DI-todistuksen vastaavuus Australiassa (NOOSR)

MariK · lokakuu 02, 2008, 17:23

Hei,

Sain juuri todistuksen DI-tutkinnon vastaavuudesta taalla Ausseissa. Onko tosiaan nain, etta vaikka todistuksessa (englannin kielisessa versiossa) selkeasti lukee Master of Science, niin etta DI-tutkinto vastaa Bachelor Degree:ta taalla?

Pls kertokaa kokemuksia tai kyselkaa kavereilta. Mulla on jotenkin henk.koht. sellainen fiilis, etta mua on loukattu... Harkitsen vakaasti valitusprosessin kaynnistamista vaikka se maksaakin taas $450.

Terveisin,
Mari

Silppu · lokakuu 02, 2008, 22:38

Pikainen kommentti: Välttämättä sillä ei ole väliä vaikka sinut luettaisiinkin alemman tutkinnon suorittaneeksi sillä se on standarditaso täällä. Työkokemus ratkaisee enemmän. Jos pyrit tutkimusalalle, niin tilanne voi olla toinen.

Aikis · lokakuu 03, 2008, 14:52

MariK, mistä tuollaisen käsityksen tai argumentin olet saanut...Eipä kyllä mun kokemukseni pohjalta tuollaiseen päätyisi, pikemminkin päinvastoin!

arixmel · lokakuu 03, 2008, 16:17

MariK,
Taitaa olla kyse muodollisuuksien tayttymisesta, Itse muistan joskus ammoin miettineeni samanlaisia ajatuksia Insinooritutkinnon taalla patevoittamisesta, tein kaiken paperityon ja sain heilta vastauksena Insinoorin tutkinnon vastaavuudesta paikalliseen teknikkoon?(hmmm miksi kirjoitan Insinoorin isolla, ei se ole mina mutta minun sormet

)??(itse valmistuin teknillisesta oppilaitoksesta kun laivat oli puuta ja miehet rautaa hii-o-hoi

)

Siinahan minun pohjalainen ylpeyteni kuohahti etta mita hittoa, minahan vartavasten vaihdoin pois silta teknikko linjalta insinoorilinjalle ja nyt joku byrokraatti yrittaa minua alentaa

(nykyaan kun ajattelen asiaa niin ei voi kuin hymyilla sisaan pain, ei sita paljoa enaa ole valia mika paperi on taskussa.

No Silloin asiaa heilta tiedustelin ja uusien country education profiilien mukaan jos olisin valmistunut silloin AMK:n puolelta (meiran koulu juuri vaihtui siihen) niin tutkinto olisi ollut heittamalla paikallinen, aikani heidan (virallisen tahon AEI) kanssa kommunikoituani selvisi etta mista kiikastaa ja suomesta kysyin etta jos haluan AMK paperin kateeni niin ero olisi 2 opintoviikkoa ruotsin kielta. Niimpa...paljonkos se taalla auttaisi

.

mutta palatakseni teidan nykyiseen ongelmaan, niin yhtyisin silpun neuvoon ja lainaisin silloin tanne muuttaessani tapaamaani (puhelimessa tosin) suomalaisen paperi insinooriin kommenttia,,,etta ei muuta kuin alat kayttamaan itsestasi tittelia, kylla ne teot puhuu puolestaan ja jokaisessa asiansa osaavassa paikassa sen verran suomestakin tiedetaan etta sinut tasollasi pidetaan,,,minun titteleitani ei ole varmaan koskaan kyselty tahi kyseenalaistettu (siis sen ensimmaisen virallisen tahon kontaktin jalkeen

)

Mielenkiintoisen ja ehka halvemman tavan tutkintosi virallistamiseksi saat ehka liittymalla suomen insinooriliittoon (siinahan ei ole mitaan ongelmaa) ja koska insinooriliitto oli ainakin ennen FEANIN jasen
http://en.wikipedia.org/wiki/European_Federation_of_National_Engineering_Associations
tahi http://www.engc.org.uk/international/feani/about_feani.aspx
niin sitten sitten euroopan insinoori liittoon Eur Ing joka on myos briteissa hyvaksytty (jopa laissa)
http://en.wikipedia.org/wiki/European_Engineer
ja se suomen insinooriliiton linkki
http://www.uil.fi/modules/system/stdreq.aspx?P=1748&VID=default&SID=950399363097692&S=1&A=closeall&C=31565
,,,ja taalla taasen on briteissa hyvaksytty myoskin hyvaksyttya?? en tieda itse mutta voisin kuvitella olevan helppo hoito,,, tieda sitten onko se niin tarpeellista? mutta ehkapa ajatusleikin arvoinen.

ja tietenkin sen saa myos tyokokemuksen ja opiskelujen yhteisvaikutuksella, eli paikallinen insinooriliitto voi tehda jonkinlaisen "taso" testin siita etta mita osaat ja miten paljon olet tehnyt alasi hommia. Tai niin ne ainakin tekivat joskus muinoin.

toivottavasti auttoi hiukan eika pelkastaan sekoittanut

xcv

MariK · lokakuu 04, 2008, 08:28

Olen patenttiasiamies, ja yrita saada itseni rekisteroitya taalla patenttiasiamieheksi. Mun pitaa joka tapauksessa tehda lisa-opintoja UTS:lla. Professional Standards Board for Patent and Trade Marks Attorneys (PSBP) vaati multa paikallisen viranomaisen (NOOSR) todisuksen DI-tutkinnon vastaavuudesta taalla Australiassa.

Ma maksoin $450 NOOSR:lle ja sain vastauksen jossa DI-tutkinto katsottiin Batchelor tutkinnoksi. Uudelleentutkimuspyynto maksaa taas sen 450.

Periaatteessa BSBP:lle kaiketi riittaa Batchelor tutkinto, mutta mulla taa on kiinni lahinna periaatteesta. Miksi ihmeessa tyytyisin jonkun viranomaisen arvioon, jossa mun Master of Science on yht'akkia poljettu Batcheloriksi...?! Eli kaytannossa talle ei ole vaikutusta mun tyoelamaan, mutta mua kismittaa kovin jonkun byrokraatin arvio suomalaisesta opintojarjestelmasta.

MariK · lokakuu 04, 2008, 08:33

Lainaus käyttäjältä: arixmel - lokakuu 03, 2008, 16:17
Siinahan minun pohjalainen ylpeyteni kuohahti etta mita hittoa, minahan vartavasten vaihdoin pois silta teknikko linjalta insinoorilinjalle ja nyt joku byrokraatti yrittaa minua alentaa (nykyaan kun ajattelen asiaa niin ei voi kuin hymyilla sisaan pain, ei sita paljoa enaa ole valia mika paperi on taskussa.

Mulla on juuri tollanen fiilis

Tiedan ettei silla kaytannossa ole mitaan merkitysta, mutta periaatteen vuoksi!

Kiitos, ma taidan kayda noilla Euroopan Insinooriliiton sivuilla...

Leokatti · lokakuu 05, 2008, 10:49

Elämä opettaa... get over it

Rockola · lokakuu 05, 2008, 12:50

Lainaus käyttäjältä: MariK - lokakuu 04, 2008, 08:28
Periaatteessa BSBP:lle kaiketi riittaa Batchelor tutkinto, mutta mulla taa on kiinni lahinna periaatteesta. Miksi ihmeessa tyytyisin jonkun viranomaisen arvioon, jossa mun Master of Science on yht'akkia poljettu Batcheloriksi...?! Eli kaytannossa talle ei ole vaikutusta mun tyoelamaan, mutta mua kismittaa kovin jonkun byrokraatin arvio suomalaisesta opintojarjestelmasta.

Täällä kun kukaan oikeita töitä tekemään aikova ei tee Mastersia. Master's degree on Australiassa kummallinen välitutkinto, jonka jotkut tutkijanuralle havittelevat tekevät siinä sivussa ennen PhD:n valmistumista. En sinuna käyttäisi kovin paljon paukkuja tuon asian "korjaamiseen".

terveisin nimim. "Yx DI New Farmista"

Milka · lokakuu 05, 2008, 15:49

Lainaus käyttäjältä: Rockola - lokakuu 05, 2008, 12:50

Täällä kun kukaan oikeita töitä tekemään aikova ei tee Mastersia. Master's degree on Australiassa kummallinen välitutkinto, jonka jotkut tutkijanuralle havittelevat tekevät siinä sivussa ennen PhD:n valmistumista. En sinuna käyttäisi kovin paljon paukkuja tuon asian "korjaamiseen".

terveisin nimim. "Yx DI New Farmista"

Rockola,

Sinun kuvauksesi saattaa olla kaytanto pohjoisessa, mutta etelassa moni ystavani varsinkin valtio- tai osavaltion palveluksessa oleva suorittaa Master of science tutkintoa toidensa ohella. Kuulemma taalla kun niin monella alkaa olla tuo Masters tutkinto niin jos urallaan haluaa edeta niin kannattaa se Masters olla takataskussa, muuten saattaa olla vaikeampaa. Enka nyt sitten puhu tutkijoista, vaan ihan vaan virkamiehista. Yksityisella puolella taas jatkotutkinnoista suositaan MBA:ta, jos joku haluaa jatkokoulutusta.

Marik,

Se miten paljon haluat asiaan oikaisua riipuu siita missa aiot asua, mita haluat tehda jne. Aikoinaan mina en edes tajunnut lahtea tutkintoani hyvaksyttamaan. En edes ajatellut etta se olisi mahdollista. Elin varmaan jossian laa laa massa

CV:hen olen aina laittanut tutkinnoksi Master of Economics and Business Adminisitration, Helsinki School of Economics ja hyvin on mennyt

Ja nain monen vuoden jalkeen silla ei ole enaa merkitysta, jotta jaksaisin edes hakuprosessiin alkaa.

MariK · lokakuu 29, 2008, 08:21

Lainaus käyttäjältä: Milka - lokakuu 05, 2008, 15:49

Marik,

Se miten paljon haluat asiaan oikaisua riipuu siita missa aiot asua, mita haluat tehda jne. Aikoinaan mina en edes tajunnut lahtea tutkintoani hyvaksyttamaan. En edes ajatellut etta se olisi mahdollista. Elin varmaan jossian laa laa massa CV:hen olen aina laittanut tutkinnoksi Master of Economics and Business Adminisitration, Helsinki School of Economics ja hyvin on mennyt Ja nain monen vuoden jalkeen silla ei ole enaa merkitysta, jotta jaksaisin edes hakuprosessiin alkaa.

Ma olen laittanut aina jokapaikkaan olevani M.Sc. Tarvitsin tuon vastaavuuden kun yritan rekisteroitya taalla patenttiasiamieheksi, tosi byrokraattista hommaa.

Nyt kun olen saanut jonkin aikaa rauhoittua niin olen ajatellut yrittaa vain unohtaa asian.

Siina vaiheessa kun olen taalla rekisteroitynyt patentti/tavaramerkkiasiamies, ketaan ei kiinnosta tutkinnon vastaavuus. Ja edelleen CV:ssani tulee olemaan M.Sc.

kaneli · lokakuu 29, 2008, 16:59

moikka,

piti minunkin kaivaa tuo CPA-yhdistyksen antama paperi tutkinnostani, ja niinhan siina lukee etta suomalainen kauppatieteen maisterin tutkinto lasketaan vastaamaan bachelor-tutkintoa.

Teen itse taydennysopintoja etaopiskelijana University of Southern Queenslandissa, ja kurssini ovat osa Masters-ohjelmaa. Jos vertaan suomalaista ja australialaista "business" maisterin tutkinnon tasoa, niin ei se suomalainen nyt ainakaan tasossa havia.
USQ:ssa opiskellaan isohkoja kursseja, joihin sisaltyy valikokeita, assignmenteja (valipapereita..?), ja lopputentti. Opiskeltavat aihealueet ovat erittain relevantteja, ja "ns." homman ytimesta.
Suomalaisen kauppat.maisterin opintoihin sisaltyy noiden varsinaisten aine-opintojen lisaksi suurempi kirjo kaikenlaista, taloussosiologiaa, talousmaantiedetta, runsaasti kieliopintoja jne jne.

Aussiyliopistossa on oikeasti tehtava toita kurssista lapipaasyyn, alle 50%lla reputtaa. Suurin keskustelunaihe opiskelijoiden ja proffan valilla onkin siis se etta yritetaan etukateen onkia esiin ns. "exam-pointereita", siis suomeksi yritetaan etukateen tietaa mita siella tentissa kysytaan. En ollut aikaisemmin kuullutkaan "open book exameista", mutta USQ:ssa sellaisiakin on (tosin niihinkin on luetteva, koeaika ei riita kirjojen palaraamiseen).

Suomalaisessa kauppakorkeassa ei olisi tullut mieleenkaan kysya proffalta, mita meinasit tenttikysymykseksi laittaa..? Ei ainakaan meidan aikoina. Vastaukset piti olla yleensa essee-muodossa, mutta tenteista paasi valilla turhan helposti mielestani lapi, eli rima oli aika alhaalla lapipaasyyn.

Ja sitten on se suurin ero, eli gradu, sitahan ei taideta anglo-maailmassa yleensa Masters-tutkintoon viela tehda (ei ainakaan business-tutkinnoissa). Gradu oli minun mielestani ehka se kaikista mielenkiintoisin ja haastavin osa yliopistotutkintoa, joka vaati vuoden pitkajanteisen ja suunnitelmallisen tyon.

t.kaneli

pinkus · lokakuu 30, 2008, 20:06

Ma olen aina ajatellut etta Bachelorsin valinnaisena osana suoritettava Honours (josta siis tutkintonimikkeeksi tulee Bachelor of Business with hons), on gradua vastaava osa. Honoursiin kuuluu omassa tutkinnossani vuoden ajan tutkimustyota muutamien luentojen ja tenttien ohella, ja vuoden paatteeksi sisaan tulee jattaa thesis.
En kylla tosiaan tieda onko asia nain, jotenkin ma olen vaan aina itsekseni ajatellut etta honours on paikallinen 'gradu'

sam49 · marraskuu 02, 2008, 19:04

Australian eri yliopistoilla on tasoeroja, samoin eri aloilla, mutta honours on on yleensä puolivälissä suomalaiseen alempaan ja ylempään tutkintoon nähden. Nykyisen systeemin mukaan kandidaatti- ja maisteritutkintojen välissä. Honours:iin kuuluu tutkimustyötä ja eräänlainen pro gradu tai DI-työn kaltainen kirjoitus. Historiallisesti honours on ilmeisesti ollut tutkijoiden perustutkinto.

sam49 · marraskuu 02, 2008, 19:23

DI-tutkinto on selvästi ylempi tutkinto, eli "Masters of Science in [alan nimi]". Lautakuntaa on hämännyt se, ettei Suomessa ollut pitkään aikaan alempaa teknillistä tutkintoa, eli nykyistä tekniikan kandidaatin tutkintoa. Myös se, että DI-tutkinnon teoreettinen suoritusaika oli/on neljä vuotta.

Asian eteenpäin viemiseksi sinun kannattaa hankkia suomalaisesta oppilaitoksesta selvitys tutkinnon tasosta, erityisesti siitä, että siitä voi jatkaa suoraan tohtorin (doctor) tai lisensiaatin (professional doctor) tutkintoihin. Engineers Australian jäsenyys varmaan myös auttaa. Se vaaditaan useisiin työpaikkoihin vastuusummien rajoitusten (liability limits) vuoksi. Tietotekniikan alalla on vaihtoehtoinen jäsenyys Australian Computer Society. Kumpaankin riittää alempi kandidaattitutkinto (LuK, yms.).

Australiassa on joitain aloja, joille on hyvin vaikea päästä muiden kuin paikallisten yliopistojen kautta. Esim. arkkitehdit.

Kannattaa myös harkita Professional Doctor tutkintoa jossain helpossa paikallisessa yliopistossa. Se vaikuttaa aika helpolta, tietysti yliopistosta ja aineesta riippuen. Mielestäni se on noin DI:n ja tekniikan lisensiaatin puolivälissä. Myös LLB (Bachelor of Laws and Letters) tutkintoon kannattaa tutustua. Vastaa kait lähinnä varanotaarin tutkintoa. Saisit sen aikaan IP-jutuista melko helposti.