identiteettikriisi

Aloittaja kiwimies, kesäkuu 05, 2005, 13:03

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

kiwimies

Mua välillä pännii se asia että kun on perisuomalainen nimi jota ei nämä kiwit osaa lausua eikä muistaa.
Joku sanoi että liike-elämässä menestymiseen tarvitaan helposti muistettava englanninkielinen nimi.
Luulen että siinä on perää ja olen ajatellut muuttaa suomalaisen nimeni lyhyemmäksi englanninkieliseksi?
mitä mieltä on raati?
Onko omakohtaista kokemusta?

Raiwå

Kivimies :cool:

Kyllä sulla on huonosti asiat jos nimeesi pitää mennä muuttamaan et menestyisit.

Tämän sanon tietämättä sukunimeäsi ja sen pituutta.
Kyllä ihmiset nimen oppivat muistamaan jos se on heille tärkeä?
Ja ne jotka taas eivät opi? saavat sitten hävetä jos se on heille tärkeä asia?
Vanha sanontamme'ei nimi miestä tee' voisi olla sopiva repliikki tähän väliin.
Ja myö se että niin NZ kuin AUS ovat multicultural yhteiskuntia kuvastaa sen, että pitäis olla paljon vaikeampia nimiä ihmisillä tavattavaksi kuin haemaelaeinen tai moettoenen :)


toteaa



:coolh
Ray Virta
Sydney


It requires wisdom to understand wisdom: the music is nothing if the audience is deaf.

Paula_Liina

Ymmärrän ongelmasi Kiwimies, itsellä on sama juttu - sukunimi on sellainen että sitä ei osaa englanninkieliset ääntää, liikaa eri vokaaleita peräkkäin ja yhdyssanakin vielä. Onneksi etunimi on helppo joten kaikki vain tuttavallisesti kutsuvat sillä. Sama juttu oli asuessani Englannissa.
Vaikka tavaankin nimeni kirjaimittain niin silti sitä usein kirjoitetaan väärin siitä huolimatta - ja ne tilanteet joissa oikeasti joku kutsuukin sukunimeltä niin mietin pari kertaa että tarkoittavatkohan minua, semmoisia ääntämisversioita oon kuullut :hahhaa

Silti en vaihtaisi sitä! ;) Saapahan vähän hupia...

jounij

LainaaAlkuperäinen postittaja kiwimies
Luulen että siinä on perää ja olen ajatellut muuttaa suomalaisen nimeni lyhyemmäksi englanninkieliseksi?
mitä mieltä on raati?
Onko omakohtaista kokemusta?

"Raati" pohdiskeli tätä samaa asiaa aikoinaan tässä ketjussa:

http://www.dundernews.com/viestitaulu/viewthread.php?tid=512#pid3119

Silloin minulle jäi käsitys, että enemmistö pitää alkuperäisen nimensä.


Vanhan viestiketjun esille kaiveli
Jouni
Canberra

Urul

Edesmennyt tätini ,joka aikoinaan 1930-luvulla lähti Amerikkaan ,avioitui siellä amerikansuomalaisen miehen kanssa,jonka sukunimi Oksanen.Jossain vaiheessa liittoansa he muuttivat sukunimekseen Oaksen,joka oli helpompi amerikkalaisten sanoa ja joksi heitä oltiinkin siihenkin asti puhuteltu niin puheissa kuin kirjoitettunakin.