Miksi lähdit, miksi jäit, miksi palasit/et palannut?

[zetax]

Olin okyrikkailla hommissa ja he olivat erittain mukavia eli niiden ansiosta Australia nayttaakin taas vahan paremmalta paikalta. Mutta whatever..
Hedelmanpoimintaa olisin joka tapuksessa kokeillut vaikka olisin voittanut lotossa
Neuvoksi kaikille tuleville wh-laisille ettei kannata ilman 2500 euroa lahtea reissuun..

Eilen oli taas kulttuurishokki: Olin ylasangyssa ja pudotin kynan lattialle, se vieri juuri japanilaisen jalkojen alle. Kysyin hanelta ystavallisesti voisiko han nostaa kynan takaisin minulle, yllatyin kovasti kun han sanoi "miksi?" En oikein tinnyt mita sanoa.. Sanoin sitten, etta siksi ettei minun tavitsisi hypata taalta sangysta alas ja nousta takaisin... Se sanoi "ei ole mun ongelma nosta kynasi"..
Aika yllattava tapahtuma...

[riaapa]

Laitetaanpas vaikka tänne viestiketjuun tämä, kun täällä on ollut puhetta noista eko-asioista...

Vastaatteko ekohaasteeseen? http://www.hel.fi/ekohaaste/

[Jaaks]

Riina

Hauska kysely, mutta ihan kuten ne tavaamis- ja pilkku testitkin - metsaan meni

Suuri osa kysymyksista ei edes sovi tanne.

esim.  Pysakoitko autosi joukkopysakointipaikalle ja jatkat matkaa junalla ?

- ei ole edes mahdollisuutta.

tai: pidatko huoli, etta asuntosi lampotila ei nouse yli +22, kun ulkona on alle +5

- eipa juuri tapahdu taalla :hahhaa

[riaapa]

Jaaks

Totta, eikä täällä juuri tarvitse huolehtia auton kytkemisestä lämmityspistokkeeseenkaan kun ulkolämpötila on alle -5... :hahhaa

Mutta onhan siellä myös paljon sellaisia mitä meistä jokainen voi miettiä ja kiinnittää huomiota arkipäivässään, ei siitä haittaakaan ole -vaatii vain ehkä pikkusen viitseliäisyyttä.

[Jouko]

"Kodistani ei lämpö karkaa" ehe ehe, meillä ainakin karkaa molemmat lämpö jo kylmä... ne menee ihan miten tahtoo, mikäs niitä pidättelisi. Koko asunnon pitäminen +22 on melko työlästä jos ulkona on +5, eli ekologisesti lämmitämme vain muutamaa huonetta tarvittaessa, eli pisteitä ropisee verkkokassiin...

Meikäläisen kohdalla voisi säästää melkoisesti korjaamalla tuota ajotapaa, säästys bensaa ja "hurjasti rahaa peltikorjauksissa".

[eevis]

Hmmm...hassua, sain ykkös- ja kakkostasosta keskinkertaisen arvosanan mutta kolmostasosta hyvän... No, tarvii kai sitten parannella noita pikkujutskia...

[RUU]

Alkuperäinen postittaja zetax
Eilen oli taas kulttuurishokki: Olin ylasangyssa ja pudotin kynan lattialle, se vieri juuri japanilaisen jalkojen alle. Kysyin hanelta ystavallisesti voisiko han nostaa kynan takaisin minulle, yllatyin kovasti kun han sanoi "miksi?" En oikein tinnyt mita sanoa.. Sanoin sitten, etta siksi ettei minun tavitsisi hypata taalta sangysta alas ja nousta takaisin... Se sanoi "ei ole mun ongelma nosta kynasi"..
Aika yllattava tapahtuma...

Mutta eikös japanilaiseen (tai yleisemminkin Kauko-Idän) kulttuuriin ja mentaliteettiin kuulu, että omilla henkilökohtaisilla asioilla häiritään toisia mahdollisimman vähän. Anglo-amerikkalaisessa kulttuurissa kynän nosto olisi ollut "no problem" mutta ylikohtelias japanilainen olisi tietenkin hiljaa käynyt itse nostamassa kynänsä ja vielä mennessään mahdollisesti pyydellyt muilta anteeksi aiheuttamaansa häiriötä ja ylimääräistä liikennettä.

Ehkä se japanilainen oli yhtä hämmentynyt hänen mielestään epädiskreetistä (?) pyynnöstäsi kuin sinä hänen vastauksestaan...
Näin maallikon arveluna :??

[zetax]

eli kyseessa siis oli kulttuurishokki.. Empa tiennyt tuota oikeastaan

[Raiwå]

[susuli]

Johtuneeko ammatinvalinta kysymyksistä vai niiden puutteesta, mutta itse olemme haaveilleet muutosta Milduraan, Griffithiin, West Wyalongiin tai Dubboon.. Vaikka viisumikaan ei ole vielä kädessä;)
Jostain syystä olemme aivan hulluna NSW: n sisäosiin, missään en ole tavannut niin paljon niin ystävällisiä ihmisiä, niin letkeää elämän asennetta ja ennen kaikkea hillittömästi raavaan miehen ja naisen käsin tehtäviä työpaikkoja. Villi tarina kertoi että sisäisessä WA: ssa tuon tyylistä työtä olisi tarjolla vielä enemmän..

[GurukenGuru]

Tällaista kokoomaketjua en haulla löytänyt. Olisi mukava tietää ihmisten motiiveja lähtemiseen, olemiseen ja elämiseen ja paluuseen tai jäämiseen sekä suunniteltuun pysyvään jäämiseen tai joskus palaamiseen.

Löytyikö uusi (henkinen) kotimaa vai tuntuuko kokonaisuus vain muuten paremmalta kuin Suomi? Onko jatkuvasti pieni ikävä, mutta Suomen varjopuolet kuitenkin saavat pysymään? Oletko päättänyt jäädä pysyvästi Australiaan ja tulla haudatuksi sinne? Siis kaikkea sen tapaista, mikä varmasti uudesta kotimaasta haaveilevia mietityttää. Tuntuuko sinusta, että olet vain pitkällä vierailulla, vai oletko aivan oikeasti sopeutunut uuten maahan ja kulttuuriin?

Lähtöä suunnittelevat taas voisivat kertoa, mikä vetää ja mikä arveluttaa.

Minua vetävät harrastusmahdollisuudet ja avoimempi kulttuuri ja samat asiat arveluttavat. Pahin ongelma on kuitenkin kieli. Äidinkieli kaikkine sävyineen on minulle hyvin tärkeä ja aikuisiällä uuden kielen oppiminen äidinkielen veroiseksi on tutkimustenkin mukaan mahdotonta. Myös Suomen luonto on upea vuodenaikojen vaihteluineen. Nyt sen taas huomasi, kun pitkän loskan ja pimeyden jälkeen tuli heijastava lumi maahan.

[TomiP]

Lähdin, koska Suomessa ei pystynyt elämään. En voi millään tapaa romantisoida Suomen ilmastoa. Se on kaamea, masentava ja suorastaan inhottava. Pimeys ja kylmyys suurimman osan vuotta on Suomessa myrkkyä minulle. Täällä kun on lämmin ja aurinko paistaa. Sopii mulle. 2kk olen täällä ollut ja alussa kun muutama juttu ei ollukkaan ihan niinkuin halusin, en siitä kuitenkaan lannistunut vaan jatkoin rutiinejani ja asiat tuntuu paljon paremmalta. Sopeutuminen on myös taitolaji. Pitää oppia uusia sosiaalisia taitoja ja olemaan solidaarinen. Itse en usko, että ihminen on täällä sen pahempi kuin muuallakaan. Elinympäristö on vaan eri ja se meistä muokkaa sellaisia kuin olemme.

Koska olen itsenäinen ja tulen itseni kanssa myös hyvin juttuun on siitä alussa ehkä ollut etua. Olen kuitenkin tavannut erittäin mukavia ihmisiä ja saanut kutsuja erittäin hienoihin paikkoihin. Tämä ehkä sen takia, että tulin tänne sillä asenteella että minä olen vieras ja minun tulee kunnioittaa tämän maan asukkeja. En myöskään odottanu, että kultakolikot satavat syliini, kun paikan päälle jalallani astun. Realisti pitää olla. Osaan ehkä arvostaa yksinkertaisia asioita, kuten ilmastoa niin paljon, ettei joku hieman negatiivisempi asia saa minua kaipaamaan Suomeen. Ei tippaakaan. En kadu tänne lähtöäni yhtään, enkä kaipaa Suomeen. Piste. (Tämä oli aivan rehellinen mielipide, eikä mielistely. Maitoon tosin en ole tottunut vieläkään)

[Andreasyan]

Australiaan minut sai puolisoni, joka tuli suorittamaan PhD tutkintoaan paikalliseen yliopistoon. Saavuimme tänne kesäkuussa 2003, matka alkoi Canberrasta ja nykyään asumme Brisbanessa.

Maan tavoille opetteleminen on vaatinut joskus pientä ponnistelua, kapitalsimi oli kai pienoinen "shokki" pohjoismaiseen systeemiin tottuneelle. Tällähetkellä, viihdyn Australiassa oikein hyvin. Minulla on miellyttävä työpaikka ja opiskelen myös yliopiston taidelinjalla puolipäiväisesti. Nautin Australian upeasta luonnosta,mahtavista ukkosmyrskyista ja elämästä yleensä...olen kai saanut sen muokattua mielisekseni.Australia on ollut minulle ystävällinen, ja ne pienet seikat jotka joskus harmittaa ovat kääntäen verranollisia Suomeen tai Ruotsiin...paratiisia en etsi, mutta tämä on sitä hyvin lähellä...including snakes

Suomea minulla ei ole ikävä. Sen sijaan kaipaan usein vanhoja ystäviäni ja perhettäni. En tiedä jäämmekö tänne pysyvästi...joskus kaipaan Tukholman ilmapiiriä, mutta samalla ajatus muutosta takaisin Ruotsiin saa minut epäröimään, kaipaisin sitten Australiaa siellä asuessani. Ihanteellista olisi asua puolet vuodesta Ruotsissa ja toiset 6 kk täällä...valittettavasti se ei ole vielä mahdollista...ehkäpä kuitenkin lähivuosina.

Mielestäni olen sopeutunut tänne hyvin, ehkäpä jopa kasvattanut jonkinlaisia juuria paikalliselle maaperälle. Mieheni kanssa naureskelemme joskus, että tarkoituksemme on kiertää maailman ympäri 80:ssä vuodessa. Tämä on hyvä alku.

Anne

[GurukenGuru]

Aihetta on luettu, mutta vastauksia on vähän. Onkohan foorumilla paljon Suomessa asuvia suomalaisia lukijoita?

Asia kiinnostaa minua sikälikin, että muistelen nähneeni jossain tilaston, jonka mukaan muualle muuttaneista perheistä hyvin moni palaa, vaikka heidän lapsensa olisi kasvatettu vieraassa maassa. Yritin eilen katsella pikaisesti yliopiston kirjastossa aiheeseen liittyvää materiaalia, mutta ei sattunut nopealla haulla silmiin.

Olisi mukava pohtia syvemmin, miten todellista psykologinen sopeutuminen vieraaseen kulttuuriin todellisuudessa on. Tuleeko vieraasta koti vai ei. Se on kysymys, joka ratkaisee varmasti hyvin monien lähdön.

[chilifinn]

Guru
Seuraavassa ketjussa sekä siellä jaaksin laittamissa linkeissä löytyy paljon keskustelua ja pohdintaa muuttamisen syistä, koti-ikävästä yms.
Moni foorumilainen on aiemmin jo kertonut taustansa ja hakua käyttämällä löydät varmaankin nuo tarinat jos kokeilet eri hakusanoja.
http://www.dundernews.com/viestitaulu/viewthread.php?tid=1845#pid21920

Oman tulevan muuttoni syy on se, että haluamme asua myös miehen kotimaassa. Jos siellä viihdymme niin ties vaikka jäämme, mutta tarkoitus olisi palata Suomeen ainakin joksikin aikaa ennen "lopullista päätöstä". Me, kuten monet muutkin muuttajat ajattelemme, että aikaa näyttää missä koti on ja kuinka monta kertaa elämän aikana jaksamme/ haluamme  tehdä suuria muuttoja. Tämä on muuttajien keskuudessa aika yleistä ja sen vuoksi et taida saada pahemmin vastauksia kysymykseesi onko muutto pysyvä. Aika monilla on se asenne, että uusi maa on kotimaa, mutta että mistäs sen tietää tuleeko vielä joskus palattua Suomeen tai muutettua jonnekin muualle.

Australialaisessa yhteiskuntarakenteessa on monia sellaisia puolia, jotka meidän kohdallamme saattaisivat puoltaa siellä asumista Suomen sijaan. Oman perheen ja omien läheisten hyvinvointi punnitaan ajan saatossa ja niiden asioiden perusteella varmaan päätökset tehdään.

[jounij]

Kummassakin maassa on hyvät ja huonot puolensa. En osaa laskea sellaista "keskiarvoa", joka todistaisi jomman kumman maan toistaan paremmaksi.

Kohdallani suurimmat kaksi syytä Suomesta pois muuttamiseen olivat lokakuu ja marraskuu. Suurin syy olla muuttamatta takaisin (poislukien loka- ja marraskuu) on laiskuus . Kun on kerran käynyt läpi niinkin ison ruljanssin kuin maapallon toiselle puolelle muuttamisen, niin siihen ei enää viitsi ryhtyä uudestaan, jos siihen ei ole pakottavaa eikä muunkaanlaista tarvetta. Ikäväkään ei ole koskaan ollut - edes maahan muuton jälkeisinä alkuaikoina, mutta toki mieluusti näkisin Suomeen jääneitä ystäviä ja sukulaisia useammin kuin nyt on mahdollista.

Viimeistään silloin, kun pääsin täällä vakituisiin töihin käsiksi, jäi taakse myös mainittu tunne "pitkällä vierailulla olosta". Ja jos aloitettuani työt täällä Canberrassa tunsin koskaan ikävää (mitä se sitten lieneekin, kun en ole tuota tunnetta koskaan oikein hyvin tiedostanut), niin sen kohteena oli pikemminkin aiempi australialainen asuinpaikkani Brisbane ja sinne jääneet ystävät eikä suinkaan Suomi. Mutta puolentoista vuokralla asumisvuoden jälkeen oman kodin Canberraan rakennutettuani on tämä kaupunki tuntunut kaikin puolin "täydeltä" kodilta. En tunne kaihoa entisiin asuinpaikkoihini, vaikka joskus nostalgialla muistelenkin menneitä aikoja ja taakse jääneitä ystäviä, joista kaikkia en välttämättä koskaan enää tapaa.

Uskon toki, että sopeutuisin Suomeen uudestaankin, jos joskus saisin muuttoviirauksen päähäni - se on epätodennäköistä, mutta mahdollista.


Australiassa asumiseensa tällä hetkellä täysin tyytyväinen ja muutenkin australialisoitunut sopeutuja

[jounij]

Tämä chilifinnin kommentti ilmestyi tänne sillä välin, kun mietiskelin/kirjoitin edellistä viestiäni:

Alkuperäinen postittaja chilifinn
Me, kuten monet muutkin muuttajat ajattelemme, että aikaa näyttää missä koti on ja kuinka monta kertaa elämän aikana jaksamme/ haluamme  tehdä suuria muuttoja. Tämä on muuttajien keskuudessa aika yleistä ja sen vuoksi et taida saada pahemmin vastauksia kysymykseesi onko muutto pysyvä. Aika monilla on se asenne, että uusi maa on kotimaa, mutta että mistäs sen tietää tuleeko vielä joskus palattua Suomeen tai muutettua jonnekin muualle.

Olipa erittäin hyvin ja täysin omia ajatuksiani myötäilevästi kiteytetty! Minun kohdallani tosin näyttää siltä, että jaksoin tehdä vain sen yhden ison muuton ...


Entisen vahvennukseksi

[GurukenGuru]

Alkuperäinen postittaja jounij
Kummassakin maassa on hyvät ja huonot puolensa.

Toivottavasti kysymystäni ei ymmärretty väärin. En siis oleta, että jompikumpi maa olisi toista parempi, koska sehän riippuu tyystin näkökulmasta, vaan olen kiinnostunut siitä, miten todellista sopeutuminen toiseen kulttuuriin on. Voiko minusta nuorena ihmisenä kasvaa vielä toisen maan kansalainen vai tulisinko aina olemaan enemmän tai vähemmän vieras, jos yrittäisin elämää uudessa maassa?

Olen kuunnellut jouluisin toivekonserttia, jossa otetaan yhteyttä myös ulkosuomalaisiin. Monilla on kova ikävä kotiin, mitä selittää varmasti ajankohtakin, mutta monet myös ovat pitäneet tiukasti kiinni suomalaisista perinteistä. Parhaimmin sopeutuneilta useamman vuoden kuunteluotoksen perusteella vaikuttavat muihin pohjoismaihin muuttaneet, mikä selittynee tutulla kulttuurilla.  

Selitys laiskuudesta oli mielenkiintoinen. Varmasti monien elämä vain soljuu eteenpäin omalla painollaan ja asioita tapahtuu, joista yksi johtaa toiseen ja toinen kolmanteen.

[Silppu]

Lähdimme (minä, vaimo ja vauva) koska seikkailunhalu ja siirtolaisuuden kokeminen viehätti. Elämäntilanne Suomessa oli sopiva lähtöä ajatellen, joten nyt tai ei koskaan ajateltiin. Elämässä pitää olla haasteita, jotta se säilyy mielenkiintoisena. Kai se on jonkinlainen extreme-juttu tai Suuri seikkailu muuttaa tuntemattomaan maahan ja aloittaa elämä aivan alusta, ja katsoa mitä elämä tuo tullessaan.

Itse en pidä loka-helmikuusta Suomessa. Liian pimeää, kylmää tai märkää. Myöskään suomalaiset työmarkkinat eivät olleet mieleeni. Miksi raataa itsensä uuvuksiin kesää odotellessa, jota ei edes aina tule. Tai sitten helteet on ohi parissa viikossa.

Niin henkinen kuin muukin ilmasto on sopinut meille kuin nenän päähän. Kulttuurishokkia ei olla koettu, ja koti-ikävää ei ole tullut. Sukulaisia ja ystäviä on välillä ikävä, mutta pitkät ja ilmaiset Skype puhelut ovat olleet suureksi avuksi. Varmaankin sopeutumiseen on vaikuttanut aikaisempi asuminen ulkomailla, jolloin kulttuurishokit tuli jo koettua.

Myöskään me emme ole sulkeneet takaisinmuuton mahdollisuutta pois. Kuten Jouni ja Chilifinn tuossa yllä, niin aika näyttää. Tällä hetkellä ei tee mieli takaisin. Ei ainakaan marraskuun loskaan ja pimeään.

Kohta 9kk maassa asuneena,

Silppu

[jounij]

Alkuperäinen postittaja GurukenGuru
Toivottavasti kysymystäni ei ymmärretty väärin. En siis oleta, että jompikumpi maa olisi toista parempi, koska sehän riippuu tyystin näkökulmasta, vaan olen kiinnostunut siitä, miten todellista sopeutuminen toiseen kulttuuriin on.

En usko ymmärtäneeni kysymystäsi väärin. Tuo esittämäni vertailu, etten tiedä, kumpi maa on parempi, viittaa siihen, ettei Suomi houkuttele minua takaisin ainakaan sen takia, että kuvittelisin siellä olevan jotenkin parempi asua.

Voiko minusta nuorena ihmisenä kasvaa vielä toisen maan kansalainen vai tulisinko aina olemaan enemmän tai vähemmän vieras, jos yrittäisin elämää uudessa maassa?

Se on niin yksilöllistä, että kukaan - ja varsinkaan kukaan sinua paremmin tuntematon - ei pystyne sinulle antamaan vastausta siihen, kuinka hyvä sopeutuja juuri sinä olisit.

Selitys laiskuudesta oli mielenkiintoinen.

Toivottavasti mainintaani laiskuudesta ei ymmärretty väärin . Sen perässähän oli hymiö tarkoittaen, ettei sitä lausahdusta kannata aivan kirjaimellisesti ottaa. Ehkä parempi/oikeampi ilmaisu olisi ollut "välinpitämättömyys tai mielenkiinnottomuus muuttoa kohtaan": jos kerta nyt viihdyn täällä Australiassa oikein mainiosti, niin miksi vaivautua edes miettimään jonnekin muualle muuttamista. Se "extreme-seikkailu" (jota kaukomaille muuttaessani lähdin hakemaan) on nyt koettu, eikä toinen samanlainen kokemus kiinnosta ainakaan juuri nyt.


Selvittää

[Jaaks]

Toivottavasti kysymystäni ei ymmärretty väärin

Eihan Jouni mitenkaan laittanut maita paremmuusjarjestykseen - totesi vain, etta eroja eli huonoja ja hyvia puolia on molemmissa.

olen kiinnostunut siitä, miten todellista sopeutuminen toiseen kulttuuriin on

Mitenka mitataan tai maaritellaan onko sopeutuminen todellista vai ei ja mita on "epatodellinen" sopeutuminen.

Tarkoitatko taydellista sopeutumista ?
Onko olemassa osittain sopeutumista  Mielestani ei - Eikohan sita joko sopeudu tai sitten ei.  

Voiko minusta nuorena ihmisenä kasvaa vielä toisen maan kansalainen vai tulisinko aina olemaan enemmän tai vähemmän vieras, jos yrittäisin elämää uudessa maassa?

Voihan sita sopeutua ihan minka ikaisena tahansa, mutta yksilostahan se on kiinni.  Jotkut sopeutuu muutamassa paivassa ja jotkut ei koskaan.
Vastausta kysymykseesi ei tieda kukaan muu kuin sina itse.


ps.  Jouni ehtikin jo siihen valiin, mutta samoilla linjoilla liikutaan

[Tuipa]

Meilla mennaan virran mukana... Eli tulimme aussimieheni kanssa Melbourneen 7 vuotta sitten muutaman Tukhoman vuoden jalkeen. Alunperin ajattelimme, etta olisimme taalla 3 vuotta, ja sitten Suomeen, mutta... Toki haaveissa on asua Suomessa jossain vaiheessa - tontti odottaa rakentajaansa Helsingissa, kaipaan mokkielamaa, haluaisin tyttareni kayvan koulua Suomessa jne. Mutta samalla totean etta olemmeko hulluja? Meilla molemmilla on duunit hyvassa vaiheessa ja elama on kaikipuolin mukavaa... Ei voi muuta kuin katsella ja elaa vaan... Olemme koko perhe sopeutuvaisia nauttien molemmista maista taysilla

[Timo]

Tulin koska se oli herr..., eikun  siis rouvan, tahto, eikä itselläkään ollut motivaatiota pistää vastaan. Enhän edes tiennyt maasta juuri mitään saapuessani silloin päivälleen kolme vuotta sitten.  Ei ollut ennen muuttoa kovin paljoa haluja pähkäillä asiaa, etsiskellä tukiverkkoja eikä varmistaa selustaa. Sitä vaan tultiin paikalle seikkailumielellä ja alettiin järjestellä uutta elämää.

Nyt se Rouva on alkanut puhumaan, että  haluaisi käydä jossain välissä asumassa Suomessa. Siihen minulla on motivaatiota pistää vastaan.  En minä enää haluaisi mennä asumaan maahan, jossa täytyy pitää niin paljon vaatteita yllään. Paremmin viihdyn täällä missä talven alin lämpötila on  +15 astetteen paikkeilla.
Korkeat elinkustannukset ja vaikeus saada "muijallekin töitä" ovat toinen ja kolmas syy karttaa Suomea - ehkä vain tekosyitä laiskuuden peitteeksi.  Mieluummin muuttaisin kyllä johonkin Suomen lähimaahan, vaikkapa Espanjaan, Puolaan  tai Sloveniaan.  Mutta ihan kuin Jounilla, kyllä muutto tuntuu niin isolta askeleelta, ettei sellaisia ota mielellään kuin yhden elämänsä aikana.

Ei ole jatkuvasti pieni eikä suurikaan ikävä. Joitain asioita kaipaa, kuten läheisiä ihmisiä. Kuitenkin täytyy sanoa, että internet ja uusi teknologia  on tehnyt yhteydenpidon ja tiedosaannin niin helpoksi, että maailma tuntuu paljon pienemmältä ja Suomi lähemmältä kuin ennen.

Eikä minulla sitäpaitsi jäänyt taakse vain Suomi. Matkustelin työn ja vapaa-ajan merkeissä aika paljon Euroopassa. Jos jotain paikkaa kaipaan se voisi olla vaikkapa Pietari. Haikeita muistoja liittyy moneen muuhunkin  paikkaan Suomen ulkopuolella.  Suomesta en kaipaa erityisesti mitään paikkakuntaa, vaikka monessa tulikin asuttua.

Alkuperäinen postittaja GurukenGuru
Pahin ongelma on kuitenkin kieli. Äidinkieli kaikkine sävyineen on minulle hyvin tärkeä ja aikuisiällä uuden kielen oppiminen äidinkielen veroiseksi on tutkimustenkin mukaan mahdotonta.

Väitän, että tuo on turha pelko. Eipä ole kieli mikään ongelma. Varmasti jokainen oppii englantia sen verran että toimeen tulee. Sillä, että onko se äidinkielen veroinen vai ei, ei loppujen lopuksi ole merkitystä. Äidinkielenä minulla kuitenkin säilyy suomi. sillä tunnen ja ajattelen ja olen olemassa, ja sillä jäsennän maailmaa ympärilläni. Ei se, jos en voi tilata pitsaa tuolla kielellä tai käyttää sitä laskujen maksussa,  merkitse paljoakaan.

Minulle ei Suomesta lähteminen merkinnyt suomen kielen unohtamista eikä edes kovin paljoa kaventanut mahdollisuuksia saada sille virikkeitä.  Jälleen on kiittäminen tietoliikenneteknologiaa.

Eikä sekään, että täällä suomalaisten kieli olisi köyhempää kuin Suomen suomalaisten, pidä paikkaansa. Enemmän se on yksilöstä kiinni, miten rikasta ja puhdasta kieli on.  Sen verran kuitenkin joutuu töitä tekemään kielen eteen, että täytyy tietoisesti yrittää pitää suomi ja englanti erillään, etteivät ne sekoittuisi ihan pahasti. Mutta niin kait sitä joutuisi Suomessakin jos haluaa anglismeja välttää.  

Minä en muuten ole koskaan varsinaisesti pitänyt englannin kielestä enkä siten halunnut muuttaa englanninkieliseen maahan. Englanti vain sattui olemaan  Suomen loppuvuosina aktiivinen työkieli ja muutenkin tarpeellinen ja hyödyllinen. Toinen vahva vieras kieleni, henkisesti paljon läheisempi kuin englanti, on venäjä - tai oli. Hieman surettaa, että sille ei ole täällä löytynyt luontevaa käyttöä, eikä aikaa ja energiaa sen harrastamiseen.  

Mutta niin se on monen muunkin asian kohdalla, että elämästä on pudonnut toisia asioita pois ja vastaavasti monia uusia on tullut tilalle.  Ei se ole entiseen verrattuna huonompaa eikä parempaa  - vain erilaista.

Myös Suomen luonto on upea vuodenaikojen vaihteluineen.  

Myös Australian (eri alueiden) luonto on upea kaikkine vaihteluineen. Ei se, ettei ole neljää toisistaan jyrkästi eroavaa vuodenaikaa, tarkoita, etteikö luonnossa olisi vaihtelua. Kyllä täälläkin on itämisaikana, kukinta-aikansa, poikasten tekoajat, sadon kypsymisajat, sadekaudet ja kuivat kaudet,  ja kaikki muut vuoden kierron elementit kuten Suomessakin. On väärin sanoa, että se olisi täällä yhtä ja samaa paahdetta koko ajan. Eroja löytyy hyvinkin paljon kun menee tarpeeksi lähellä ja katsoo ja kuuntelee tarkkaan.

[Jukka]

Vastaan tähän oikeastaan Timon mielipiteestä, olen tavannut hänet ja hänen vaimonsa.

Mulla tilanne on ihan täysin eri, mutta vastaan kysymykseen "miksi lähdit".

Lähdin runsaat 15 vuotta sitten Suomesta, olin töissä ja asuin 8 vuotta Filippiineillä, olin myöskin muutamassa muussa Aasian maassa lyhytaikaisessa töissä, kuten Kiinassa vuoden. Sitten olin 5 vuotta Australiassa, en vain tykännyt, sitten jäin työttömäksi ja lähdin Indonesiaan. Olin siellä vuoden ja nyt viimeisen vuoden olen ollut Bangkok:ssa hommissa.

Jos kysyt mitä haluan taikka missä on mun koti, niin se on tällä hetkellä täällä Bangkok:ssa. Sama se oli kun olin Sydneyssä taikka kun asuin Central Coast:lla.

Kielellä ei ole mulle ollut mitään merkitystä, kun asuin Filippiineillä mulle tuli sunnuntain Hesarit ja Tekniikan Maailma. Sitten kun nää verkot tuli ajankohtaiseksi niin ne jäi. Mutta tänä päivänäkin luen tietyt uutiset verkosta päivittäin, kuten Suomen uutiset niinkuin myöskin Australian kuten Sydney Herald News.

Ongelma on se että ens vuonna mun pitää tehdä ratkaisu jos haluan asua Ausseissa (viisumi), jos tietäisin että voisin olla täällä THaimaassa hommissa pitkään niin en tulisi takaisin Australiaan. Mutta se on aika todennäköistä että hommat Aasiassa mun alalla loppuu, niin silloin ei jää muuta mahdollisuutta kuin lähteä takaisin Eurooppaan taikka aloittaa uusi business?

Vuosien kuluessa en ole menettänyt yhtään tärkeää suhdetta niin Suomeen kuin esim. Saksaan (teen hommia saksalaiseen firmaan). Ei sillä kyllä ole merkitystä missä asut, olen tavannut useita kavereita täällä nyt mitä asuessani Ausseissa.

Cheers
Jukka

[anniinah]

Itse en ole vielä lähtenyt, mutta suunnitelmissa ois suunnata kohti Austraaliaa parin vuoden päästä. Pitää nyt kattoo miten koulut sattuu. Syynä lähtöön on yksinkertaisesti seikkailunhalu. Australiaan pääsy on ollut hyyyvin pitkään unelmissani ja haluan kokea millaista on asua vieraassa maassa ja pärjätä tosissaan omillaan. Nyt suunnitelmissa olisi vuodeksi lähteä, mutta sitä nyt en vielä tiedä kuinka kauan sitten tulen siellä olemaan.

[MH]

Tässä on erittäin hyvä lista asioista joita kannattaa todella ajan kanssa syventyä miettimään ja käydä lista läpi uudelleen ja uudelleen. Tuolta voi hakea jonkinlaista ajatuksen lankaa siihen haluaako muuttaa vai eikö ja mitkä asiat vaikuttavat sopeutumiseen. Itse olen selannut tuota listaa läpi kymmeniä kertoja ja aina löytyy joku uusi asia joka laittaa miettimään vaikka päätös onkin jo tehty ja viisumi asia kunnossa.

http://www.dundernews.com/aus/wmview.php?ArtID=12

[GurukenGuru]

Alkuper?inen postittaja MH
Itse olen selannut tuota listaa l?pi kymmeni? kertoja ja aina l?ytyy joku uusi asia joka laittaa miettim??n vaikka p??t?s onkin jo tehty ja viisumi asia kunnossa.

http://www.dundernews.com/aus/wmview.php?ArtID=12

Listassa on minusta hyv?? ainakin varasuunnitelman esiin nostaminen, koska yhden kortin varaan ei voi tai kannata el?m??ns? rakentaa. Jos l?htee sill? asenteella, ett? Suomihan on paska maa ja min?h?n en ik?v?? tunne, niin voi joutua asumaan koko loppuik?ns? valheessa.

Huonoksi listassa n?en sopeutumisen korostamisen, koska oleellisempaa on minusta siet?? sopeutumattomuutta. En usko, ett? kukaan voi sopeutua loputtomiin, saati sitten nopeasti, jolloin keskeist? on malttaa odottaa ja kest?? ajoittaista sis?ist? kipua. Loppujen lopuksi luulen, ett? parhaiten p?rj??v?t ne, jotka ovat avoimia ja rehellisi? sek? itselleen ett? muille: ik?v? my?nnet??n, kulttuurishokki my?nnet??n ja paha olo my?nnet??n.

Tuo lista vaikuttaa k?yt?nt?painotteiselta, mutta luulen ja kokemuksen perusteella osin tied?nkin, ett? minulle olisi vaikeinta unohtaa erilaiset tunnelmat, s?vyt, kieli ja pienen pienet asiat.

Esimerkiksi Leinon Nocturne syk?hdytt?? sisint? syv?sti ja jollain lailla suorastaan pelottaa, etten voisi tuntea mit??n kielell? rakennettua yht? syv?? vieraassa kulttuurissa. Vaikka luen runoja Suomessakin englanniksi, niin en tavoita samoja tunnelmia kuin omalla ?idinkielell?.

Ruislinnun laulu korvissani,
t?hk?p?iden p??ll? t?ysi kuu;
kes?-y?n on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta mets?n tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon p?iv? hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niist? syd?meni laulun teen.

Sulle laulan neiti, kes?hein?,
syd?meni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa s?velein?,
tammenlehv?-seppel vehryt, uus.
En ma en?? aja virvatulta,
onpa k?dess?ni onnen kulta;
pienentyy mun ymp?r' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edess?ni h?m?r?inen tie
tuntemattomahan tupaan vie.

Eino Leino: Nocturne 1903

Samoin tulisin kaipaamaan vuodenaikojen vaihtelua, pimeit? syys?it?, ensilumen reunustamia suolampia, kaamoksen kirskuvan kylm?? ja kaunista pastellitaivasta ja kev?t?iden hurmaavaa konserttia Saimaan rannoilla.

http://www.leuku.fi/_LEUKUKUVAT/800x700/leuku_vv_0628.jpg
http://www.leuku.fi/_LEUKUKUVAT/800x700/leuku_vv_0319.jpg
http://www.leuku.fi/_LEUKUKUVAT/800x700/leuku_jl_0742.jpg
http://www.leuku.fi/_LEUKUKUVAT/800x700/leuku_vv_0190.jpg

Sitten taas toisaalta muualla voisi tehd? paljon sellaista, mit? Suomessa ei voi tehd? tai mit? Suomessa voi tehd? vain kes?ll?. Vaikea on etuk?teen tiet??, milt? el?m? alkaisi esimerkiksi viiden ensimm?isen vuoden j?lkeen maistua. Kaikella kun on puolensa ja vastapuolensa.

[Jaaks]

Guru....

Voihan noita tekosyitä aina keksiä, mutta jos tosiaan haluaa lähteä, niin on ihan turha miettiä niitä huonoja puolia - niitä tulee matkan varrella kuitenkin.

Vastakysymyksenä kysymyksellesi miksi et palannut kysyisin miksi olisin palannut :?

Hyvin liikuttava tuo runo vaikkakin täynnä tuttua suomalaista melankoliikkaa ja ne valokuvat myös olivat ihan kivoja.
Täytyy kyllä sanoa, että lumi näyttää tosi hyvältä valokuvissa ja ainoastaan niissä

Tässä sinulle vähän täkäläistä valokuvausta ehkä koko maan tunnetuimmalta luonto kuvaajalta Steve Parish:


Steve Parish Photos


Steve Parish video clips

Katsele niitä ja ehkä osittain ymmärrät miksi en palannut Suomeen :roue

[GurukenGuru]

Alkuperäinen postittaja Jaaks
Voihan noita tekosyitä aina keksiä, mutta jos tosiaan haluaa lähteä, niin on ihan turha miettiä niitä huonoja puolia

Kai se on persoonakysymys, miten kukakin suhtautuu. Toiset punnitsevat enemmän, toiset vähemmän. Toisille sopii yksi, toisille toinen.

[Jaaks]

Guru.....

Kai se on persoonakysymys, miten kukakin suhtautuu. Toiset punnitsevat enemmän, toiset vähemmän. Toisille sopii yksi, toisille toinen.

Nimenomaan, näinhän se on.

Toisille sopii Suomi ja toisille Australia.  Suurelle osalle sopii joku muu maa maailmassa vielä paremmin.

[viajera]

Minut ainakin ausseissa olo sai vakuuttumaan siitä, että sovin paremmin lämpimään ilmastoon. En pidä kylmästä, lumesta, pitkästä pimeästä vuodenajasta yms. Ihottuma alkanut taas vaivata täällä kylmässä ja auringottomassa Suomessa (ei ollut ongelmia Ausseissa), eikä muutenkaan olo ole positiivinen. Ausseissa ollessa en kaivannut Suomesta läheisten lisäksi saunaa ja kunnon ruisleipää.

Tuo working holiday -vuosi oli minulle sellainen mietintävuosi, mitä todella haluan elämältäni. En sitä vieläkään tiedä ihan tarkkaan, muttei se haittaa. Sen tiedän kuitenkin, että en halua viettää koko loppuelämääni kylmässä Suomessa. Ensi vuoden alkupuolella olen muuttamassa Irlantiin. Ei kovin lämmin ilmasto sielläkään, mutta muuttoon onkin muu syy.

[jounij]

Alkuperäinen postittaja GurukenGuru
Loppujen lopuksi luulen, että parhaiten pärjäävät ne, jotka ovat avoimia ja rehellisiä sekä itselleen että muille: ikävä myönnetään, kulttuurishokki myönnetään ja paha olo myönnetään.

...eikä meilläkään, joilla ei ole koskaan ollut ikävä ja jotka eivät ole joutuneet minkäänlaiseen shokkiin Suomen ja Australian välillä vallitsevista - mielestäni vähäisistä - kulttuurieroista ja joilla ei ole koskaan ollut minkäänlaista muutosta johtunutta pahaa oloa, ole kovin paljoa valittamista.


Edelleen yli 14 vuoden takaiseen muuttoonsa täysin tyytyväinen

[Tanja74]

Minuakin on aina kiehtonut tuo elämä siellä down under. Serkkuni on asunut siellä jo 26 vuotta, he muuttivat sinne serkkujeni astman takia. Nyt ollaan lähetelty sähköpostia tiheeseen tahtiin ja mieli tekisi lähteä kokeilemaan elämää siellä. Juttua hankaloittaa muutama tekijä, 3 lasta joista 2 on ala-aste ikäisiä, vasta valmistunut omakotitalo (ja paljon lainaa), maatilan hoito... Ehkä sitten joskus kun on lapset vähän isompia ja lainastakin on saatu osa maksettua pois. Itse olisin valmis lähtemään vaikka heti vuoden vaihteen jälkeen. Suunnitteilla on kylläkin 3-4 viikon pituinen loma sinne lähivuosina.

[Riksu]

Joo, kyllä eläminen Australiassa olisi toiveiden täyttymys. Tällä hetkellä kuitenkin näyttäisi siltä, että se säilynee vain mukavana lomailu kohteena. Minä en ole kova potemaan koti-ikävää ja olen muutenkin ns. hyvä sopeutuja. Mieheni puolestaan asuu mielummin tutussa ja turvallisessa Suomessa. Hän kokee kaikki muuttoon ja työnhakuun liittyvät asiat liian monimutkaisina. Viehän se toki oman aikansa ennen kuin pääsee normaaliin arkeen kiinni siellä ausseissa. Minä olen tyytynyt siis tilanteeseen, että asumme Suomessa, mutta lomalle on päästävä aina silloin tällöin ja minnekkäs muualle kuin Australiaan. Kuorin siis vain kermat päältä, mutta tyhjää parempi sekin.

[Haagalainen]

Maavertailuista

Koulutus, Yhteiskunta, Ympäristö, Informaatio-teknologia, Tasa-arvo, Urheilu.

Eli vanhasta ketjusta "Miksi lähdit, miksi jäit..." saksittuja Australian vahvuuksia. Niistähän ei ole pulaa.
Australia pärjäsi taas hyvin 134 maan tasa-arvovertailussa. 23. sija on kelpo saavutus 
Tasa-arvon tuomaroiminen on aika haasteellista puuhaa; omien kokemusteni perusteella olisin saattanut päätyä vähän erilaiseenkin järjestykseen.

http://www.weforum.org/en/Communities/Women%20Leaders%20and%20Gender%20Parity/GenderGapNetwork/index.htm