasmaniaan  :nuttu:
Brisbanesta Hobartiin on suurinpiirtein sama matka kuin Helsingistä Pariisiin eli en edes oikein tiedä mitä nyt vertailet  :confuse ja kuules se muuttuu vielä enemmän kun menet pohjoiseen   8)

Jouko

Auringolla käyttöveden lämmittäminen on erittäin yleistä ausseista, meilläkin käytössä useita vuosia, erittäin hyvä juttu. Naapureiden katolla näyttää olevan myös yhtä paria poikkeusta lukuun ottamatta. Ei ole tullut muuten Suomessa käydessä kovinkaan monta vastaan. Systeemin hankintaan saa myös mukavasti valtiolta tukea.

Mitä tulee asuntojen lämmittämiseen täällä Queenslandissa, en nyt siitä kovin suurta numeroa nostaisi, tänä vuonna ei ole juurikaan tarvinnut lämmittää tai jäähdyttää ilmat ovat olleet niin MAHTAVIA. "Talvi" (jos nyt talvesta voi puhua kun päivälämpötilat on siinä parinkympin tietämillä) oli niin lämmin että lämmittämistä ei tarvittu kuin muutamana iltana.

Olis ihan mielenkiintoista pistää vertaillen suomalaisen sähkölämmitteisen 300 neliön talon 3kk sähkölasku joulu-tammi-helmi kuun ajalta ja vastaavan täällä Queenslandissa ja että vertailu olisi tasavertainen niin QLDn vuodenaika täällä pitäisi tietysti olla keskellä syvintä talvea eli kesä-heinä-elo.

Meillä näppituntumalta sähköön menee noin 44 euroa kuukaudessa, eristeistä ei tietoakaan ja ihan kohtuullisen mukavaa on ollut asustella. Ei noista lämmitys tai jäähdyskuluista hirveetä stressiä viitsi ottaa...

Eli aika pieneltä toi meikäläisen energia jalanjälki näyttää  :pepsodent


- Salibandy? Brisbanessa www.qldfloorball.org

MH

Vastahan julkaistiin tutkimus suomessa että kotitietokone on suurin yksittäine sähkösyöppö. Vuodessa kuluu n.500kW sähköä, kun läppäriä käytettäessä vastaava luku on 25kW.

Jopa parikertaa viikossa saunominen kuluttaa vähemmän kuin tietokone.

Jouko,

Suomessa säkölasku on tasattu joten jos haluaa tarkkoja lukuja pitää itse pitää kirjaa noista. Itse toivoisin että sähkölasku muuttuisi reaaliaikaiseksi, kun siihen on periaatteessa tekniikka jo olemassa. Tällöin ihmiset herkemmin seuraisivat kulutusta ja koittaisivat säästää.

Haagalainen

Lainaus käyttäjältä: Jouko - helmikuu 07, 2008, 22:35
Auringolla käyttöveden lämmittäminen on erittäin yleistä ausseista, meilläkin käytössä useita vuosia, erittäin hyvä juttu. Naapureiden katolla näyttää olevan myös yhtä paria poikkeusta lukuun ottamatta. Ei ole tullut muuten Suomessa käydessä kovinkaan monta vastaan.
Tuskin näit ensimmäistäkään, tai sitten tiesit mistä etsiä. Ne on ja pysyy harvassa.
Helsinki on eteläisintä Suomea, ja keskipäivän auringon kulma horisontin yli vaihtelee 6...53 astetta, Brisbanessa vastaavasti 39...86 astetta. Ja tuo kulmavertailu ei kerro kaikkea, eihän täällä edes näy aurinko juuri koskaan >:(
Vaan etelämpänä Euroopassa ne toimii. Ainakin osassa Espanjaa nuo vempaimet on uusissa pientaloissa pakolliset.

Lainaus käyttäjältä: Jouko - helmikuu 07, 2008, 22:35
Mitä tulee asuntojen lämmittämiseen täällä Queenslandissa, en nyt siitä kovin suurta numeroa nostaisi

Ei ole aihettakaan, QLD sijaitsee about 15...30 astetta päiväntasaajalta, kun Saharakin. Mutta Saharassakin on joskus harmittavan kylmää.

Lainaus käyttäjältä: Jouko - helmikuu 07, 2008, 22:35
Olis ihan mielenkiintoista pistää vertaillen suomalaisen sähkölämmitteisen 300 neliön talon 3kk sähkölasku.

Motivan laskuriin ei saa mallitalon kokoa muutettua, siinä on vain n. 130 m2.
Mutta näkyy tuo vakioversio suoralla sähkölämmityksellä ja ilp apuna keventävän kukkaroa reilut 1600 euroa vuodessa. Olisiko 300 m2 luvut jotain 1,5-kertaiset?
http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/pientalonlammitysjarjestelmat/vertailupalvelu/

Lämmitystapojen hyvyyden vertailu vain lämmöstä maksettavaa rahaa katsomalla vie
hieman sivuraiteille. Rahalliset kulut voi pitkässä juoksussa olla eri menetelmin lähellä toisiaan, mutta CO2 päästöjen suhteen näin ei välttämättä ole.

Lainaus käyttäjältä: Jouko - helmikuu 07, 2008, 22:35
Ei noista lämmitys tai jäähdyskuluista hirveetä stressiä viitsi ottaa...

Joo, stressi ei vähennä energiakuluja 8)

Lainaus käyttäjältä: MH - helmikuu 07, 2008, 23:53
Vastahan julkaistiin tutkimus suomessa että kotitietokone on suurin yksittäine sähkösyöppö. Vuodessa kuluu n. 500kW sähköä, kun läppäriä käytettäessä vastaava luku on 25kW.

Siis 500 kWh ja 25 kWh

Riippuu näytöstä ja käytöstä. Keskivertokäyttäjälle tuo 500 kWh on rankasti yläkanttiin.
Tarkoittaa, että vuoden jokaisena sekunttina on kuormaa päällä n. 57 W.

Suurien plasmanäytöllisten taulutelkkarien sähköteho on luokkaa 0,4 kW. 4h katselua vuoden jokaisena päivänä, ja lähes 600 kWh on mittarissa. LCD on siis parempi.

Paljonkos yleissähkön kilpailutettu kWh hinta muuten on Brisbanessa? Täällä usutetaan kilpailuttamaan sähköntoimittajia, mutta en ole juuri halvempaa kun Helsingin Energia löytänyt.

MH

Kotitietokone kuluttaa noin 0.10kw/h(kotitaloudessa keskimäärin) eli tuosta voit laskea kulutuksen. Vertailussa oli keskimääräinen arvio koska monella tietokone on päällä ympäri vuorokauden kun taas jotkut sammuttavat sen joka kerta kun poistuvat koneen äärestä.

Tuolla oletuksella tulee 2,4kW/vuorokausi ja se kertaa 365 tekee 876 eli ei ollenkaan mahdotonta.

chilifinn

Hurjan paljon kiitoksia arvokkaista kommenteista Jouni, MH ja muut!!!  :god:

Pikkasen hirvittaa ajatus moninaisista erikoistoista, kuten lattialammityksesta ja hienoista tuuletusjarjestelmista. Kuulostaa hunajaisen hintaiselta...
Lahdemme siita etta yritamme valita hyvamaineisen rakennuttajan ja rakennutamme aika tyypillisen Aussi-talon, mutta energy rating pitaa olla viisi tahtea +ehka vesitankki ja ovien ja ikkunoiden kunnolla eristetty. Lattialammityksen voisi kylla laittaa ainakin kylppareihin. Muistakin hienosaadoista pitaa kysella. Mm Tuo keskuspolynimurivaraus on hyva idea.

Paljon kiitoksia!!

MH

On totta että lattialämmitys on hiukan kalliimpi johtuen asennustyön määrästä. Käyttömukavuudessa saa sitten sen kyllä korkojen kanssa takaisin.

Suosittelen kyllä sitä ainakin pesutiloihin sekä tiloihin jossa pintamateriaali on kiveä.

Tuuletusjärjestelmä tuskin maksaa kauheasti ekstraa, putket ullakolle ja kone katolle asennettuna vie ammattimieheltä yhden työpäivän lisäksi materiaali kustannus. Taas mukavuus lisääntyy olennaisesti. Kuumina päivinä saat esim. illalla auringon laskettua ajettua liian lämmön ulos.

arixmel

Chilifinn,

Miten ois ecotalo paketti, niita saa ilmeisesti joiltakin rakentajilta suoraan avaimet kateen periaatteella.
Niissa olisi sitten tuplalasit sun muut turbiinit.

En nyt muist nimia itse nain yhden TV:ssa ja se oli ihan kivan oloinen ja tassa artikellissa mainitaan etta 20-30 tuhattaa lisa hintaa eika koskaan energia tai vesilaskua???
http://www.smh.com.au/articles/2003/08/06/1060145725086.html
ja pikaisella haulla loytyi yksi valmis suunnitelmakin http://www.ecohouseplan.com/

"Ecoistisena" auringonpaisteeseen herannyt  :pepsodent
You don't pay taxes - they take taxes.

-- Chris Rock --

Haagalainen

Lainaus käyttäjältä: MH - helmikuu 08, 2008, 04:47
Kotitietokone kuluttaa noin 0.10kw/h(kotitaloudessa keskimäärin) eli tuosta voit laskea kulutuksen. Vertailussa oli keskimääräinen arvio koska monella tietokone on päällä ympäri vuorokauden kun taas jotkut sammuttavat sen joka kerta kun poistuvat koneen äärestä.

Tuolla oletuksella tulee 2,4kW/vuorokausi ja se kertaa 365 tekee 876 eli ei ollenkaan mahdotonta.

En tunne ketään niin pöljää Suomessa kun pitää tietokoneitaan kellon ympäri päällä, ja tunnen lievästi sanottuna paljon koneiden käyttäjiä.
Mutta kuten sanoit, ei se ole mahdotonta

Samalla periaatteella voitaisiin tarkistaa läppärini "25kWh". Tehomittarin mukaan IBM T43 ottaa verkkolaitteineen siinä 30W, eli 0,03 kW x 8760h = 263 kWh...ooops :pepsodent

Suljettujen, mutta valmiustilaan jäävien sähkölaitteiden sähkönkulutus voi yllättää.
Kyseenalaista ykkössijaa meidän taloudesta löytyneistä, jatkuvasti vähintään valmiustilassa olleista laitteista pitää Sony RXD6AV stereot, 40W >:(


MH

Hyvän läppärin oot valinnut. :pepsodent :pepsodent

Ei sitä nyt ihan noin voi laskea, tuo on varmaan powerin maksimi tehon tarve. Maksimi kulutus on silloin kun koneella työskennellään ja samalla ladataan akkua.

Maksimi kulutus ja kulutettu kilowattitunti on ihan eriasioita. Luotettavan kulutus tuloksen saaminen vaatii pitempiaikaista seurantaa.

Tuttavapiirissä on paljon henkilöitä jotka elää näiden koneiden räpläämisellä niin kyllä niillä useimmilla kone on aina päällä. Itelläkin tää ibari ruksuttaa pöydällä aina kun oon kotona tai töissä.

arixmel


kylla minullakin on omista syistani (etten missaa yhtaan dunderin postitusta  :pepsodent) kone ollut paalla viimeiset 2 vuotta 24/7,,,lomilla olen tempaissut seinasta irti  :peukkua :peukkua

tietenkin kaikki Unix tyoasemat (lentokone autoteollisuuden suunnittelu ja laskentaasemat) on ollut aina turvallisempaa jattaa paalle kuin sulkea,,,no viimeisen parinvuodenaikana ne ovat kylla kehittyneet etta niita jo tohtii sulkeakin,,,mutta meneppas vaikka Airbussille Hampuriin taikka Boeingille Seattleen niin naet useamman tuhannen (joku sanoi etta Boeingilla olisi useita tuhansia Catia lisensseja?) koneen olevan kaynnissa ikuiseti.


Samat ohjeet saimme jo suomessa ollessamme ABB suunnittelussa,,,ja jos jostain syysta "vahingossa" potkaisi resettia niin siina meni pari tuntia systeemin ylostuonnissa.

kotikoneista (lue: PC ) varmaan iso osa pysyy paalla p2p verkkojen takia,,,siis eihan ne pystyssa pysyisi jos ei koneet olisi pystyssa,,,ja tietenkin monet ihmiset tykkaa ohjelmoida tv nauhoitukset ja video/audio lataukset tapahtumaan yoaikaan, eli paivisin kone on tyokaytossa ja oisin hoitelee verkkoliikennetta, tai jotain pitkavetista videon enkoodausta tms

asian vieresta renkaita potkien
You don't pay taxes - they take taxes.

-- Chris Rock --

Leokatti

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - helmikuu 07, 2008, 21:41
Annapas Leokatti noita sähkön hintatietoja, niin katsotaan kuin halpaa se on.

No jos tämä "unit" laskussa on kWh niin Synergyn hinta on 12.67 c/kWh. Lisäksi tulee kertamaksu $15.11 ja GST @10%. Eli jos vähentelet siitä Suomen hinnasta sen alvin niin aika lailla samoihin hintoihin taidetaan päätyä. Paitsi että tuo perusmaksu on meillä kalliimpi.

WA:ssa muutettiin lakia joku vuosi sitten ja nyt kaikissa uusissa taloissa on pakko olla eristykset välikatolla. Ei tekisi pahaa seinissäkään, vaikka talot ovatkin pääasiassa täystiilitaloja ja kylläpä olisi energiankulutus aivan toista luokkaa, jos ikkunat olisivat kaksinkertaista lasia.

Edes kahvinkeitintä en jätä seinästä katkaisematta, kun se ei ole käytössä ja naapurit nauravat etteivät koskaan tiedä pimeällä, ollaanko edes kotona kun talo näyttää aivan pimeältä. Ei ole tarkoitus toimittaa majakan virkaa, joten valot on päällä vain siinä huoneessa, missä oleillaan. Elikkä todella nuukasti elellään ja siitä huolimatta sähkölasku on luokkaa "hurja"...
Kati

If you can't be a good example -- then you'll just have to be a horrible warning.

MH

Meillä Brisbanessa 4mh:n talo ei ilmastointia eikä lämmitystä muutoin normaali varusteet. Lasku noin 70$/kk

Haagalainen

Lainaus käyttäjältä: arixmel - helmikuu 08, 2008, 08:37
Samat ohjeet saimme jo suomessa ollessamme ABB suunnittelussa,,,ja jos jostain syysta "vahingossa" potkaisi resettia niin siina meni pari tuntia systeemin ylostuonnissa.

Ei tuolla ohjeella ole nyt mitään merkitystä. Aikaisemmin se liittyi esim. päivitysajoihin.
Sama läppäri on ABB'n verkossa päivisin, ja kotona 3 koneen verkossa iltaisin, ja kun
Haagalainen menee nukkumaan, myös läppäri menee nukkumaan. Samoin kodin 2 muuta konetta.
Eikä mitään ongelmia aamulla ABB verkossa ylösajossa :peukkuy

Siis olen edelleen sitä mieltä, että koneen jatkuva päälläpitäminen on normaalilta kotikäyttäjältä - jollainen itsekin olen - outoa puuhaa. Ammattikäyttö on sitten eri juttu.

Lainaus käyttäjältä: MH - helmikuu 08, 2008, 07:28
Hyvän läppärin oot valinnut. :pepsodent :pepsodent

Tai vähän tarkentaen, firman tietohallinto/ IBM on sen valinneet, ja antaneet käyttööni 8)

Lainaus käyttäjältä: MH - helmikuu 08, 2008, 07:28
Ei sitä nyt ihan noin voi laskea, tuo on varmaan powerin maksimi tehon tarve. Maksimi kulutus on silloin kun koneella työskennellään ja samalla ladataan akkua.

Läppärissä jos ei pidä poweria koko ajan päälä, niin hetken päästä kone huutaa lisää virtaa. Kyllä power ottaa suhteessa aika paljon tehoa, myös rautahäviöitä, jotka on kuormituksesta riippumattomia häviöitä.
Samoissa tehoissa koko ajan pyöritään; tottakai prossun ottama teho vaihtelee.
Laitoin kuitenkin myös kWh mittarin kiinni, jotta voin todistaa olevani oikeassa 8)

Lainaus käyttäjältä: MH - helmikuu 08, 2008, 07:28
Maksimi kulutus ja kulutettu kilowattitunti on ihan eriasioita. Luotettavan kulutus tuloksen saaminen vaatii pitempiaikaista seurantaa.

No tuo asia minulle kyllä selvisi viimeistään Helsingin teknisen opiston sähköteollisuus linjalla muutamia kymmeniä vuosia sitten, eli ankkaa on turha opettaa uimaan :pepsodent

Lainaus käyttäjältä: Leokatti - helmikuu 08, 2008, 08:46
Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - helmikuu 07, 2008, 21:41
Annapas Leokatti noita sähkön hintatietoja, niin katsotaan kuin halpaa se on.

No jos tämä "unit" laskussa on kWh niin Synergyn hinta on 12.67 c/kWh. Lisäksi tulee kertamaksu $15.11 ja GST @10%. Eli jos vähentelet siitä Suomen hinnasta sen alvin niin aika lailla samoihin hintoihin taidetaan päätyä. Paitsi että tuo perusmaksu on meillä kalliimpi.

Joo, kokolailla samoissa pyöritään Suomen yleissähkön hintojen kanssa. Vaan Suomessapa sähkö onkin - vielä - eurooppalaisessa vertailussa halvalla laidalla.
Miltä ajalta on tuo kertamaksu $15,11? Helsingissä tuo 4,1 euroa on per kuukausi, siis 3 kk laskussa 12,3 euroa.

arixmel

Haagalainen,
selvennan sen verran etta ohje koski vain Unix tyoasemia ja johtui siita etta niiden kayntiin (IBM SGI tahi joku Sun) tyontaminen on aina silloin talloin hankalaa ja ei edes onnistu ilman it supportin tukea. Eli ei ollut riipuvainen verkosta tai sen paivityksesta.

normi pc:lla nyt ei pitaisikaan olla mitaan ongelmaa, tai sitten se on rikki  :pepsodent
You don't pay taxes - they take taxes.

-- Chris Rock --

MH

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - helmikuu 08, 2008, 16:31
No tuo asia minulle kyllä selvisi viimeistään Helsingin teknisen opiston sähköteollisuus linjalla muutamia kymmeniä vuosia sitten, eli ankkaa on turha opettaa uimaan :pepsodent

Aikaisemman perusteella sitä ei uskoisi, näytti siltä että sähkön peruskäsitteet on hiukan hakusessa. :god: :god: :god:


Nyt kun päästiin asiaan ja kerran välineitä löytyy niin katsoppas kotona huvikseen vertailua niiden kotikoneiden ja läppärin välillä. Sen jälkeen voit sitten laskea ne yhteen ja käyttötuntien mukaan lsakea vuosikulutuksen. Ei taida tuo 500kW keskiarvo riittää.

Leokatti

Lainaus käyttäjältä: Haagalainen - helmikuu 08, 2008, 16:31
Miltä ajalta on tuo kertamaksu $15,11? Helsingissä tuo 4,1 euroa on per kuukausi, siis 3 kk laskussa 12,3 euroa.

Laskutusväli täällä 2 kk, eli siltä ajalta kertamaksu.
Kati

If you can't be a good example -- then you'll just have to be a horrible warning.