Rakentaminen Australiassa

[arixmel]

Y
Onko teillä kellään (Ossilan asukeilla) tuplaikkunat talossa ja jos on, niin minkä firman? Puiset? UPVC? Puu-alumiini? Soiteltiin yhteen paikalliseen firmaan ja uhkasivat laskuttaa $2600 makuuhuoneen ikkunasta yksistään... kokoluokkaa 229 cm x 152 cm... ja kallistettava tuuletusikkuna tavallisen sijaan olisi tehnyt tuohon ikkunaan lisälaskua $500 verran... Ei siis taideta lähteä ihan koko taloa noilla hinnoilla ikkunoiden osalta remonteeraamaan mutta laitettiin jo pariin toiseen firmaan kyselyitä menemään. Jos aloittaisi yhdestä päästä ja pikkuhiljaa etenisi läpi talon.

Ja entäs etuovi? Alkaa pikkuhiljaa kyrsimään nuo raot, jotka eivät häviä vaikka kuinka yrittäisi tiivistenauhalla tukkia. Osaako täällä kukaan valmistaa valmiiksi tiivistä ulko-ovea? Omiin silmiin ei ole toistaiseksi sattunut...

ajttelin teita etelan ihmisia kylmissanne ja ajattelin jakaa muutaman tiedonmurun..

tuli tuossa mieleen kun puuhastelin omien ikkunoideni kanssa etta jos on puiset raamit ikkunoissa niin niista on kohtuu helppo tehda tupla lasiset, eli routerilla jos vetaa sinne lasin puolelle karmia kummallekin puolen semmoisen 10-15 millin kynnyksen, jolloin keskelle jaava puuosa pitaa kahta lasia paikallaan ja erillaan, sitten ei kuin listoittaa kummallekin puolen uuden lasin,,,helppoa ja nopeaa ja jonkun puusepan/timpurin sais tuon tekemaan kohtuu hintaan ma luulen,,,samalla tietenkin kannattaa muutta ikkunoiden tiivistys systeemia.

nappara kasinen yhden harjoittelun jalkeen oppisi tuon tekemaan itsekin,,,jos mun sepustus ei selekne tekstista ja haluaa toteuttaa, voin sketsata sen

Olin juuri woodworkersin foorumilla ja siella puhuttiin victorian firmasta joka myo lasia joka on itsessaan tupla lasi eli siina on kaksi lasia yhdistetty niin etta siihen jaa pieni ilma rako valiin (en nyt muista tarkasti mutta voin kaivaa tiedot esille jos jotakuta kiinnostaa) kyseinen henkilo oli saanut taloon tarjouksen 20 000 perinteisilla menetelmilla mutta nailla laseilla oli maksanut 5000...

ja sehan olisi viela helpompi laittaa,,,eikun entisen tilalle,,,ehka se on hiukan normaalia paksumpi tosin.

itte vois nuo lasit vaihtaa puisiksi shuttereiksi,,,se vasta olis kivaa,,hmmm jos jais puuta lauteista niin siitahan vois ne napertaa 

xcv

[Leokatti]

jos on puiset raamit ikkunoissa...

Kun oliskin vaan ei - alumiinia tietty. No nyt on talo myynnissä ja remontit unohdettu. Jos tästä rakentamaan aletaan niin olen ajatellut puu/alumiini ikkunoita.

Olin juuri woodworkersin foorumilla ja siella puhuttiin victorian firmasta joka myo lasia joka on itsessaan tupla lasi eli siina on kaksi lasia yhdistetty niin etta siihen jaa pieni ilma rako valiin (en nyt muista tarkasti mutta voin kaivaa tiedot esille jos jotakuta kiinnostaa) kyseinen henkilo oli saanut taloon tarjouksen 20 000 perinteisilla menetelmilla mutta nailla laseilla oli maksanut 5000...

Olisiko ollut "lämpölasi" tai jotain sinne päin? Kiinnostaa! Eikun kaivelemaan, varsinkin jos firman nimen muistat.

[jounij]

Auttaahan se pelkkä toisen lasin lisääminenkin jotain, mutta näissä valmiiksi rakennetuissa on se etu, että siellä lasien välissä ei ole ilmaa, vaan se on niin tyhjiö kuin mahdollista. Termospulloperiaatteella siis...

Ja vaikka minäkin olin Australiaan muutettuani sitä mieltä, että ikkunan karmien pitää olla puuta, niin mieli muuttui edellisessä talossa, jossa oli yksi puukarminen ikkuna lännen (eli laskevan auringon) puolella: niitä ikkunan karmeja sai jatkuvasti olla öljyämässä. Maalipinta olisi varmaan kestänyt hieman kauemmin, muttei kuitenkaan yhtä kauan kuin alumiinikarmien värit. Eli jos haluaa vähemmän talonhuoltotyötä, puu ei päihitä alumiinia!


Näkökantojansa kokemusperäisesti avartanut

[arixmel]

Tuo on janna ajatus tuo tyhjio lasien valeissa, jostain luin amerikkalaisten laittavan jotain kaasua (argon) ikkunoiden valiin, kuulemma siina systeemissa ongelmana oli se etta ne kaasut ennenmmin tai myohemmin karkasi. en tieda tosin kuinka kaasu tai tyhjio lasien valissa auttaa? tyhjio tietenkin niin etta siina ei ole mitaan molekyyleja lampoa valittamassa,,,mutta millas sen todistat etta siella on viela tyhjio ,,,ja asiaa miettiessa,,,kuinkas kay kun tyhjio imaistaan sinne,,,eiko muka lasi taivu?? tjaa se on niin pieni se rako varmaan ettei se paase taipumaan.? spekuloin tietamatta tarkemmin

muistan joskus kouluaikoinani katselleeni vanhan koululuokkani ikkunaa kun olisi pitanyt opetella Tsingiskaanin vaelluksia tai englannin kielioppia, niin noissa tupla raameissa oli reiat porattu ikkunan alle, silla tavalla etta ilma kierti siella ikkunan valissa.

Samaan aikaan meilla kotona taasen oli "normaalisti" tiiviistetyt ikkunat ja ne tuppasi aina kerata kosteuutta valiin ja jaatya talvella,,,kun taas ne koulun ikkunat pysyi auki ? tieda sitten, mutta siita olen miettinyt etta pitasko niissa olla ilmankiertoa vahan samaten kuin sokkelissa jatetaan tiilien valiin tai saunassa panelien taakse? ja jos niin tehdaan niin kuinka paljon lammoneristys laskee,,,kun eikos tassa yriteta sita johtumislammon valitysta poistaa??
http://www.aie.org.au/melb/material/resource/insul.htm

ehka mielenekiintoista (no hitto ei kait tassa tarvi vaitosta tehda ikkunat vaan valita heh ehh) (mutta kun naita tietoja tulee vastaan niin laitan sitten), on lukea hallituksen ohje ikkunoiden valintaan
http://www.greenhouse.gov.au/yourhome/technical/fs18e.htm

aika selvaa siten etta etelassa kannattaa eristaa kylmaa vastaan ja pohjoisessa kannataa ajatella lammon vaikutusta eli varjostaa auringonpuoli ja kayttaa siella pienempia ikkunoita tai muuta sellaista.

paljon kommentteja ikkunoiden tiivistamisesta ja aussi firmoista on esim taalla
http://www.woodworkforums.ubeaut.com.au/showthread.php?t=33291
sielta vois poimia vaikka pilkingtonin: jotka myo tuplalaseja siis onko ne nyt niita lampolaseja, ja niitahan voisi vaikka aluumini raameihin laittaa,,,mutta jos alumiini raamit on normaaleja niin ne taas ei erista kovin hyvin, vaikkakin on huoltoystavalliset,,,nimimerkilla juuri metsatan tarjousta 11 puiseen oljyttavaan ranskalaiseen (3 paria ja 5 yksittaista) oveen ja 4 ikkunaan, joo oljyttavaan heh heh,,,no mulla on aikaa ne vuosittain oljyta
http://www.pilkington.com.au/

tassa joku sai "normaalin" tarjouksen Stegbarilta talon ikkunat $38 000 hmmm
http://www.woodworkforums.ubeaut.com.au/showthread.php?t=5668&highlight=Stegbar

vaihtoehtoisesti joku "handyman" sai idean etta liimaa muovisen u listan vanhaan lasiin ja laittaa uuden lasin siihen tiivistettyna liquid naililla ihan fiksua mutta vaatii ehdottomasti kulmalistan peittamaan liitoskohdan,,,muutenhan tuota ei kato teuvalaisetkaan  vaikkakin hintaa tulee vain 30$ per ikkuna hiukan vaikeatajuiset kuvat, mutta toisella katsomisella sen ymmarsin
http://www.suburbia.com.au/~mickgg/docs/84doubleglazing.pdf


jaaha viimeinkin Leokatti tulin siihen jota etsin,

""""I have made my own windows with double glazing, I bought the double glazed inserts and put them into my own timber frames.

Using a dessicant is standard in all double glazed windows, it is inside the aluminium spacer that separates the two panes of glass. The spacer has perforations open to the airspace between the panes.

I bought the double glazed inserts from Moen Glass in Bayswater, Melbourne.

Their price is very reasonable, I found that their price for a complete double glazed unit (two panes of glass, spacer, seal) was cheaper than I could buy a single pane of glass from the local glazier.
I got prices form several other suppliers and they were generally much more expensive, Pilkingtons was about four times the price.

Before starting I got quotes of well over $20,000 for windows including three sets of french doors. I made them for about $5000, the double glazed inserts cost a bit over $2000 including delivery about four hours drive away, timber about $1500 and the balance was hinges, winders, locks, knobs and power tools to make them. They came out great, I was not a very experienced woodworker and I must say I am pretty proud of them.
Give it a go.
""""eli kannattaa ehka laittaa tuo firma ylos kun sinne kylmaan lahdet ja pyytaa tarjous ehka pelkista laseista ja sitten timpuri tai muu leipuri ne laittamaan raameihin? tuo on suora lainaus taalta:

http://www.woodworkforums.com/showthread.php?t=20395

ai niin muistaakseni suomessa olevissa tiiviissa ovissa on rebate eli oven reunat on jyrsitty L muotoon jolloin ne muodostaa paremman tiivistyksen, kuten esim ranskalaisten ovien lukon puoli joka menee limittain toisen puoliskon kanssa. no itse olen oletettavasti ostamassa normaalikayttoon tarkoitetut ovet (joissa loytyy minun tarvitsemani tyyli) ja jyrsin ne sopivaksi.

Siita tuli mieleen etta normaalit ovethan ovat taalla suorareunaisia, mutta kukaanhan ei esta tekemasta koko oven ymparille L jyrsintaa, johon on sitten myo helpompi asentaa tiiviste, Tama tulee kuitenkin tehda uudelle ovelle koska jos sen tekee jo valmiiksi asennetulle ovelle niin sehan jaa pieneksi aukkoonsa, jos ei uusia raameja tee

ja mistaan asiavirheista ei oteta minkaanlaista vastuuta mutta toivottavasti auttaa jotakuta vilukissaa pysymaan lampoisena

[Leokatti]

Huh! Ei mennyt ehkä ihan kaikki vielä perille, mutta joitain ajatuksia:

Ensinnäkin noista ovien karmeista... Miksi niitä ei voisi jo valmiiksi niitä karmeja timpuroida siihen malliin?? Eihän tuo nyt mitään ydinfysiikkaa ole. Ei aussit voi olla noin yksinkertaisia?? Joku vitsi siinä on pakko olla.

Toisekseen Jounille sen verta, että silläpä se nykyisin (tosin melko kallis näillä main) systeemi onkin laittaa ikkunankarmit sisäpuolelta puuta ja ulkoa alumiinia. Näitä harrastavat Suomessakin, vanhemmat juuri uusivat ikkunansa. Puu on hyvä eriste sinällään, alumiini ihan kelvoton. Netistä löysin näittenkin valmistajia Ausseissa, nyt ei ole sitä linkkiä heti tähän laittaa. Etsin, jos jotakuta kiinnostaa. Huvitti vaan kun niillä sivuilla sanottiin, että jos rakennat luxusta niin sitten laita tällaiset ikkunat... hih! Siellä äiti ja isä rakensivat luxusta sota-aikaan rakennettuun pienenpieneen mökkiin...

Tuplalasista ja siitä välistä sen verran, että se argon johtaa lämpöä ilmaakin huonommin, sen vuoksi sitä harrastetaan. Noita saa myös Ausseista. Siellä oli joku toinenkin kaasu, jota käytetään... hmmm... nyt en kyllä muista että mitä extra hyötyä siitä oli... Löysin Victorian olosuhteisiin ja rakentamiseen hyvän oppaan netistä nimellä Energy smart housing manual, jota olen tässä töitten ohessa tavannut ja moni asia on valjennut jo yhdeltä istumalta. Siellä noistakin mainittiin ja sitten sellainenkin asia, että sitä ilmatilaa lasien välissä tulee olla vähintään 9 mm, mutta 20 mm ylityksestä ei enää vastaavaa hyötyä ole. Suomessahan nuo vanhat ikkunat oli niin, että siinä ulommaisessa ikkunassa ei ollut tiivisteitä ollenkaan, juuri tuon kondensaatioveden ja siitä johtuvan höyrystymisen/jäätymisen takia, vaan ilma pääsi siellä kiertämään ja vain sisin lasi tiivistettiin ja joskus ihan teipattiin talveksi umpeen. Umpiolasi ei Suomessa ollut ainakaan ennen kovin suosittua. Kaverillakin oli Suomessa sellaiset ja jostakin umpio oli "puhjennut" ja kosteus pääsi ikkunan väliin. Milläs sen sitten pyyhit, kun sinne väliin ei ollut mitään asiaa?? Täällä ne taitavat laittaa jonkin silikonivirityksen sinne väliin imemään mahdollista kosteutta.

Yksi asia, jolle naureskelin myös, oli semmoinen taulukko, jossa oli laitettu eristeitten tarve Victorian eri alueiden mukaan. Ballaratiin suositeltiin R3.5 eristystä katolle... no, vähintäänkin se on oltava kun meillä täällä lämpimässä Perthissä on tämän talon katolla nuo samat ärrät . Taidanpa katsella isompia lukuja Ballaratissa...

[MH]

Jouni,

Lämpölasien välissä ei ole tyhjiötä. Siinä on kaksi lasia liimattu yhteen ja alumiinilista välissä. ilmatiivis sen täytyy olla, muuten ainakin suomen oloissa se huurtuu välistä ja likaantuukin. isoissa laseissa jos väli imetään tyhjiöksi niin lasit taipuvat niin paljon että ovat keskellä toisissaan kiinni. Lämpölasilla katkaistaan vain "kylmäsilta".

[zetax]

Jees lämpölasi eli ainakin silloin kun minä Kruunu ikkunoita tein tunnettiin tuo lämpölasi nimellä "erkkari" Eli eristyslasi. Yleisemmin siellä välissä käytetään argonia, harvinaisemmin myös kryptonia jos yhtään oikein muistan. Kummatkin parantavat lämmöneristävyyttä ja estävät sen kosteuden tiivistymisen lasiin.

[Haagalainen]

Voin olla väärässäkin - mitä kyllä harvoin olen - Omien havaintojeni mukaan esim. aurinkovaraajien käyttö Välimeren alueella on hyvin yleistä pientaloissa, Australiassa ei läheskään niin yleistä.

Joo, tässä kohtaa nyt vähintäänkin olet väärässä. Aurinkovaraajat ovat ainakin Sydneyssä erittäin yleisiä. Et ehkä ole asunut kovin pitkään yhdessä paikassa, koska muutenkin monet havaintosi ovat ikäänkuin läpijuostuja. Sehän on ihan ok, mutta ei niitä nyt kaikkia totena kannata pitää, sorry.

"Australia has developed world leading solar thermal technologies, with only very low national market penetration. Domestic solar water heating is the most common solar thermal instrument, with around 5% of homes using it"
Lähde:Solar Thermal Group, Department of Engineering, Australian National University, Canberra, ACT

http://engnet.anu.edu.au/DEresearch/solarthermal/pages/pubs/IJES06.pdf

[Jouko]

Joo väärässä olet. Luku on 8% eli 400 000 taloutta. Clean Energy Council. http://www.cleanenergycouncil.org.au/

In Australia
More than 400,000 Australian families currently have a solar hot water system to meet their hot water
needs. In 2005/06, domestic solar water heater sales in Australia were estimated to be 46,000 units, of
which nearly 6,000 units were imported and the remainder manufactured locally. The current solar water
heater share of water heater sales in Australia is 8 per cent, with annual domestic sales of $111 million,
plus $34 million of exports.

Oikaisee
Jouko

[Haagalainen]

Joo väärässä olet. Luku on 8% eli 400 000 taloutta. Clean Energy Council. http://www.cleanenergycouncil.org.au/

Joo, täysin väärässä näköjään Tuo 8% näyttää kyllä olevan liikevaihdosta, ei kappalemääristä, ja uusmyynti on hieman eri asia kun koko asennettu laitekanta, mutta sovitaan että se on 8%
Hienoa, Australian suunta on parempaan päin , ja tällä hetkellä vain harva Euroopan maa yltää suurempiin aurinkolämmön tuotantolukuihin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinkol%C3%A4mmitys
92% aussitalouksista ilman tuota vekotinta, joka varmasti yleistyy jos ei muuten niin lakisääteisesti Kioton saattelemana.
Aurinkovaraajat tuli lakisääteisiksi uusissa taloissa Israelissa v. 1980, ja siellä nuo %-luvut on toisinpäin.
Australian sanotaan olleen johtava aurinkoenergian hyödyntäjä 1960-luvulla, tiedä mikä notkahdus sitten tuli. Tuotekehittely on kuitenkin edelleen maailman huippua, ja vientikin vetää.

[arixmel]

Ihan vihjeena,,,taitaa olla myohastynyt (eilis aamuna puhelimet hallitukseen oli tukossa?) on se etta Qld premier tekee pikkuisen politiikkaa (hyvaa semmoista  ) ja tekee uuden tukiohjelman aurinkoenergian saamiseksi suositummaksi. Hallituksella on aikeena tukea 1000:tta taloutta niin etta heista tulee "zero emission solar energy" kayttajia,,,tarkoittanee luulakseni sita etta tuetaan ihmisia paremmin hankkimaan "grid feedin" systeemi joka on siita kiva etta se pyorittaa omaa sahkomittaria taaksepain,,,eli kaikki sahko mita tuotat paneeleilla mutta et kayta, menee takaisin verkkoon ja niin tehdessaan pyorittaa sinun omaa mittariasi taaksepain.

pilotissa on kyse tietenkin pilotista mutta uskoisin sen onnistuessa silla olevan positiivinen media vaikutus, ja ehka myos paneelien tarjoajia kysynnan lisaantyessa tulee lisaa ja hinnat tulee alaspain...

ja joo laitoin nimeni kiinostuneiden listaan 

Ms Anna Blighin press release

[Jaaks]

Hieman turhan kallis tuo Qld Hallituksen suunnitelma, vaikka toki parempi kuin ei mitaan.
Mina tilasin joulukuussa juuri sellaisen "grid feeding" systeemin Beyond Building Energy's Solar Neighbourhood Programme hintaan $499.00 
Hinta on nykyaan $895.00 eli on vielakin huomattavasti halvempi kuin Qld valtion tarjous ja varsinkin kun se sisaltaa asennuksen.

[arixmel]

tuo on kylla ihan ylittamaton tuo Jaaksin systeemi,    meillekin tuli koulusta tietoa vastaavasta viime vuonna ja itse ohitin sen olankohautuksella "liian hyvaa ollakseen totta"  mutta pitaapa nyt katsella uudestaan asiaa oikein ajatuksella. 

[Leokatti]

Lattialämmöstä: Vaikka sähkömies olenkin niin laittaisin vesikiertoisen (en tiedä salliiko rakennusmääräykset, tarkista) lattialämmityksen. Tämä siksi että siihen on saatavilla ilmaista energiaa, eli iso aurinko varaaja katolle ja siihen pumppu joka alkaa kierrättää vettä systeemissä illallla ja ajaa lämmön lattiaan. Putket tietysti niin että ne on huonekohtaisina lenkkeinä ja jonnekin sopivaan paikkaan jako että saadaan toteutettua huonekohtainen lämmön säätö.

Kaivelin tämän nyt taas esille... Tarkoititko MH, että systeemi on sama kuin lämminvesivaraaja eli se lämmitysputkissa kiertävä vesi on varsinainen kuuma käyttövesi vai onko tuo systeemi erillinen ja suljettu? Plonti täällä taas asialla...

[MH]

Suljetusta järjestelmästä on kyse eikä liity mitenkään lämpimään käyttöveteen kuin ehkä siten että molempia voidaan lämmittää yhteisellä järjestelmällä lämmönvaihdinta välissä käyttäen.

http://www.uponor.fi/templates/Page.aspx?id=1874&epslanguage=EN

http://www.kwhpipe.fi/Default.aspx?id=391828

[Leokatti]

Voisikohan siihen sitten yhdistellä s/c tulisijan vettä myös lämmittämään?

[MH]

Siinähän tuo on just näppärä että on samantekevää millä energia muodolla se vesi lämmitetään. voit kulloinkin valita edullisimman ja parhaiten itsellesi sopivan lämmöntuotto muodon.

Lainaus KWH pipen sivuilta:

Vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa et ole naimisissa minkään lämmönlähteen kanssa, vaan kaikki lämmitysenergiat käyvät veden lämmittämiseen. Myös lämmönlähteen vaihto on tulevaisuudessa mahdollista

Tässä esitteessä on kerrottu aika hyvin toiminta ja asennus:

http://trinity.siteadmin.fi/File.aspx?id=424778&ext=pdf&routing=282142&webid=297801&name=WehoFloor%20esite

[Haagalainen]

Ihan vihjeena,,,taitaa olla myohastynyt (eilis aamuna puhelimet hallitukseen oli tukossa?) on se etta Qld premier tekee pikkuisen politiikkaa (hyvaa semmoista  ) ja tekee uuden tukiohjelman aurinkoenergian saamiseksi suositummaksi. Hallituksella on aikeena tukea 1000:tta taloutta niin etta heista tulee "zero emission solar energy" kayttajia,,,tarkoittanee luulakseni sita etta tuetaan ihmisia paremmin hankkimaan "grid feedin" systeemi joka on siita kiva etta se pyorittaa omaa sahkomittaria taaksepain,,,eli kaikki sahko mita tuotat paneeleilla mutta et kayta, menee takaisin verkkoon ja niin tehdessaan pyorittaa sinun omaa mittariasi taaksepain.

Tukiohjelmista uusiutuvien energiavarojen käytön lisäämiseksi Australiassa ei tule jatkossakaan olemaan pulaa, ei valtio- eikä osavaltiotasolla.
Greenpeace-taustainen Peter Garrett tuskin jättää kiveäkään kääntämättä esim. aurinko- ja tuulienergian hyödyntämisen lisäämiseksi, ja totta kai tulosta syntyy, koska lähtötilanne on se mikä on.
Vähimmällä rahalla (oma + valtio) eniten tulosta tullee solar heat puolella. NSW'ssä toimivan Earth-Rescue organisaation heitto:
"Putting a solar hot water heater on every roof in the country would have the same effect as taking 30% of all cars, trucks and buses off Australian roads permanently!"
http://www.earth-rescue.org/overview.html
Aurinkosähkö tulee, mutta vaatii vielä rankkaa rahallista kompensaatiota ollaakseen talonomistajalle houkutteleva. Tosin tuo 1 kW "grid-feeding" systeemin markkinahinnaksi mainittu $14 000, jota siis alle $1000 myydään, osoittaa, että pientalojen aurinkosähkölaitteiden markkinahinnoissa on (ja pysyy?) ilmaa, koska laitteen hankintaa tuetaan voimakkaasti.
Sekä aurinkosähkön että tuulisähkön kohdalla suuret aurinkosähkövoimalat ja tuuligeneraattoripuistot tekee myös tuloaan, mutta kummallakaan ei saada sähköä samaan hintaan kun kivi- ja ruskohiilellä. Aurinkosähköä ja tuulisähköä kun syntyy vain, kun on sopivasti valoa ja tuulta.
http://media.cleantech.com/node/242
Australialaisten sähkötilastojen mukaan sähkön kulutus kasvoi Australiassa vv. 1990 ja 2006 välillä 65%, ja kasvuvauhdin sanotaan olevan vajaa 3% vuodessa v. 2020 asti. Valtaosa sähköstä ei kuitenkaan  kulu kotitalouksissa.
Ne ketkä ei juuri lämmitä taloaan talvella, eikä viilennä kesällä, ei varmaan perusta hyvästä lämpöeristyksestäkään, mutta monet näköjään tykkää viilentää, ja se syö sähköä.
http://www.dailytimes.com.pk/default.asp?page=story_20-2-2005_pg5_23
Erilaisin "taloteknisin" keinoin tullaan varmasti edesauttamaan kotitalouksienkin sähkönkulutuksen suitsimista.

Peter Garrett on vannoutunut ydinvoiman vastustaja, ja ydinsähkön tulemisen suuntaan tuskin nähdään lyhyessä juoksussa mitään merkkejä, vaikka ei asia olekaan 1 miehen takana, koska osavaltiotasollakin on paljon päätäntävaltaa.
http://www.alp.org.au/media/0307/dsienh011.php
Kun rakentamisvauhti on fooruminkin juttujen mukaan melkoinen, uusia taloja ja teollisuuslaitoksia rakennetaan tiuhaan tahtiin, kaukana tulevaisuudessa tarvitaan jo lähes taikureita, jotta tuo alustavasti väläytelty 50...60% CO2 päästöpudotus v. 1990 tasoon olisi ilman ydinvoimaa mahdollinen.

[Haagalainen]

"From July 1 this year, the solar bonus scheme will pay households and businesses 44 cents for every kilowatt hour generated from solar power systems at work and at home and then fed into the grid,"

http://www.abc.net.au/news/stories/2008/03/11/2186280.htm

Paljonkos tavallinen kotitalouksien sähkö maksaa esim. Brisbanessa?
10...12 c/kWh?

[arixmel]

Oli ysi kanavan Ekstarassa (paikallisuutista ja markkinointia) paivitysta tuosta Qld hallituksen aurinkopaneeli (verkkoon syottavasta) ohjelmasta  ja kaivoin sen uutisen esiin.

http://www.epa.qld.gov.au/environmental_management/sustainability/energy/solar_homes_program/#gen2

"""""""Tender outcome

The successful contractor, eco-Kinetics, was announced on 23 July 2008 with a price of $8185.

Australian Government rebates may reduce this cost to you depending on your eligibility.

eco-Kinetics has been contracted to provide a standard 1kW solar power system for each of the 1000 successful Solar Homes Program participants at a cost of $8185 each (excluding Renewable Energy Certificates (REC)).

eco-Kinetics can be contacted by email qshp@eco-kinetics.com
ˆ Top ˆ
What to do if you missed out on the ballot but would still like a system

eco-Kinetics has indicated that it will offer this price of $8185 to any Queenslander.

The Queensland Government required eco-Kinetics to install all 1000 systems before the end of June 2009. eco-Kinetics has advised the Queensland Government that Solar Homes Program systems will be given priority of installation.
ˆ Top ˆ
The Australian Government's Solar Power rebate

Please note that the recent Australian Government budget has established a means test for applicants for the Solar Homes and Communities Plan (SHCP) previously Photovoltaic Rebate Program (PVRP). From 14 May 2008 the current rebate of $8,000 will not be available to those households with a taxable family income (applicant + spouse) of $100,000 or more as determined in the last tax year. This may affect your ability to participate in the Solar Homes Program. For more information on SHCP phone 1800 808 571.

""""""""

Eli tarkoittaa sita etta loppuasiakkaan maksettavaksi tulee 185 taalaa (valtio maksaa sen 8000 taalaa), voittanut firma lupasi asentaa samalla hintaa muillekin ehdot tayttaville. (siina on se ikava ehto etta talouden tulot pitaa olla alle 100 tonnia)
tarkistin tuon eco kineticsin kotisivun ja siella ne sanoo etta uusille asiakkaille hintaa tulisi 335 taalaa

Samassa ohjelmassa oli toinen firma joka teki kaiken ilmaiseksi (eli he olivat tyytyvaisia saaman sen valtion osuuden ja siina kaikki) http://www.freesolar.com.au/home.html

tieda sitten naista

ai niin sahkon hinta taalla
http://www.thepowertochoose.qld.gov.au/documents/Revised%20tariff%20schedule%2008.pdf
eli jotain
14.81 c/kWh paivisin ja 6.04 c/kWh oisin ja sitten joku kolmas tariffi 8.89 c/kWh. jota kaytetaan jatkuvasti paalla oleviin kiinteisiin asennuksiin,,,esim veden lammitin.

(nama ovat tariffi hintoja jotka voi saada neuvoteltua alhaisemmiksi, tai sitten saa jonkun womens weekly maksiinin kaupan paalle )

eli tuossahan paasis voitolle kun syottais sen suoraan takaisin verkkoon
xcv

[jounij]

Eli tarkoittaa sita etta loppuasiakkaan maksettavaksi tulee 185 taalaa (valtio maksaa sen 8000 taalaa), voittanut firma lupasi asentaa samalla hintaa muillekin ehdot tayttaville. (siina on se ikava ehto etta talouden tulot pitaa olla alle 100 tonnia)

...ja melkeinpä jokaisessa taloudessa, jossa on varaa edes harkita aurinkopaneeleiden asennusta, tulot ovat yli tuon 100 tonnia vuodessa. Tuon päätöksen tekemällä Ruddin hallitus menetti kaikki "vihreät krediitit", joita heillä minun silmissäni oli aiemmin. Tuosta päätöksestä suuttuneena minäkin kävin allekirjoittamassa tämän aamu-tv-ohjelma Sunrisen toimittaja David Kochin alulle paneman kampanjan:

Online petition for the federal government to scrap the means test on the solar panel rebate

Toivoisin, että muutkin asian omakseen kokevat Australiassa asuvat dunderilaiset harkitsisivat tuon vetoomuksen allekirjoittamista!


Vetoaa

[Jaaks]

Jouni,

Allekirjoitettu on 

Senator Johnston (Lib WA) esitteli Private Senators' Bill SAVE OUR SOLAR (SOLAR REBATE PROTECTION) BILL 2008 kesakuussa, joten sitakin kautta saattaa toivottuja muutoksia tulla tuohon tulorajaan.

[arixmel]

Sarjassa parempi myohaan kuin ei milloinkaan niin tuli tanaan vastaan lampolaseja Bunnigsissa.

Ikkunat ovat tuplalaseja alumiinikehyksella ja ihan kelvollisen oloisella tiivistyksella ja antavat semmoisen jamakan tuntuman kun niita sulkee ja avaa. Niissa on kaytetty sita ohuen ilmaraon tekniikkaa jota minun nuoruudessa naki esim virastoissa ja ovilaseissa (semmoinen jossa nakyy se alumiinireunus siina lasien reunassa)

Hintaa nailla "Polar" laseilla naytti olevan esimerkiksi 1545 mm x 600 mm mittaisella 280 AUD semmoisella jota ei saa auki ja vastaavasti 361 AUD avattavalla.

Toivoittavasti auttaa jotakuta lampoisemmille talviunille 
ari

[Haagalainen]

Kuulostaa äkkiseltään aika reilulta tarjoukselta. Ellei sitten tarvittavat laitehankinnat maksa maltaita.

http://www.abc.net.au/news/stories/2009/11/10/2738706.htm?site=news

[Redback]

Sen verran hiljaista tässä aiheessa, että eiköhän ole aika pistää muutama kysymys ilmoille 

Olen tulossa opiskelemaan sinnepäin rakennusalaa ja työmaailmaan pitäisi itsensä saada myös solutettua pikaisesti.  Perusjuttuja olisi mielenkiintoista tietää. Jos jollain on inspiraatiota kertoa tai laittaa aiheeseen sopivia linkkejä. ( paikallista ratu tietoja, rakennusmääräyksiä jne. )

Kuinka talon perustamistavat poikkeaa suomen menetelmistä? ( tehdäänkö mittavia massanvaihtoja, käytetäänkö samaan tyyliin mursketta,sepeliä ja soraa?  paalutetaanko jne. Jostain luin että peruskallio sielläpäin olisi joskus jopa "huomattavan syvällä"  Kuinka termiittien olemassaolo huomioidaan?  Onko salaojitukset ja sokkelieristykset arkipäivää siellä? Kuinka kapillaarikatkot tehdään jos tehdään.Varmaankin menetelmät poikkeavat eri alueilla siellä mut jos jotain selkeitä eroavaisuuksia on routaeristyksien lisäksi niin olisi mukava olla niistä tietoinen ennenkö sohjolan oppeja alkaa siellä tyrkyttämään.     

Sokkeleista sen verran että tehdäänkö pääosin harkoista ja valamalla? Käytetäänkö lämpöharkkoja? Onko elementtisokkelit yleisiä pientalorakentamisessa?

Sit ihan yleistä tietoa seinärungoista ja väliseinistä olisi mielenkiintoista tietää. ( lähinnä nyt pientalojen osalta puurunkoiset / muuratut ) Käytetäänkö pientalorakentamisessa paljon elementtejä vai tehdäänkö puurunkoisia pitkästä tavarasta? Mikä on yleinen väliseinien levymateriaali? Käytetäänkö n kipsilevyä ja ek kipsiä vai jotakin muuta? Käytetäänkö väliseinärungoissa puu- vai pellirankaa ja mikä on yleinen runkojako? Muurataanko kosteidein tilojen seinät aina vai tehdäänkö myös levyseininä ja jos tehdään niin millaisia muutoksia esim runkojakoon ja levymateriaaliin?. Vedeneristykset märissä tiloissa onko pakollisia vai harvinaisia? 

Kysymyksiä tuli jo sen verran että jatkan seuraavalla kerralla lisää sikäli,mikäli joku ammattilainen näihin sanaista arkkuansa haluaa avata.

[MH]

En ole ammattilainen mutta joitakin havaintoja olen tehnyt tuolla liikkuessa ja tutkiessa rakennustapoja koska oma ammatti liittyy läheisesti siihen.

Perustaminen, aika useasti näkee että pintamaat kuoritaan, pohjalle styroksia ja rautaa ja valetaan laatta. Suomalaistyylistä sokkeli systeemiä en ole vielä nähnyt missään.


Termiittejä vastaan käytetään teräsrunkoa tai puutavaraa joka on suojattu termiittejä vastaan. Myös aivan tavallista puuta näkee. Talon runko on täällä alle puolet suomessa käytettävästä runko tavarasta. Mitannut en ole mutta näyttää joltakin 35x75mm se puutavara jota seinissä käytetään. Samaa tavaraa väliseinissä. Myös peltiranka on yleistä, ainakin liike ja toimisto rakentamisessa.

Kapillaarikatko, laatta on valettu siten että reuna on arviolta noin 20cm alempana kuin valmis lattia taso ja sitten välissä on joku muovi/huopa kaista jonka päältä lähtee ulkopuolen muuraus mutta usein näkee että homma ryssitään sitten sillä että pihan pintamaat nousevat alimpien tiilivarvien tasalle joten kapillaari katko ei toimi niinkuin kuuluisi. Lisäksi saatttaa olla toisessa tai kolmannessa varvissa tiheä teräsverkko välissä joka estää termiittejä kiipeämästä saumojen halkeamista ym. puurakenteisiin (löytyy varmaan lisätietoa termimesh hakusanalla).

Myös tolppien päälle rakennetaan paljon ns. Queenslander talo. Niissä alla yleensä pohjalaatta ja siitä terästolpat ylös joiden päällä talo sitten on.

Pientalot mitä olen nähnyt on sekä pitkästä tavarasta tehtyä että elementti. siten kuitenkin että elementti on vain pelkät runkopuut ja kaikki muu tehdään paikanpäällä kun runko on pystyssä. Runkojako taitaa olla 30-40cm luokkaa ilmeisesti tulitikku luonteisen rungon takia.

Kosteat tilat on samaa kipsiä kun kaikki muukin ellei ole täys tiilitalo. Vedeneristys kuten se suomessa tunnetaan ei varmasti ole samaa tasoa. Epäilen että täällä ei ole juuri muuta kuin emulsio sively kuten ennen vanhaan tehtiin suomessakin. Nykytyylistä vesieristystä kankaineen en usko täältä löytyvän. Voin tutkia ens kerralla kun taas menen rautakauppaan minkälaisia aineita vedeneristykseen on tarjolla.

Runkorakenne pientalossa näkyy olevan sisällä kipsilevy, sitten runko, ulkopuolella jonkun tyyppinen tuulensuoja kangas ja sitten ulkomuuraus. Levy tai lautarakenteessa taitaa olla em pinnoitteet suoraan rungossa kiinni ilman mitään erillistä tuulensuoja levyä tms.

Eristeet, seinissä ei yleensä mitään, välipohjassa 10cm villa ja sekin pääosin sen takia ettei lämpö tule aurinkoisella ilmalla sisään. Ikkunat yksinkertaisia.

Oma mielipiteeni on että talojen tekninen laatu on huonon ja erittäin huonon välimaastossa vrt. Suomi. Tosin vertaus on sinänsä turhaa koska ilmastolliset olosuhteet ovat täysin eri täällä. Eli maassa maan tavalla.

Tässä nyt on omia havaintoja matkan varrelta mitä olen pistänyt merkille. Nämä siis Brisbanen ympäristössä liikkuessa havaittu ja pientalo rakentamista. Isoista komplekseista ei ole tietoa kun niitä ei ole tullut sillä silmällä tutkittua.

[jounij]

Eroja eri kaupunkienkin välillä löytyy, osin ilmastollisista ja osin paikallisista määräyksistä johtuen. MH kommentoi Brisbanen osalta, ja minä esitän muutamia eroavaisuuksia Canberran näkökulmasta:

Perustaminen, aika useasti näkee että pintamaat kuoritaan, pohjalle styroksia ja rautaa ja valetaan laatta.

Täällä Canberrassa en ole nähnyt styroksia laitettavan lattiabetonin alle kuin korkeintaan noin 3 sentin paksuista levyä noin 60 senttimetrin leveydellä sokkelin reunan sisäpuolta kiertäen. Sekin vähä pitää tilata ja maksaa erikseen. En tiedä, mitä paikalliset nykymääräykset sanovat, jos taloa ei rakenneta betonilaatalle, vaan nostetaan jollain tavoin ylös maasta, mutta ainakaan vanhemmissa taloissa ei ole lattialautojen alla mitään eristeitä. Nyttemmin energiakustannusten noustua niitä lattiaeristeitä on jonkun verran lisäilty vanhojenkin talojen lattioiden alle. Takuulla ikävää puuhaa jälkikäteen tehtynä!

Runkojako taitaa olla 30-40cm luokkaa ilmeisesti tulitikku luonteisen rungon takia.

Canberrassa tehdään nähdäkseni hieman leveämpää rakoa. Olisikohan 60 senttiä (eli vuorivillalevyn levyisiä rakoja).

Kosteat tilat on samaa kipsiä kun kaikki muukin ellei ole täys tiilitalo.

Ainakin meidä taloomme tuli sellaiset kosteaa kestävällä materiaalilla pinnoitetut kipsilevyt erikseen pyytämättä pääkylpyhuoneen (jossa on siis suomalainen sauna) yhteyteen. Mutta makuuhuoneen yhteyssä olevassa kylpyhuoneessa on vain tavallinen gyproc-levy, jonka päälle on sitten liimattu kaakelilaatat. Näitä laattoja ei normaalisti laiteta kattoon asti, vaan vain juuri ja juuri suihkun yläpuolelle asti suihkussa ja korkeintaan metrin korkeudelle lattiasta muualla ilman erillistä pyyntöä (ja lisämaksua).

Eristeet, seinissä ei yleensä mitään.

Canberrassa seinien eristäminen tavallista foliopaperia tehokkaammalla eristeellä on ollut pakollista noin vuodesta 1993 saakka. Mutta aika paljon ne eristevillojen laittajat jättävät aukkoja seiniin: villat tulee laitetuksi kunnolla vain sinne mihin ne levyjä pienemmäksi leikkaamatta mahtuvat.


Havainnoi

[surfari]

moi redback

olen  rakentaja  sydneyssa , tassa vahan yritan  vastata sinun monta kysymysta, joka austraalian osa valtiossa on erinlaiset rakennus saanot  ja laki ,mita sina teet sydneyssa ie voi kayda bribanessa, mihka pain austraalia olet menossa niin sun pitaisi katsoa sen osavaltion saantoja,kylla mina voin antaa apua nsw rakentamista
on taalla building code of australia ( bca )mutta se on semmoinen performance code mika ei auta pajon kysymyksiin

jussi

[Boomerang]

Terve Rakentajat,

Sen minkä muistan elävästi kun olin Queensland:ssa oli se, että puutaloja saatettiin korottaa nostamalle ne ilmaan ja rakentamalla alapuolelle uusi kerros.
Toinen mitä näin oli talon nosto lavetille ja siirto uuteen paikkaan. Ei paljoa perustuksia näkynyt noissa tapauksissa.

Omakotitalossa, jossa asuin näkyi lautalattian läpi nurmikkoa ja maata. Ikkunat oli 1-kertaisia, ei lämmmitystä tai ilmastointia.
Perinteien Quuenslander puutalo.

Uudemman rakennuskohteen ohi menin, jossa valetttiin rehelliset perustukset. Maarakennusta näin jonnin verran, kun olin infrahankkeessa kustannusinsinöörinä. Rakennusmääräykset ja lait eivät siinä pestissä tulleet tutuksi, kustannukset on mitä on oli kyseessä dollari tai euro.

Veikkaisin, että määräykset ja lait tulee vastaan suunnittelu- ja toteutustehtävissä. Työturvallisuuskoulutukseen jouduin heti ensimmäisenä työpäivänä, sen jälkeen ei pykäliä tutkittu.

Rakentamisessa erikoista Australiassa (Suomeen verrattuna) on pilvenpiirtäjien rakentaminen ja tunnelien täysprofiiliporaus. Näitä on täällä pohjolassa harvemmin. Vuosaareen taisi tulla joku korkeampi talo, Keilaniemeen on tulossa muutama ja täysiprofiiliporausta taisi olla Kampin metroaseman kuilun/kuilujen teossa.

Yhdessä kun sen tekee niin onnistuu.

Tuomas

[Redback]

Noniin noniin! Saatiin topikkiin eloa! 

Hienoja ja mielenkiintoisia vastauksia ja näkemyksiä tuli paljon heti kerrasta. Juuri tällainen informaatio olikin tarpeen elkäs saa jonkinlaisen kuvan siitä mitä odottaa ja mitä ei odottaa kun rakennuksilla työt aloittaa. Viime reissulla näin ohimennen yhden työmaan missä pitkästä tulitikusta lyötiin seinärunkoa pystyyn ja mietinkin silloin että mahtaako olla pihi rakennuttaja vai onko ihan normaali rakenne. Onko tällaisessa huhussa perää että maaperä termiittien takia "myrkytettäisiin" ennen talon perustusten rakentamista?

Muutamia ekstrakysymyksiä nyt kun porukalla tuntuis olevan mielenkiintoa kokemuksistaan kertoa. Millaiset viemärisysteemit pientaloihin tulee..siis lähinnä mitä materiaaleja ja putkikokoja käytetään? Muistaakseni viemärit pääosin ovat toimineet Australiassa hyvin omien kokemuksien perusteella. 

Monesti huomannut että laatoitustyön jälki on Australiassa hiukan juostenkustun oloinen ( tyyliin espanjan 90-luvun lomakeitaat missä laattasauman leveyden toleranssit on +- 25mm ja peukalonpaksuisella silikoniviirulla on näppärästi ja tyylikkäästi saatu peitettyä nurkkien virheet )  . Toki en voi tätä mitenkään yleistää koska oli tosiaan paikkoja missä työ oli tehty huolella ja hienosti, mutta jotenkin jäi sellainen kuva että yleisesti ehkä pitäis vähän kovemmin yrittää niissä laattahommissa.  Joo no ehkä tää nyt vaan on pikaisesti tehty väärä arvio tilanteesta mutta tuollainen mielikuva on jäänyt uniin kummittelemaan Australia reissuilta.

moi redback

olen  rakentaja  sydneyssa , tassa vahan yritan  vastata sinun monta kysymysta, joka austraalian osa valtiossa on erinlaiset rakennus saanot  ja laki ,mita sina teet sydneyssa ie voi kayda bribanessa, mihka pain austraalia olet menossa niin sun pitaisi katsoa sen osavaltion saantoja,kylla mina voin antaa apua nsw rakentamista
on taalla building code of australia ( bca )mutta se on semmoinen performance code mika ei auta pajon kysymyksiin

jussi

Moi! Ajattelinkin että rakennusmääräykset ja lainsäädäntö jollain asteella muuttuvat osa-valtioittain. Itse olen menossa Victoriaan ja siitä olisi mukava löytää informaatiota. Pitääkin etsiskellä netistä jos saisi tilattua jotain materiaaleja noista ( bca ) hommista. Kuinka rakennusalalla Sydneyssä menee tällä hetkellä onko töitä riittämiin? Luulisi kun katsoo kuinka paljon maahan muuttaa vuosittain lisää ihmisiä =) Melbournessa vielä enemmän kun kaikki asunnot tuntuis olevan omakotitaloja  Tuntui ainakin ettei kerrostaloja paljon ollut ainakaan lähiöissä.


Täytyy esittää vähän lisäkysymyksiä vielä vastaajien kommenteista jahka tältä Viisumi/Opiskelu/Työ + muut kaavakkeet ja maksut härdelliltä kerkeää 

[skysurf]

Onko kenellekaan omakohtaista tai toisen kaden luotettavaa tietoa siita, miten helposti Queenslandissa voi rakentaa omatoimisesti talon? Siis siten, etta projektin johto ja paaurakointivastuu olisi itsella.

Vanhat omakotitalot on taalla rakennettu paasaantoisesti sellaisilla ratkaisuilla, joita ei nykypaivana kylla enaa voi hyvaksya.. ei mitaan eristyksia, energiaa menee 80% harakoille, aanieristysta ei ole, ilmanvaihtoa ei ole jne, ovet ja ikkunat autotalli luokkaa, sahkot vedetty hengenvaarallisesti valikattorakenteisiin, sadevedet menee talon alle, suihkun kosteus jaa pyorimaan sisatiloihin, katto lahtee irti vahan kovemmassa myrskyssa tms. mielenkiintoista. En lahtisi missaan nimessa ostamaan taalta yli 5 vuotta vanhaa taloa, ellei materiaalit ja piirustukset ole priimaa.

Taalla olisi aivan loistavat mahdollisuudet ilmaston kannalta rakentaa omakotitalo, joka kuluttaisi vahan energiaa ja jonka juoksevat kustannukset olisivat edulliset. Kunnon seina-, katto- ja perustukset ja eristykset yhdistettyna aurinkopanelijarjestelmaan, kayttoveden aurinkolammittimeen ja sadeveden keraysjarjestelmaan. Nythan on viela valtion tukema ohjelma kaynnissa, jossa valtio maksaa suurimman osan alle 1.5kw aurinkopanelijarjestelman hankintakustannuksista.

Joten jaljelle jaa kaytannossa kaksi vaihtoehtoa: Joko ostat hintaluokkaa kalliimman alle 5 vuotta vanhan omakotitalon tai rakennat sellaisen itse. Nyt tuo jalkimmainen vaihteohto kiinnostaisi, silla silloin tietaisi ettei siella rakenteissa piile mitaan yllatyksia. Lisaksi kiinnostaisi ottaa pankin sijaan vahan enemman lainaa hartiapankista.

Tontit on kylla nykyisellaan aika hinnakkaita, varsinkin jos yrittaa johonkin vahankin kohtuullisen matkan paahan Brisbanesta. Taman vuoksi se itse talo pitaisi saada pystyyn aika kohtuukustannuksin.

[jounij]

En tiedä, miten - jos mitenkään - asiat ovat muuttuneet viime aikoina, mutta ainakin vielä 1990-luvun alkupuoliskolla "owner builder licence" sai QLD:ssä melko helposti. Jos sinulla oli jonkinlaista näyttöä rakennuskyvyistäsi, tai osasit sitä edes todistella, lupa tuli melko helposti. Mutta asiathan ovat saattaneet muuttua... Eli seuraavaksi vaan paikalliseen "planning"-virastoon kyselemään.

Täältä saattaisit päästä eteenpäin, jos meinaat pysyä Brisbanen kunnan alueella:

http://www.brisbane.qld.gov.au/planning-building/how-to-apply/index.htm

Muilla kunnilla lienee omat vastaavat virastonsa.


Ehdottaa

[Mesi]

Juurikin vkl lueskeltiin Deko-lehteä, jossa on juttu kuinka pariskunta rakensi ekotalon Noosaan. Alla linkki lehden sivuille. Valitettavasti netissä ei ole koko juttua, mutta kun klikkailee kuvia auki, löytyy sieltä vähän tekstiä. Tuossa talossa kerätään jätevesikin talteen ja käytetään puutarhan kasteluun. Meille tuli mieleen jotenkin kaivaa esiin pariskunnan yhteystiedot ja ottaa heihin yhteyttä. Vastaavanlainen rakentaminen kun kiinnostaisi tulevaisuudessa meitäkin.

http://plaza.fi/ellit/koti/deko/kodit/kesakodit/koti-australiassa-keskella-kuumaa-viidakkoa